Hakuohjeet

Sanahaku sisällöstä

Asia

Aihe

Eläkelaji

Voimassaoloaika -

Vain voimassa olevat

Soveltamisaika -

Vastuunjakovuosi -

Säädöslyhenne

Alueellinen kattavuus

Julkaisupäivä -

---

Siirry yleiskirjeeseen Nro

Etuus opiskeluajalta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - 31.12.2011

Ohjetta on päivitetty vuoden 2010 alusta voimaantulleiden lainmuutosten johdosta.

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

• Tulevan ajan ansioita laskettaessa huomioidaan etuudet tutkintoon johtavasta opiskelusta ja alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta.
• Pieniä täsmennyksiä tekstiosuuteen.
• Lisätty opiskeluajan esimerkkejä.

Etuudesta opiskeluajalta ja alle kolmevuotiaan lapsen hoidon ajalta säädetään erillislaissa (Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta, 644/2003). Etuus on eläkettä, mutta ei työeläkettä, vaikka se myönnetään ja maksetaan työeläkkeeseen liittyvänä. Etuutta ei oteta huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa kansaneläkettä vähentävänä kuten muita työeläkkeitä. Etuutta ei myöskään siirretä EY-virkamiesten eläkkeiden siirtotilanteissa. Etuus kustannetaan kokonaan valtion varoista.

Etuuden edellytykset ja karttuminen

Erillislain mukaista etuutta alkaa karttua aikaisintaan lain voimaantulosta 1.1.2005 alkaen. Etuuden peruste on aina laissa mainittu 523,61 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 tasossa). Jokaisen vuoden etuusansio saadaan, kun kerrotaan etuuden peruste sillä kyseisen vuoden ajalla, jolta etuuteen on oikeus kyseisen vuoden aikana.

Eläkettä laskettaessa etuusansio korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Etuusansio otetaan huomioon ansaittua eläkettä laskettaessa.

Erillislain mukaista etuutta karttuu etuusansiosta 1,5 % vuodessa. Etuutta karttuu 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lähtien. Etuutta ei kartu siltä ajalta, jolta henkilö saa muuta työeläkettä kuin osa-aika- ja perhe-eläkettä. Etuutta ei kartu uusin perustein myönnetyn tulevan ajan eläkkeen eläketapahtumavuodelta, mutta sitä karttuu vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuodelta samoin kuin muistakin palkattomista etuuksista.

Etuuden saamisen edellytys on, että saajalla on eri eläkelakien piiriin kuuluvia työansioita yhteensä vähintään 12 566,70 euroa eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä (vuoden 2004 tasossa). Tämä 12 566,70 euron edellytys tutkitaan samoin kuin tulevan ajan ansioedellytys (ks. Työkyvyttömyyseläke-ohjeisto, soveltamisohje Tulevan ajan eläkkeen laskenta), mutta tulevan ajan edellytyksestä poiketen koko eläketapahtumavuotta edeltävän työeläkelakien piiriin kuulumisen ajalta. Tätä rajamäärää tutkittaessa otetaan huomioon myös muissa EU-maissa ansaitut ansiot, mutta osa ansioista on oltava Suomesta. Etuuden karttumisen edellytys on sama kuin TyEL 74 §:n mukaisissa etuuksissa.

Etuus käyttäytyy eläkettä myönnettäessä kuten muu myönnettävä eläke. Näin ollen siihen sovelletaan elinaikakerrointa, lasketaan korotukset ja vähennykset, ja se lykätään ja varhennetaan samalla tavalla kuin muu eläke myöntävän laitoksen eläkelain mukaan: VILMA-tilanteissa VILMA-laitoksen lain mukaan, ja ei-Vilma-tilanteissa lähtökohtaisesti rinnakkaisuustapauksissa ensisijaisesti yksityisen puolen lain mukaan. Ellei yksityisen puolen työskentelyä ole lainkaan, etuuden maksaa julkisen sektorin viimeksi vakuuttanut laitos. Ei-VILMA-tilanteissa, jos työhistoriassa on pieni yksityisen puolen vapaakirja, periaatteessa yksityisen puolen eläkelaitoksen tulisi maksaa etuus, mutta eläkelaitokset voivat sopia siitä, että viimeksi vakuuttanut julkisen sektorin eläkelaitos maksaa sen.

Tulevan ajan ansio

Jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen, alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika ja tutkintoon johtaneen opiskelun aika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa samalla tavalla kuin perusturvan tasoiset etuudet, eli tulevan ajan ansiossa nämä ajat otetaan huomioon kiinteän euromäärän 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa) suuruisena. Nämä ajat otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa jo 2005 alkaen mainitun perusteen mukaan. Jos eläketapahtuma on aiemmin, etuutta ei huomioida tulevan ajan ansiossa.

Opiskelun ajalta kertyvä etuus

Etuuden edellytys

Opiskelun ajalta etuutta karttuu enintään viideltä vuodelta korkeakoulu- tai ammatilliseen perustutkintoon johtaneiden opintojen perusteella. Tutkinnon suorittaminen valmiiksi on ehdoton edellytys etuuden saamiselle. Jos opinnot jäävät kesken, ei etuutta kartu opiskeluajalta lainkaan. Opintotuen saaminen ei ole edellytys, paitsi jos tutkinto on suoritettu ulkomailla.

Oikeutta etuuteen ei ole yleissivistävien tutkintojen kuten ylioppilastutkinnon perusteella, vaan edellytyksenä on, että kyseessä on ammatillisen koulutuksen tai korkeakouluopintojen perustutkinto. Näin ollen myöskään erilaiset jatkotutkinnot kuten lisensiaatin tai tohtorintutkinto tai erilaiset pätevöitymiset perustutkinnon lisäksi eivät oikeuta eläkkeeseen.

Etuuden karttuminen

Tutkinnosta karttuu etuutta enintään tutkinnon tason mukainen enimmäismäärä, 3–5 vuotta. Etuutta karttuu tutkinnon mukaan vaihtelevalta ajalta seuraavasti:

• Ylempi korkeakoulututkinto 5 vuotta
• Alempi korkeakoulututkinto 3 vuotta

Ylemmällä ja alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetuissa yliopistoissa ja maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettuja ylempiä ja alempia korkeakoulututkintoja sekä vastaavia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Yliopistoissa suoritettavien tutkintojen lisäksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi rinnastetaan ammattikorkeakouluissa suoritettavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä vastaavat ulkomailla suoritetut tutkinnot.

• Ammattikorkeakoulututkinto 4 vuotta

Tällä tarkoitetaan ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetuissa ammattikorkeakouluissa sekä Högskolan på Åland -oppilaitoksessa suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettuja poliisipäällystön ammattikorkeakoulututkintoja sekä vastaavia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on karttumisen suhteen vastaavassa asemassa kuin ylempi korkeakoulututkinto.

• Ammatillinen perustutkinto 3 vuotta.

Ammatillisia perustutkintoja ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut ammatilliset perustutkinnot, muut julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa suoritetut ammatilliset perustutkinnot ja ulkomaiset vastaavat tutkinnot. Näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista tutkinnoista eläkkeeseen oikeuttavia ovat vain ammatilliset perustutkinnot (eivät siis ammattitutkinnot tai erikoisammattitutkinnot).

Jos henkilö on suorittanut useampia tutkintoja, etuutta karttuu korkeintaan viideltä vuodelta.

Tutkinto ulkomailla

Saadakseen karttuman hyväkseen ulkomaisen tutkinnon perusteella tutkinnon suorittaneelta edellytetään, että hän on tätä tutkintoa varten jossain vaiheessa saanut opintotukilain mukaista opintotukea (65/1994) tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista opintotukea. Opintotukiedellytys takaa sen, että ulkomaiset tutkinnot ovat jollain lailla kytköksissä Suomeen. Ulkomaisesta tutkinnosta karttuu etuutta tutkinnon tason mukaan kuten suomalaisista tutkinnoista.

Jos ulkomailla suoritetun tutkinnon tasoa ei voida määritellä, oikeus etuuteen määräytyy opintojen opetusohjelman mukaisen keston perusteella joko 3, 4 tai 5 vuodelta.

Tutkintotietojen ilmoittaminen

Suoritetut tutkinnot ilmoitetaan Kelalle, joka välittää tutkintotiedot edelleen Eläketurvakeskukselle, josta ne rekisteröidään AREK:n ansaintarekisteriin. Oppilaitos ilmoittaa Kelalle Suomessa suoritetut tutkinnot. Ahvenanmaalla suoritetut tutkinnot ilmoitetaan samoin Kelalle. Tutkinnon suorittamisesta ilmoitetaan tutkinnon taso sekä aloitus- ja päättymispäivät.

Ulkomaisen tutkinnon suorittanut ilmoittaa ja todistaa valmistumisensa itse Kelalle. Ilmoitusvelvollisuus kerrotaan opintotukipäätöksessä, minkä lisäksi Kela lähettää ilmoituslomakkeen ulkomailla opiskelevalle, kun opintotuen maksaminen päättyy.

Laskennallisen opiskeluajan huomioon ottaminen

Opiskeluajan laskennalliset etuusansiot jaksotetaan tutkinnon suorittamista edeltävälle ajalle. Etuusansiot jaksotetaan tutkinnon suorittamiskuukaudelle ja sitä edeltäville kuukausille. Kuukausien lukumäärä riippuu siitä, mikä on suoritetun tutkinnon taso. Aloitusajankohdalla ei ole merkitystä eläkkeen karttumisen kannalta. Viiden vuoden tutkinnossa etuusansiot jaksotetaan kaiken kaikkiaan 60 kuukaudelle, neljän vuoden tutkinnossa 48 kuukaudelle ja kolmen vuoden tutkinnossa 36 kuukaudelle.

Laskennallisia opiskelukuukausia otetaan huomioon vain vuoden 2005 alusta lähtien. Lisäksi yhdestä tutkinnosta voi karttua etuutta enintään siltä ajalta, joka on kulunut opiskelijan 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta tutkinnon suorittamiskuukauden loppuun. Tutkinto on oltava suoritettu sen kuukauden loppuun mennessä, jolloin opiskelija täyttää 68 vuotta, jotta siitä saisi karttumaa hyväkseen.

Jos henkilö on suorittanut useampia tutkintoja ennen kuin viisi vuotta on kulunut vuodesta 2005, voi hän saada kaikista tutkinnoista karttumaa yhteensä enintään viiden vuoden ajalta. Jokaisesta tutkinnosta erikseen karttuma on rajattu kuitenkin vuoden 2005 alusta kuluneisiin kuukausiin. Samoin tapahtuu, jos henkilö suorittaa useampia tutkintoja ennen kuin viisi vuotta on kulunut 18 vuoden iän täyttämisestä.

Tulevan ajan tarkasteluajalta etuusansiot jaksotetaan kuten edellä on sanottu.

Laskennallinen opiskeluaika ja tulevan ajan ansiot

Esimerkki

Viiden vuoden tutkinto on suoritettu toukokuussa 2008. Laskennallinen opiskeluaika on 1.1.2005–31.5.2008. Eläketapahtumavuosi on 2011. Opiskeluajalta etuusansiot huomioidaan tulevan ajan ansioihin siten, että mukaan otetaan vuodelta 2008 viiden kuukauden (tammi-toukokuu) etuusansiot ja vuosien 2006–2007 etuusansiot.

Jos edellä mainitussa tapauksessa eläketapahtuma sattuisikin tutkinnon suorittamisvuodelle eli vuodelle 2008, etuusansiot otettaisiin tulevan ajan ansioihin mukaan ajalta 1.1.2005–31.12.2007.

Opiskeluajalta voi karttua etuutta samanaikaisesti työskentelyn tai jonkin muun mahdollisen sosiaalietuuden kanssa rinnakkain samalta ajalta. Yleensä täysiaikainen työskentely on estynyt opiskelun vuoksi, jolloin työskentelystä tuleva työeläke jää pienemmäksi kuin, jos henkilö ei olisi opiskelemassa.

Opiskelusta karttuva etuus ja eläkeaika

Jos laskennallista opiskeluaikaa osuu jaksotuksen jälkeen samalle ajalle, jolta on maksettu työeläkettä, vähennetään eläkeaika pois kartuttavasta ajasta. Sen jälkeen tarkistetaan opintojen aloituspäivä. Jos aloituspäivä on ennen laskennallisen opiskeluajan alkamista, annetaan karttumisaikaa aloituspäivän kuukauden alkuun asti, mutta kaiken kaikkiaan enintään kyseisen tutkinnon laskennallisen kartuttamisajan verran eli 3–5 vuotta. Näin siis tulkitaan opiskelun tapahtuneen lähtökohtaisesti aina muulloin kuin eläkeaikana alkamisaika kuitenkin huomioon ottaen. Karttumaa ei tällöinkään kuitenkaan saa ajalta ennen vuotta 2005 tai 18 vuoden iän täyttämiskuukaudelta tai sitä edeltävältä ajalta.

Jos aloituspäivä osuu laskennalliselle opintojen jaksotusajalle, karttuman saa siitä laskennallisesta ajasta, joka kohdistuu muulle kuin eläkeajalle.

Menettely on sama riippumatta siitä, onko tutkinto suoritettu työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä ollessa tai sen jälkeen.

Vanhuuseläkkeellä olevilla tulkitaan opiskelun tapahtuneen aina eläkeaikana, eli karttumaa saa vain siltä osin, kuin laskennallista opiskeluaikaa jaksotuksen jälkeen jää eläkkeen alkamista edeltävälle ajalle. Aloituspäivää ei käytetä hyväksi kuten muissa eläkelajeissa. Jos eläkkeensaaja voi osoittaa opiskelun tapahtuneen tosiasiallisesti jo ennen vanhuuseläkeaikaa, voidaan tapauskohtaisesti harkita samanlaista menettelyä kuin työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla eli otetaan aloitusaika huomioon.

Vanhuuseläkkeellä suoritetusta tutkinnosta voi hakea eläkettä kuten eläkeaikaisesta työskentelystä. Karttuman saa vanhuuseläkkeellä aloitetusta tutkinnosta vasta 68-vuotiaana, jos laskennallista opiskeluaikaa ylipäänsä jää ennen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävälle ajalle.

Eläketapahtumavuonna suoritetusta tutkinnosta ansaittava etuus otetaan huomioon myönnettävässä eläkkeessä, jos tutkinto on suoritettu ennen eläketapahtumapäivää. Tulevan ajan sisältävissä eläkkeissä ei kuitenkaan eläketapahtumavuoden laskennallisia kuukausia oteta huomioon. Jos tutkinto on suoritettu eläketapahtumapäivän jälkeen, myönnetään etuus seuraavan uusin perustein myönnetyn eläkkeen yhteydessä tai eläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

Esimerkkejä opiskelusta ja eläkeajasta

1 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä ennen eläkettä ja laskennallista aikaa

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 2 v 7 kk tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 930 pv = 870 pv

Koska karttumaan jää tilaa, otetaan huomioon aika tutkinnon aloituskuukauteen asti eli 10 kk eli 300 pv.

870 pv + 300 pv = 1170 pv

Koko aika tutkinnon aloituskuukaudesta (1.9.2006) alkaen laskennallisen ajan alkamiseen (30.6.2007) asti otetaan huomioon, koska 1800 pv ei ylity.

2 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä ennen eläkettä, mutta jälkeen laskennallisen ajan alun

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 2 v 7 kk tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 930 pv = 870 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on laskennallisella ajalla, ei voida mennä taaksepäin hakemaan lisää kartuttamisaikaa.

3 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä eläkeaikana, mutta ennen laskennallisen ajan alun

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 3 v tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 1080 pv = 720 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on eläkeaikana, ei lisää kartuttamisaikaa saa, koska eläkeaika vähennetään karttumasta.

4 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä ennen eläkeaikaa ja ennen laskennallisen ajan alun, mutta eläkeaika alkanut ennen laskennallista aikaa

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 3 v tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 1080 pv = 720 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on ennen eläkeaikaa ja laskennallista aikaa, otetaan se aika lisäksi huomioon, joka on todellisesta alkamiskuukaudesta eläkeajan alkamiseen eli 1.9.2006–31.12.2006 eli 4 kuukautta eli 120 päivää.

720 pv + 120 pv = 840 pv

5 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen/tk-eläkkeen aikana, todellinen aloituspäivä ennen eläkeaikaa ja ennen laskennallisen ajan alun

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 18 kk tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 540 pv = 1260 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on ennen eläkeaikaa ja laskennallista aikaa, otetaan se aika lisäksi huomioon, joka on todellisesta alkamiskuukaudesta laskennallisen ajan alkamiseen eli 1.9.2006–30.6.2007 eli 10 kuukautta eli 300 päivää kokonaisuudessaan, koska 1800 pv ei ylity.

1260 pv + 300 pv = 1560 pv

Opiskeluajan karttuma lisätään vanhuuseläkkeeseen tai seuraavaan uusin perustein myönnettävään eläkkeeseen.

6. Valmistuu yliopistosta vanhuuseläkeaikana

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 19 kk tällä ajalla, se vähennetään ja kartuttava aika on:

1800 pv – 570 pv = 1230 pv

Esimerkki opiskelusta karttuvasta eläkkeestä

Vuoden 1986 toukokuussa syntynyt henkilö hakee aikanaan vanhuuseläkettä. Hän suoritti kolmivuotista ammatillista perustutkintoa vuoden 2005 uudistuksen tullessa voimaan. Tutkinto valmistui 2005 toukokuun lopussa.

Etuutta karttuu opiskelusta periaatteessa sitä seuraavan kuukauden alusta, jolloin henkilö täyttää 18 vuotta. Etuutta karttuu kuitenkin aikaisintaan vuoden 2005 alusta lähtien. Sen vuoksi eläkettä karttuu 5 kuukaudelta.

Vuoden 2010 tasossa ilmaistuna opiskelusta karttunut eläke on

Indeksointi: 523,61 euroa x 1,231 = 644,56 euroa

Etuusansio: 644,56 euroa x 5 = 3 222,80 euroa

Opiskeluajasta karttunut eläke: 3 222,80 euroa x 1,5 % /12 = 4,03 euroa/kk

Etuus alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta

Lapsen hoidosta karttuu etuutta sellaiselle, joka alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi on estynyt tekemästä ansiotyötä ja saa kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea.

Lisätietoja kotihoidon tuesta on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Etuuden edellytys

Lain tarkoitus on, että etuuden saa hyväkseen vain silloin, kun vanhemman eläketurva ei kartu työstä.

Kelan kotihoidontukihakemuksella kysytään tietoa siitä, hoitaako lasta vanhempi vai joku muu. AREK:n ansaintarekisteriin ilmoitetaan vain sellaiset kotihoidontukijaksot, joissa hoitajana on vanhempi. Pääsääntöisesti hoitaja on tällöin sama henkilö, jolle kotihoidon tukea maksetaan.

Lähtökohtaisesti ilmoitukseen luotetaan. Tukea voidaan maksaa kuitenkin myös sellaiselle vanhemmalle, joka käy työssä, jos jompikumpi vanhemmista hoitaa lasta. Tarkoituksena ei ole, että eläkettä karttuu päällekkäin sekä työstä että kotihoidon tuen perusteella. Jos rekisteritietojen mukaan henkilöllä on kokoaikaista työtä vastaavia ansioita, karttumisen edellytykset tarkistetaan. Niiden vuosien ajalta, jolloin henkilölle maksetaan kotihoidon tukea, mutta hän työskentelee entiseen tapaansa, etuutta ei periaatteessa kartu.

Henkilön työskentelyä verrataan hänen vakiintuneeseen ansiotasoonsa. Jos työskentelystä saatava ansio vastaa aikaisempaa ansiotasoa, ei etuutta pidä karttua. Sellaisten etuuskuukausien kohdalle, joista ei kartu erillislain mukaista etuutta, merkitään rekisteriin viitetieto rajat ylittävästä työskentelystä.

Toistaiseksi etuutta karttuu kotihoidon tuesta samanaikaisesta työskentelystä huolimatta, jos kotihoidon tukiaika on 3 kk tai alle kyseisenä vuotena. Jos tukiaika ylittää 3 kk kyseisenä vuotena, katsotaan ylittävätkö vuosiansiot laissa mainitun 12 566,70 euron rajan. Jos ansiot alittavat kyseisen rahamäärän, kaikki kotihoidon tukiaika kyseisenä vuotena kartuttaa etuutta.

Jos ansioraja ja aikaraja ylittyvät kumpikin, tutkitaan rekistereistä ja tarvittaessa vakuutetun antamien tietojen perusteella, onko työskentely tapahtunut kotihoidontukikuukausien aikana. Niiltä kuukausilta, joilta löytyy työskentelyä, ei kartu erillislain mukaista etuutta. Se, kuinka paljon työskentelyä katsotaan estävän kotihoidon tuesta karttuvan etuuden, tutkitaan tapauskohtaisesti.

Samat säännöt pätevät yrittäjien kohdalla. Vasta yli 3 kuukautta kestäneen kotihoidon tuen ollessa kyseessä ja 12 566,70 euron kokonaistyötulon ylittyessä tutkitaan tarkemmin, onko yrittäjätoiminta jatkunut kotihoidontukiaikana.

Etuuden karttuminen

Etuusansio otetaan huomioon kotihoidontuen maksamisen alkamisesta lähtien (aikaisintaan vuoden 2005 alusta lukien) kotihoidontukikauden loppuun tai enintään lapsen 3-vuotispäivään asti. Kotihoidon tuesta karttuu etuutta vain yhdestä lapsesta kerrallaan.

Kotihoidon tukea maksetaan periaatteessa täysiltä kalenterikuukausilta. Tuen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat tyypillisesti vajaita. Näiltä vajailta kuukausilta etuutta karttuu em. laskennallisesta etuusansiosta, joka jaetaan 25:llä ja kerrotaan kyseisen kuukauden maksettujen etuuspäivien lukumäärällä.

Erillislain mukaista etuutta ei kartu eläkeajalta. Näin ollen työeläkejärjestelmässä on tarkistettava kohdistuvatko lapsen kotihoidontuen kuukaudet eläkeaikaan, koska Kela sallii päällekkäisyydet kotihoidontuen ja eläkkeen osalta.

Kotihoidon tukiaikana voi syntyä toinen lapsi, josta aletaan maksaa äitiysrahaa. Tällöin äitiysraha vähennetään mahdollisesta kotihoidon tuesta, ja yleensä kotihoidon tukea ei jää maksettavaksi. Tällöin etuutta karttuu vain äitiysrahan perusteella. Jos äitiysraha on hyvin pieni esimerkiksi pitkään kotona olleella äidillä, voi kotihoidon tukea jäädä kuitenkin maksettavaksi. Tässä tilanteessa eläkettä karttuu sekä äitiysrahan etuuden perusteen että erillislain mukaan.

Tuleva ajan ansio

Etuus alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta otetaan perusturvan tasoisten etuuksien tapaan huomioon tulevan ajan ansioihin kiinteän euromäärän 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa) suuruisena, jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Esimerkki kotihoidontuesta karttuvasta eläkkeestä

Äiti jää vanhempainrahakauden jälkeen hoitamaan lasta kotiin. Vanhempainrahakausi päättyy 13.5.2008 ja kotihoidontuen maksu alkaa 14.5.2008. Äiti hoitaa lasta kotona siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden ja kaksi kuukautta eli 15.8.2008. Kotihoidon tuesta karttuu etuutta 15 arkipäivältä toukokuussa ja 12 arkipäivältä elokuussa sekä koko kesä- ja heinäkuulta (2 x 25 pv).

Etuusansio kotihoidontukiajalta vuoden 2010 tasossa

Indeksointi: 523,61 x 1,231 = 644,56 euroa

Etuusansio: 644,56 euroa/25 x 77 = 1 985,25 euroa.

Eläkettä karttuu kotihoidontukiajalta:

1 985,25 x 1,5 %/12 = 2,48 euroa/kk.