Hakuohjeet

Sanahaku sisällöstä

Asia

Aihe

Eläkelaji

Voimassaoloaika -

Vain voimassa olevat

Soveltamisaika -

Vastuunjakovuosi -

Säädöslyhenne

Alueellinen kattavuus

Julkaisupäivä -

---

Siirry yleiskirjeeseen Nro

Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - 31.12.2011

Ohjetta on päivitetty vuoden 2010 alusta voimaantulleiden lainmuutosten johdosta.

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

• Kelan osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat 1.1.2010.

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella voidaan maksaa sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa myös osasairauspäivärahana, jonka määrä on puolet sairauspäivärahasta. Sairaan lapsen hoidon vuoksi voidaan maksaa sairauspäivärahan tavoin määräytyvää erityishoitorahaa. Työtapaturman sattuessa maksetaan tapaturma- tai sotilastapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai liikennevahingon vuoksi liikennevakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta.

Lisätietoja näiden etuuksien määräytymisestä on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Ennen vuotta 2010 voimassa olleen lain mukaan osasairauspäivärahaa voitiin myöntää 60 päivän sairauspäivärahakauden jälkeen. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäiväraha voidaan myöntää heti sairastumisen alusta omavastuuajan jälkeen (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) ilman 60 päivän sairauspäivärahakautta. Se voidaan myöntää myös välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Uudistuksen tarkoituksena on tukea oma-aloitteista työhön paluuta sekä työssä pysymistä sairauden aikana.

Eri sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen yhteisistä laskentaperiaatteista on kerrottu omassa soveltamisohjeessaan.

Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha

Sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha-aika kartuttaa työeläkettä. Eläkettä kartuttavaa on myös tartuntatautilain mukainen sairauspäiväraha sekä sairauspäivärahaan rinnastettava ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain perusteella maksettu luovutuspäiväraha. Nämä määräytyvät kuten sairauspäiväraha.

Etuusansio

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan etuuden peruste on vuositasoinen. Päiväansio saadaan, kun sairausvakuutuslain mukainen työtulo jaetaan 300:lla.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta siltä ajalta ja siltä osin, kuin päiväraha on maksettu työntekijälle itselleen.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon täysimääräisenä. Työttömyysturvalain mukaisen peruspäiväraha- tai työmarkkinatukikauden jatkoksi myönnettävä samansuuruinen sairauspäiväraha otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa kuten vastaavat peruspäivärahan tasoiset työttömyysetuudet 1 047,22 euron (vuoden 2004 tasossa) suuruisena kuukautta kohden. Jos kuitenkin jokin ansioperuste tällaisessa tilanteessa löytyy, käytetään ensisijaisesti sitä sekä ansaitussa että tulevan ajan eläkkeessä.

Sairausvakuutuksen päiväraha kuten sairausvakuutuslain mukaan määräytyvä vanhempainpäiväraha ja Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha voivat määräytyä edeltävän, jonkin muun sosiaalietuuden perusteella. Tällöin ei varsinaisesti ole käytettävissä sairauspäivärahan perusteena olevaa ansiota.

Kela joutuu sairauspäivärahan määrää laskettaessa kuitenkin selvittämään sairauspäivärahan perusteena olevan työtulon, jotta tiedettäisiin, antaako työtulojen vai edellisen etuuden mukainen laskentatapa suuremman päivärahan määrän. Kela voi näin ollen ilmoittaa sen ns. varsinaisen sairausvakuutuslain mukaisen työtulon, jonka mukaan etuus olisi laskettu, jos edeltävää etuutta ei olisi ollut. Etuuden perusteena käytetään siis näissäkin tilanteissa sairausvakuutuslain perusteella laskettua työtuloa. Jos työtuloa ei ole, eläkettä ei kartu tällaiselta sairauspäiväraha-ajalta.

Jos edeltävä etuus on myös sairausvakuutuslain mukaan määräytyvä, käytetään jälkimmäisen etuuden perusteena tätä edeltävän etuuden perustetta.

Sairausvakuutuslain mukaista työtuloa käytetään etuuden perusteena aina, kun sellainen on laskettavissa. Silloinkin, kun sairauspäiväraha myönnetään vähimmäispäivärahan suuruisena, taustalla voi olla työtuloa. Jos työtulo on niin pieni, että sairauspäiväraha myönnetään vähimmäispäivärahana ja vähimmäispäivärahan maksu alkaa 55 sairauspäivän jälkeen, ensimmäiset 55 päivää Kela maksaa päivärahaa työtulojen perusteella. Sairauspäivärahan määrällä ei ole alarajaa tällaisessa tilanteessa. Tällöin koko sairauspäiväraha-ajan etuuden perusteena käytetään sitä työtuloa, jolla etuus ensimmäisen kerran laskettiin, sekä ensimmäisen 55 päivän ajan että sen jälkeen.

Jos työskentelyedellytys ei täyty kolmen kuukauden aikana ennen sairauspäivärahakauden alkua, ei Kela laske ensimmäisen 55 päivän ajalle mitään työtuloa. Etuuden perustetta ei ole, jolloin eläkettäkään ei kartu.

Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. Näin ollen osasairauspäivärahan etuuden peruste on myös puolet täydestä etuuden perusteesta.

Eläkkeen karttuminen

LITA-korvaus myönnetään usein jälkikäteen ja sitä odotellessa Kela on maksanut sairauspäivärahaa. Eläkettä karttuu siitä etuudesta, johon henkilöllä on ollut oikeus. Jos em. tilanteessa rekisteriin on ehditty ilmoittaa sairauspäivärahajakso, se poistetaan ja tilalle ilmoitetaan LITA-jakso, josta eläke karttuu.

Kela voi maksaa vakuutetulle sairauspäivärahan ja LITA-korvauksen erotuksen, jos sairauspäiväraha on LITA-korvausta suurempi. Tämä osuus sairauspäivärahasta kartuttaa myös eläkettä.

Sairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Päivärahan perusteella karttuu eläkettä siltä osin kuin päivärahaa on maksettu työntekijälle itselleen, jos päiväraha ylittää työnantajan samalta ajalta maksaman palkan. Eläkettä karttuu tällöin tästä henkilölle itselleen maksetusta osuudesta sen mukaisesta etuusansiosta, joka vastaa hänelle maksettua osuutta täydestä päivärahasta.

Se, kenelle sairauspäiväraha maksetaan ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkan, vaikuttaa eläkkeen karttumiseen. Jos päiväraha on maksettu työnantajalle ja työnantaja maksaa koko palkan työntekijälle tältä ajalta, eläkettä karttuu normaalisti työansion mukaisten karttumisprosenttien mukaisesti palkasta.

Jos taas päiväraha on sairausajan palkan maksuajalta maksettu kokonaan työntekijälle ja työnantaja maksaa palkasta vain sairauspäivärahan ylittävän osan, eläkettä karttuu työansion mukaisten karttumisprosenttien mukaan tästä sairauspäivärahan ylittävästä palkan osasta ja 1,5 %:n mukaan sairauspäivärahan perusteena olevasta ansiosta.

LITA-ansionmenetyskorvaukset

Etuusansio

Etuusansiona käytetään maksetun etuuden määrää ennen verojen vähentämistä. Tapaturmapäiväraha ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus korvaavat täyttä ansionmenetystä, ja näin ollen maksetun etuuden määrä on sama kuin etuuden perusteena käytetty ansio. Mahdollista viivästyskorotusta maksettuun määrään ei oteta huomioon.

LITA-korvausten ilmoittajat ilmoittavat suoraan kyseisenä vuonna maksetun etuuden määrän, jolloin sitä ei tarvitse enää muuttaa päiväkohtaiseksi, eikä päiväkohtaista jakajaa näin ollen tarvita.

Tapaturmavakuutuksen etuuden määrä otetaan eläkkeen perusteeksi sen suuruisena, kuin se ensimmäisen kerran määrättiin. Maksettavaan etuuteen tehtäviä indeksitarkistuksia ei oteta huomioon, kuten ei muissakaan etuuslajeissa.

Sen sijaan liikennevakuutuksen maksussa olevat ansionmenetyskorvaukset voivat perustua kymmeniä vuosia aikaisemmin sattuneeseen liikennevahinkoon. Liikennevakuutuksessa ei ole mahdollista erotella indeksitarkistuksia pois maksetun etuuden määrästä. Sen vuoksi liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaukset otetaan huomioon indeksillä tarkistettuina.

Jos vahingoittuneen henkilön työkyvyn alentuma on pienempi kuin 100 %, etuutta maksetaan vastaavasti pienennettynä, ja etuuden määrä käy tällöinkin eläkkeen perusteeksi. Vahingoittuneelle itselleen maksetun etuuden määrää käytetään etuuden perusteena myös silloin, kun LITA-laitos on maksanut osan etuudesta työnantajalle tai etuutta on pienennetty oman myötävaikutuksen vuoksi.

Tapaturma-, liikenne- ja sotilastapaturmalain perusteella maksetun päivärahan tai ansionmenetyskorvauksen ajalta ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta eli tässä tapauksessa etuuden määrästä.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio eli etuuden määrä otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Eläkkeen karttuminen

Eläkettä karttuu pakollisten vakuutusten perusteella. Tapaturmasäännösten mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten mukaiset ansionmenetyskorvaukset eivät kartuta eläkettä. Tällaisia ovat yrittäjien tapaturmavakuutukset, työntekijöiden vapaa-ajan vakuutukset, laajennettu oppilasvakuutus (työharjoittelun teoriatunteja, välitunteja ja koulumatkoja varten) ja vapaaehtoiset työajan vakuutukset (esimerkiksi yrittäjäperheen jäsenille). Kela voi maksaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvauksen kanssa samaan aikaan täyttä sairauspäivärahaa, josta karttuu työeläkettä.

Jos työnantaja maksaa vahingoittuneelle sairausajan palkkaa, mutta LITA-päiväraha on palkkaa suurempi eli yli menevä osa maksetaan vahingoittuneelle itselleen, karttuu päivärahan siivusta eläkettä. Tapaturmavakuutuksessa tämä tilanne on mahdollinen vain silloin, kun päiväraha määritetään vuosityöansion mukaan.

Tapaturmavakuutuksen päivärahan perusteella karttuu eläkettä yhtäjaksoisesti korkeintaan vuoden ajalta. Korvauksen maksun katkokset eivät pidennä tätä vuoden aikaa. Sen sijaan liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus voi väliaikaisena jatkua pidempään kuin vuoden muuttumatta eläkkeeksi. Siksi liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaukset voivat kartuttaa eläkettä pidemmältä kuin vuoden ajalta. Jos samalta ajalta on oikeus työeläkkeeseen, karttuminen luonnollisesti estyy, vaikka tiedot ilmoitetaankin AREK:n ansaintarekisteriin.

Esimerkkejä

Esimerkeissä 1–3 alla on kuvattu tilanteita eläkkeen karttumisesta silloin, kun työntekijällä on oikeus tapaturmavakuutuksen päivärahaan ja sairauspäivärahaan samalta ajalta.

1 Esimerkki, kun työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, ei regressejä

A:lle sattuu työtapaturma pe 28.2. ja täysi työkyvyttömyys jatkuu 11.5. saakka.

Työnantaja maksaa A:lle sairausajan palkkaa kuudelta viikolta. Tapaturmalaitos korvaa tällöin työnantajalle tapaturmapäivärahaa vastaavan määrän, enintään kuitenkin maksetun palkan määrän. Sen jälkeen eli 12.4.–11.5. tapaturmalaitos maksaa A:lle tämän vakiintuneen vuosiansion perusteella laskettua päivärahaa.

Koska tapaturmavakuutus on ensisijainen muihin etuusjärjestelmiin nähden ja A:n tapaturmapäivärahan määrä ylittää sairauspäivärahan määrän, Kela ei maksa sv-päivärahaa.

A:lle karttuu eläkettä seuraavista jaksoista:

Sairausajan palkka

1.3. _____________ 11.4.

Vuosityötulosta laskettu tapaturmapäiväraha

12.4. ___________________11.5.

2 Esimerkki, kun työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa ja tapaturmalaitos maksaa regressisuorituksen Kelalle

B:lle sattuu työtapaturma pe 28.2. ja täysi työkyvyttömyys jatkuu sunnuntaihin 11.5. saakka.

Työnantaja ei poikkeuksellisesti maksa B:lle sairausajan palkkaa lainkaan. Koska tapaturmalaitoksen korvaus viivästyy, Kela maksaa B:lle sairauspäivärahaa 9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen ajalla 12.3.–10.5. verotuksessa vahvistetun ansion mukaan.

Tapaturmalaitos maksaa myöhemmin päätöksen tehtyään Kelalle regressisuorituksen. Koska B:n tapaturmapäivärahan määrä ylittää sairauspäivärahan määrän, tapaturmalaitos maksaa Kelalle sv-päivärahaa vastaavan osuuden ja vahingoittuneelle itselleen sv-päivärahan ylittävän osuuden. Tapaturmalaitos maksaa korvaustaan tapaturmaa seuraavasta päivästä alkaen.

Tapaturmapäiväraha on tapaturmaa seuraavilta neljältä viikolta yhtä suuri kuin tapaturmaa edeltävän neljän viikon ansioista laskettu päiväpalkka. Sen jälkeen eli 29.3.–11.5. tapaturmapäiväraha lasketaan B:n vakiintuneen vuosiansion mukaan.

Vaikka B:n korvaukset on aikanaan maksettu eri etuusjärjestelmistä, lopputulos on, että karttuma tulee sen etuuden perusteella, johon henkilöllä on ollut oikeus. Näin ollen eläkettä karttuu tapaturmakorvauspäivien lukumäärän ja sen etuuden perusteen mukaan.

4 viikon ansioista laskettu tapaturmapäiväraha

1.3. _____________ 28.3.

Vuosityötulosta laskettu tapaturmapäiväraha

29.3. _____________ 11.5.

3 Esimerkki, kun sv-päivärahan perusteena oleva ansio on suurempi kuin tapaturmapäivärahan perusteena oleva ansio

C:lle sattuu työtapaturma pe 28.2. ja täysi työkyvyttömyys jatkuu sunnuntaihin 11.5. saakka.

Työnantaja maksaa C:lle sairausajan palkkaa ensimmäisen kuuden viikon ajalta (1.3.–11.4.). Tapaturmalaitos korvaa tällöin työnantajalle tapaturmapäivärahaa vastaavan määrän, enintään kuitenkin maksetun palkan määrän.

29.3. alkaen tapaturmapäiväraha määritetään C:n vakiintuneen vuosityötulon mukaan. Koska C on ansainnut edellisen vuoden aikana paremmin kuin viimeisimmässä työpaikassaan, vuosityöansion perusteella lasketun päivärahan määräksi tulee enemmän kuin työnantajan maksama sairausajan palkka. Näin ollen tapaturmalaitos maksaa C:lle itselleen 29.3.–11.4. sairausajan palkan ylittävän osuuden tapaturmapäivärahasta.

Lisäksi C:n verotuksessa vahvistetun ansion mukaan lasketun sairauspäivärahan määrä ylittää poikkeuksellisesti tapaturmapäivärahan määrän. Kela maksaakin C:lle sv-päivärahaa tapaturmapäivärahan ylittävän osuuden.

Eläkettä karttuu kaikista jaksoista:

Sairausajan palkka

1.3. ___________________________ 11.4.

Sv-päivärahan siivu (sairausajan palkan ylittävä osuus, omavastuuajan jälkeen)

12.3. _______ 28.3.

Tapaturmapäivärahan siivu (sairausajan palkan ylittävä osuus)

29.3. ___________ 11.4.

Sv-päivärahan siivu (tapaturmapäivärahan ylittävä osuus)

29.3. _____________________ 11.5.

Tapaturmapäiväraha

12.4. ___________ 11.5.