Työeläkelakipalvelu
Julkinen Soveltamisohje
Tulostettu: 17.04.2014
Tarkoitettu työeläkejärjestelmälle

Kuntoutusetuudet työeläkekuntoutuksessa Julkaisuaika: 05.05.2004 Voimassaoloaika: 01.01.2004 - 04.07.2005

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2004 - 04.07.2005
Korvattu ohjeella Kuntoutusetuudet työeläkekuntoutuksessa
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Kuntoutuksen perusetuutena on kuntoutusraha. Aikaisemmasta poiketen kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen eli kuntoutusohjelman toteuttamisen ajalta. Muulta ajalta maksettava etuus, kuntoutusavustus, on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen harkinnanvarainen etuus, johon ei lisätä 33 % korotusta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan kuntoutujan työeläkkeeseen maksetaan kuntoutuskorotus aktiivisen kuntoutuksen ajalta kuten aikaisemminkin.

Kuntoutusraha maksetaan joko täytenä tai osakuntoutusrahana. Myös kuntoutusavustus voi olla joko täysi tai osa-avustus.

Täysi vai osakuntoutusraha?

Kuntoutujan kuntoutusaikaisen ansiotyön palkan määrästä riippuu, maksetaanko kuntoutusraha täyden vai osakuntoutusrahan suuruisena siltä ajalta, jona kuntoutuja toteuttaa kuntoutussuunnitelmaansa. Kuntoutujan muut tulot kuin ansiotulot eivät tässä vaikuta.

Maksettavan kuntoutusrahan määrälle on siis vain kaksi vaihtoehtoa, joko täysi tai puolet täydestä. Mitään palkan ja kuntoutusetuuden määrän yhteensovittamista ei muutoin tehdä.

Jos kuntoutuja työskentelee kuntoutuksen aikana, hänen on palkkatodistuksella tai muulla selvityksellä osoitettava palkkansa määrä. Kuntoutujan on myös ilmoitettava, jos työskentelyssä tapahtuu muutoksia (alkaa, loppuu, palkka muuttuu).

Jos yrittäjä jatkaa työskentelyä aktiivisen kuntoutuksen, hänelle maksetaan osakuntoutusraha. Jos työskentely on päättynyt, kuntoutusraha maksetaan täytenä.

Työntekijän tarkastelujakso 6 kuukautta

Kuntoutusrahan saajan ansiot voivat vaihdella siten, että hän on välillä oikeutettu täyteen kuntoutusrahaan ja välillä osakuntoutusrahaan. Kuntoutusrahan määrää ei kuitenkaan tarvitse vaihdella kuukausittain. Riittää, että kuntoutusrahan määrää tarkistetaan 6 kuukauden välein (Tulkintaryhmän kanta 17.12.2003).

Täysi kuntoutusraha

Määrä

Täysi kuntoutusraha on yhtä suuri kuin niiden TEL:n 8 §:n 4 momentissa mainittujen yhteensovitettujen peruseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 %:lla, joihin kuntoutujalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuntoutustapahtumahetkellä ( TEL 4 i § ).

Kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon henkilön koko työeläketurva. Jos tulevan ajan oikeus on voimassa useasta eri eläkejärjestelmästä, kuntoutusrahan määrässä otetaan huomioon kaikkien eläkejärjestelmien eläketurva tulevine aikoineen.

Yksityisen puolen lisäeläkkeitä ja kansaneläkettä ei oteta huomioon kuntoutusrahaa laskettaessa.

EU/ETA-maassa työskentelyn vaikutus kuntoutusrahan määrään

Kuntoutusraha lasketaan kansallisten säännösten mukaan lasketun työkyvyttömyyseläkkeen perusteella.

Milloin maksetaan täysi kuntoutusraha?

Kuntoutusraha maksetaan täytenä, jos kuntoutuja ei aktiivisen kuntoutuksen aikana ole lainkaan ansiotyössä tai hän on työssä, mutta palkka on enintään puolet eläkkeen perusteena olevasta palkasta.

Osakuntoutusraha

Määrä

Osakuntoutusrahan määrä lasketaan niin, että se on puolet sen työkyvyttömyyseläkkeen määrästä, joka on kuntoutusrahan perusteena. Tähän määrään lisätään 33 %:n korotus.

Milloin maksetaan osakuntoutusraha?

Kuntoutusraha maksetaan puolena, jos kuntoutuja ansaitsee aktiivisen kuntoutuksen aikaisessa ansiotyössään yli puolet eläkkeen perusteena olevasta palkasta, jonka perusteella eläkkeen tulevanajan eläkkeenosa lasketaan. ( TEL 4 i § 3 mom.)

Opiskelun loma-ajalta kuntoutusrahaa maksetaan yhdeltä kuukaudelta

Kun kuntoutusohjelmaansa toteuttavan kuntoutujan opiskelu kestää usean lukukauden ajan, pääsääntö on, että pidemmältä loma-ajalta maksetaan kuntoutusraha yhdeltä lomakuukaudelta.

Lomakuukausilta ei makseta kuntoutusavustusta, koska kyse ei ole eri kuntoutusjaksojen välisestä ajasta.

Kuntoutusrahakuukauden jälkeiselle lomakauden ajalle henkilöä ohjataan etsimään työpaikkaa. Lomakauden työskentelyä voidaan tukea työkokeiluna, jollei henkilö saa palkallista työtä. Henkilöä voidaan myös ohjata opiskelemaan lomajakson aikana. Työkokeilu- ja opiskeluajalta maksetaan kuntoutusrahaa.

Kuntoutusrahan uudelleen laskeminen

Kuntoutusrahan määrä voi tulla laskettavaksi uudelleen kuntoutuksen aikana esimerkiksi uuden yhteensovituksen vuoksi tai sen vuoksi, että täysi kuntoutusetuus tulee muutettavaksi osaetuudeksi tai päinvastoin.

Kuntoutusraha entisin perustein

Jos kuntoutusrahaa aiemmin saaneelle henkilölle myönnetään uuden kuntoutuksen perusteella kuntoutusraha kahden vuoden kuluessa entisen päättymisestä, uusi kuntoutusraha myönnetään entisin perustein.

Kuntoutusraha kuntoutustuen jälkeen

Jollei kuntoutustukea saanutta henkilöä voida pitää työkyvyttömänä, kuntoutustukea ei jatketa. Jos työkyvyttömyyden uhka kuitenkin on edelleen olemassa ja eläkelaitos katsoo, että tätä uhkaa voidaan torjua ammatillisen kuntoutuksen keinoin, henkilölle voidaan myöntää kuntoutustoimenpiteiden ajalle kuntoutusrahaa.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen maksettava kuntoutuskorotus

Jos työeläkelaitos ryhtyy kuntouttamaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevaa henkilöä, eläkkeeseen maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotus.

Kuntoutuskorotusta maksetaan yleensä vain, jos kuntoutustoimenpide kestää ainakin yhden kalenterikuukauden ajan. Lain mukaan eläkelaitos voi maksaa eläkkeeseen kuntoutuskorotuksen myös kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos aktiivinen kuntoutus kestää alle kuukauden.

EU/ETA-maassa työskennelleen eläkkeensaajan kuntoutuskorotus

Jos kuntoutuksen hakija on eläkkeellä ja hänen eläkkeensä on laskettu EU/ETA-eläkkeenä, kuntoutuskorotus lasketaan siihen työeläkkeeseen, jota hakija saa. Kuntoutuskorotuksen vuoksi ei siis käynnistetä EU-hakemuskierrosta.

Täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen maksettava kuntoutuskorotus

Kuntoutuskorotuksen määrä on 33 % maksussa olevien työeläkkeiden määristä. Jokainen kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä maksava työeläkelaitos maksaa omaan eläkkeeseensä 33 %:n korotuksen.

Kuntoutuskorotuksen määrää laskettaessa yksityisen puolen eläkkeet otetaan huomioon vähimmäiseläketurvan mukaisina. Jos osa kuntoutustuista tai eläkkeistä on maksettu kertasuorituksena ei niiden osalta lasketa kuntoutuskorotusta.

Jos kuntoutustuen tai eläkkeen määrä muuttuu yhteensovituksen vuoksi, myös kuntoutuskorotus muuttuu. Jos eläkkeen määrä putoaa 0 euroksi, myös kuntoutuskorotus on 0 euroa. Näin voi käydä mm. silloin, kun työeläkekuntoutusetuutta saava vammautuu liikenteessä. Näissä tilanteissa kuntoutus usein keskeytyy tai lakkaa ja vastuu voi myös siirtyä liikennevakuutusyhtiölle. Joissakin tapauksissa työeläkekuntoutus voi kuitenkin myös tällöin jatkua jonkin ajan kuluttua, jos vamma ei haittaa työeläkekuntoutusta.

VILMA-menettelyn vaikutuksista työeläkekuntoutukseen selostetaan kuntoutuksen ratkaisemista käsittelevässä ohjeessa yleiskirjeessä A 47/2003 , Viimeisen eläkelaitoksen periaatteen (VILMA) soveltaminen.

Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen maksettava kuntoutuskorotus

Kun osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä ryhdytään kuntouttamaan, kuntoutuskorotuksen määrä on 33 prosenttia osaeläkkeestä.

Usein osatyökyvyttömyyseläkettä saava henkilö joutuu kuitenkin olemaan poissa työstä kuntoutuksen vuoksi. Silloin eläke voidaan maksaa kuntoutuksen ajalta täyden eläkkeen suuruisena ( TEL 5 b § 5 mom.). Näin voidaan tehdä silloinkin, vaikka kuntoutus kestäisi alle vuoden ajan. Jos eläke tällöin maksetaan täyden eläkkeen suuruisena, myös kuntoutuskorotus lasketaan täyden eläkkeen määrästä.

Kuntoutusavustus

Kuntoutusavustus ei sisällä kuntoutuskorotusta, vaan se on kuntoutujan työeläkkeiden yhteismäärän suuruinen. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Odotusajan ja kuntoutuksen väliaikojen ajalta kuntoutusavustusta voidaan maksaa enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin avustuksen osalta erikseen. Maksamisaikaa voidaan pidentää, jos se on perusteltua kuntoutuksen turvaamiseksi. Samaa kolmen kuukauden aikaa voidaan soveltaa myös silloin, kun avustusta maksetaan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimiseksi.

Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos kuntoutuja saa toimeentulonsa muuta kautta, esimerkiksi sairauspäivärahan tai työttömyyspäivärahan avulla.

Odotusajan kuntoutusavustus

Kun kuntoutujalla on todettu olevan oikeus kuntoutukseen, mutta aktiivinen kuntoutus ei ole vielä käynnistynyt, kuntoutujalle voidaan maksaa odotusajan kuntoutusavustusta. Sitä voidaan myöntää esimerkiksi, kun kuntoutuja opiskelupaikan saatuaan odottaa opiskelun alkamista. Odotusajan kuntoutusavustuksen maksaminen voi olla tarpeen myös niissä tilanteissa, joissa työn tekeminen ennen kuntoutuksen alkamista ei ole terveydentilan kannalta suotavaa.

Kuntoutusjaksojen välinen kuntoutusavustus

Kuntoutusavustusta voidaan maksaa myös erillisten kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta.

Samaan kuntoutusohjelmaan kuuluvan useamman lukukauden opiskelun loma-ajalta maksettavaksi suositeltu yhden kuukauden korvaus maksetaan kuitenkin kuntoutusrahana.

Kuntoutusavustus ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimista varten

Kuntoutusavustusta voidaan myöntää myös ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimista varten. Tämän avustuksen maksaminen edellyttää aina, että henkilöllä on todettu olevan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuntoutusavustus työllistymisen tukemiseksi

Kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle voidaan maksaa kuntoutusavustusta työllistymisen tukemiseksi, jos avustus on työllistymisen kannalta erityisen tarpeellista.

Kustannusten korvaukset

Kuntoutujalle korvataan työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset, joita ovat mm. opiskelu- ja matkakululut. Korvaus maksetaan TELAn suositusten mukaisesti normikorvauksena.

TELAn suositukset kustannusten korvaamisesta lähetetään eläkelaitoksille tiedoksi vuosittain ja ne julkaistaan myös Telan internetsivuilla.

Osa-aikaeläkkeellä olevan kuntoutus

Jos osa-aikaeläkkeensaajalle myönnetään ammatillista kuntoutusta, osa-aikaeläke lakkautetaan. Kuntoutusta harkittaessa on otettava huomioon se, että yli kuusi kuukautta jatkunut kuntoutus vie henkilöltä oikeuden saada osa-aikaeläke entisin perustein.