Työeläkelakipalvelu
Julkinen Soveltamisohje
Tulostettu: 25.04.2014
Tarkoitettu työeläkejärjestelmälle

Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta Julkaisuaika:

Sosiaalietuudet eläkelaskennassa Julkaisuaika: 15.02.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Sosiaalietuudet eläkelaskennassa
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

  • Täsmennyksiä koulutustukeen ja koulutuspäivärahaan.

Ennen 2005

Ennen vuotta 2005 eläkettä karttui erilaisilta palkattomilta ajoilta työttömyys-, koulutus- ja kuntoutusetuuksien perusteella työeläkelisän muodossa. Lisäksi TEL-työsuhteessa eläkettä karttui palkattomalta ajalta siinä tapauksessa, että palkaton aika oli enintään vuoden mittainen ja työsuhde jatkui vielä sen jälkeenkin (ns. vuoden sääntö).

Vuonna 2005 ja sen jälkeen

Vuoden 2005 alusta vuoden sääntö ja työeläkelisä poistuivat eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Eläkettä karttuu kuitenkin edelleenkin niiden työttömyys-, koulutus- ja kuntoutusetuuksien perusteella, jotka ovat kartuttaneet eläkettä työeläkelisän muodossa. Lisäksi työeläkkeen karttumista sosiaalietuuksista laajennettiin. Eräät etuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa, mutta niistä ei kartu ansaittua eläkettä.

Ansiosidonnaisten etuuksien osalta eläkkeen karttumisen perusteena on se ansio, jonka perusteella etuus on määrätty eli etuuden peruste (ansioperuste) tai tietyissä tilanteissa työansion puuttuessa laissa mainittu euromäärä. Etuuden peruste otetaan huomioon eri tavalla laskettaessa ansaittua eläkettä ja tulevan ajan eläkettä.

Eläkettä kartuttavista palkattomista etuuksista säädetään TyEL:n 74 §:ssä ja YEL:n 68 §:ssä.

Eläkettä kartuttavat seuraavat etuudet:

Sairaus- ja kuntoutusetuudet

  • sairauspäiväraha (myös osasairauspäiväraha)
  • erityishoitoraha
  • eri lakien mukainen kuntoutusraha (Kela, työeläkelait, LITA)
  • sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten perusteella myönnetty päiväraha
  • LITA-ansionmenetyskorvaukset

Vanhempainpäivärahat

  • äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha (vanhempainrahaa voidaan maksaa myös osittaisena tai vähimmäistasoisena)

Työttömyysetuudet

  • työttömyysturvalain mukainen ansioon suhteutettu päiväraha
  • vuorottelukorvaus

Koulutusetuudet

  • aikuiskoulutustuesta annetun lain mukainen aikuiskoulutustuki (yrittäjillä kiinteän euromäärän 523,61 euroa/kk mukaan vuoden 2004 tasossa)

Seuraavat etuudet poistuvat vuonna 2010:

  • julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukainen koulutustuki
  • työttömyysturvalain 10 luvussa (TTL 1290/2002) tarkoitettu koulutuspäiväraha

Koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuvat vuoden 2010 alusta. Koulutustuki, joka on myönnetty sitä ennen, maksetaan entisen nimisenä myös lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta ja siitä karttuu normaalisti eläkettä myös 1.1.2010 jälkeiseltä ajalta. Eläkettä laskettaessa etuuden perusteesta huomioidaan 65 %. Koulutuspäiväraha sen sijaan muuttuu 1.1.2010 lukien osaksi työttömyysetuutta, ja etuuden perusteesta huomioidaan eläkettä laskettaessa 75 % heti 1.1.2010 lukien.

Eläkkeeseen verrattavaa etuutta karttuu myös alle 3-vuotiaan lapsen hoidon sekä tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta. Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttuvasta etuudesta säädetään erillislaissa (Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta 644/2003, VEKL). Etuutta karttuu sekä opiskelusta että lapsenhoidosta saman kiinteän euromäärän mukaan (523,61 euroa/kk vuoden 2004 tasossa) ja se tarkistetaan elinaikakertoimella kuten muukin eläke.

VEKL:n mukainen etuus otetaan huomioon myös tulevan ajan ansiossa kiinteän euromäärän 1 047,22 euroa/kk mukaan (vuoden 2004 tasossa), jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tällöin tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon VEKL:n mukaiset etuudet jo vuodesta 2005 alkaen. Jos eläketapahtuma on ennen vuotta 2010, VEKL:n mukaista etuutta ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.

Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttuva etuus on työeläkkeestä erillinen osa, vaikka se maksetaan työeläkkeen yhteydessä. Tämä etuus kustannetaan verovaroin.

Seuraavat ei-ansiosidonnaiset etuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa kiinteän euromäärän (1 047,22 euroa/kk vuoden 2004 tasossa) suuruisina. Niistä ei siis kartu lainkaan ansaittua eläkettä.

  • työttömyysturvalain (TTL) mukainen peruspäiväraha
  • työmarkkinatuki
  • työttömyysturvalain peruspäivärahan jälkeen myönnettävä samansuuruinen sairauspäiväraha

Yhteiset laskentaperiaatteet

Vaikka työeläkkeen karttuminen eroaa jonkin verran sosiaalietuuslajikohtaisesti, sosiaalietuuksista määräytyvän eläkkeen laskennassa noudatetaan paljolti kuitenkin yhteisiä laskentaperiaatteita. Siltä osin kuin eläkkeen laskennassa on eroja, niistä kerrotaan tarkemmin sosiaalietuuslajikohtaisissa ohjeissa.

Etuusansio

Ansiokäsitteet

Ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista karttuu eläkettä sen työansion perusteella, jonka mukaan kyseisen sosiaalietuuden määrä on laskettu. Sosiaalietuuden määrää laskettaessa sen perusteena oleva työansio eli etuuden peruste määritellään jokaisessa sosiaalietuuslajissa omalla tavallaan. Se voi olla esimerkiksi verotuksessa todettu vuosiansio tai viimeisten työskentelykuukausien keskikuukausiansio.

Eläkettä karttuu etuuden perusteesta vain siltä ajalta, jolta etuutta on maksettu eläkkeensaajalle itselleen, edunvalvojalle tai muulle taholle eläkkeensaajan sijaan. Eläkettä ei kuitenkaan kartu siltä osin kuin etuutta on maksettu työnantajalle. Koska etuuden peruste voi olla vuosi- tai kuukausitasoinen ja etuutta maksetaan yleensä päiväkohtaisesti, etuuden perusteet on muunnettava päiväkohtaisiksi eläkkeen laskemista varten. Etuuden peruste muunnetaan päiväkohtaiseksi kyseisen etuuslajin jakajalla (300, 21,5, 25 tai 30). Päiväkohtainen ansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Tällöin saadaan eläkkeen perusteena oleva etuusansio (jatkossa lyhyemmin etuusansio) kyseiseltä vuodelta.

Etuusansio = etuuden peruste/pv x etuuspäivien lukumäärä

Etuusansioista otetaan ansaittua eläkettä laskettaessa huomioon seuraava osuus:

  • vanhempainpäivärahan etuusansioista 117 % (työnantajalle maksetuista 17 %)
  • työttömyysturvalain (TTL) mukaisen ansiopäivärahan etuusansioista 75 %
  • vuorottelukorvauksen etuusansioista 75 % vuoden 2009 loppuun ja vuodesta 2010 lukien 55 %
  • muista eläkettä kartuttavista etuusansioista 65 %.

Muut kuin ansioperusteen mukaan määrätyt etuudet

Yrittäjien aikuiskoulutustuen ja vähimmäistasoisen vanhempainpäivärahan perusteella eläkettä karttuu perusteesta, joka on 523,61 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa). Yrittäjien aikuiskoulutustuen osalta perusteesta otetaan ansaittua eläkettä laskettaessa huomioon yllä mainittu 65 %. Vähimmäistasoisen vanhempainpäivärahan osalta ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon kiinteä etuuden peruste sellaisenaan.

Myös alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta eläkettä karttuu perusteesta, joka on 523,61 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa). Tämä etuuden peruste otetaan etuutta laskettaessa huomioon sellaisenaan.

Etuusansioiden suhteuttaminen

Silloin, kun etuutta maksetaan omien ansiotulojen tai jonkin muun etuuden saamisen vuoksi soviteltuna tai vähennettynä, etuusansiosta otetaan huomioon se osuus, mitä henkilölle maksettu etuus on hänelle myönnetystä täydestä etuudesta.

Samoin tehdään silloin, kun osa etuudesta on maksettu työnantajalle ja osa työntekijälle: etuusansiosta otetaan huomioon työntekijälle maksettu osuus koko myönnetystä etuudesta.

Etuuksien ilmoittajat ilmoittavat AREK:n ansaintarekisteriin suhteutuksen tekemistä varten sekä maksetun että täyden etuuden määrän tai sitten näistä valmiiksi lasketun suhteutusprosentin. Suhteutusprosentti lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella.

Etuusansioiden kohdentuminen

Etuudet maksetaan yleensä jälkikäteen etuudensaajalle. Etuusansio on kuitenkin sen vuoden eläkettä kartuttavaa tuloa, jolta etuutta on maksettu eli johon etuuspäivät kohdistuvat, vaikka maksupäivä olisikin seuraavan vuoden puolella.

Etuusansioista ei työntekijän työeläkemaksuvähennystä

Eläkettä laskettaessa etuusansioista ei tehdä työntekijän työeläkemaksuvähennystä. Etuuden ilmoittaja on pääsääntöisesti ottanut sen huomioon jo etuuden perustetta määrättäessä. Tästä poikkeuksena Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki, jonka etuusansioista ei eläkettä laskettaessa (silti) tehdä työeläkemaksuvähennystä.

Edeltävän etuuden perusteella määrätty sosiaalietuus

Kelan maksamat sairausvakuutuksen päiväraha, kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat voivat määräytyä edeltävän, jonkin toisen sosiaalietuuden perusteella. Esimerkiksi kun työtön sairastuu, sairauspäiväraha määräytyy edeltävän työttömyyspäivärahan määrän perusteella, jos sairauspäiväraha on näin laskettuna korkeampi kuin normaalisti työtulon perusteella laskettuna.

Koska edeltävän etuuden perusteella määrätyssä sosiaalietuudessa varsinaista etuuden perusteena olevaa työtuloa ei ole, käytetään tällaisissa tilanteissa eläkkeen perusteena sitä työtuloa, jonka mukaan etuus olisi laskettu, jos edeltävää etuutta ei olisi ollut. Jos kuitenkin sekä maksettava että edeltävä etuus määräytyvät sairausvakuutuslain mukaan (esimerkiksi kun sairauspäiväraha edeltää kuntoutuspäivärahaa), käytetään silloin tätä edeltävän etuuden perustetta myös jälkimmäisen etuuden perusteena.

Ansaittu eläke

Eläkkeen karttumisen edellytys

Palkattomien etuuksien perusteella karttuneeseen eläkkeeseen on oikeus, jos eläkkeensaajalla on ennen eläketapahtumavuotta työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 12 566,70 euroa (vuoden 2004 tasossa). Eläkettä ei siis makseta, jos eläkettä on karttunut pelkästään palkattomien etuuksien perusteella tai jos työansioita on alle edellä mainitun rajamäärän, palkattomista etuuksista karttunutta eläkettä ei makseta.

Sama euromääräinen edellytys koskee myös lapsenhoitoa ja opiskelua koskevaa erillislain mukaista etuutta.

Edellä mainittua ansioedellytystä laskettaessa ansiot vuotta 2005 edeltävältä ajalta lasketaan rekisteritietojen perusteella samalla tavalla kuin tulevan ajan edellytyksenä oleva vastaava euromäärä (ks. tarkemmin ohjeisto Työkyvyttömyyseläke, soveltamisohje Tulevan ajan eläkkeen laskenta). Ansioedellytystä tutkittaessa ansioita etsitään tulevan ajan edellytyksestä poiketen kuitenkin koko eläketapahtumavuotta edeltävältä vakuutettuna oloajalta.

Eläkkeen karttuminen

Etuusansion perusteella karttuu työeläkettä 1,5 % vuodessa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta enintään eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti (pääsääntö). Etuusansioiden perusteella eläkettä karttuu periaatteessa 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti. Työttömyyspäivärahat otetaan huomioon kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun, kun henkilö täyttää 63 vuotta.

Jos eläketapahtuma on vuonna 2005 tai 2006, eläketapahtumavuoden etuusansioita ei missään tilanteessa oteta huomioon eläkettä myönnettäessä. Eläketapahtumavuoden etuusansioita ei oteta huomioon myöskään silloin, jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtuma tai niiden jatkoksi myönnettävän eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2007 tai sen jälkeen. Sen sijaan vuoden 2007 alusta lukien etuusansiot otetaan vanhuuseläkettä laskettaessa huomioon eläkettä kartuttavina samalla tavalla kuin työansiotkin, eli ne otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Näin ollen vanhuuseläkkeissä, jotka alkavat aikaisintaan 1.2.2007, otetaan etuusansiot huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun saakka.

Perhe-eläkkeissä eläketapahtumavuoden etuusansiot otetaan huomioon vuodesta 2007 alkaen samalla tavoin kuin ne otetaan huomioon edunjättäjän eläkkeessä.

Tulevan ajan poikkeustilanteissa (työkyvyttömyys alle 24-vuotiaana, tai henkilöt, joilla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena) tulevan ajan ansiota laskettaessa etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti, myös yrittäjillä. Näissäkään tilanteissa eläketapahtumavuoden etuusansioita ei oteta huomioon ansaittua eläkettä laskettaessa, ks. tarkemmin ohjeisto Työkyvyttömyyseläke, soveltamisohje Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen.

Sosiaalietuutta voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä maksaa palkkaa etuusajalta. Eläkettä karttuu kuitenkin vain siltä osin kuin etuutta on maksettu työntekijälle itselleen. Poikkeuksena tästä ovat vanhempainpäivärahat. Työntekijälle maksettuja ovat myös ulosotto- ym. viranomaisille maksetut etuudet eli koko se osuus etuudesta, jota ei makseta työnantajalle. Työnantajalle maksettujen etuuspäivien ajalta karttuu eläkettä normaalisti maksetun palkan perusteella, mutta ei etuusansion perusteella, siltä osin kuin etuutta on maksettu työnantajalle samalta ajalta maksetun palkan korvaukseksi.

Etuutta on voitu maksaa ajalta, jolle myöhemmin myönnetään toinen etuus. Silloin etuusjärjestelmät keskenään hoitavat regressisuoritusten avulla kustannukset toisilleen. Eläkettä karttuu pääsääntöisesti siitä etuudesta, johon henkilöllä olisi oikeus, vaikka ensin maksettu etuus säilyykin verotuksessa henkilön tulona.

Poikkeuksena tähän pääsääntöön liikenne- ja tapaturmayhtiöiden keskinäisissä regressitilanteissa ETK:lle ilmoitetaan kuitenkin ne jaksot, jotka henkilölle on tosiasiallisesti maksettu, eikä niitä, joihin olisi oikeus.

Yrittäjälle karttuu eläkettä sosiaalietuuksista myös samanaikaisesti voimassa olevan yrittäjävakuutuksen kanssa.

Eläkkeen aikana maksetut sosiaalietuudet

Työskentelystä karttuu uutta eläkettä eläkeaikaisen karttumisprosentin mukaan tulevan ajan työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumaa seuraavan vuoden alusta lähtien. Eläkkeissä, joissa tulevan ajan ansio on 0, työskentelystä karttuu uutta eläkettä eläkeaikaisten karttumisprosenttien mukaan eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta (eläkkeen jatkuessa samoin perustein vanhuuseläkkeelle).

Sen sijaan etuusansioista ei kartu eläkettä lainkaan työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alun ja eläkkeen päättymistä edeltävän vuoden lopun välisenä aikana. Tämä koskee sekä tulevan ajan sisältäviä että sisältämättömiä eläkkeitä, jos eläke jatkuu samoin perustein vanhuuseläkkeelle. Jos uusi eläke myönnetään uusin perustein, karttuu aikaisemman tulevaa aikaa sisältämättömän eläkkeen eläketapahtumavuodelta ja eläkkeen alkamisvuodelta eläkettä palkattomilta ajoilta.

Aikaisemman eläkkeen päättymisvuodelta uutta eläkettä voi karttua etuusansioista, jos uusi eläke myönnetään uusin perustein. Jos sosiaalietuutta on maksettu työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen päättymisvuonna, etuusansiot jaksotetaan eläkkeen päättymisen jälkeiselle ajalle. Etuuden todellista kohdistumista vuoden ajalle ei tutkita.

Etuusansioista ei kartu eläkettä myöskään vanhuuseläkkeen ajalta. Useimmiten etuuksia ei myöskään makseta täyden eläkkeen aikana. Etuusansiot kartuttavat eläkettä osa-aika- ja perhe-eläkkeen ajalta.

Tietyissä tilanteissa, kun myönnetään eläkettä uusin perustein, otetaan aikaisemman eläkkeen alkamisvuoden tai eläketapahtumavuoden etuusansiot huomioon eläkettä kartuttavina eläkkeen alkamiseen tai eläketapahtumakuukauden loppuun asti.

Näin tehdään silloin, kun myönnetään uutta eläkettä ja henkilöllä on aikaisemmin ollut eläke, jossa ei ole ollut tulevaa aikaa. Myös silloin, kun uutta eläkettä myönnettäessä on aikaisemmin entisin perustein myönnettyjen eläkesuhteiden välissä palkatonta aikaa, uusin perustein eläkettä määrättäessä otetaan nämä palkattomat myös entisin perustein myönnettyjen eläkkeiden alkamisvuodelta ja eläketapahtumavuodelta huomioon.

Kun uuden eläkkeen myöntö tapahtuu mahdollisesti monen vuoden päästä siitä, kun etuutta on maksettu, ei etuuden tarkempaa kohdistumista eläkkeen alkamisen tai eläketapahtuman ympärillä selvitetä. Eläkkeen alkamisvuoden etuusansiot jaksotetaan eläkkeen alkamista edeltävälle ajalle.

Ulkomaan eläke estää iänmukaiset karttumat työansioista samoin kuin kotimainen eläke. Vuodesta 2008 alkaen myös palkattomien aikojen etuuksista eläkekarttuma estyy. Jos palkattoman ajan etuuksia on ollut ennen vuotta 2008 samanaikaisesti ulkomaan eläkkeen kanssa, mutta Suomen eläke alkaa vasta vuonna 2008 tai sen jälkeen, palkattoman ajan etuuksista ei kartu eläkettä myöskään 2008 edeltävältä ajalta. Ulkomaan eläke estää palkattomien aikojen etuuksien huomioon ottamisen myös tulevan ajan ansioissa.

Eläkkeen kertasuorituksen ajalta henkilöä ei pidetä enää 11.6.2008 annetun tulkintakannanoton mukaan eläkkeensaajana. Ei silloinkaan, vaikka kertasuoritettu eläke olisi ollut ensin jatkuvamaksuinen. Näin ollen kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen ajalta eläkettä karttuu iänmukaisin karttumin ja palkattomista etuuksista karttuu eläkettä. Eroa ei ole sillä, onko eläke maksettu kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta vai suostumuksen perusteella. Tätä tulkintaa sovelletaan takautuvasti 1.1.2005 alkaen.

Eläkkeen myöntäminen

Palkattomilta ajoilta ansaittu eläke käyttäytyy eläkettä myönnettäessä kuten työansioista ansaittu eläke. Näin ollen siihen lasketaan kertakorotus ja se tarkistetaan elinaikakertoimella sekä lykätään ja varhennetaan samalla tavalla kuin muukin myöntävän laitoksen eläkelain mukainen eläke: VILMA-tilanteissa VILMA-laitoksen eläkelain mukaan ja ei-VILMA-tilanteissa ensisijaisesti yksityisen puolen eläkelain mukaan. Ellei yksityisen puolen työskentelyä ole lainkaan, palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen maksaa julkisen sektorin viimeksi vakuuttanut laitos. Ei-VILMA-tilanteissa, jos työhistoriassa on pienikin yksityisen puolen vapaakirja, yksityisen puolen eläkelaitos maksaa palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen.

Jos VILMA-laitos myöntää toisen sektorin mukaisen eläkkeen ensin ja oman lakinsa mukaisen eläkkeen vasta myöhemmin, eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta päättyy ensimmäisen eläkkeen myöntämiseen, ja palkattomilta ajoilta karttunut eläke myönnetään ensimmäisen päätöksen yhteydessä.

Vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden palkattomista etuuksista karttuu eläkettä, jos vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2007 tai sen jälkeen. Jos esimerkiksi TEL-vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 ja VaEL-eläkkeen eläketapahtuma vuonna 2007, otetaan VaEL-eläkkeessä huomioon karttuma palkattomilta ajoilta myös vuodelta 2006, koska se ei ollut VaEL-eläkkeen eläketapahtumavuosi.

Tulevan ajan ansio

Tulevan ajan ansiossa etuusansiot otetaan huomioon aina 100-prosenttisesti ja vanhempainpäivärahat 117-prosenttisesti. Tulevan ajan ansion laskennassa etuusansiot otetaan pääsääntöisesti huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun asti kuten työansiotkin (ks. tarkemmin ohjeisto Työkyvyttömyyseläke, soveltamisohje Tulevan ajan eläkkeen laskenta).

Tulevan ajan ansion laskennan poikkeustilanteissa (työkyvyttömyys alle 24-vuotiaana, tai henkilöt, joilla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena) työ- ja etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti, mutta ansaitussa eläkkeessä kuitenkin eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.

Eräät ei-ansiosidonnaiset työttömyys- ja koulutusetuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiota laskettaessa. Tällöin etuuden peruste on 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa). Nämä ainoastaan tulevan ajan ansiossa huomioon otettavat etuudet ovat

  • työttömyysturvalain (TTL) mukainen peruspäiväraha
  • työmarkkinatuki
  • työttömyysturvalain peruspäivärahan jälkeen myönnettävä samansuuruinen sairauspäiväraha

Edellä mainitut etuudet otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1 047,22 euron suuruisena, mutta niistä ei muuten kartu eläkettä. Ne etuudet, joista karttuu eläkettä 523,61 euron kiinteän euromäärän mukaan (yrittäjien aikuiskoulutustuki ja vähimmäistasoisena maksettava vanhempainpäiväraha), otetaan myös tulevan ajan ansiossa huomioon saman perusteen mukaan.

Jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen, myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtaneen opiskelun aika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Ne otetaan huomioon samansuuruisena kuin edellä mainitut etuudet eli 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa), mikä on ansaitun eläkkeen perusteena oleva kiinteä euromäärä 523,61 euroa/kk kaksinkertaisena. Tällöin tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon lapsenhoidon ja opiskelun aika vuodesta 2005 alkaen.

Yrittäjille karttuu sosiaalietuuksien perusteella eläkettä samalta ajalta, jolta yrittäjävakuutus on voimassa. Tällöin myös tulevan ajan ansiossa sekä yrittäjätulo että etuusansio otetaan huomioon.

Jos henkilöllä ei ole oikeutta tulevaan aikaan (12 566,70 euron raja ei täyty), tai tulevan ajan ansio on 0 euroa, etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun.

Etuusansioiden tarkistaminen

Kunkin vuoden etuuden perusteena oleva ansio tarkistetaan eläkettä laskettaessa palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon samalla tavalla kuin tarkistetaan eläkkeen perusteena oleva työansio.

Etuutta voidaan maksaa useamman vuoden ajan samaan ansioon perustuen, kuten usein kuntoutusrahaa tai työttömyyspäivärahaa. Etuuden maksaja tekee mahdollisen indeksitarkistuksen vuosittain vain etuudensaajalle maksettavaan etuuden määrään, mutta ei etuuden perusteeseen. Etuuden peruste kultakin vuodelta, jolta etuutta on maksettu samaan työtuloon perustuen, on tällöin se ansio, jonka perusteella etuus on ensimmäisen kerran laskettu, eikä siihen tehdä maksun kestäessä indeksitarkistuksia.

Esimerkiksi kolmen vuoden ajan yhtäjaksoisesti maksetun kuntoutusrahan tai entisin perustein myönnetyn kuntoutusrahan etuuden peruste on rekisterissä samansuuruinen jokaisena kolmena vuotena eli ensimmäisen alkamisen tasoisena. Vasta eläkettä laskettaessa etuuden perusteet eri vuosilta tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen laskentahetken tasoon. Jos kuntoutusraha on myönnetty entisin perustein kuntoutustuen jälkeen, etuuden peruste on koko kuntoutusrahajakson kuntoutustuen alkamisen tasossa.

Laissa mainitut 523,61 euron, 1 047,22 euron sekä 12 566,70 euron rahamäärät ovat vuoden 2004 tasossa.

Taulukko. Etuusansion huomioon ottaminen eläkkeessä vuodesta 2010 alkaen.

Etuudet (jakajat päiväkohtaiseksi muuntoa varten) Ansaitun eläkkeen etuusansio % Tulevan ajan etuusansio %

Vanhempainpäivärahat, työntekijälle maksetut (300)

117

117

Vanhempainpäivärahat, työnantajalle maksetut (300)

17

17

Vanhempainpäiväraha, vähimmäistasoinen (25)

523,61 euroa/kk

523,61 euroa/kk

Vanhempainpäiväraha, työskentelyn takia vähimmäistasoisena maksettu

Väh.päivärahan määrä

Väh.päivärahan määrä

Vuorottelukorvaus (21,5)

55

100

Työttömyyspäiväraha (21,5)

75

100

Työvoimapoliittinen koulutustuki (21,5)
– Uusia etuuksia ei myönnetä enää v. 2010
tai sen jälkeen
– Jo myönnetyt etuudet maksetaan entiseen tapaan

65

100

Koulutuspäiväraha (21,5)
– Uusia etuuksia ei myönnetä enää v. 2010
tai sen jälkeen
– Jo myönnetyt etuudet maksetaan työttömyysetuutena 1.1.2010 alkaen

65

100

Aikuiskoulutustuki (21,5)

65

100

Aikuiskoulutustuki yrittäjillä (21,5)

65 (523,61 eurosta)

523,61 euroa/kk

Eri lakien mukainen kuntoutusraha:
– Kela (300)
– Työeläkelait (30)
– LITA

65

100

Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha (300)

65

100

LITA-ansionmenetyskorvaukset

65

100

Työttömyysturvalain peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ym. Kelan maksamat työttömyyskoulutusetuudet (21,5)

0

1 047,22 euroa/kk

Sairauspäiväraha peruspäivärahan jälkeen (samansuuruinen) (25)

0

1 047,22 euroa/kk

Erillislain* tarkoittama alle 3-vuotiaan lapsen hoito (25)

523,61 euroa/kk

1 047,22 euroa/kk
(kun ET on v. 2010 tai sen jälkeen)

Erillislain* tarkoittama opiskelu

523,61 euroa/kk

1 047,22 euroa/kk
(kun ET on v. 2010 tai sen jälkeen)

* Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta 644/2003

Lisätietoa:

Työkyvyttömyyseläke - Tulevan ajan eläkkeen laskenta .
Tulevan ajan eläkkeen laskennasta tarkemmin.

Eläkkeen karttuminen -ohjeisto

Eläkkeen karttuminen vanhempainpäiväraha-ajoilta Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eläkkeen karttuminen vanhempainpäiväraha-ajoilta
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa

Ohjeen esimerkkejä on päivitetty.

Eläkettä kartuttavia vanhempainpäivärahoja ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha. Niitä maksetaan raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi lapsen vanhemmille.

Vanhempainpäivärahoista on lisätietoa soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Eri sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen yhteisistä laskentaperiaatteista on kerrottu osiossa Sosiaalietuudet eläkelaskennassa.

Etuusansio

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha-ajoilta karttuu työeläkettä näiden etuuksien perusteen mukaan, joka on vuositasoinen. Työeläkkeen perusteena oleva etuusansio saadaan, kun vuositasoinen etuuden peruste jaetaan 300:lla ja kerrotaan etuuspäivillä.

Eläkettä laskettaessa vanhempainpäivärahan päiväkohtainen peruste kerrotaan luvulla 1,17 siltä ajalta ja siltä osin, jolta etuus on maksettu henkilölle itselleen. Eläkettä karttuu vanhempainpäivärahan perusteella myös siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa äitiysajan palkkaa. Tältä ajalta eläkettä karttuu etuuden perusteesta, joka kerrotaan luvulla 0,17. Etuuden peruste otetaan huomioon em. kertoimilla muunnettuna sekä karttunutta että tulevan ajan eläkettä laskettaessa.

Vanhempainpäivärahan perustetta korotetaan todellista suuremmaksi, jotta turvattaisiin vuoden 2004 säännöksissä oleva ns. vuoden säännön mukainen karttuma-aika. Vanhempainpäivärahan maksuaika on normaalisti vajaa 11 kuukautta. Kun etuuden perustetta korotetaan em. luvulla, vastaa se käytännössä sitä, että eläkkeen kartuttamisaika vanhempainpäivärahan perusteella olisi täysi vuosi.

Työnantajalle maksetusta osuudesta etuuden perustetta korotetaan luvulla 0,17 siksi, että eläkettä karttuu joka tapauksessa jo koko äitiysajan palkan perusteella. Jos oletetaan, että äitiysajan palkka vastaa suurin piirtein vanhempainpäivärahan perusteena olevaa työansiota, niin etuuden perusteen huomioon ottaminen tältä ajalta 17 %:sena vastaa yhdessä äitiysajan palkan kanssa itselle maksetulta ajalta käytettävää 117 %:a.

Silloin, kun vanhempainrahaa on maksettu osittaisena, etuusansio määräytyy kummallekin vanhemmalle heidän omien tulojensa mukaan lasketusta etuuden perusteen puolikkaasta korotettuna em. kertoimilla.

Vähimmäistasoinen etuusansio ja etuus

Eläkkeen perusteena on aina vähintään 523,61 euron kuukausiansio, kun vanhempainpäiväraha määräytyy työtulojen mukaan. Näin ollen vanhemmalle, jolla ei ole aikaisempaa työtuloa ja hänelle sen vuoksi maksetaan vanhempainpäivärahaa vähimmäispäivärahan suuruisena, tai jos etuuden perusteena oleva ansio (kerrottuna em. kertoimilla) on muuten alle 523,61 euroa/kk, etuuden perusteena käytetään 523,61 euroa kuukaudessa. Tätä etuuden perustetta ei enää koroteta em. kertoimilla. Päiväkohtainen etuuden peruste on 523,61 euroa/25 = 20,94 euroa.

Jos äiti on työssä vanhempainpäiväraha-aikana, päivärahaa maksetaan vähimmäistasoisena. Silloin, kun vanhempainpäivärahaa maksetaan työssäolon johdosta vähimmäistasoisena, vanhempainpäivärahan perusteena eläkettä määrättäessä käytetään vähimmäistasoista vanhempainpäivärahan määrää, eikä siis edellä mainittua kiinteää etuuden perustetta. Tätä ei koroteta em. kertoimilla. Eläkettä karttuu tältä ajalta myös samalta ajalta maksetusta palkasta.

Opintoraha vähentää vanhempainpäivärahoja. Silloin, kun vanhempainpäiväraha maksetaan vähennettynä opintorahan saamisen vuoksi, etuuden peruste pysyy tältä ajalta samansuuruisena kuin mitä se oli työtulojen mukaan laskettuna eli tästä lapsesta etuutta ensimmäistä kertaa määrättäessä. Samoin jos isyys- ja/tai vanhempainrahaa aletaan maksaa vähimmäistasoisena asevelvolliselle, etuuden perusteena käytetään niitä työtuloja, joiden perusteella etuus määrättiin.

Vanhempainpäiväraha ja sairauspäiväraha samalle ajalle

On mahdollista, että vanhempainpäivärahan aikana vanhempi sairastuu ja sairauspäivärahaa myönnetään samalle ajalle. Vanhempainpäiväraha-aika kuitenkin kuluu taustalla, eli vanhempainpäiväraha-aika ei pidenny sen vuoksi, että välillä on maksettu sairauspäivärahaa. Tällaisessa tilanteessa eläkettä karttuu sairauspäivärahan maksuajalta vanhempainpäivärahan perusteella, koska se on edullisempaa etuudensaajalle. Samoin tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon vanhempainpäivärahan etuusansio. Yleensä etuuden määrä on myös kummassakin etuudessa sama, koska ne määräytyvät samoilla säännöillä.

Sairauspäiväraha ja äitiyspäiväraha voivat osua päällekkäin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, että äiti on jäänyt sairauslomalle ja lapsi syntyy ennenaikaisesti. Silloin saattaa käydä niin, että sairauspäivärahaa on maksettu ajalta, jolta olisi jo oikeus äitiyspäivärahaan, vaikka sairauspäiväraha olisi pitänyt katkaista heti, kun oikeus äitiysrahaan alkaa. Voi myös käydä niin, että äiti sairastuu vanhempainpäivärahalla ollessaan ja hakee sairauspäivärahaa.

Rekisterissä näkyvät samalle ajalle molemmat jaksot. Rekisteriteknisistä syistä johtuen laskenta tapahtuu siten, että sairauspäiväraha-aika kartuttaa eläkettä ensin 65-prosenttisen ansioperusteen mukaan. Sen päälle vanhempainpäiväraha-aika kartuttaa eläkettä 52-prosenttisen ansioperusteen mukaan (117 – 65 = 52).

Jos kyseessä on työnantajalle maksettu sairauspäiväraha, sitä ei ilmoiteta työeläkejärjestelmälle. Silloin rekisterissä näkyy vain äitiysraha-aika aika, ja se kartuttaa tällaiselta sairauspäivärahan kanssa päällekkäiseltä maksujaksolta normaalisti 17-prosenttisen ansioperusteen mukaan.

Jos vanhempainpäiväraha-ajan etuuden perusteena käytetään kiinteää ansioperustetta ja sairauspäivärahan perusteena käytetään jotakin, mahdollisesti pientä ansioperustetta, otetaan karttumisessa huomioon vanhempainpäivärahan kiinteä ansioperuste kokonaan eikä 52-prosenttisesti.

Jos äidin sairastumisen johdosta vanhempainraha maksetaan isälle, kartuttaa äidin sairauspäiväraha-aika eläkettä 65-prosenttisen ansioperusteen mukaan ja isän vanhempainraha-aika 117/17-prosenttisen ansioperusteen mukaan.

Esimerkkejä

1 Eläke äitiysraha-ajalta

Työntekijän sairausvakuutuslain mukainen vuosityöansio on Kelan äitiysrahapäätöksen mukaan 24 520,00 euroa. Päivärahan laskennassa tarvittava päiväpalkka saadaan jakamalla ansio 300:lla.

Täyttä äitiysrahaa on maksettu 50 arkipäivältä työnantajalle ja 45 arkipäivältä äidille vuonna 2009. Etuusansio ja eläke kyseiseen vuoteen kohdistuvalta äitiysraha-ajalta ovat tällöin

Etuusansio:

24 520,00 euroa/300 x 50 = 4 086,67 euroa

24 520,00 euroa/300 x 45 = 3 678,00 euroa

Eläke:

4 086,67 x 0,17 x 1,5 %/12 = 0,87 euroa

3 678,00 x 1,17 x 1,5%/12 = 5,38 euroa

2 Eläke työssäolon ajalta

Edellisen esimerkin äiti on lisäksi ollut 5 päivänä äitiysraha-aikana työssä. Tältä ajalta hän on saanut palkkaa, josta karttuu eläkettä normaalisti kuten muustakin työansiosta. Äitiysraha on kuitenkin maksettu tänä aikana vähimmäistasoisena äidin työssäolon vuoksi. Näiltä 5 päivältä eläkettä karttuu vähimmäistasoisen äitiysrahan perusteella. Vähimmäistasoinen äitiysraha vuonna 2009 on 22,04 euroa. Etuusansio vuonna 2009 on

5 x 22,04 euroa = 110,20 euroa.

Eläkettä tästä karttuu 110,20 x 1,5 %/12 = 0,14 euroa eli yhteensä edellisen esimerkin eläkkeiden kanssa

0,87 + 5,38 + 0,14 = 6,39 euroa/kk.

3 Etuus maksettu osittain työnantajalle ja osittain työntekijälle

Työntekijälle maksetaan täyttä äitiysajan palkkaa 50 päivältä ja 50 % palkasta 25 päivältä. Sen jälkeen äitiysajan palkanmaksu lakkaa. Etuuden peruste on 18 600,00 euroa ja täysi äitiysajan palkka on 1 800,00 euroa/kk.

Työnantaja on siis maksanut palkkaa viimeisiltä 25 päivältä 900,00 euroa ja Kelan maksama äitiysrahan suuruus samalta ajalta on 1 090,00 euroa. Koska äitiysraha on suurempi kuin palkka, maksetaan osa etuudesta työntekijälle. Työntekijälle maksettu osuus on

1 090,00 – 900,00 = 190,00 euroa, joka on 17,43 % (190,00/1 090,00) koko etuudesta. Tällöin työnantajalle maksettu osuus on 82,57 % täydestä.

Äitiysajan palkan maksun ajalta etuusansiot lasketaan seuraavasti:

18 600,00 euroa/300 x 50 = 3 100,00 euroa (kokonaan työnantajalle maksettu)

0,8257 x 18 600,00 euroa/300 x 25 = 1 279,84 euroa (työnantajalle maksettu osa)

0,1743 x 18 600,00 euroa/300 x 25 = 270,17 euroa (työntekijälle maksettu osa).

Eläkettä karttuu etuusansioista seuraavasti:

3 100,00 x 0,17 x 1,5 %/12 = 0,66 euroa (kokonaan työnantajalle maksettu)

1 279,84 x 0,17 x 1,5 %/12 = 0,27 euroa (työnantajalle maksettu osa)

270,17 x 1,17 x 1,5 %/12 = 0,40 euroa (työntekijälle maksettu osa).

Eläke yhteensä on siis:

0,66 + 0,27 + 0,40 = 1,33 euroa.

Eläkkeen karttuminen työttömyysetuusajoilta Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eläkkeen karttuminen työttömyysetuusajoilta
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa

Ohjetta on päivitetty vuoden 2010 alusta voimaantulleiden lainmuutosten johdosta.

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

  • Ohjeesta on poistettu vuorottelukorvaukseen liittyvä teksti. Vuorottelukorvauksen ohje on siirretty omaksi ohjeekseen Vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus.
  • Ansioon sidottu työttömyyspäiväraha on korvattu termillä ansiopäiväraha.
  • Esimerkkejä on muokattu.

Työttömyyden perusteella maksetaan ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Lisätietoja työttömyysetuuksien määräytymisestä on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Kaikille etuuslajeille yhteisistä eläkkeen laskentasäännöistä on kerrottu soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen yhteiset laskentaperiaatteet.

Työttömyyskassat maksavat myös työttömyyskoulutusetuuksia. Niistä löytyy tarkempaa tietoa soveltamisohjeesta Eläkkeen karttuminen koulutusetuusajoilta.

Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha-aika kartuttaa eläkettä enintään 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti, vaikka ansiopäivärahaa voidaan maksaa 65 vuoden täyttämiskuukauden loppuun. Tämä koskee myös yrittäjiä.

Työttömyyspäivärahojen peruste on kuukausitasoinen. Päiväansio saadaan, kun etuuden peruste jaetaan 21,5:llä, jonka verran ansiopäivärahaa voidaan keskimäärin maksaa kuukaudessa.

Ansaitussa eläkkeessä otetaan huomioon 75 %:a etuusansioista. Tulevan ajan eläkkeessä etuusansio otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Ansiopäiväraha voidaan maksaa peruspäivärahan suuruisena, jos etuuden perusteena olevat ansiot jäävät alle tietyn rajan. Etuuden peruste otetaan tällöin huomioon todellisen suuruisena eli mitään vähimmäistasoista etuuden perustetta ei ole.

Uusien tulotietojen mukaan määräytyvä ansiopäiväraha on suuruudeltaan vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Silloin, kun päiväraha olisi pienempi kuin 80 % edellisestä ja se määrätään tämän 80 %:n säännön perusteella, etuuden perusteena ei käytetä uutta etuuden perustetta eikä edellisen päivärahan etuuden perustetta. Etuuden perusteena käytetään sitä laskennallista ansiota, jolla ansiopäivärahaa laskettaessa saataisiin em. 80 %:n tasoinen etuus.

Ansiopäivärahoihin voidaan maksaa työllistymisohjelmalisää 1.7.2005 alkaen. Silloin tuli voimaan laki työttömyysturvalain muuttamisesta 459/2005. Lisää saavan henkilön eläke karttuu kuten normaalia päivärahaa saavan. Työllistymisohjelmalisä on eläkkeen karttumisen näkökulmasta samaa päivärahaa kuin varsinainen päiväraha suhteutusprosenttia laskettaessa. Työllistymisohjelmalisä muuttuu 1.1.2010 muutosturvan ansio-osaksi.

Suomen Pankin työttömyysetuus

Eläkettä kartuttavaa ansiopäiväraha-aikaa on myös Suomen Pankin henkilöstöyhdistyksen jäsenilleen maksamat työttömyyspäivärahat. Ne ovat toissijaisia TTL:n mukaisiin korvauksiin nähden, eli Suomen Pankin etuutta ei makseta, jos henkilö saa korvausta jostakin muusta työttömyyskassasta. Jos henkilö ottaa korvauksen Suomen Pankista, hän ei siis saa korvausta muualta.

Suomen Pankin työttömyysetuuksien määräytymisperusteet ovat jonkin verran edullisemmat kuin TTL:n mukaiset. Etuutta maksetaan 800 kalenteripäivältä, enintään kuitenkin neljän vuoden aikana. Lisäksi etuutta voi saada jatkuvana korvauksena eläkeikään asti, jos henkilö on tietyn ikäinen työttömäksi jäädessään. Etuuden peruste on työttömyyttä edeltävä kuukausipalkka.

Suomen Pankin työttömyysetuuspäivät muutetaan AREK:n ansaintarekisteriin kertoimella 21,5/30 vastaamaan TTL:n etuuspäiviä. Ne näkyvät rekisterissä ja niitä käytetään kuten vastaavia TTL:n mukaisia työttömyyspäiviä.

Ansioihin perustumattomat työttömyysetuudet

Kelan maksamat työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, jotka eivät perustu ansioihin, eivät ole mukana ansaittua eläkettä laskettaessa. Mikäli näitä etuuksia on maksettu niiden vuosien aikana, jotka ovat mukana tulevan ajan ansiota määrättäessä, vaikuttavat ne kuitenkin tulevan ajan ansioon.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä näiden etuuksien peruste on 1 047,22 euroa jokaiselta täydeltä kuukaudelta. Täyteen kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 etuuspäivää. Jos etuutta on maksettu esimerkiksi 10 päivältä, on etuusansio tältä osin 1 047,22 euroa/21,5 x 10 = 487,08 euroa.

Kelan maksamat koulutusetuudet poistuvat 1.1.2010 lukien. Uusia etuuksia ei myönnetä, mutta siirtymäsäännöksellä ennen lain voimaantuloa myönnetyt koulutusetuudet maksetaan myös 1.1.2010 jälkeiseltä ajalta ja 1.1.2010 jälkeen maksetut koulutusetuudet otetaan huomioon myös tulevan ajan ansiossa.

Koska Kelan maksamat työttömyysetuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa, ei näitä etuuspäiviä ilmoiteta AREK:n ansaintarekisteriin enää 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen.

Kelan maksama vuorottelukorvaus, ks. Vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus.

Sovitellun tai vähennetyn etuuden huomioon ottaminen eläkettä laskettaessa

Mikäli ansaitussa eläkkeessä tai tulevan ajan ansiossa huomioon otettavaa etuutta on maksettu soviteltuna tai vähennettynä, otetaan etuusansio huomioon samassa suhteessa kuin mitä maksettava etuus on täydestä etuudesta.

Ansiopäivärahaan katsotaan kuuluvan myös mahdolliset lapsikorotukset. Ne otetaan huomioon suhdelukua laskettaessa sekä maksettavassa että täydessä etuudessa.

Ei-ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien suhdelukua laskettaessa jakajana oleva täysi etuus otetaan huomioon ilman mahdollista lapsikorotusta. Lapsikorotus voi kuitenkin olla mukana maksettavassa etuudessa eli jaettavassa. Jos maksettava etuus tämän johdosta nousisi yli täyden etuuden määrän, tulevan ajan ansiossa huomioon otettava ansio on kuitenkin enintään 100 % yllä mainitusta laskennallisesta etuuden perusteesta.

Tarveharkinnan tai vanhempien taloudessa asumisen vuoksi alennettu työmarkkinatuki otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa samoin siinä suhteessa, mitä maksettu työmarkkinatuki on täydestä.

Esimerkkejä

1 Sovitellusta päivärahasta karttuva eläke

Soviteltua työttömyyspäivärahaa on kalenterivuoden aikana 2010 maksettu kaikkiaan 150 päivää. Kun maksettu etuus suhteutetaan täyteen, saadaan suhteutusprosentiksi 48,00. Etuuden peruste on 2 438,00 euroa/kk.

Etuusansio:

0,48 x 2 438,00 euroa/21,5 x 150 = 8 164,47 euroa.

Eläkettä kartuttavana huomioon otetaan 75 % etuusansiosta.

Karttunut eläke on:

0,75 x 8 164,47 euroa x 1,5 %/12 = 7,65 euroa/kk.

2 Vähennetyn työmarkkinatuen mukainen eläke

Työmarkkinatukea on vuodelta 2009 maksettu 200 päivältä. Työmarkkinatukea on puolison tulojen vuoksi vähennetty 58,62 %:a. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon etuusansiota vain maksetun määrän mukainen osuus eli 41,38 %.

Etuuden perusteena käytetään 1 248,29 euroa kuukautta kohden (1 047,22 vuoden 2004 tasossa). Tästä saadaan päiväansio jakamalla 21,5:llä. Tulevan ajan ansiossa huomioon otettava etuusansio on siten

200 x 0,4138 x 1 248,29 euroa/21,5 = 4 805,05 euroa.

Vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa

Ohjetta on päivitetty vuoden 2010 alusta voimaantulleiden lainmuutosten johdosta.

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

  • Aiemmin vuorottelukorvauksesta ei ollut omaa erillistä ohjetta.
  • Vuorotteluvapaalaki on muutettu pysyväksi.
  • Eläkettä karttuu 1.1.2010 lukien 55 % etuusansioista entisen 75 %:n sijaan.
  • Lisätty esimerkki.

Vuorotteluvapaalakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaa voidaan myöntää työntekijälle, jolla ennen vuorotteluvapaan alkamista on ollut työssäoloaikaa vähintään 10 vuotta. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään kuukauden palkaton poissaolo. Laki ei koske yrittäjiä.

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 ja yhteensä enintään 359 päivää. Vapaan voi pitää useammassa jaksossa, mutta kunkin jakson pituuden on oltava vähintään 90 päivää. Työhistorian pituudesta riippuen täyden vuorottelukorvauksen määrä on joko 70 % tai 80 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan.

Vuorottelukorvaus on sidottu työttömyysturvajärjestelmään, kuten ansiopäiväraha ja Kelan maksamat peruspäiväraha ja työmarkkinatukikin. Vuorottelukorvausta myöntävät työttömyyskassat ja Kela.

Vuorotteluvapaalaki on muutettu pysyväksi vuodesta 2010 lukien.

Vuorottelukorvauksen etuuden peruste, josta eläkettä karttuu, on kuukausitasoinen. Etuusansio saadaan jakamalla etuuden peruste 21,5:llä.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan vuoden 2009 loppuun huomioon 75 % etuusansiosta. Vuodesta 2010 lukien etuusansioista huomioidaan 55 %.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Työttömyyskassaan kuulumattomat hakevat vuorottelukorvausta Kelasta.

Kelan maksamaa vuorottelukorvausta ei oteta huomioon ansaitussa eläkkeessä, kuten ei muitakaan ansioihin perustumattomia työttömyysetuuksia. Sitä ei oteta huomioon myöskään tulevan ajan eläkkeessä.

Esimerkki, kun vuorotteluvapaalla vuodenvaihteessa 2009–2010

Vuorotteluvapaa-aika on 1.9.2009–31.3.2010. Päiviä on vuonna 2009 yhteensä 88 päivää ja vuonna 2010 yhteensä 64 päivää. Etuuden peruste on 2 400,00 euroa kuukaudessa vuoden 2009 tasossa. Eläkettä kartuttavana etuusansioista otetaan huomioon 75 % vuonna 2009 ja vuoden 2010 osalta 55 %. Eläketapahtuma on vuonna 2014.

Työttömyyskassa ilmoittaa rekisteriin etuuden perusteen samansuuruisena jokaisena vuotena, kun se on pysynyt samana. Karttunutta eläkettä laskettaessa se korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoden 2014 palkkakerroin on oletettu olevan 1.363.

Indeksointi:

vuosi 2009: 2 400,00 x 1.363/1.192 = 2 744,30 euroa

vuosi 2010: 2 400,00 x 1.363/1.231 = 2 657,35 euroa

Etuusansiot:

2 744,30 euroa/21,5 x 88 =11 232,48

2 657,35 euroa/21,5 x 64 = 7 910,25

Etuusansioista karttunut eläke:

0,75 x 11 232,48 euroa x 1,5 %/12 = 10,53 euroa/kk

0,55 x 7 910,25 euroa x 1,5 %/12 = 5,44 euroa/kk

Vuorotteluvapaalta karttuma yhteensä 10,53 euroa + 5,44 euroa = 15,97 euroa/kk

Eläkkeen karttuminen koulutusetuusajoilta Julkaisuaika: 15.02.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eläkkeen karttuminen koulutusetuusajoilta
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa

Ohjetta on päivitetty vuoden 2010 alusta voimaantulleiden lainmuutosten johdosta.

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

  • Täsmennyksiä koulutustukeen ja koulutuspäivärahaan.
  • Eläkettä kartuttavia koulutusetuuksia ovat aikuiskoulutustuki ja vuoteen 2010 asti työttömyyskassojen maksamat julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki (1295/2002) ja työttömyysturvalain 10 luvussa tarkoitettu koulutuspäiväraha (TTL 1290/2002).

Kelan vastaavista etuuksista eläkettä ei ole karttunut, mutta tulevan ajan ansioon ne otetaan mukaan 1 047,22 euron suuruisena kuukautta kohden (vuoden 2004 tasossa).

Lisätietoa aikuiskoulutustuen määräytymisestä on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Kaikille etuuslajeille yhteisistä eläkkeen laskentasäännöistä on kerrottu soveltamisohjeessa Sosiaalietuudet eläkelaskennassa.

Työttömyyskassojen maksamista muista päivärahoista, jotka kartuttavat eläkettä, on tietoa soveltamisohjeessa Eläkkeen karttuminen työttömyysetuusajoilta.

Työttömyyskassojen maksamat koulutustuki ja koulutuspäiväraha

Uusia koulutustukia ja koulutuspäivärahoja ei enää myönnetä 1.1.2010 alkaen. Koulutustuen ja koulutuspäivärahan tilalla maksetaan 1.1.2010 lukien työttömyysetuutta.

Jos ennen lainmuutosta on annettu myöntöpäätös, joka koskee vuoden 2009 jälkeistä aikaa, myönnetyt etuudet maksetaan loppuun saakka ja etuuksista karttuu eläkettä vielä 1.1.2010 jälkeenkin. Ennen 1.1.2010 myönnettyä koulutustukea maksetaan entisen nimisenä etuutena niin pitkään kuin koulutus jatkuu. Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta.

Koulutuspäiväraha sen sijaan muuttuu heti 1.1.2010 työttömyysetuudeksi, ja etuuden perusteesta huomioidaan 75 %.

Peruste, josta eläkettä karttuu, on kuukausitasoinen. Päiväansio saadaan jakamalla etuuden peruste 21,5:llä.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Jos työttömyyskassa on maksanut koulutustukea perusosan suuruisena, tuloja ei ole otettu lainkaan huomioon. Koska ansioperustetta ei ole, perustuki ei ole kartuttanut eläkettä, mutta se on otettu tulevan ajan ansiota laskettaessa huomioon kuten Kelan maksama vastaava tuki.

Yrittäjäkassat ovat maksaneet perustukea koulutukseen silloin, kun yritystoiminta on edelleen jatkunut. Vasta kun yritystoiminta on päättynyt, on alettu maksaa ansiotukea. Vain tämä ansiotuki on oikeuttanut eläkkeeseen.

Koulutustukeen on voitu maksaa työllistymisohjelmalisää 1.7.2005 alkaen. Silloin tuli voimaan laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta 458/2005. Tätä lisää saavan henkilön eläke karttuu kuten normaalia koulutustukea saavan. Työllistymisohjelmalisä on eläkkeen karttumisen näkökulmasta samaa koulutustukea kuin varsinainen koulutustuki suhteutusprosenttia laskettaessa. Työllistymisohjelmalisä muuttuu 1.1.2010 muutosturvan ansio-osaksi.

Kelan maksamat perustuki ja koulutuspäiväraha

Uusia koulutustukia ja koulutuspäivärahoja ei enää myönnetä 1.1.2010 alkaen. Jos ennen lainmuutosta on annettu myöntöpäätös, joka koskee vuoden 2009 jälkeistä aikaa, myönnetyt etuudet maksetaan loppuun saakka ja ne otetaan entiseen tapaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1.1.2010 jälkeenkin.

Kelan maksamista perusosan suuruisesta koulutuspäivärahasta ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisesta koulutustuen perustuesta ei ole karttunut eläkettä.

Ne otetaan kuitenkin 1 047,22 euron suuruisena huomioon kuukautta kohden tulevan ajan ansiossa kuten Kelan maksama työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Aikuiskoulutustuki

Eläkettä kartuttaa aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutuki, jonka myöntää Koulutusrahasto.

Aikuiskoulutustuen peruste on kuukausitasoinen. Päiväansio saadaan jakamalla peruste 21,5:llä.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Työntekijän työeläkemaksuvähennystä ei tehdä aikuiskoulutustuen perusteena olevasta työansiosta etuutta laskettaessa. Vähennystä ei tehdä myöskään etuusansiosta.

Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan aina perusosan suuruisena. Tällöin yrittäjän aikuiskoulutustuen perusteena olevaa ansiota ei ole. Etuuden perusteena pidetään yrittäjän aikuiskoulutustuessa aina 523,61 euroa/kk sekä ansaitussa että tulevan ajan eläkkeessä. Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % tästä etuusansiosta.

Jos AREK:n ansaintarekisteriin on ilmoitettu laskennallisia etuuspäiviä, joilta maksettu tuki peritään myöhemmin takaisin työuran ennenaikaisen päättymisen johdosta, aikuiskoulutustuen etuuspäiviä ei jälkikäteen tältä osin korjata.

Silloin, kun aikuiskoulutustukea maksetaan samanaikaisesti jonkin muun etuuden tai palkan kanssa, eläkettä karttuu näiltä osin päällekkäin palkasta tai etuudesta sekä aikuiskoulutustuesta.

Esimerkki palkansaajan aikuiskoulutustuesta

Etuuden peruste on 3 100,00 euroa/kk. Koulutusaika kalenterivuoden aikana on 4 kuukautta eli 86 päivää (kuukaudessa 21,5 päivää). Etuusansio on tällöin

3 100,00 euroa/21,5 x 86 = 12 400,00 euroa.

Etuusansiosta otetaan huomioon 65 % ja karttuneen eläkkeen määrä kyseiseltä vuodelta on

0,65 x 12 400,00 euroa x 1,5 % /12 = 10,08 euroa/kk.

Eläkkeen karttuminen kuntoutusajoilta Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eläkkeen karttuminen kuntoutusajoilta
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Eläkettä kartuttavia kuntoutusetuuksia ovat työeläkelakien mukainen kuntoutusraha, Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha sekä kuntoutuksen perusteella maksettavat LITA-ansionmenetyskorvaukset.

Lisätietoa kuntoutusetuuksien määräytymisestä on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Eri sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen yhteisistä laskentaperiaatteista on kerrottu omassa soveltamisohjeessaan.

Työeläkelakien mukaiset kuntoutusetuudet

Työeläkejärjestelmästä maksettavat eläkettä kartuttavat kuntoutusetuudet ovat kuntoutusraha, kuntoutusavustus, osakuntoutusraha ja osakuntoutusavustus. Lisätietoja työeläkejärjestelmän kuntoutusetuuksista on ohjeistossa Kuntoutus, soveltamisohjeessa Kuntoutusetuudet työeläkekuntoutuksessa.

Siltä ajalta, jolta työntekijälle itselleen on maksettu täyttä kuntoutusrahaa tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, etuuden peruste on työeläkelakien mukainen tulevan ajan ansio. Päiväansio saadaan jakamalla tulevan ajan ansio 30:llä.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta.

Tulevan ajan ansiota laskettaessa etuusansio otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Osakuntoutusraha-ajalta ansaittua eläkettä laskettaessa kuntoutusrahan perusteena olevasta tulevan ajan ansiosta otetaan huomioon vain puolet. Eläkettä kartuttava osuus tästä tulevan ajan ansion puolikkaasta on 65 prosenttia.

Jos osa etuudesta on maksettu työnantajalle ja osa työntekijälle, otetaan eläkettä laskettaessa huomioon vain se osuus etuuden perusteesta, mitä työntekijälle maksettu osuus on täydestä.

Tulevan ajan ansiossa osakuntoutusrahan etuuden peruste on 50 prosenttia siitä täydestä tulevan ajan ansiosta, jota kuntoutusrahaa myönnettäessä käytettiin.

Mahdollisesta työskentelystä täyden kuntoutusrahan ja osakuntoutusrahan aikana karttuu eläkettä normaalien karttumissäännösten mukaisesti.

Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha

Kelan kuntoutuslain mukaisen kuntoutusrahan perusteena oleva työansio määräytyy samalla tavalla kuin sairaus- ja vanhempainpäivärahoissa. Se on vuositasoinen ja päiväansio saadaan jakamalla etuuden peruste 300:lla.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 %:a etuusansiosta. Tulevan ajan ansiossa etuusansio otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta ei kartu eläkettä.

Toisin kuin vuoden 2004 säännösten mukaisessa työeläkelisässä, eläkettä karttuu vain ansioperusteisten etuuksien perusteella. Näin ollen ansioiden puuttumisen vuoksi vähimmäistasoisena maksetusta kuntoutusrahasta ei kartu eläkettä. Vähimmäistasoista kuntoutusrahaa ei oteta huomioon myöskään tulevan ajan ansioon.

Sairausvakuutuslain mukaista työtuloa käytetään etuuden perusteena aina, kun sellainen on laskettavissa. Silloinkin kun kuntoutusraha myönnetään vähimmäismäärän suuruisena, taustalla voi olla työtuloa.

Samoin kuin sairauspäiväraha, kuntoutusetuus voi perustua myös edeltävän etuuden määrään. Etuuden perusteena käytetään kuitenkin etuusansiota laskettaessa sitä etuuden perustetta, jota käyttäen etuuden määrä laskettaisiin, jos edeltävää etuutta ei olisi ollut. Jos edeltävä etuus on sairausvakuutuslain tai Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha, käytetään em. etuuden perustetta.

Mahdollisesta työskentelystä Kelan kuntoutuslain mukaisen kuntoutusrahajakson aikana karttuu eläkettä normaalien karttumissäännösten mukaisesti.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-ansionmenetyskorvaukset

Etuusansio

Kuntoutuksen perusteella voidaan maksaa sekä päivärahaa että eläkettä. Kuntoutuksen ajalta näistä molemmista karttuu työeläkettä. Kuten muissa tapaturmapäivärahoissa, työeläkettä karttuu periaatteessa etuuden määrän perusteella, koska tapaturma- ja liikennevakuutus korvaavat täyttä ansionmenetystä, ja näin ollen maksetun etuuden määrä on sama kuin etuuden perusteena käytetty ansio. LITA-korvausten ilmoittajat ilmoittavat suoraan kyseisenä vuonna maksetun etuuden määrän AREK:n ansaintarekisteriin, jolloin sitä ei tarvitse enää muuttaa päiväkohtaiseksi, eikä päiväkohtaista jakajaa tarvita.

Tapaturmavakuutuksen kuntoutuskorvauksen muuttuessa eläkkeeksi, korvauksen määrä alenee. Tapaturmavakuutuskorvausten ilmoittajat muuttavat etuuden määrän vastaamaan 100 %:n korvausta eli etuuden perustetta jakamalla korvauksen määrän 85:llä ja kertomalla sen jälkeen 100:lla.

Liikennevakuutuksen korvaus ei välttämättä muutu sen muuttuessa eläkkeeksi.

Ansaittua eläkettä laskettaessa huomioon otetaan 65 % etuusansiosta eli etuuden määrästä.

Tulevan ajan eläkkeessä etuusansio eli etuuden määrä otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Työskentely

Kuntoutusajan korvaus voidaan maksaa täysimääräistä korvausta pienempänä, kun kuntoutus on siten järjestetty, ettei se estä kuntoutujaa tekemästä hänelle sopivaa ansiotyötä. Eläkettä karttuu silloin sekä maksetun etuuden määrän että työansioiden perusteella.

Lisätietoa:

Kuntoutus - Kuntoutusetuudet työeläkekuntoutuksessa
Tietoa työeläkejärjestelmän kuntoutuksesta

Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta Julkaisuaika: 01.01.2012 Voimassaoloaika: 01.01.2012 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2012 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa

Ohjetta on tarkennettu LITA-ansionmenetyskorvausten osalta

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella voidaan maksaa sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa myös osasairauspäivärahana, jonka määrä on puolet sairauspäivärahasta. Sairaan lapsen hoidon vuoksi voidaan maksaa sairauspäivärahan tavoin määräytyvää erityishoitorahaa. Työtapaturman sattuessa maksetaan tapaturma- tai sotilastapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa tai liikennevahingon vuoksi liikennevakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta.

Lisätietoja näiden etuuksien määräytymisestä on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Eri sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen yhteisistä laskentaperiaatteista on kerrottu soveltamisohjeessa sosiaalietuudet eläkelaskennassa.

Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha

Sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha-aika kartuttaa työeläkettä. Eläkettä kartuttavaa on myös tartuntatautilain mukainen sairauspäiväraha sekä sairauspäivärahaan rinnastettava ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain perusteella maksettu luovutuspäiväraha. Nämä määräytyvät kuten sairauspäiväraha.

Etuusansio

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan etuuden peruste on vuositasoinen. Päiväansio saadaan, kun sairausvakuutuslain mukainen työtulo jaetaan 300:lla.

Ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta siltä ajalta ja siltä osin, kuin päiväraha on maksettu työntekijälle itselleen.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio otetaan huomioon täysimääräisenä. Työttömyysturvalain mukaisen peruspäiväraha- tai työmarkkinatukikauden jatkoksi myönnettävä samansuuruinen sairauspäiväraha otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa kuten vastaavat peruspäivärahan tasoiset työttömyysetuudet 1 047,22 euron (vuoden 2004 tasossa) suuruisena kuukautta kohden. Jos kuitenkin jokin ansioperuste tällaisessa tilanteessa löytyy, käytetään ensisijaisesti sitä sekä ansaitussa että tulevan ajan eläkkeessä.

Sairausvakuutuksen päiväraha kuten sairausvakuutuslain mukaan määräytyvä vanhempainpäiväraha ja Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha voivat määräytyä edeltävän, jonkin muun sosiaalietuuden perusteella. Tällöin ei varsinaisesti ole käytettävissä sairauspäivärahan perusteena olevaa ansiota.

Kela joutuu sairauspäivärahan määrää laskettaessa kuitenkin selvittämään sairauspäivärahan perusteena olevan työtulon, jotta tiedettäisiin, antaako työtulojen vai edellisen etuuden mukainen laskentatapa suuremman päivärahan määrän. Kela voi näin ollen ilmoittaa sen ns. varsinaisen sairausvakuutuslain mukaisen työtulon, jonka mukaan etuus olisi laskettu, jos edeltävää etuutta ei olisi ollut. Etuuden perusteena käytetään siis näissäkin tilanteissa sairausvakuutuslain perusteella laskettua työtuloa. Jos työtuloa ei ole, eläkettä ei kartu tällaiselta sairauspäiväraha-ajalta.

Jos edeltävä etuus on myös sairausvakuutuslain mukaan määräytyvä, käytetään jälkimmäisen etuuden perusteena tätä edeltävän etuuden perustetta.

Sairausvakuutuslain mukaista työtuloa käytetään etuuden perusteena aina, kun sellainen on laskettavissa. Silloinkin, kun sairauspäiväraha myönnetään vähimmäispäivärahan suuruisena, taustalla voi olla työtuloa. Jos työtulo on niin pieni, että sairauspäiväraha myönnetään vähimmäispäivärahana ja vähimmäispäivärahan maksu alkaa 55 sairauspäivän jälkeen, ensimmäiset 55 päivää Kela maksaa päivärahaa työtulojen perusteella. Sairauspäivärahan määrällä ei ole alarajaa tällaisessa tilanteessa. Tällöin koko sairauspäiväraha-ajan etuuden perusteena käytetään sitä työtuloa, jolla etuus ensimmäisen kerran laskettiin, sekä ensimmäisen 55 päivän ajan että sen jälkeen.

Jos työskentelyedellytys ei täyty kolmen kuukauden aikana ennen sairauspäivärahakauden alkua, ei Kela laske ensimmäisen 55 päivän ajalle mitään työtuloa. Etuuden perustetta ei ole, jolloin eläkettäkään ei kartu.

Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä. Näin ollen osasairauspäivärahan etuuden peruste on myös puolet täydestä etuuden perusteesta.

Eläkkeen karttuminen

LITA-korvaus myönnetään usein jälkikäteen ja sitä odotellessa Kela on maksanut sairauspäivärahaa. Eläkettä karttuu siitä etuudesta, johon henkilöllä on ollut oikeus. Jos em. tilanteessa rekisteriin on ehditty ilmoittaa sairauspäivärahajakso, se poistetaan ja tilalle ilmoitetaan LITA-jakso, josta eläke karttuu.

Kela voi maksaa vakuutetulle sairauspäivärahan ja LITA-korvauksen erotuksen, jos sairauspäiväraha on LITA-korvausta suurempi. Tämä osuus sairauspäivärahasta kartuttaa myös eläkettä.

Sairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Päivärahan perusteella karttuu eläkettä siltä osin kuin päivärahaa on maksettu työntekijälle itselleen, jos päiväraha ylittää työnantajan samalta ajalta maksaman palkan. Eläkettä karttuu tällöin tästä henkilölle itselleen maksetusta osuudesta sen mukaisesta etuusansiosta, joka vastaa hänelle maksettua osuutta täydestä päivärahasta.

Se, kenelle sairauspäiväraha maksetaan ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkan, vaikuttaa eläkkeen karttumiseen. Jos päiväraha on maksettu työnantajalle ja työnantaja maksaa koko palkan työntekijälle tältä ajalta, eläkettä karttuu normaalisti työansion mukaisten karttumisprosenttien mukaisesti palkasta.

Jos taas päiväraha on sairausajan palkan maksuajalta maksettu kokonaan työntekijälle ja työnantaja maksaa palkasta vain sairauspäivärahan ylittävän osan, eläkettä karttuu työansion mukaisten karttumisprosenttien mukaan tästä sairauspäivärahan ylittävästä palkan osasta ja 1,5 %:n mukaan sairauspäivärahan perusteena olevasta ansiosta.

LITA-ansionmenetyskorvaukset

Etuusansio

Etuusansiona käytetään maksetun etuuden määrää ennen verojen vähentämistä. Tapaturmapäiväraha ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus korvaavat täyttä ansionmenetystä, ja näin ollen maksetun etuuden määrä on sama kuin etuuden perusteena käytetty ansio. Mahdollista viivästyskorotusta maksettuun määrään ei oteta huomioon.

LITA-korvausten ilmoittajat ilmoittavat suoraan kyseisenä vuonna maksetun etuuden määrän, jolloin sitä ei tarvitse enää muuttaa päiväkohtaiseksi, eikä päiväkohtaista jakajaa näin ollen tarvita.

Tapaturmavakuutuksen etuuden määrä otetaan eläkkeen perusteeksi sen suuruisena, kuin se ensimmäisen kerran määrättiin. Maksettavaan etuuteen tehtäviä indeksitarkistuksia ei oteta huomioon, kuten ei muissakaan etuuslajeissa.

Sen sijaan liikennevakuutuksen maksussa olevat ansionmenetyskorvaukset voivat perustua kymmeniä vuosia aikaisemmin sattuneeseen liikennevahinkoon. Liikennevakuutuksessa ei ole mahdollista erotella indeksitarkistuksia pois maksetun etuuden määrästä. Sen vuoksi liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaukset otetaan huomioon indeksillä tarkistettuina.

Jos vahingoittuneen henkilön työkyvyn alentuma on pienempi kuin 100 %, etuutta maksetaan vastaavasti pienennettynä, ja etuuden määrä käy tällöinkin eläkkeen perusteeksi. Vahingoittuneelle itselleen maksetun etuuden määrää käytetään etuuden perusteena myös silloin, kun LITA-laitos on maksanut osan etuudesta työnantajalle tai etuutta on pienennetty oman myötävaikutuksen vuoksi.

Tapaturma-, liikenne- ja sotilastapaturmalain perusteella maksetun päivärahan tai ansionmenetyskorvauksen ajalta ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon 65 % etuusansiosta eli tässä tapauksessa etuuden määrästä.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä etuusansio eli etuuden määrä otetaan huomioon 100-prosenttisesti.

Vaikka yhteensovituksessa otetaan huomioon vain omaan vammaan perustuva korvaus, ei palkattomien aikojen eläkkeen karttumisessa tätä vaatimusta ole. Esimerkiksi lapsen liikenteessä vammautumisen takia äidille maksettu ansionmenetyskorvaus lapsen hoitamisesta kartuttaa eläkettä.

Eläkkeen karttuminen

Eläkettä karttuu pakollisten vakuutusten perusteella. Tapaturmasäännösten mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten mukaiset ansionmenetyskorvaukset eivät kartuta eläkettä. Tällaisia ovat yrittäjien tapaturmavakuutukset, työntekijöiden vapaa-ajan vakuutukset, laajennettu oppilasvakuutus (työharjoittelun teoriatunteja, välitunteja ja koulumatkoja varten) ja vapaaehtoiset työajan vakuutukset (esimerkiksi yrittäjäperheen jäsenille). Kela voi maksaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvauksen kanssa samaan aikaan täyttä sairauspäivärahaa, josta karttuu työeläkettä.

Jos työnantaja maksaa vahingoittuneelle sairausajan palkkaa, mutta LITA-päiväraha on palkkaa suurempi eli yli menevä osa maksetaan vahingoittuneelle itselleen, karttuu päivärahan siivusta eläkettä. Tapaturmavakuutuksessa tämä tilanne on mahdollinen vain silloin, kun päiväraha määritetään vuosityöansion mukaan.

Tapaturmavakuutuksen päivärahan perusteella karttuu eläkettä yhtäjaksoisesti korkeintaan vuoden ajalta. Korvauksen maksun katkokset eivät pidennä tätä vuoden aikaa. Sen sijaan liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus voi väliaikaisena jatkua pidempään kuin vuoden muuttumatta eläkkeeksi. Siksi liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaukset voivat kartuttaa eläkettä pidemmältä kuin vuoden ajalta. Jos samalta ajalta on oikeus työeläkkeeseen, karttuminen luonnollisesti estyy, vaikka tiedot ilmoitetaankin AREK:n ansaintarekisteriin.

Esimerkkejä

Esimerkeissä 1–3 on kuvattu tilanteita eläkkeen karttumisesta silloin, kun työntekijällä on oikeus tapaturmavakuutuksen päivärahaan ja sairauspäivärahaan samalta ajalta.

1 Esimerkki, kun työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, ei regressejä

A:lle sattuu työtapaturma pe 28.2. ja täysi työkyvyttömyys jatkuu 11.5. saakka.

Työnantaja maksaa A:lle sairausajan palkkaa kuudelta viikolta. Tapaturmalaitos korvaa tällöin työnantajalle tapaturmapäivärahaa vastaavan määrän, enintään kuitenkin maksetun palkan määrän. Sen jälkeen eli 12.4.–11.5. tapaturmalaitos maksaa A:lle tämän vakiintuneen vuosiansion perusteella laskettua päivärahaa.

Koska tapaturmavakuutus on ensisijainen muihin etuusjärjestelmiin nähden ja A:n tapaturmapäivärahan määrä ylittää sairauspäivärahan määrän, Kela ei maksa sv-päivärahaa.

A:lle karttuu eläkettä seuraavista jaksoista:

Sairausajan palkka

1.3. _____________ 11.4.

Vuosityötulosta laskettu tapaturmapäiväraha

12.4. ___________________11.5.

2 Esimerkki, kun työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa ja tapaturmalaitos maksaa regressisuorituksen Kelalle

B:lle sattuu työtapaturma pe 28.2. ja täysi työkyvyttömyys jatkuu sunnuntaihin 11.5. saakka.

Työnantaja ei poikkeuksellisesti maksa B:lle sairausajan palkkaa lainkaan. Koska tapaturmalaitoksen korvaus viivästyy, Kela maksaa B:lle sairauspäivärahaa 9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen ajalla 12.3.–10.5. verotuksessa vahvistetun ansion mukaan.

Tapaturmalaitos maksaa myöhemmin päätöksen tehtyään Kelalle regressisuorituksen. Koska B:n tapaturmapäivärahan määrä ylittää sairauspäivärahan määrän, tapaturmalaitos maksaa Kelalle sv-päivärahaa vastaavan osuuden ja vahingoittuneelle itselleen sv-päivärahan ylittävän osuuden. Tapaturmalaitos maksaa korvaustaan tapaturmaa seuraavasta päivästä alkaen.

Tapaturmapäiväraha on tapaturmaa seuraavilta neljältä viikolta yhtä suuri kuin tapaturmaa edeltävän neljän viikon ansioista laskettu päiväpalkka. Sen jälkeen eli 29.3.–11.5. tapaturmapäiväraha lasketaan B:n vakiintuneen vuosiansion mukaan.

Vaikka B:n korvaukset on aikanaan maksettu eri etuusjärjestelmistä, lopputulos on, että karttuma tulee sen etuuden perusteella, johon henkilöllä on ollut oikeus. Näin ollen eläkettä karttuu tapaturmakorvauspäivien lukumäärän ja sen etuuden perusteen mukaan.

4 viikon ansioista laskettu tapaturmapäiväraha

1.3. _____________ 28.3.

Vuosityötulosta laskettu tapaturmapäiväraha

29.3. _____________ 11.5.

3 Esimerkki, kun sv-päivärahan perusteena oleva ansio on suurempi kuin tapaturmapäivärahan perusteena oleva ansio

C:lle sattuu työtapaturma pe 28.2. ja täysi työkyvyttömyys jatkuu sunnuntaihin 11.5. saakka.

Työnantaja maksaa C:lle sairausajan palkkaa ensimmäisen kuuden viikon ajalta (1.3.–11.4.). Tapaturmalaitos korvaa tällöin työnantajalle tapaturmapäivärahaa vastaavan määrän, enintään kuitenkin maksetun palkan määrän.

29.3. alkaen tapaturmapäiväraha määritetään C:n vakiintuneen vuosityötulon mukaan. Koska C on ansainnut edellisen vuoden aikana paremmin kuin viimeisimmässä työpaikassaan, vuosityöansion perusteella lasketun päivärahan määräksi tulee enemmän kuin työnantajan maksama sairausajan palkka. Näin ollen tapaturmalaitos maksaa C:lle itselleen 29.3.–11.4. sairausajan palkan ylittävän osuuden tapaturmapäivärahasta.

Lisäksi C:n verotuksessa vahvistetun ansion mukaan lasketun sairauspäivärahan määrä ylittää poikkeuksellisesti tapaturmapäivärahan määrän. Kela maksaakin C:lle sv-päivärahaa tapaturmapäivärahan ylittävän osuuden.

Eläkettä karttuu kaikista jaksoista:

Sairausajan palkka

1.3. ___________________________ 11.4.

Sv-päivärahan siivu (sairausajan palkan ylittävä osuus, omavastuuajan jälkeen)

12.3. _______ 28.3.

Tapaturmapäivärahan siivu (sairausajan palkan ylittävä osuus)

29.3. ___________ 11.4.

Sv-päivärahan siivu (tapaturmapäivärahan ylittävä osuus)

29.3. _____________________ 11.5.

Tapaturmapäiväraha

12.4. ___________ 11.5.

Etuus opiskeluajalta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta Julkaisuaika: 01.01.2012 Voimassaoloaika: 01.01.2012 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2012 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Etuus opiskeluajalta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa

Ohjetta on tarkennettu kohdasta Opiskelun ajalta kertyvä etuus ja yliopistolain numero on päivitetty.

Etuudesta opiskeluajalta ja alle kolmevuotiaan lapsen hoidon ajalta säädetään erillislaissa (Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta, 644/2003). Etuus on eläkettä, mutta ei työeläkettä, vaikka se myönnetään ja maksetaan työeläkkeeseen liittyvänä. Etuutta ei oteta huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa kansaneläkettä vähentävänä kuten muita työeläkkeitä. Etuutta ei myöskään siirretä EY-virkamiesten eläkkeiden siirtotilanteissa. Etuus kustannetaan kokonaan valtion varoista.

Etuuden edellytykset ja karttuminen

Erillislain mukaista etuutta alkaa karttua aikaisintaan lain voimaantulosta 1.1.2005 alkaen. Etuuden peruste on aina laissa mainittu 523,61 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 tasossa). Jokaisen vuoden etuusansio saadaan, kun kerrotaan etuuden peruste sillä kyseisen vuoden ajalla, jolta etuuteen on oikeus kyseisen vuoden aikana.

Eläkettä laskettaessa etuusansio korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Etuusansio otetaan huomioon ansaittua eläkettä laskettaessa.

Erillislain mukaista etuutta karttuu etuusansiosta 1,5 % vuodessa. Etuutta karttuu 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lähtien. Etuutta ei kartu siltä ajalta, jolta henkilö saa muuta työeläkettä kuin osa-aika- ja perhe-eläkettä. Etuutta ei kartu uusin perustein myönnetyn tulevan ajan eläkkeen eläketapahtumavuodelta, mutta sitä karttuu vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuodelta samoin kuin muistakin palkattomista etuuksista.

Etuuden saamisen edellytys on, että saajalla on eri eläkelakien piiriin kuuluvia työansioita yhteensä vähintään 12 566,70 euroa eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä (vuoden 2004 tasossa). Tämä 12 566,70 euron edellytys tutkitaan samoin kuin tulevan ajan ansioedellytys (ks. Työkyvyttömyyseläke-ohjeisto, soveltamisohje Tulevan ajan eläkkeen laskenta), mutta tulevan ajan edellytyksestä poiketen koko eläketapahtumavuotta edeltävän työeläkelakien piiriin kuulumisen ajalta. Tätä rajamäärää tutkittaessa otetaan huomioon myös muissa EU-maissa ansaitut ansiot, mutta osa ansioista on oltava Suomesta. Etuuden karttumisen edellytys on sama kuin TyEL 74 §:n mukaisissa etuuksissa.

Etuus käyttäytyy eläkettä myönnettäessä kuten muu myönnettävä eläke. Näin ollen siihen sovelletaan elinaikakerrointa, lasketaan korotukset ja vähennykset, ja se lykätään ja varhennetaan samalla tavalla kuin muu eläke myöntävän laitoksen eläkelain mukaan: VILMA-tilanteissa VILMA-laitoksen lain mukaan, ja ei-Vilma-tilanteissa lähtökohtaisesti rinnakkaisuustapauksissa ensisijaisesti yksityisen puolen lain mukaan. Ellei yksityisen puolen työskentelyä ole lainkaan, etuuden maksaa julkisen sektorin viimeksi vakuuttanut laitos. Ei-VILMA-tilanteissa, jos työhistoriassa on pieni yksityisen puolen vapaakirja, periaatteessa yksityisen puolen eläkelaitoksen tulisi maksaa etuus, mutta eläkelaitokset voivat sopia siitä, että viimeksi vakuuttanut julkisen sektorin eläkelaitos maksaa sen.

Tulevan ajan ansio

Jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen, alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika ja tutkintoon johtaneen opiskelun aika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa samalla tavalla kuin perusturvan tasoiset etuudet, eli tulevan ajan ansiossa nämä ajat otetaan huomioon kiinteän euromäärän 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa) suuruisena. Nämä ajat otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa jo 2005 alkaen mainitun perusteen mukaan. Jos eläketapahtuma on aiemmin, etuutta ei huomioida tulevan ajan ansiossa.

Opiskelun ajalta kertyvä etuus

Etuuden edellytys

Opiskelun ajalta etuutta karttuu enintään viideltä vuodelta korkeakoulu- tai ammatilliseen perustutkintoon johtaneiden opintojen perusteella. Tämä viisi vuotta on maksimi. Jos henkilöllä on kaksi eri tutkintoa, lasketaan ne yhteen ja rajataan kokonaiskarttuma-aika viiteen vuoteen. Sillä ei ole väliä ovatko tutkinnot päällekkäin tai peräkkäin, koska oikeita aikoja ei normaalisti tutkita.

Tutkinnon suorittaminen valmiiksi on ehdoton edellytys etuuden saamiselle. Jos opinnot jäävät kesken, ei etuutta kartu opiskeluajalta lainkaan. Opintotuen saaminen ei ole edellytys, paitsi jos tutkinto on suoritettu ulkomailla.

Oikeutta etuuteen ei ole yleissivistävien tutkintojen kuten ylioppilastutkinnon perusteella, vaan edellytyksenä on, että kyseessä on ammatillisen koulutuksen tai korkeakouluopintojen perustutkinto. Näin ollen myöskään erilaiset jatkotutkinnot kuten lisensiaatin tai tohtorintutkinto tai erilaiset pätevöitymiset perustutkinnon lisäksi eivät oikeuta eläkkeeseen.

Etuuden karttuminen

Tutkinnosta karttuu etuutta enintään tutkinnon tason mukainen enimmäismäärä, 3–5 vuotta. Etuutta karttuu tutkinnon mukaan vaihtelevalta ajalta seuraavasti:

  • Ylempi korkeakoulututkinto 5 vuotta
  • Alempi korkeakoulututkinto 3 vuotta

Ylemmällä ja alemmalla korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa ja maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettuja ylempiä ja alempia korkeakoulututkintoja sekä vastaavia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Yliopistoissa suoritettavien tutkintojen lisäksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi rinnastetaan ammattikorkeakouluissa suoritettavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä vastaavat ulkomailla suoritetut tutkinnot.

  • Ammattikorkeakoulututkinto 4 vuotta

Tällä tarkoitetaan ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetuissa ammattikorkeakouluissa sekä Högskolan på Åland -oppilaitoksessa suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja ja Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettuja poliisipäällystön ammattikorkeakoulututkintoja sekä vastaavia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on karttumisen suhteen vastaavassa asemassa kuin ylempi korkeakoulututkinto.

  • Ammatillinen perustutkinto 3 vuotta.

Ammatillisia perustutkintoja ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut ammatilliset perustutkinnot, muut julkisen valvonnan alaisissa oppilaitoksissa suoritetut ammatilliset perustutkinnot ja ulkomaiset vastaavat tutkinnot. Näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista tutkinnoista eläkkeeseen oikeuttavia ovat vain ammatilliset perustutkinnot (eivät siis ammattitutkinnot tai erikoisammattitutkinnot).

Jos henkilö on suorittanut useampia tutkintoja, etuutta karttuu korkeintaan viideltä vuodelta.

Tutkinto ulkomailla

Saadakseen karttuman hyväkseen ulkomaisen tutkinnon perusteella tutkinnon suorittaneelta edellytetään, että hän on tätä tutkintoa varten jossain vaiheessa saanut opintotukilain mukaista opintotukea (65/1994) tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista opintotukea. Opintotukiedellytys takaa sen, että ulkomaiset tutkinnot ovat jollain lailla kytköksissä Suomeen. Ulkomaisesta tutkinnosta karttuu etuutta tutkinnon tason mukaan kuten suomalaisista tutkinnoista.

Jos ulkomailla suoritetun tutkinnon tasoa ei voida määritellä, oikeus etuuteen määräytyy opintojen opetusohjelman mukaisen keston perusteella joko 3, 4 tai 5 vuodelta.

Tutkintotietojen ilmoittaminen

Suoritetut tutkinnot ilmoitetaan Kelalle, joka välittää tutkintotiedot edelleen Eläketurvakeskukselle, josta ne rekisteröidään AREK:n ansaintarekisteriin. Oppilaitos ilmoittaa Kelalle Suomessa suoritetut tutkinnot. Ahvenanmaalla suoritetut tutkinnot ilmoitetaan samoin Kelalle. Tutkinnon suorittamisesta ilmoitetaan tutkinnon taso sekä aloitus- ja päättymispäivät.

Ulkomaisen tutkinnon suorittanut ilmoittaa ja todistaa valmistumisensa itse Kelalle. Ilmoitusvelvollisuus kerrotaan opintotukipäätöksessä, minkä lisäksi Kela lähettää ilmoituslomakkeen ulkomailla opiskelevalle, kun opintotuen maksaminen päättyy.

Laskennallisen opiskeluajan huomioon ottaminen

Opiskeluajan laskennalliset etuusansiot jaksotetaan tutkinnon suorittamista edeltävälle ajalle. Etuusansiot jaksotetaan tutkinnon suorittamiskuukaudelle ja sitä edeltäville kuukausille. Kuukausien lukumäärä riippuu siitä, mikä on suoritetun tutkinnon taso. Aloitusajankohdalla ei ole merkitystä eläkkeen karttumisen kannalta. Viiden vuoden tutkinnossa etuusansiot jaksotetaan kaiken kaikkiaan 60 kuukaudelle, neljän vuoden tutkinnossa 48 kuukaudelle ja kolmen vuoden tutkinnossa 36 kuukaudelle.

Laskennallisia opiskelukuukausia otetaan huomioon vain vuoden 2005 alusta lähtien. Lisäksi yhdestä tutkinnosta voi karttua etuutta enintään siltä ajalta, joka on kulunut opiskelijan 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta tutkinnon suorittamiskuukauden loppuun. Tutkinto on oltava suoritettu sen kuukauden loppuun mennessä, jolloin opiskelija täyttää 68 vuotta, jotta siitä saisi karttumaa hyväkseen.

Jos henkilö on suorittanut useampia tutkintoja ennen kuin viisi vuotta on kulunut vuodesta 2005, voi hän saada kaikista tutkinnoista karttumaa yhteensä enintään viiden vuoden ajalta. Jokaisesta tutkinnosta erikseen karttuma on rajattu kuitenkin vuoden 2005 alusta kuluneisiin kuukausiin. Samoin tapahtuu, jos henkilö suorittaa useampia tutkintoja ennen kuin viisi vuotta on kulunut 18 vuoden iän täyttämisestä.

Tulevan ajan tarkasteluajalta etuusansiot jaksotetaan kuten edellä on sanottu.

Laskennallinen opiskeluaika ja tulevan ajan ansiot

Esimerkki

Viiden vuoden tutkinto on suoritettu toukokuussa 2008. Laskennallinen opiskeluaika on 1.1.2005–31.5.2008. Eläketapahtumavuosi on 2011. Opiskeluajalta etuusansiot huomioidaan tulevan ajan ansioihin siten, että mukaan otetaan vuodelta 2008 viiden kuukauden (tammi-toukokuu) etuusansiot ja vuosien 2006–2007 etuusansiot.

Jos edellä mainitussa tapauksessa eläketapahtuma sattuisikin tutkinnon suorittamisvuodelle eli vuodelle 2008, etuusansiot otettaisiin tulevan ajan ansioihin mukaan ajalta 1.1.2005–31.12.2007.

Opiskeluajalta voi karttua etuutta samanaikaisesti työskentelyn tai jonkin muun mahdollisen sosiaalietuuden kanssa rinnakkain samalta ajalta. Yleensä täysiaikainen työskentely on estynyt opiskelun vuoksi, jolloin työskentelystä tuleva työeläke jää pienemmäksi kuin, jos henkilö ei olisi opiskelemassa.

Opiskelusta karttuva etuus ja eläkeaika

Jos laskennallista opiskeluaikaa osuu jaksotuksen jälkeen samalle ajalle, jolta on maksettu työeläkettä, vähennetään eläkeaika pois kartuttavasta ajasta. Sen jälkeen tarkistetaan opintojen aloituspäivä. Jos aloituspäivä on ennen laskennallisen opiskeluajan alkamista, annetaan karttumisaikaa aloituspäivän kuukauden alkuun asti, mutta kaiken kaikkiaan enintään kyseisen tutkinnon laskennallisen kartuttamisajan verran eli 3–5 vuotta. Näin siis tulkitaan opiskelun tapahtuneen lähtökohtaisesti aina muulloin kuin eläkeaikana alkamisaika kuitenkin huomioon ottaen. Karttumaa ei tällöinkään kuitenkaan saa ajalta ennen vuotta 2005 tai 18 vuoden iän täyttämiskuukaudelta tai sitä edeltävältä ajalta.

Jos aloituspäivä osuu laskennalliselle opintojen jaksotusajalle, karttuman saa siitä laskennallisesta ajasta, joka kohdistuu muulle kuin eläkeajalle.

Menettely on sama riippumatta siitä, onko tutkinto suoritettu työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä ollessa tai sen jälkeen.

Vanhuuseläkkeellä olevilla tulkitaan opiskelun tapahtuneen aina eläkeaikana, eli karttumaa saa vain siltä osin, kuin laskennallista opiskeluaikaa jaksotuksen jälkeen jää eläkkeen alkamista edeltävälle ajalle. Aloituspäivää ei käytetä hyväksi kuten muissa eläkelajeissa. Jos eläkkeensaaja voi osoittaa opiskelun tapahtuneen tosiasiallisesti jo ennen vanhuuseläkeaikaa, voidaan tapauskohtaisesti harkita samanlaista menettelyä kuin työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla eli otetaan aloitusaika huomioon.

Vanhuuseläkkeellä suoritetusta tutkinnosta voi hakea eläkettä kuten eläkeaikaisesta työskentelystä. Karttuman saa vanhuuseläkkeellä aloitetusta tutkinnosta vasta 68-vuotiaana, jos laskennallista opiskeluaikaa ylipäänsä jää ennen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävälle ajalle.

Eläketapahtumavuonna suoritetusta tutkinnosta ansaittava etuus otetaan huomioon myönnettävässä eläkkeessä, jos tutkinto on suoritettu ennen eläketapahtumapäivää. Tulevan ajan sisältävissä eläkkeissä ei kuitenkaan eläketapahtumavuoden laskennallisia kuukausia oteta huomioon. Jos tutkinto on suoritettu eläketapahtumapäivän jälkeen, myönnetään etuus seuraavan uusin perustein myönnetyn eläkkeen yhteydessä tai eläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.

Esimerkkejä opiskelusta ja eläkeajasta

1 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä ennen eläkettä ja laskennallista aikaa

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 2 v 7 kk tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 930 pv = 870 pv

Koska karttumaan jää tilaa, otetaan huomioon aika tutkinnon aloituskuukauteen asti eli 10 kk eli 300 pv.

870 pv + 300 pv = 1170 pv

Koko aika tutkinnon aloituskuukaudesta (1.9.2006) alkaen laskennallisen ajan alkamiseen (30.6.2007) asti otetaan huomioon, koska 1800 pv ei ylity.

2 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä ennen eläkettä, mutta jälkeen laskennallisen ajan alun

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 2 v 7 kk tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 930 pv = 870 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on laskennallisella ajalla, ei voida mennä taaksepäin hakemaan lisää kartuttamisaikaa.

3 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä eläkeaikana, mutta ennen laskennallisen ajan alun

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 3 v tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 1080 pv = 720 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on eläkeaikana, ei lisää kartuttamisaikaa saa, koska eläkeaika vähennetään karttumasta.

4 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen jälkeen, todellinen aloituspäivä ennen eläkeaikaa ja ennen laskennallisen ajan alun, mutta eläkeaika alkanut ennen laskennallista aikaa

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 3 v tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 1080 pv = 720 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on ennen eläkeaikaa ja laskennallista aikaa, otetaan se aika lisäksi huomioon, joka on todellisesta alkamiskuukaudesta eläkeajan alkamiseen eli 1.9.2006–31.12.2006 eli 4 kuukautta eli 120 päivää.

720 pv + 120 pv = 840 pv

5 Valmistuu yliopistosta kuntoutustuen/tk-eläkkeen aikana, todellinen aloituspäivä ennen eläkeaikaa ja ennen laskennallisen ajan alun

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 18 kk tällä ajalla, se vähennetään:

1800 pv – 540 pv = 1260 pv

Koska tutkinnon todellinen aloituspäivä on ennen eläkeaikaa ja laskennallista aikaa, otetaan se aika lisäksi huomioon, joka on todellisesta alkamiskuukaudesta laskennallisen ajan alkamiseen eli 1.9.2006–30.6.2007 eli 10 kuukautta eli 300 päivää kokonaisuudessaan, koska 1800 pv ei ylity.

1260 pv + 300 pv = 1560 pv

Opiskeluajan karttuma lisätään vanhuuseläkkeeseen tai seuraavaan uusin perustein myönnettävään eläkkeeseen.

6. Valmistuu yliopistosta vanhuuseläkeaikana

Opiskelusta karttuisi ilman eläkeaikaa eläkettä 1.7.2007–30.6.2012 väliseltä laskennalliselta ajalta. Koska eläkeaikaa on 19 kk tällä ajalla, se vähennetään ja kartuttava aika on:

1800 pv – 570 pv = 1230 pv

Esimerkki opiskelusta karttuvasta eläkkeestä

Vuoden 1986 toukokuussa syntynyt henkilö hakee aikanaan vanhuuseläkettä. Hän suoritti kolmivuotista ammatillista perustutkintoa vuoden 2005 uudistuksen tullessa voimaan. Tutkinto valmistui 2005 toukokuun lopussa.

Etuutta karttuu opiskelusta periaatteessa sitä seuraavan kuukauden alusta, jolloin henkilö täyttää 18 vuotta. Etuutta karttuu kuitenkin aikaisintaan vuoden 2005 alusta lähtien. Sen vuoksi eläkettä karttuu 5 kuukaudelta.

Vuoden 2010 tasossa ilmaistuna opiskelusta karttunut eläke on

Indeksointi: 523,61 euroa x 1,231 = 644,56 euroa

Etuusansio: 644,56 euroa x 5 = 3 222,80 euroa

Opiskeluajasta karttunut eläke: 3 222,80 euroa x 1,5 % /12 = 4,03 euroa/kk

Etuus alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta

Lapsen hoidosta karttuu etuutta sellaiselle, joka alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi on estynyt tekemästä ansiotyötä ja saa kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea.

Lisätietoja kotihoidon tuesta on soveltamisohjeessa Eri sosiaalietuuksien määräytyminen.

Etuuden edellytys

Lain tarkoitus on, että etuuden saa hyväkseen vain silloin, kun vanhemman eläketurva ei kartu työstä.

Kelan kotihoidontukihakemuksella kysytään tietoa siitä, hoitaako lasta vanhempi vai joku muu. AREK:n ansaintarekisteriin ilmoitetaan vain sellaiset kotihoidontukijaksot, joissa hoitajana on vanhempi. Pääsääntöisesti hoitaja on tällöin sama henkilö, jolle kotihoidon tukea maksetaan.

Lähtökohtaisesti ilmoitukseen luotetaan. Tukea voidaan maksaa kuitenkin myös sellaiselle vanhemmalle, joka käy työssä, jos jompikumpi vanhemmista hoitaa lasta. Tarkoituksena ei ole, että eläkettä karttuu päällekkäin sekä työstä että kotihoidon tuen perusteella. Jos rekisteritietojen mukaan henkilöllä on kokoaikaista työtä vastaavia ansioita, karttumisen edellytykset tarkistetaan. Niiden vuosien ajalta, jolloin henkilölle maksetaan kotihoidon tukea, mutta hän työskentelee entiseen tapaansa, etuutta ei periaatteessa kartu.

Henkilön työskentelyä verrataan hänen vakiintuneeseen ansiotasoonsa. Jos työskentelystä saatava ansio vastaa aikaisempaa ansiotasoa, ei etuutta pidä karttua. Sellaisten etuuskuukausien kohdalle, joista ei kartu erillislain mukaista etuutta, merkitään rekisteriin viitetieto rajat ylittävästä työskentelystä.

Toistaiseksi etuutta karttuu kotihoidon tuesta samanaikaisesta työskentelystä huolimatta, jos kotihoidon tukiaika on 3 kk tai alle kyseisenä vuotena. Jos tukiaika ylittää 3 kk kyseisenä vuotena, katsotaan ylittävätkö vuosiansiot laissa mainitun 12 566,70 euron rajan. Jos ansiot alittavat kyseisen rahamäärän, kaikki kotihoidon tukiaika kyseisenä vuotena kartuttaa etuutta.

Jos ansioraja ja aikaraja ylittyvät kumpikin, tutkitaan rekistereistä ja tarvittaessa vakuutetun antamien tietojen perusteella, onko työskentely tapahtunut kotihoidontukikuukausien aikana. Niiltä kuukausilta, joilta löytyy työskentelyä, ei kartu erillislain mukaista etuutta. Se, kuinka paljon työskentelyä katsotaan estävän kotihoidon tuesta karttuvan etuuden, tutkitaan tapauskohtaisesti.

Samat säännöt pätevät yrittäjien kohdalla. Vasta yli 3 kuukautta kestäneen kotihoidon tuen ollessa kyseessä ja 12 566,70 euron kokonaistyötulon ylittyessä tutkitaan tarkemmin, onko yrittäjätoiminta jatkunut kotihoidontukiaikana.

Etuuden karttuminen

Etuusansio otetaan huomioon kotihoidontuen maksamisen alkamisesta lähtien (aikaisintaan vuoden 2005 alusta lukien) kotihoidontukikauden loppuun tai enintään lapsen 3-vuotispäivään asti. Kotihoidon tuesta karttuu etuutta vain yhdestä lapsesta kerrallaan.

Kotihoidon tukea maksetaan periaatteessa täysiltä kalenterikuukausilta. Tuen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat tyypillisesti vajaita. Näiltä vajailta kuukausilta etuutta karttuu em. laskennallisesta etuusansiosta, joka jaetaan 25:llä ja kerrotaan kyseisen kuukauden maksettujen etuuspäivien lukumäärällä.

Erillislain mukaista etuutta ei kartu eläkeajalta. Näin ollen työeläkejärjestelmässä on tarkistettava kohdistuvatko lapsen kotihoidontuen kuukaudet eläkeaikaan, koska Kela sallii päällekkäisyydet kotihoidontuen ja eläkkeen osalta.

Kotihoidon tukiaikana voi syntyä toinen lapsi, josta aletaan maksaa äitiysrahaa. Tällöin äitiysraha vähennetään mahdollisesta kotihoidon tuesta, ja yleensä kotihoidon tukea ei jää maksettavaksi. Tällöin etuutta karttuu vain äitiysrahan perusteella. Jos äitiysraha on hyvin pieni esimerkiksi pitkään kotona olleella äidillä, voi kotihoidon tukea jäädä kuitenkin maksettavaksi. Tässä tilanteessa eläkettä karttuu sekä äitiysrahan etuuden perusteen että erillislain mukaan.

Tuleva ajan ansio

Etuus alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta otetaan perusturvan tasoisten etuuksien tapaan huomioon tulevan ajan ansioihin kiinteän euromäärän 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa) suuruisena, jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Esimerkki kotihoidontuesta karttuvasta eläkkeestä

Äiti jää vanhempainrahakauden jälkeen hoitamaan lasta kotiin. Vanhempainrahakausi päättyy 13.5.2008 ja kotihoidontuen maksu alkaa 14.5.2008. Äiti hoitaa lasta kotona siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden ja kaksi kuukautta eli 15.8.2008. Kotihoidon tuesta karttuu etuutta 15 arkipäivältä toukokuussa ja 12 arkipäivältä elokuussa sekä koko kesä- ja heinäkuulta (2 x 25 pv).

Etuusansio kotihoidontukiajalta vuoden 2010 tasossa

Indeksointi: 523,61 x 1,231 = 644,56 euroa

Etuusansio: 644,56 euroa/25 x 77 = 1 985,25 euroa.

Eläkettä karttuu kotihoidontukiajalta:

1 985,25 x 1,5 %/12 = 2,48 euroa/kk.

Työeläkelisä ja vuoden sääntö vuoden 2005 jälkeen Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Työeläkelisä ja vuoden sääntö vuoden 2005 jälkeen
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Työeläkelisää, jolla vuoden 2004 säännösten mukaan karttui eläkettä tietyistä palkattomista ajoista, sovellettiin vielä tietyissä suojasäännöksissä vuoden 2009 loppuun. Vuoden 2010 alusta työeläkelisää ei enää tule missään tilanteessa laskettavaksi vuoden 2004 jälkeiseltä ajalta.

Vuoden sääntö

Vuoden sääntö tarkoitti sitä, että työsuhde pysyi eläkettä laskettaessa yhtäjaksoisena, jos TEL-työsuhteen kestäessä työntekijä oli enintään 359 päivää palkattomalla vapaalla (syystä riippumatta). Eläkettä siis karttui tältä ajalta.

Jos tällaisen palkatonta aikaa sisältävän vuoden ansio jäi alle puoleen kaikkien eläkepalkkavuosien keskiarvosta, tällaisen vuoden voi jättää pois eläkepalkkaa laskettaessa. Tällöin palkaton aika aidosti kartutti eläkettä.

Jos vuotta ei voinut jättää pois, palkaton aika alensi eläkepalkkaa ja vaikutus voi olla sama tai huonompi kuin, jos koko aikaa ei olisi otettu eläkettä kartuttavana lainkaan huomioon.

Vuoden sääntöä sovelletaan edelleen silloin, kun TEL-suojaosuutta lasketaan.

Lisätietoa:

Eläkkeen karttuminen - TEL-suojaosuuden laskeminen

Yhteenvetotaulukko palkattomista ajoista Julkaisuaika: 15.02.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Yhteenvetotaulukko palkattomista ajoista
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta

Muutokset korvattuun ohjeeseen:

  • Täsmennyksiä koulutustukeen ja koulutuspäivärahaan.

Etuudet kartuttavat eläkettä 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Vuosina 2005–2006 etuudet otetaan huomioon eläkettä kartuttavana eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun asti, enintään siis 68 vuoden iän täyttämistä edeltävän vuoden loppuun asti. Poikkeuksena ovat työttömyysturvalain ansiopäivärahat, jotka otetaan huomioon enintään 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Tulevan ajan ansion laskennan poikkeustilanteissa (työkyvyttömyys alle 24-vuotiaana, tai henkilöt, joilla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena) työ- ja etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti, mutta ansaitussa eläkkeessä kuitenkin eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti. Vuodesta 2007 alkaen etuudet otetaan huomioon vanhuuseläkkeissä eläketapahtumakuukauden loppuun asti eli enintään 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Poikkeuksena edelleen työttömyysturvalain ansiopäivärahat, jotka otetaan huomioon enintään 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Sosiaalietuuksista karttuneen eläkkeen huomioon ottamisen edellytys työeläkkeessä on, että työansioita on työuran aikana vähintään 12 566,70 euroa (vuoden 2004 tasossa).

Vanhempainpäivärahoja lukuun ottamatta eläkettä karttuu sosiaalietuuksista vain ajalta, jolta korvaus on maksettu henkilölle itselleen.

Taulukko. Etuusansion huomioon ottamisesta eläkkeessä vuodesta 2010 alkaen.

Vanhempainetuudet Myöntäjä Etuuden peruste Ansaitun eläkkeen etuusansio % Tulevan ajan etuusansio
%

Äitiysraha,
erityisäitiysraha,
isyysraha,
vanhempainraha,
osittainen vanhempainraha
SVL (1224/2004)

Kela

Etuuden perusteena oleva työtulo, aina vähintään 523,61 euroa/kk. Äidin työskentelyn ajalta vähimmäispäivärahan määrä.

117

117

-

-

Työnantajalle maksetulta ajalta

17

17

Kotihoidontuki
VEKL (644/2003) *)

Kela

523,61 euroa/kk kotihoidontukikuukausilta

100

1 047,22 euroa/kk
(kun ET on v. 2010 tai sen jälkeen)

*) Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta

Sairaus- ja kuntoutusetuudet Myöntäjä Etuuden peruste Ansaitun eläkkeen etuusansio % Tulevan ajan etuusansio
%

Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha

Työeläkelaitokset

Tulevan ajan ansio

65

100

Kelan kuntoutuslain (566/2005) mukainen kuntoutusraha

Kela

Kuntoutusrahan perusteena oleva ansio

65

100

Tapaturmavakuutusta koskevien säännösten perusteella myönnetty päiväraha

Tapaturmayhtiöt

Korvauksen perusteena oleva työansio (= etuus), ei kuitenkaan, jos ansionmenetys-
korvaus on maksettu eläkkeen lisänä

65

100

Liikennevakuutusta koskevien säännösten perusteella myönnetty ansionmenetyskorvaus

Liikennevakuutusyhtiöt

Ks. tapaturmavakuutus

65

100

Sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukainen päiväraha

Valtiokonttori

Ks. tapaturmavakuutus

65

100

Sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha
SVL (1224/2004)

Kela

Sairauspäivärahan perusteena oleva sairausvakuutuslaissa tarkoitettu työtulo, osasairauspäivärahassa puolet tästä

65

100

Sairauspäiväraha vähimmäistasoisena TTL:n peruspäivärahan jälkeen

Kela

1 047,22 euroa/kk

0

100

Erityishoitoraha

Kela

Ks. Sairauspäiväraha

65

100

Työttömyysetuudet Myöntäjä Etuuden peruste Ansaitun eläkkeen etuusansio % Tulevan ajan etuusansio %

Vuorottelukorvaus
(Vuorotteluvapaalaki 1305/2002)

Työttömyyskassat

Ansiosidonnaisen vuorottelukorvauksen perusteena oleva työansio

55

100

Työttömyysturvalain mukainen ansioon suhteutettu päiväraha (TTL 1290/2002)

Työttömyyskassat

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva ansio

75

100

Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (TTL 1290/2002)

Kela

1 047,22 euroa/kk

0

100

Koulutusetuudet Myöntäjä Etuuden peruste Ansaitun eläkkeen etuusansio % Tulevan ajan etuusansio %

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukainen ansiotuki
– Uusia etuuksia ei myönnetä enää v. 2010 tai sen jälkeen **)

Työttömyyskassat

Ansiotuen perusteena oleva ansio

65

100

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukainen perustuki
– Uusia etuuksia ei myönnetä enää v. 2010 tai sen jälkeen **)

Kela

1 047,22 euroa/kk

0

100

Työttömyysturvalain 10 luvussa tarkoitettu koulutuspäiväraha (TTL 1290/2002)
– Uusia etuuksia ei myönnetä enää v. 2010 tai sen jälkeen **)

Työttömyyskassat

Koulutuspäivärahan perusteena oleva ansio

65

100

Työttömyysturvalain 10 luvussa tarkoitettu koulutuspäiväraha peruspäivärahana (TTL 1290/2002)
– Uusia etuuksia ei myönnetä enää v. 2010 tai sen jälkeen **)

Kela

1 047,22 euroa/kk

0

100

Aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki

Koulutusrahasto

Aikuiskoulutustuen perusteena oleva ansio, yrittäjillä 523,61 euroa/kk

65

100

**) Ennen 1.1.2010 Kelan ja työttömyyskassojen myöntämä koulutustuki jatkuu entisen nimisenä vielä vuoden 2010 jälkeenkin. Sen sijaan koulutuspäiväraha muuttuu työttömyysetuudeksi heti 1.1.2010 lukien, joten työttömyyskassojen maksama etuuden peruste huomioidaan 75 %:sti. Kelan maksama koulutuspäiväraha muuttuu osaksi peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, ja etuuden peruste 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa) otetaan huomioon tulevan ajan ansioihin.

Tutkinto Ilmoittaja Etuuden peruste Ansaitun eläkkeen etuusansio % Tulevan ajan etuusansio %

Ammatillinen perustutkinto
VEKL (644/2003) *)

Kela

523,61 euroa/kk tutkinnon tason mukaan määräytyvältä ajalta

100

1 047,22 euroa/kk (kun ET on v. 2010 tai sen jälkeen)

* Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta

Sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen rahoitus ja kustannustenjako Julkaisuaika: 24.10.2012 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen rahoitus ja kustannustenjako
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Sosiaalietuuksien perusteella karttuva eläke rahoitetaan eri tavalla etuuden lajista riippuen. Eläkettä maksettaessa kustannus jaetaan työeläkejärjestelmän kesken eri tavoin karttuneen ja tulevan ajan eläkkeen osalta.

Rahoitus

Lastenhoito- ja opiskelujaksoista VEKL:n perusteella kertyneet etuudet

Lain valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta (VEKL) perusteella karttuneet etuusosat kustantaa valtio silloin, kun etuutta maksetaan.

Työttömyysvakuutusrahaston rahoittamat ansiosidonnaisten etuuksien perusteella karttuvat eläkeosat

Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansiosidonnaisten etuuksien perusteella karttuneet eläkeosat siinä vaiheessa, kun eläkettä karttuu. Toisin sanoen työttömyysetuusjärjestelmä kustantaa heti osuutensa työeläkejärjestelmälle TyEL 182–183 §:issä mainittujen sääntöjen mukaisesti.

Työttömyysvakuutusrahasto maksaa eläkejärjestelmälle maksun, jolla katetaan alla mainittujen ansiosidonnaisten etuuksien perusteella karttuvien eläkeosien kustannuksia:

  • Ansiopäiväraha
  • Vuorottelukorvaus
  • Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen ansiotuki
  • Aikuiskoulutustuki

Ennen vuotta 2010 myönnetty julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen ansiotuki jatkuu myös vuoden 2010 lainmuutosten voimaantulon jälkeen. Vuonna 2010 tai sen jälkeen myönnetyn työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksetaan ansiopäivärahaa.

Muiden päivärahapäivien perusteella kertyneet eläkeosat

Muut kuin edellä mainitut Työttömyysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet rahoitetaan työeläkejärjestelmässä silloin, kun eläkettä maksetaan.

Kustannustenjako

Karttunut eläke

VEKL:n mukaisten etuuksien kustannustenjakoa työeläkelakien kesken ei tarvitse tehdä, sillä koko kustannus rahoitetaan valtion varoista.

Eläkelaitokset ilmoittavat vuosittain ETK:lle maksamansa VEKL:n mukaiset etuudet. ETK hoitaa keskitetysti rahaliikenteen valtion ja eläkelaitosten välillä.

Muiden sosiaalietuuksien (myös Työttömyysvakuutusrahaston rahoittamien) perusteella karttuneen eläkkeen kustannukset jaetaan eläkettä maksettaessa kaikkien työeläkejärjestelmän eläkelaitosten kesken eläkelaitosten palkkasummien suhteessa. Näin siis kaikki eläkelaitokset osallistuvat sosiaalietuuksien perusteella karttuneen eläketurvan kustantamiseen, vaikka henkilölle ei olisi eläkelaitoksessa karttunut muuta eläkettä.

Tulevan ajan eläke

Tulevan ajan ansiossa VEKL:in mukainen kiinteä euromääräinen etuuden peruste otetaan huomioon, jos eläketapahtuma on 1.1.2010 tai sen jälkeen.

Sosiaalietuuksien perusteella karttunut tulevan ajan eläkkeen osa (myös VEKL) jaetaan tulevan ajan eläkkeen lakiosiin niiden eläkelakien mukaisten työansioiden suhteessa, jotka kohdistuvat tulevan ajan tarkasteluaikaan. Kustannukset näistä eläkkeenosista jakautuvat eläkelaitosten kesken kuten tulevan ajan eläkkeen lakiosat.

Kustannustenjako käytännössä

Kustannustenjaon soveltamisohje käsittelee sosiaalietuuksista karttuneen eläkkeen kustannustenjakoa käytännössä: Palkattomien aikojen perusteella karttuneiden eläkkeiden kustantaminen ja VEKL:n perusteella karttuneiden eläkeosien kustantaminen

Lisätietoa:

Kustannustenjaon soveltamisohje

Eri sosiaalietuuksien määräytyminen Julkaisuaika: 01.01.2012 Voimassaoloaika: 01.01.2012 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2012 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eri sosiaalietuuksien määräytyminen
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Ohjetta on päivitetty eri etuuksien osalta ajantasaiseksi.

Vanhempainpäiväraha

Päivärahojen määräytymisestä säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Etuuksia myöntää Kansaneläkelaitos (Kela). Katso lisäksi sairauspäiväraha myöhemmin.

Äitiysrahan kesto on 105 arkipäivää (lauantait mukaan lukien). Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äiti voi itse valita, milloin hän tänä aikana aloittaa äitiysrahakauden.

Erityisäitiysrahaa maksetaan lapsen odotusajalta, jos äidin tai sikiön terveydelle voi aiheutua vaaraa äidin työskentelyolosuhteista, eikä vaaraa voida poistaa eikä työnantaja pysty järjestämään äidille muuta työtä.

Isyysrahaa voidaan maksaa isälle 1–18 arkipäivää enintään neljässä eri jaksossa, jos hän äidin äitiys- tai vanhempainrahakaudella on poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolisesta työstä ja osallistuu lapsen hoitoon. Isyysrahaa maksetaan vakuutetulle, joka elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa.

Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä äitiysrahakauden jälkeen. Vanhempainraha maksetaan jommallekummalle vanhemmista. Isän isyysrahakautta jatketaan enintään 24 arkipäivällä välittömästi vanhempainrahakauden jatkoksi, jos hän käyttää vähintään viimeiset 12 arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Tätä isäkuukautta voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin, mutta se on pidettävä viimeistään kuitenkin 180 päivän kuluessa. Siirtämismahdollisuuden ehtona on, että perhe saa väliaikana kotihoidon tukea siten, että vanhempi itse hoitaa lasta. Vanhempainrahakautta jatketaan 60 arkipäivällä lasta kohden toisesta lapsesta alkaen, jos lapsia syntyy samalla kertaa enemmän kuin yksi. Pidennysjakso on mahdollista käyttää osittain tai kokonaan äitiys- tai vanhempainkaudella tai sen jatkoksi.

Vanhempainrahaa voidaan maksaa osittaisena vanhempainrahana, jos vanhemmat jakavat keskenään lapsen hoitovastuun sopimalla osa-aikatyöstä samalle ajanjaksolle. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Vanhempainraha maksetaan tällöin molemmille vanhemmille erikseen kummankin omien työtulojen perusteella laskettuna. Vanhempainraha on kummallekin tällöin puolet kummankin täydestä päivärahasta.

Alle 7-vuotiaan ottolapsen johdosta on mahdollista saada isyys- ja vanhempainrahaa. Isyysrahaa maksetaan ottoisälle kuten biologiselle isälle. Vanhempainrahaa maksetaan, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 200 arkipäivää. Ottovanhemmilla on mahdollisuus saada myös osittaista vanhempainrahaa.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on myös oikeus vanhempainrahaan tai osittaiseen vanhempainrahaan sekä isyysrahaan ja isäkuukauteen.

Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan hakijan työtulojen perusteella kuten sairauspäiväraha. Vanhempainpäivärahan määrä on aina kuitenkin vähintään vähimmäistasoinen. Jos toisen lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi täyttää kolme vuotta, voidaan vanhempainrahan laskemisessa käyttää samaa työtuloa kuin edellisessä lapsessa. Vanhempainraha on ensimmäisiltä 30 päivältä ja äitiysraha ensimmäisiltä 56 päivältä korkeampi kuin sairauspäiväraha. Myös isyysraha isäkuukauden ajalta voi olla korotettu.

Lapsen äiti voi työskennellä tai opiskella samaan aikaan (paitsi ennen laskettua aikaa olevien 31–50 päivän aikana), kun hänellä on oikeus äitiys- tai vanhempainrahaan. Työssäolopäiviltä vanhempainpäivärahaa maksetaan äidille vähimmäispäivärahan tasoisena. Jos vanhempainpäivärahan saaja saa samalta ajalta opintorahaa, maksetaan vanhempainpäiväraha vähimmäismääräisenä.

Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä myös, jos vanhempi saa vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Yrittäjien vanhempainpäiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-työtulon perusteella.

Työttömyysturvalain mukainen ansiopäiväraha

Ansioon perustuvia työttömyysetuuksia myöntävät työttömyyskassat ( Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, TYJ ). (Työttömyysturvalaki 1290/2002)

Työttömyyskassat maksavat työttömäksi joutuneelle tai lomautetulle, työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa olleelle ja jäsenyysaikana työssäoloehdon täyttäneelle työntekijälle työttömyysturvalain mukaista ansiopäivärahaa.

Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on ollut 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä työttömyyttä välittömästi edeltäneen tarkasteluajan, 28 kuukauden aikana. Ennen vuotta 2010 vaadittiin 43 kalenteriviikkoa, ja tätä työssäoloehdon alkuehtoa sovellettiin silloin, kun jäsen haki ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa tai sitä ei ollut maksettu 1.1.1997 jälkeiseltä ajalta.

Samaa työssäoloehtoa (34/28) sovelletaan myös ns. paluuehtoon. Ennen vuotta 2010 paluuehto, jota myös nollausehdoksi kutsutaan, oli 34/24.  

Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 18 kk ollut ja jäsenyysaikana työssäoloehdon täyttänyt yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa, mikäli hänen yritystoimintansa loppuu tai keskeytyy pidemmäksi ajaksi kuin neljäksi kuukaudeksi. Työssäoloehto täyttyy, kun yritystoiminta on ennen lopettamista tai keskeyttämistä kestänyt vähintään 18 kuukautta työttömyyttä edeltävien 48 kuukauden aikana. Ennen vuotta 2010 ehdot olivat 24/48 kuukautta. Sivutoimisella yrittäjällä on mahdollisuus saada soviteltua ansiopäivärahaa. Yrittäjän määritelmä työeläkelakeja sovellettaessa on erilainen kuin työttömyysturvalaissa. Osaomistajayrittäjät eivät kuulu yrittäjien eläkelain piiriin, mutta työttömyysturvalaissa heidät rinnastetaan yrittäjiin.

Vuoden 2010 uudistuksessa on selkeytetty säännöksiä siitä, jos henkilö siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi tai päinvastoin. Kyse on palkansaajan ja yrittäjän jälkisuojasta. Esimerkiksi, jos henkilö on ollut ensin yrittäjänä ja sen jälkeen palkansaajana, hän ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen sen perusteella, että palkansaajana hänen työssäoloehtonsa ei täyttyisi. Hänellä on tällöin yrittäjäkassaan kuulumisen perusteella oikeus työttömyysetuuteen, jos yrittäjänä olon työssäoloehto täyttyi. Mikäli siirtyy yrittäjäkassasta palkansaajakassaan (tai päinvastoin) kuukauden kuluessa, säilyy jäsenyys yhdenjaksoisena

Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät mm. kuntoutus, sairaus, vuorotteluvapaa ja muut työntekoon rinnastettavat ajat.

Työssäoloehdon voi menettää olemalla poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai jos vakuutettuna oloon tulee katkos.

Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos työaika on enintään 80 % (v.2012, 75% 31.12.2011 saakka) alalla sovellettavasta kokoaikatyöstä. Soviteltuun ansiopäivärahaan on sivutoimisen yrittäjän lisäksi oikeutettu työntekijä, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai rinnastettavan syyn vuoksi. Siihen on oikeutettu myös työtön työnhakija, joka on ottanut vastaan enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön tai henkilö, joka tekee osa-aikaista työtä – ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen. (Lyhennetylle työviikolle lomautetulla on oikeus päivärahaan täysiltä työttömyyspäiviltä.) Kun työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa lomautuksen johdosta, voidaan työttömiltä päiviltä maksaa ansiopäiväraha täysimääräisenä.

Ansiopäivärahan määrä muodostuu perusosasta, ansio-osasta, korotetusta ansio-osasta ja muutosturvan ansio-osasta (ent. työllistymisohjelmalisä). Muutosturvan ansio-osaan on oikeus työllistymistä edistävien palvelujen eli aktiiviajan toimenpiteiden aikana. Näitä ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus tai omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämävalmennus sekä työ- ja koulutuskokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

Perusosan määrä on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on ansio-osa tämän rajan (taitekohta) ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Korotetussa ansio-osassa luvut ovat 57,5/35 prosenttia ja muutosturvan piiriin kuuluvilla 65/37,5 prosenttia. Ennen vuotta 2010 perusosa oli samansuuruinen, mutta taitekohta oli matalammalla (90-kertainen) ja korotetun ansio-osan prosentit olivat pienemmät.

Korotettua ansio-osaa saa heti työttömyyden alkaessa 20 päivältä, jos työhistoriaa on kolme vuotta (ei lueta yrittäjäjaksoja). Se voidaan joissain tilanteissa maksaa myöhemminkin. Ansio-osaa korotettuna maksetaan pitkän työuran päätyttyä enintään 100 päivältä vähintään 5 vuotta jäsenenä olleelle, jos eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä on 20 vuodelta ja henkilö on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Myös tilanteessa jos yhdenjaksoisesti 200 päivää lomautettuna ollut työntekijä irtisanoo itsensä ja edellä mainitut kriteerit täyttyvät. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivältä, eikä sen saaminen edellytä tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen päättymisellä ole merkitystä. Sitä ei makseta, jos työntekijällä on oikeus lisäpäiviin. Muutosturvan piiriin kuulumisen tutkii työvoimaviranomainen.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta on oikeus korotettuun ansio-osaan 200 päivältä, mikäli palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tähän korotettuun ansio-osaan on oikeus myös yrittäjillä.

Ylläpitokorvausta maksetaan mm. omaehtoisen opiskelun, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja muiden työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta.

Omavastuuaika on 7 päivää, jotka otetaan huomioon kerran 500 päivän enimmäisaikaan. Omavastuuaika kuluu myös työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta, mutta ei estä ansiopäivärahan maksua. Näin kannustetaan osallistumaan aktiiviajan toimenpiteisiin.

Työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan hakemuksen perusteella maksaa ilman päätöstä työttömyysetuutta ennakkona enintään 2 kuukaudelta. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta.

Lisäpäiväoikeus. Ennen vuotta 1950 syntynyt työntekijä, joka täyttää 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.

Vuonna 1950–1954 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, voi saada ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Tällöin vaaditaan lisäksi, että hän on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka täyttää 60 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Tällöin vaaditaan lisäksi, että hän on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Lisäpäiväoikeus ei koske yrittäjiä.

Ansiopäivärahan etuuden peruste on työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 34 kalenteriviikon ansiot, joista on vähennetty lomaraha ja lomakorvaus kokonaan ja työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaten 3,94% (v. 2012, 3,67% v. 2011). Näin saatu palkka jaetaan jakson laskennallisilla työpäivillä, jolloin saadaan päiväpalkka. Jos työ on ollut kausiluonteista, lasketaan palkka vuositulosta.

Yrittäjän ansiopäivärahan perusteena on hänen työttömyysvakuutuksensa perusteeksi valitsema työtulo, mikä saa olla enintään YEL- ja/tai MYEL-työtulon tai osaomistajayrittäjillä palkan suuruinen.

Tulot ja jotkin sosiaalietuudet vaikuttavat työttömyysetuuteen. Mikäli työttömyysetuutta saavalla henkilöllä on ansiotuloja, voidaan hänen päivärahaansa tai työmarkkinatukeaan maksaa soviteltuna, jolloin täydestä etuudesta vähennetään puolet sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta.

Myös henkilölle itselleen maksettavat sosiaalietuudet saattavat pienentää työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta, jolloin etuus maksetaan vähennettynä.

Työttömyyspäivärahaa, sekä ansio- että peruspäivärahaa, voidaan vähentää myös puolisolle maksettavan kotihoidon tuen perusteella. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Työttömyysetuutta voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Muut työkyvyttömyyseläkkeet estävät työttömyysetuuden maksamisen kokonaan.

Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki

Ansioon perustumattomia työttömyysetuuksia myöntää Kela. (Työttömyysturvalaki 1290/2002)

Mikäli työntekijä tai yrittäjä ei ole työttömyyskassan jäsen, saattaa hänellä työttömäksi jouduttuaan olla oikeus Kelan maksamaan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Peruspäivärahaa maksetaan, jos henkilö täyttää työssäoloehdon eli on ollut 34 viikkoa ansiotyössä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työtunteja on pitänyt olla vähintään 18 viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on toiminut yrittäjänä vähintään 18 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 48 kuukauden aikana, ja että yritystoiminta on ollut riittävän laajaa.

Omavastuuaika on 7 arkipäivää, jotka otetaan huomioon kerran 500 päivän enimmäisaikaan.

Työmarkkinatukeen on oikeus henkilöllä, joka ensimmäistä kertaa tulee työmarkkinoille tai joka ei täytä peruspäivärahan saamiseksi vaadittavaa työssäoloehtoa. Lisäksi tuen piiriin kuuluvat ne, joiden 500 päivän (perus- tai ansiopäivärahan) enimmäismäärä on jo täyttynyt. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu, ja se on peruspäivärahan suuruinen.

Alle 25-vuotiaille on rajoituksia työmarkkinatuen saamiselle. 17-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voi saada työmarkkinatukea vain työvoimakoulutuksen, työharjoittelun tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen ajalta. Muilta alle 25-vuotiailta, ei-ammatillista koulutusta omaavilta edellytetään, että he ovat hakeneet ammatillista koulutusta, eivätkä ole kieltäytyneet tarjotusta työstä tai koulutuksesta.

Ilman ammattitaitoa oleville, jotka eivät ole aikaisemmin täyttäneet työssäoloehtoa, maksetaan työmarkkinatukea vasta 5 kuukauden odotusajan jälkeen.

Työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan hakemuksen perusteella maksaa ilman päätöstä työttömyysetuutta ennakkona enintään 2 kuukaudelta. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta.

Korotettua peruspäivärahaa maksetaan 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä, jos 3 vuoden työssäoloehto täyttyy tai pitkän työuran (vähintään 20 vuotta työskentelyaikaa) päätyttyä 100 työttömyyspäivältä. Lisäksi korotettuun päivärahaan tai työmarkkinatukeen on oikeus työllistymistä edistävien palvelujen (aktiiviajan) aikana enintään 200 päivältä, myös yrittäjillä. Työmarkkinatukea saavien osalta korotettu tuki rajataan niihin, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea enintään 500 päivältä, tai jotka ovat pudonneet ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle, ja ovat saaneet sitä enintään 180 päivältä.

Ylläpitokorvausta maksetaan mm. omaehtoisen opiskelun, työvoimapoliittisen koulutuksen ja eräiden muiden työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työ- tai koulutuskokeilun ajalta ylläpitokorvausta ei makseta.

Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena hänen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemistä seuraavan kolmen vuoden aikana. 1.9.2011 lukien työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena voimassa olevan kotoutumissuunnitelman ajalta.

Työmarkkinatukeen voidaan soveltaa tarveharkintaa ottamalla huomioon omat ja puolison tulot. Vanhempiensa taloudessa asuvan työmarkkinatuki voidaan maksaa alennettuna tukena (osittainen tuki). Tarveharkintaa on myös voitu soveltaa yhdessä sovittelun kanssa.

Samat sosiaalivakuutusetuudet, jotka vähennetään ansiopäivärahasta, vähennetään myös työmarkkinatuesta. Myös estävät etuudet ovat samat.

Vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus

Ansiosidonnaisen vuorottelukorvauksen myöntää työttömyyskassa. Työttömyyskassaan kuulumattomille vuorottelukorvauksen myöntää Kela. (Vuorotteluvapaalaki 1305/2002)

Vuorotteluvapaalaki muutetiin pysyväksi vuodesta 2010 lukien.

Vuorotteluvapaalakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, ja jos hän ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään kuukauden palkaton jakso. Lisäksi edellytetään 10 vuoden työhistoriaa. Laki ei koske yrittäjiä.

Työntekijä voi jäädä vuorotteluvapaalle työnantajan suostumuksella. Työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen vuorotteluvapaasta ja vuorotteluvapaasijaiseksi tulee palkata työtön henkilö. Vuorotteluvapaa voi kestää 90–359 päivää ja sen voi pitää joko yhdessä tai useammassa jaksossa. Vuorotteluvapaalla oleva työttömyyskassaan kuuluva työntekijä saa ansioon perustuvaa vuorottelukorvausta.

Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen.

Työttömyyskassaan kuuluville vuorottelukorvauksen määrä on 70 % ansiopäivärahasta. Määrä on 80 %, jos eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä on vähintään 25 vuotta. Vuorottelukorvauksen etuuden peruste on työttömyyspäivärahasta poiketen vuorotteluvapaata edeltäneen vuoden ansiotulo.

Kelasta haettava vuorottelukorvaus lasketaan peruspäivärahasta (70 % tai 80 % työhistoriasta riippuen) ilman lapsikorotuksia.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki

Uusia koulutustukia ei myönnetä enää 1.1.2010 jälkeen. Etuus korvataan korotetulla työttömyyspäivärahalla.

Ansiosidonnaisen etuuden myöntäjiä ovat työttömyyskassat ja ei-ansiosidonnaisen osalta Kela. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002)

Työttömyysturvalain koulutuspäiväraha

Uusia koulutuspäivärahoja ei myönnetä enää 1.1.2010 jälkeen. Etuus korvataan korotetulla työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaisen etuuden myöntäjiä ovat työttömyyskassat ja työttömyyskassaan kuulumattomien osalta Kela. (Työttömyysturvalain 10. luku)

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuen myöntää ja maksaa Koulutusrahasto . (Laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000)

Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

Tuki voidaan myöntää, jos henkilö on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työsuhteessa tai yrittäjänä yhteensä vähintään 8 vuotta. Työntekoon rinnastettavana aikana huomioidaan mm. perhevapaat, varusmiespalvelu ja kuntoutustuki. Työhistoriasta enintään kaksi vuotta voi olla työhön rinnastettavaa aikaa. Tukea voidaan myöntää myös alle 8 vuotta työssä olleelle, jos työhistoriaa 31.7.2010 mennessä on vähintään 5 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan koulutuksen alkua, jää palkattomalle opintovapaalle vähintään 2 kuukaudeksi, eikä saa muuta tukea opiskeluunsa.

Yrittäjältä edellytetään, että tukikauden aikaiset yritystoiminnan ansiotulot alenevat koulutuksen johdosta vähintään kolmanneksella viimeiseen verotustietoon verrattuna. Ansiotulojen aleneminen arvioidaan jälkikäteen maksuvuoden verotuksen valmistuttua. Muut kuin yritystulot eivät saa ylittää ¾ osaa yrittäjälle myönnetystä tuen määrästä.

Jos opintovapaa-aika ei ole kokonaan palkaton tai opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta taikka hakijan opintovapaa on työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella osa-aikaista, aikuiskoulutustukea haetaan soviteltuna aikuiskoulutustukena kalenterikuukausittain jälkikäteen. Maksettavan tuen määrään vaikuttavat opiskelukuukauden aikana ansaitut tulot. Yrittäjille ei makseta soviteltua aikuiskoulutustukea.

Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia (keskimäärin vähintään 3 op/kk).

Tukea maksetaan 18 kuukauden (387 päivän) ajalta, jos työssäoloaikaa on vähintään kahdeksan vuotta. Jos työssäoloaikaa on alle kahdeksan vuotta mutta 31.7.2010 mennessä vähintään viisi vuotta, tukiaika määräytyy henkilön työhistorian perusteella ja on työhistorian pituudesta riippuen 2-3,5 kk.

Kun tukiaika on käytetty kokonaan, tukea ei voi saada enää uudestaan.

Aikuiskoulutustuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Taso on korkeampi kuin vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus, koska kyseessä on aktiiviajalta maksettava etuus. Yrittäjien aikuiskoulutustuki maksetaan kuitenkin perusosan suuruisena.

Ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tuen hakemiskuukautta edeltäneen työsuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä 12 kuukauden (365 päivän) ajalta. Ansiotuloja laskettaessa huomioon otetaan päätoimen palkkatulot, josta vähennetään lomaraha ja lomakorvaus. Sivutöiden tuloja tai sosiaalietuuksia ei oteta huomioon.

Jos aikuiskoulutustuki myönnetään palkattoman ja yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta kestävän opintovapaan ajalle, tuloja voi ansaita enintään 127 euroa kuukaudessa (brutto). Jos tuloraja ylittyy, tuen saajan tulee peruuttaa tuki ylityskuukaudelta ja hakea tuki tältä kuukaudelta soviteltuna aikuiskoulutustukena jälkikäteen.

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahan maksaa Kela. (Sairausvakuutuslaki 1224/2004)

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Päivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla henkilöllä, joka on sairauden takia työkyvytön. Päivärahaa saa, kun on ollut työkyvyttömyyttä edeltävien 3 kuukauden aikana ansiotyössä työntekijänä, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Edellytys täyttyy myös, jos henkilö on ollut työttömänä työnhakijana, opiskellut täysipäiväisesti tai ollut sapatti- tai vuorotteluvapaalla, ollut ammatillisessa kuntoutuksessa tai hoitanut omaa talouttaan. Jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty, sairauspäivärahaa saa 55 päivän yhdenjaksoisen työkyvyttömyyden jälkeen.

Jos sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisaika on tullut täyteen, sairauspäivärahaa voi saada saman sairauden perusteella uudelleen vasta vuoden kuluttua. Jos tänä aikana on haettu työkyvyttömyyseläkettä ja hakemus on hylätty tai sen käsittely on kesken, voi hakea työttömyysetuutta, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Sairauspäivärahaa vastaavaa päivärahaa maksetaan myös tartuntatautilain perusteella, sekä luovutuspäivärahaa ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain perusteella, jos henkilö joutuu olemaan kokonaan pois töistä eikä hän saa työstä poissaoloajalta palkkaa.

Sairauspäivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä (25 pv/kk), lukuun ottamatta arkipyhiä ja työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää seuraavaa arkipäivää. YEL- ja MYEL-vakuutetuilla omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja kolme arkipäivää. Siirryttäessä etuudesta toiseen (osasairauspäiväraha – sairauspäiväraha – kuntoutusraha) omavastuuaikaa ei sovelleta uudelleen.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi suoritetuksi 300 päivältä. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivärahan suorituspäivät kahden viimeisen vuoden ajalta. Päivärahan enimmäissuoritusaikaan luetaan myös esimerkiksi sellaiset päivät, joilta henkilöllä on oikeus päivärahaan, mutta sitä ei erinäisistä syistä makseta.

Jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, päivärahasta maksetaan työnantajalle palkkaa vastaava osa. Päiväraha voidaan maksaa myös työttömyyskassalle ja sosiaaliviranomaisille.

Osasairauspäivärahauudistus tulee voimaan 1.1.2010. Sairastuneella on oikeus saada osasairauspäivärahaa välittömästi työkyvyttömyyden alusta lukien omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen ilman edeltävää 60 päivän sairauspäivärahakautta. Työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta, mutta palkan ei tarvitse vähentyä näiden prosenttien rajoissa.

Osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 72 arkipäivää. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Osasairauspäivärahan määrä on puolet sitä välittömästi edeltäneestä täyden sairauspäivärahan määrästä (ilman mahdollisia vähentäviä etuuksia). Osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, mikäli tämä maksaa täyttä kokoaikatyön palkkaa osa-aikatyöskentelyn ajalta.

Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus, jota ei lasketa sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaikaan.

Päiväraha määräytyy sairausvakuutuslaissa määritellyn työtulon perusteella. Päiväraha määräytyy yleensä viimeksi verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan. Palkkatulosta on tehty verotuksen tulonhankkimisvähennykset sekä työntekijän työeläke- ja työttömyysmaksuvähennykset. Yrittäjän päiväraha määrätään YEL- tai MYEL-vakuutusta varten vahvistetun työtulon perusteella. Siitä ei vähennetä tulonhankkimisvähennyksiä ja työeläke- ja työttömyysmaksuvähennyksiä. Sivutoimisen yrittäjän päiväraha määritellään YEL-työtulon ja toisen työnantajan palveluksessa saatujen ansiotulojen mukaan. Työtulot tarkistetaan palkkakertoimella.

Apurahansaajille sairauspäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan. Jos MYEL-vakuutusta ei ole, käytetään päivärahan perusteena verotettavaa apurahaa. Mikäli apuraha ei ole verotettavaa tuloa, sairauspäiväraha on vähimmäistasoinen.

Jos hakijan työtulot ovat nousseet olennaisesti, päivärahan perusteena voidaan käyttää hakijan esittämiä tuloja, jotka hänellä on ollut kuuden kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkamista. Kuuden kuukauden työtulot voidaan ottaa päivärahan perusteeksi, jos ne kerrottuna kahdella ja vähennettynä tulonhankkimisesta johtuvilla kustannuksilla ovat verotuksessa todettuja ja palkkakertoimella tarkistettuja työtuloja vähintään 20 prosenttia suuremmat. Jos kuuden kuukauden työtulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, "liu'utetaan" kuuden kuukauden tarkastelujaksoa sairausvakuutuslaissa säädettävällä tavalla. Hakijan esittämät työtulot voidaan huomioida myös ammatin vaihtumisen, uuden työn alkamisen tai pätkätyöhistorian perusteella, vaikka tuloja olisi esittää vain osalta kuuden kuukauden aikaa.

Päivärahan perusteena voidaan käyttää myös hakijan ennen työkyvyttömyyden alkamista saamaa etuutta, jos päiväraha vuosityötulon perusteella jäisi pienemmäksi. Tällaisia etuuksia ovat työttömyysturvalain mukainen työttömyysetuus (työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja koulutuspäiväraha), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki ja työllistämistuki, opintotukilain mukainen opintotuki sekä Kelan ja työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha. Jos henkilö on saanut useaa edellä mainittua etuutta, voidaan näistä viimeisintä käyttää päivärahan perusteena.

Päiväraha on toissijainen korvaus saman työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin muiden lakien mukaisiin etuuksiin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vakuutettu saa muun lain mukaista työkyvyttömyyskorvausta samalta ajalta, vähennetään tämä korvaus päivärahasta (yhteensovitus).

Sairauspäiväraha (myös osasairauspäiväraha) sovitetaan yhteen muun muassa:

  • työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen kanssa
  • työeläkelakien mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa, jos eläke on alkanut työtulovuonna tai myöhemmin
  • tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilastapaturmalain ja sotilasvammalain mukaisen ansionmenetyskorvauksen kanssa
  • vahingonkorvauslain perusteella maksettavan ansionmenetyskorvauksen kanssa
  • ulkomailta maksettavan etuuden kanssa

Päivärahaa ei ole oikeutta saada ajalta, jolta henkilö saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, tai ansionmenetyskorvausta LITA-kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Sairauspäivärahaoikeutta ei ole myöskään äitiysrahan varhennusajalta. Ennen 1.8.2010 opintoraha on sairauspäivärahan estävä etuus. Sairauspäivärahan ja opintotuen keskinäistä ensisijaisuutta muutetaan 1.8.2010 lukien siten, että sairaus- tai osasairauspäiväraha on opintotuen estävä etuus. Jos opiskelija on hakiessaan sairauspäivärahaa jo saanut opintorahaa samalta ajalta, vähennetään opintoraha päivärahan määrästä. Sairauspäivärahan maksamisen päätyttyä opintorahaa on haettava uudelleen.

Päivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, kansaneläke- tai työeläkelakien mukaista yksilöllistä varhaiseläkettä, osa-aikaeläkettä, työttömyyseläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea; oikeutta ei ole myöskään henkilöllä, jolla on oikeus kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin nojalla myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Päivärahaa voidaan kuitenkin maksaa edellä mainittua eläkettä saavalle 68 vuotta nuoremmalle henkilölle, jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen tekee työtä ja tulee tähän työhön työkyvyttömäksi. Päivärahan määrä lasketaan tällöin eläkkeellä oloaikana saatujen työtulojen perusteella.

Erityishoitoraha

(Sairausvakuutuslaki 1224/2004)

Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan erityishoitorahaa vanhemmalle, joka alle 16-vuotiaan lapsensa sairauden vuoksi on estynyt tekemästä työtä eikä saa tältä ajalta palkkaa tai muuta työtuloa tai jonka päätoiminen opiskelu estyy. Erityishoitorahan maksamisen edellytyksenä on, että vanhempi osallistuu lapsensa hoitoon sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla ja lasta hoitava lääkäri on katsonut hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Erityishoitorahaa voidaan tietyissä tilanteissa maksaa molemmille vanhemmille sairaalahoidon tai sairaalan poliklinikkahoidon ajalta. Etuutta maksetaan myös, jos vanhempi sairaalahoitoon liittyen hoitaa vaikeasti sairasta lasta kotona. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta voidaan maksaa erityishoitorahaa.

Erityishoitorahan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi lapsen vaikea sairaus, jos 7–15-vuotias lapsi on sairaala- tai poliklinikkahoidossa tai sairaalakuntoutuksessa, tai jos vanhempi sairaalahoitoon liittyen hoitaa 0–15-vuotiasta lasta kotona. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta voidaan maksaa erityishoitorahaa. Lapsen sairauden ei edellytetä olevan vaikea, kun vanhempi osallistuu lapsen kanssa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssille tai apuvälineen hankintaan.

Erityishoitorahaa voi saada paitsi oman, myös avio- tai avopuolison lapsen, adoptiolapsen tai muun sellaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jota hoitorahaa hakeva tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin.

Erityishoitorahaa maksetaan sairaalahoidon ajalta yleensä enintään 60 arkipäivältä ja lisäksi kotihoidon ajalta enintään 60 päivältä. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, jos hoitava lääkäri niin arvioi.

Erityishoitorahan suuruus lasketaan samoin kuin sairauspäivärahan määrä. Erityishoitoraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäispäivärahan suuruinen.

Vähäinen työtulo ei estä erityishoitorahan maksamista. Työtulona ei oteta huomioon vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidosta maksettavaa hoitopalkkiota.

Erityishoitorahaa ei suoriteta siltä osin kuin vanhemmalla on oikeus saada samalla perusteella erityishoitorahaa vastaavaa korvausta. Etuutta ei suoriteta myöskään samalta ajalta, jolta vanhemmalla on oikeus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päivärahaan.

LITA-päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmaetuuksia myöntävät tapaturmavakuutusyhtiöt, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) , Mela , Valtiokonttorin vahingonkorvauspalvelut -linja. Liikennevakuutuksen mukaisia etuuksia myöntävät liikennevakuutusyhtiöt, Liikennevakuutuskeskus ja Valtiokonttorin Vahingonkorvauspalvelut -linja.

Tapaturmavakuutuslain, sotilastapaturmalain ja liikennevakuutuslain mukaan maksetaan päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta. Niitä maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä.

Tapaturma- ja sotilastapaturmavakuutuksen päiväraha

Tapaturman sattumisen jälkeinen vuosi maksetaan päivärahaa ja sen jälkeen tapaturmaeläkettä. Tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa suoritetaan työtapaturman tai ammattitaudin perusteella, jos vahingoittunut on ainakin osittain työkyvytön vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa suoritetaan kaikilta kalenteripäiviltä kunnes tapaturmasta aiheutunut vamma on parantunut tai siitä johtunut sairaus päättynyt, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan tapaturmapäivästä lukien.

Sotilastapaturmalain perusteella myönnetään päiväraha kuten tapaturmalain perusteella, mutta päivärahaa aletaan kuitenkin maksaa vasta, kun vahingoittunut tai sairastunut vapautuu palveluksesta.

a. Päivärahan ensimmäiset neljä viikkoa tapaturmapäivän jälkeen (28 kalenteripäivää)

  • Jos on maksettu sairausajan palkkaa, päiväraha maksetaan (kokonaisuudessaan) työnantajalle siltä osin, kuin se perustuu sairausajan palkkaan.
  • Jos ei ole maksettu sairausajan palkkaa tai on maksettu vain osittain, päivärahan suuruus määräytyy niistä ansioista, jotka työntekijä on samassa työsuhteessa ansainnut tapaturmaa edeltävien neljän viikon aikana. Lyhyissä työsuhteissa käytetään tarvittaessa jopa tuntipalkkaa ansioperusteena.
  • Jos henkilöllä on useita työsuhteita, päiväraha maksetaan erikseen kunkin tapaturman sattuessa voimassa olevan työsuhteen mukaan.

b. Työkyvyttömyys jatkuu tai alkaa neljän viikon jälkeen tapaturmapäivästä

  • Päiväraha määritetään vuosityöansion (vakiintuneen ansiotason) perusteella: päivärahan määrä on 1/360 osa vuosityöansiosta. Kun tapaturmasta on kulunut vuosi, aletaan maksaa tapaturmaeläkettä, joka määrätään saman vuosityöansion perusteella kuin päiväraha. Tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansioista 65 vuoden ikään asti ja sen jälkeen 70 %.
  • Vuosityöansio on aina vähintään tapaturmavakuutuslaissa määrätyn vähimmäisvuosityöansion suuruinen (11 890 euroa vuonna 2012). Vähimmäisvuosityöansiota ei käytetä, jos vahingoittunut on täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä tai on täyttänyt 65 vuotta ja saa vanhuuseläkettä.
  • Päätoimisesti ammattiin opiskelevan vuosityöansio on opiskelua vastaavan työn ansio kolmen vuoden kokemuksella. Tämä koskee myös tapaturmia vuoden aikana valmistumisen jälkeen, jos ansiot ovat muuten alemmat.
  • Peruskoululaisen ja lukiolaisen vuosityöansio on vähintään 2 x minimivuosityöansio.
  • Nuoren henkilön (oppivelvollisuudesta enintään 5 vuotta eikä vakiintunutta ansiotasoa) vuosityöansio = ansiot kolmen vuoden kokemuksella työstä tapaturman sattuessa.

c. Jos päiväraha myönnetään yrittäjätoiminnassa sattuneen tapaturman johdosta, sen suuruus on alusta lähtien vuosityöansion 360. osa. Pääsääntöisesti vuosityöansiona käytetään vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, mutta alkavassa yrityksessä tai esim. vapautetuilla yrittäjillä käytetään työtulon määrittämisperusteita. Yrittäjävakuutuksen perusteella maksettu päiväraha ei kerrytä uutta eläkettä.

Jos päiväraha myönnetään työsuhdetyössä sattuneen tapaturman johdosta ja työntekijällä on työsuhdetyön lisäksi myös yrittäjätoimintaa, niin päivärahan perusteena käytetään yrittäjätulon osalta yrittäjävakuutuksen vuosityöansiota. Jos yrittäjän tapaturmavakuutusta ei ole, ei yrittäjätuloa oteta huomioon.

Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus

Liikennevakuutuslain perusteella suoritetaan ansionmenetyskorvausta, ns. ohimenevää korvausta henkilölle, jolle aiheutuu liikennevahingon vuoksi tulon tai elatuksen vähentymistä tai työ- tai elinkeinotulojen myöhentymistä. Ansionmenetyskorvausta maksetaan ns. ohimenevänä korvauksena silloin, kun vammautumisesta ei aiheudu pysyvää tulojen menetystä tai alentumista. Ohimenevää korvausta voidaan maksaa jopa useiden vuosien ajan ennen kuin vammautuneen terveydentila on vakiintunut ja hänen mahdollinen paluunsa työelämään on selvitetty. Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus muuttuu eläkkeeksi useimmiten noin vuoden kuluttua liikennevahingon sattumisesta.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan täyden korvauksen periaatteella. Ansionmenetys lasketaan tavallisesti työnantajan antamien selvitysten tai verotustietojen perusteella.

Yrittäjän kohdalla ansio määritellään yleensä yrityksen kirjanpitotietojen perusteella.

Joissain tapauksissa ansionmenetys voidaan korvata sosiaalietuuksien suuruisena. Näissä tapauksissa otetaan huomioon sosiaalietuuksien mahdolliset määräaikaiset vaihtelut.

Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha

Kuntoutuksen tarkoituksena on työkyvyn säilyttäminen tai sen palauttaminen tai uhkaavan työkyvyn menettämisen torjuminen sekä tällaisesta kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen.

Työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa maksavat työeläkelaitokset. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on pääsääntöisesti työssä olevalla henkilöllä, joka on estynyt kokonaan tai osittain tekemästä ansiotyötään. Kuntoutuksen tarkoituksena estää sairauden, vian tai vamman vuoksi mahdollisesti syntyvä pysyvä työkyvyttömyys.

Edellytyksenä ammatillisen kuntoutuksen saamiselle on, että tulevan ajan ansiot ovat vähintään 25 133,40 euroa (vuoden 2004 tasossa). Tulevan ajan ansiot lasketaan kuntoutuksen hakemisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden (tulevan ajan tarkasteluaika) aikaisista työansioista.

Jos työntekijä on kokonaan estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen vuoksi, kuntoutusraha on yhtä suuri kuin työeläkejärjestelmästä maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 %:lla. Kuntoutuksesta on kerrottu tarkemmin ohjeistossa Kuntoutus.

Jos työntekijä ammatillisen kuntoutuksen aikana ansaitsee enemmän kuin puolet työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olevasta työansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä (osakuntoutusraha).

Työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa voidaan maksaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Lisäksi kuntoutusavustusta voidaan maksaa hoito- tai kuntoutussuunnitelman laatimisen ajalta sekä enintään kuudelta kuukaudelta työllistymisen tukemiseksi kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle. Avustus on kuntoutusrahan perusteena olevan työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.

Kuntoutusrahaa ei makseta samalta ajalta sairauspäivärahan kanssa eikä harkinnanvaraista kuntoutusavustusta makseta, jos kuntoutuja saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työeläkelakien mukainen kuntoutus ei tule kysymykseen, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha

Kelan kuntoutuslain mukaista kuntoutusrahaa maksaa Kela. (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005)

Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus on laaja-alaisempaa kuin työeläkejärjestelmän kuntoutus.

Kelan kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias henkilö, joka on kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusrahaan oikeuttavalla kuntoutuksella tulee olla yhteys työelämätavoitteeseen eli sitä voidaan maksaa vain, jos kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne pääseminen. Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää lisäksi, että kuntoutujalla on Kelan tai muun Kelan kuntoutuslaissa kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös tai että kuntoutus on toteutettu muulla kuntoutuslaissa mainitulla perusteella. Tietyin edellytyksin kuntoutusrahaa maksetaan myös ulkomailla annetun kuntoutuksen ajalta.

Lisäksi Kela maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16–19-vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Edellytyksenä, että työkyky ja ansiomahdollisuus tai mahdollisuudet valita ammatti tai työ, on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt. Lisäksi nuorella tulee olla hänen kotikunnassaan laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS).

Työterveyshuoltolain perusteella on mahdollista saada ns. kuntoremonttikurssin ajalta kuntoutusrahaa, jos työterveyshuollossa on havaittu tarve kuntoutukseen alentuneen työkyvyn takia.

Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle työllistymisen tukemiseksi enintään kuudelta kuukaudelta.

Työskentely kuntoutusrahan aikana on mahdollista, mutta tällöin työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa.

Kuntoutusrahan perusteena oleva ansio määräytyy samalla tavalla kuin sairausvakuutuksen perusteena oleva työtulo.

Kuntoutusraha on yleensä sairausvakuutuksen päivärahan suuruinen.

Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan määrä on 75 prosenttia sairausvakuutuslaissa säädetyn vuositulon kolmassadasosasta. Yrittäjillä kuntoutusraha lasketaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen mukaan. Jos yrittäjällä ei ole vakuutusta, kuntoutusraha määräytyy hänen vuositulojensa mukaan (eli niiden ansiotulojen mukaan, jotka yrittäjä on ilmoittanut verottajalle).

Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 prosentilla alennettuna.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella myönnetään ansionmenetyskorvausta (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/625 ja Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/626).

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan siltä ajalta, jona henkilö osallistuu ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi korvaus maksetaan kohtuulliselta kuntoutuksen selvittely- ja odotusajalta ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien lomien ajalta. Korvausta voidaan maksaa useita vuosia (esim. kokonaisen tutkinnon suorittamisajalta).

Kuntoutuksen perusteella voidaan maksaa täysimääräistä korvausta, vaikka henkilöllä ei muuten olisi oikeutta täysimääräiseen LITA-ansionmenetyskorvaukseen.

LITA-kuntoutusetuuksien perusteena oleva ansio määräytyy kuten muissa LITA-etuuksissa.

LITA-etuudet ovat ensisijaisia, joten estäviä etuuksia ei ole.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella myönnetään ansionmenetyskorvausta (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/625 ja Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/626).

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan siltä ajalta, jona henkilö osallistuu ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi korvaus maksetaan kohtuulliselta kuntoutuksen selvittely- ja odotusajalta ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien lomien ajalta. Korvausta voidaan maksaa useita vuosia (esim. kokonaisen tutkinnon suorittamisajalta).

Kuntoutuksen perusteella voidaan maksaa täysimääräistä korvausta, vaikka henkilöllä ei muuten olisi oikeutta täysimääräiseen LITA-ansionmenetyskorvaukseen.

LITA-kuntoutusetuuksien perusteena oleva ansio määräytyy kuten muissa LITA-etuuksissa.

LITA-etuudet ovat ensisijaisia, joten estäviä etuuksia ei ole.

Hoitovapaa ja kotihoidon tuki

Kotihoidon tukea maksaa Kela. Ahvenanmaalla kotihoidon tukea maksavat kunnat. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (797/1992).

Hoitovapaa

Kun vanhempainrahakausi tai isyysrahakausi vanhempainvapaan jälkeen on päättynyt, isä tai äiti voi jäädä hoitovapaalle alle 3-vuotiaan lapsen hoidon vuoksi, ilman että työsuhde katkeaa. Vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla samanaikaisesti. Hoitovapaan voi pitää enintään kahdessa osassa lasta kohti niin, että se kestää vähintään kuukauden kerrallaan. Jaksoja voi olla useampiakin, jos siitä sovitaan työnantajan kanssa. Hoitovapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus hoitovapaaseen kuin muillakin vanhemmilla. Adoptiovanhemman hoitovapaaoikeus jatkuu siihen saakka, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta tai enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten vanhemmat voivat jäädä myös osittaiselle hoitovapaalle, mutta ei samanaikaisesti. Tällöin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennettävä. Työnantaja ja työntekijä sopivat hoitovapaan järjestelyistä, kuten työajasta. Kela maksaa osittaista hoitorahaa, jos vanhemman työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa ja jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi tai jos perheessä on ensi- ja toisluokkalaisia koululaisia (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Etävanhemmalla, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa, on myös oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Myös yrittäjä voi saada osittaista hoitorahaa, jos hän tekee lyhyempää työaikaa lapsen hoidon vuoksi.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa hoitovapaan ajalta. Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön, kun hoitovapaa päättyy. Hoitovapaan ajalta ei kerry vuosilomaa. Hoitovapaan aikana on mahdollista saada kotihoidon tukea.

Kotihoidon tuki

Kelan myöntämä lasten kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja tulot, hoitorahaan ei. Tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä ajalta. Kuukauden jaksoa tarkasteltaessa huomioidaan lasten hoidon tukien kokonaismyöntöaika. Tukeen on siten oikeus, jos perheelle myönnetyn kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan yhteenlaskettu myöntöaika on vähintään yksi kuukausi.

Kotihoidon tuen saamisen edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Näin ollen myös työssä käyvä vanhempi voi saada kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea voi saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka eivät ole kunnallisessa hoidossa, jos perheessä on yksi alle 3-vuotias lapsi, josta maksetaan kotihoidon tukea. Ns. etävanhemmalla ei ole oikeutta kotihoidon tukeen.

Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin vanhemmilla ja saada tältä ajalta lasten kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on adoptiovanhemmille joustavampi kuin muille. Adoptiovanhemmat voivat saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tukea maksetaan alle 2 vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun.

Kotihoidon tukeen saattaa olla oikeutettu myös EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä oleskeleva henkilö (esim. lähetetyt työntekijät, lähetetyt yrittäjät, rajatyöntekijät, opiskelijat ja heidän perheenjäsenensä (vain EU-maat) ja ns. ei-aktiivit henkilöt ja heidän perheenjäsenensä (vain EU-maat) joiden perheessä on alle 3-vuotias lapsi).

Muut Kelan etuudet eivät yleensä estä kotihoidon tuen saamista, mutta voivat vaikuttaa sen määrään. Kun tukia sovitetaan yhteen, kotihoidon tukea ei usein jää maksettavaksi. Vanhempainpäivärahat eivät välttämättä estä kotihoidon tuen saamista, jos perheessä on muita alle 3-vuotiaita lapsia. Jos lapsista maksettavien hoitorahojen määrä ylittää vanhempainpäivärahan määrän, hoitorahaa jää maksettavaksi niiden erotuksen verran.

Opintotuki ei vaikuta kotihoidon tukeen.

Hoitolisään vaikuttaa vanhempien yhteiset bruttotulot, joten esim. sairauspäiväraha ja työttömyysturva huomioidaan tuloina.

Kotihoidontuen saajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa olosuhdemuutoksista, esim. jos perheen tulot tai lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat tai tuen saaja muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Kotihoidon tuki Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan kuntien myöntämä kotihoidon tuki (hemvårdstöd) muodostuu perusosasta, sisaruskorotuksesta ja tuloharkintaisesta lisäosasta. Myös osittainen tuki on mahdollista (partiellt hemvårdstöd). Tukea myönnetään vähintään kuukaudeksi kuten Kelassa.

Kotikunta maksaa tukea hoitovapaan ajan vanhempainpäivärahan loppumisesta siihen asti, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Sisaruskorotusta maksetaan perusosaan oikeutetun lapsen 3–7-vuotiaasta sisaruksesta, joka on enintään 5 h päivässä kunnallisessa päivähoidossa.

Jos perhe alkaa saada uutta vanhempainpäivärahaa, kotihoidon tuen perusosan maksu päättyy. Sisaruskorotuksen ja lisäosan maksu voi jatkua vanhempainvapaan aikanakin.

Eri sosiaalietuuksien määräytyminen Julkaisuaika: 01.01.2014 Voimassaoloaika: 01.01.2014 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2014 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eri sosiaalietuuksien määräytyminen
Ohje kuuluu ohjeistoihin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
Sisällysluettelo Avaa
  • Päivitetty
  • isyysrahan saantiaika
  • Työttömyysetuuksiin tulleet muutokset

Vanhempainpäiväraha

Päivärahojen määräytymisestä säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Etuuksia myöntää Kansaneläkelaitos (Kela). Katso lisäksi sairauspäiväraha myöhemmin.

Äitiysrahan kesto on 105 arkipäivää (lauantait mukaan lukien). Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äiti voi itse valita, milloin hän tänä aikana aloittaa äitiysrahakauden.

Erityisäitiysrahaa maksetaan lapsen odotusajalta, jos äidin tai sikiön terveydelle voi aiheutua vaaraa äidin työskentelyolosuhteista, eikä vaaraa voida poistaa eikä työnantaja pysty järjestämään äidille muuta työtä.

Isyysrahaa voidaan maksaa isälle enintään 54 arkipäivää, joista 1-18 arkipäivää voidaan pitää äidin äitiys- ja vanhempainrahakaudella, jos asuu yhdessä. Isyysrahapäivät on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden jälkeen. Vanhempainraha maksetaan jommallekummalle vanhemmista. Kesto määräytyy syntyvien lasten lukumäärän mukaan siten, että yhdestä lapsesta se on edellä mainittu 158 arkipäivää ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 60 arkipäivää lisää.

Vanhempainrahaa voidaan maksaa osittaisena vanhempainrahana, jos vanhemmat jakavat keskenään lapsen hoitovastuun sopimalla osa-aikatyöstä samalle ajanjaksolle. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Vanhempainraha maksetaan tällöin molemmille vanhemmille erikseen kummankin omien työtulojen perusteella laskettuna. Vanhempainraha on kummallekin tällöin puolet kummankin täydestä päivärahasta.

Alle 7-vuotiaan ottolapsen johdosta on mahdollista saada vanhempainrahaa. Vanhempainrahaa maksetaan, kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 200 arkipäivää. Ottovanhemmilla on mahdollisuus saada myös osittaista vanhempainrahaa.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on myös oikeus vanhempainrahaan tai osittaiseen vanhempainrahaan.

Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan hakijan työtulojen perusteella kuten sairauspäiväraha. Vanhempainpäivärahan määrä on aina kuitenkin vähintään vähimmäistasoinen. Jos toisen lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi täyttää kolme vuotta, voidaan vanhempainrahan laskemisessa käyttää samaa työtuloa kuin edellisessä lapsessa. Vanhempainraha on ensimmäisiltä 30 päivältä ja äitiysraha ensimmäisiltä 56 päivältä korkeampi kuin sairauspäiväraha.

Lapsen äiti voi työskennellä tai opiskella samaan aikaan (paitsi ennen laskettua aikaa olevien 31–50 päivän aikana), kun hänellä on oikeus äitiys- tai vanhempainrahaan. Työssäolopäiviltä vanhempainpäivärahaa maksetaan äidille vähimmäispäivärahan tasoisena. Jos vanhempainpäivärahan saaja saa samalta ajalta opintorahaa, maksetaan vanhempainpäiväraha vähimmäismääräisenä.

Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä myös, jos vanhempi saa vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Yrittäjien vanhempainpäiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-työtulon perusteella.

Työttömyysturvalain mukainen ansiopäiväraha

Ansioon perustuvia työttömyysetuuksia myöntävät työttömyyskassat (Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, TYJ ). (Työttömyysturvalaki 1290/2002)

Työttömyyskassat maksavat työttömäksi joutuneelle tai lomautetulle, työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa olleelle ja jäsenyysaikana työssäoloehdon täyttäneelle työntekijälle työttömyysturvalain mukaista ansiopäivärahaa.

Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on ollut 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä työttömyyttä välittömästi edeltäneen tarkasteluajan, 28 kuukauden aikana. Ennen vuotta 2014 vaadittiin vähintään 34 kalenteriviikkoa ja ennen vuotta 2010 vaadittiin 43 kalenteriviikkoa, ja tätä työssäoloehdon alkuehtoa sovellettiin silloin, kun jäsen haki ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa tai sitä ei ollut maksettu 1.1.1997 jälkeiseltä ajalta.

Samaa työssäoloehtoa (26/28) sovelletaan myös ns. paluuehtoon. Ennen vuotta 2014 paluuehto oli 34/28 ja ennen vuotta 2010 paluuehto, jota myös nollausehdoksi kutsutaan, oli 34/24.

Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kk ollut ja jäsenyysaikana työssäoloehdon täyttänyt yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa, mikäli hänen yritystoimintansa loppuu tai keskeytyy pidemmäksi ajaksi kuin neljäksi kuukaudeksi. Työssäoloehto täyttyy, kun yritystoiminta on ennen lopettamista tai keskeyttämistä kestänyt vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltävien 48 kuukauden aikana. Ennen vuotta 2014 ehdot olivat 18/ 48 ja ennen vuotta 2010 ehdot olivat 24/48 kuukautta. Sivutoimisella yrittäjällä on mahdollisuus saada soviteltua ansiopäivärahaa. Yrittäjän määritelmä työeläkelakeja sovellettaessa on erilainen kuin työttömyysturvalaissa. Osaomistajayrittäjät eivät kuulu yrittäjien eläkelain piiriin, mutta työttömyysturvalaissa heidät rinnastetaan yrittäjiin.

Vuoden 2010 uudistuksessa on selkeytetty säännöksiä siitä, jos henkilö siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi tai päinvastoin. Kyse on palkansaajan ja yrittäjän jälkisuojasta. Esimerkiksi, jos henkilö on ollut ensin yrittäjänä ja sen jälkeen palkansaajana, hän ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen sen perusteella, että palkansaajana hänen työssäoloehtonsa ei täyttyisi. Hänellä on tällöin yrittäjäkassaan kuulumisen perusteella oikeus työttömyysetuuteen, jos yrittäjänä olon työssäoloehto täyttyi. Mikäli siirtyy yrittäjäkassasta palkansaajakassaan (tai päinvastoin) kuukauden kuluessa, säilyy jäsenyys yhdenjaksoisena

Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät mm. kuntoutus, sairaus, vuorotteluvapaa ja muut työntekoon rinnastettavat ajat.

Työssäoloehdon voi menettää olemalla poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai jos vakuutettuna oloon tulee katkos.

Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos työaika on enintään 80 % (v.2012, 75 % 31.12.2011 saakka) alalla sovellettavasta kokoaikatyöstä. Soviteltuun ansiopäivärahaan on sivutoimisen yrittäjän lisäksi oikeutettu työntekijä, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai rinnastettavan syyn vuoksi. Siihen on oikeutettu myös työtön työnhakija, joka on ottanut vastaan enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön tai henkilö, joka tekee osa-aikaista työtä – ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen. (Lyhennetylle työviikolle lomautetulla on oikeus päivärahaan täysiltä työttömyyspäiviltä.) Kun työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa lomautuksen johdosta, voidaan työttömiltä päiviltä maksaa ansiopäiväraha täysimääräisenä.

Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy täyden ansiopäivärahanpohjalta. 1.1.2014 alkaen päivärahan sovittelussa otetaan käyttöön 300/279 euron suojaosa. Suojaosasta johtuen tulot vaikuttavat ansiopäivärahaan vähentävästi vasta suojaosan ylittyessä. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet sovittelujakson aikana ansaitusta suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisesti päivärahasta.

  • Suojaosa on 300 euroa sovittelujakson ollessa kuukauden pituinen tai käytettäessä laskennallista työtuloa erityisellä sovittelujaksolla
  • Suojaosa on 279 euroa sovittelujakson ollessa neljän kalenteriviikon pituinen

Ansiopäivärahan määrä muodostuu perusosasta, ansio-osasta, korotetusta ansio-osasta ja muutosturvan ansio-osasta (ent. työllistymisohjelmalisä). Muutosturvan ansio-osaan on oikeus työllistymistä edistävien palvelujen eli aktiiviajan toimenpiteiden aikana. Näitä ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus tai omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämävalmennus sekä työ- ja koulutuskokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

Perusosan määrä on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on ansio-osa tämän rajan (taitekohta) ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Korotetussa ansio-osassa luvut ovat 57,5/35 prosenttia ja muutosturvan piiriin kuuluvilla 65/37,5 prosenttia. Ennen vuotta 2010 perusosa oli samansuuruinen, mutta taitekohta oli matalammalla (90-kertainen) ja korotetun ansio-osan prosentit olivat pienemmät.

Korotettua ansio-osaa saa heti työttömyyden alkaessa 20 päivältä, jos työhistoriaa on kolme vuotta (ei lueta yrittäjäjaksoja). Se voidaan joissain tilanteissa maksaa myöhemminkin. Ansio-osaa korotettuna maksetaan pitkän työuran päätyttyä enintään 100 päivältä vähintään 5 vuotta jäsenenä olleelle, jos eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä on 20 vuodelta ja henkilö on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Myös tilanteessa jos yhdenjaksoisesti 200 päivää lomautettuna ollut työntekijä irtisanoo itsensä ja edellä mainitut kriteerit täyttyvät. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivältä, eikä sen saaminen edellytä tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen päättymisellä ole merkitystä. Sitä ei makseta, jos työntekijällä on oikeus lisäpäiviin. Muutosturvan piiriin kuulumisen tutkii työvoimaviranomainen.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta on oikeus korotettuun ansio-osaan 200 päivältä, mikäli palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tähän korotettuun ansio-osaan on oikeus myös yrittäjillä.

Ylläpitokorvausta maksetaan mm. omaehtoisen opiskelun, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja muiden työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta.

Omavastuuaika on 5 päivää, jotka otetaan huomioon kerran 500 päivän enimmäisaikaan. Omavastuuaika kuluu myös työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta, mutta ei estä ansiopäivärahan maksua. Näin kannustetaan osallistumaan aktiiviajan toimenpiteisiin.

Työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan hakemuksen perusteella maksaa ilman päätöstä työttömyysetuutta ennakkona enintään 2 kuukaudelta. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta.

Lisäpäiväoikeus

Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa 65-vuotiaaksi asti, jos

  • täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy ja
  • on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka täyttää 60 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Tällöin vaaditaan lisäksi, että hän on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1950–1954 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, voi saada ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Tällöin vaaditaan lisäksi, että hän on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Ennen vuotta 1950 syntynyt työntekijä, joka täyttää 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.

Lisäpäiväoikeus ei koske yrittäjiä.

1.1.2014 alkaen ansiopäivärahan kestoa lyhennetään 500 päivästä 400 päivään niillä työnhakijoilla, jotka eivät ole olleet työssä yhteensä vähintään kolmea vuotta ennen työttömyyden alkua.

Ansiopäivärahan etuuden peruste on työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 26 kalenteriviikon ansiot, joista on vähennetty lomaraha ja lomakorvaus kokonaan ja työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaten 3,94 % (v. 2012, 3,67 % v. 2011). Näin saatu palkka jaetaan jakson laskennallisilla työpäivillä, jolloin saadaan päiväpalkka. Jos työ on ollut kausiluonteista, lasketaan palkka vuositulosta.

Yrittäjän ansiopäivärahan perusteena on hänen työttömyysvakuutuksensa perusteeksi valitsema työtulo, mikä saa olla enintään YEL- ja/tai MYEL-työtulon tai osaomistajayrittäjillä palkan suuruinen.

Tulot ja jotkin sosiaalietuudet vaikuttavat työttömyysetuuteen. Mikäli työttömyysetuutta saavalla henkilöllä on ansiotuloja, voidaan hänen päivärahaansa tai työmarkkinatukeaan maksaa soviteltuna, jolloin täydestä etuudesta vähennetään puolet sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta.

Myös henkilölle itselleen maksettavat sosiaalietuudet saattavat pienentää työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta, jolloin etuus maksetaan vähennettynä.

Työttömyyspäivärahaa, sekä ansio- että peruspäivärahaa, voidaan vähentää myös puolisolle maksettavan kotihoidon tuen perusteella. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Työttömyysetuutta voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Muut työkyvyttömyyseläkkeet estävät työttömyysetuuden maksamisen kokonaan.

Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki

Ansioon perustumattomia työttömyysetuuksia myöntää Kela. (Työttömyysturvalaki 1290/2002)

Mikäli työntekijä tai yrittäjä ei ole työttömyyskassan jäsen, saattaa hänellä työttömäksi jouduttuaan olla oikeus Kelan maksamaan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Peruspäivärahaa maksetaan, jos henkilö täyttää työssäoloehdon eli on ollut 26 viikkoa ansiotyössä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työtunteja on pitänyt olla vähintään 18 viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on toiminut yrittäjänä vähintään 18 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 48 kuukauden aikana, ja että yritystoiminta on ollut riittävän laajaa.

Omavastuuaika on 5 arkipäivää, jotka otetaan huomioon kerran 500 päivän enimmäisaikaan.

Työmarkkinatukeen on oikeus henkilöllä, joka ensimmäistä kertaa tulee työmarkkinoille tai joka ei täytä peruspäivärahan saamiseksi vaadittavaa työssäoloehtoa. Lisäksi tuen piiriin kuuluvat ne, joiden 500 päivän (perus- tai ansiopäivärahan) enimmäismäärä on jo täyttynyt. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu, ja se on peruspäivärahan suuruinen.

Alle 25-vuotiaille on rajoituksia työmarkkinatuen saamiselle. 17-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voi saada työmarkkinatukea vain työvoimakoulutuksen, työharjoittelun tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen ajalta. Muilta alle 25-vuotiailta, ei-ammatillista koulutusta omaavilta edellytetään, että he ovat hakeneet ammatillista koulutusta, eivätkä ole kieltäytyneet tarjotusta työstä tai koulutuksesta.

Ilman ammattitaitoa oleville, jotka eivät ole aikaisemmin täyttäneet työssäoloehtoa, maksetaan työmarkkinatukea vasta 5 kuukauden odotusajan jälkeen.

Työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan hakemuksen perusteella maksaa ilman päätöstä työttömyysetuutta ennakkona enintään 2 kuukaudelta. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta.

Korotettua peruspäivärahaa maksetaan 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä, jos 3 vuoden työssäoloehto täyttyy tai pitkän työuran (vähintään 20 vuotta työskentelyaikaa) päätyttyä 100 työttömyyspäivältä. Lisäksi korotettuun päivärahaan tai työmarkkinatukeen on oikeus työllistymistä edistävien palvelujen (aktiiviajan) aikana enintään 200 päivältä, myös yrittäjillä. Työmarkkinatukea saavien osalta korotettu tuki rajataan niihin, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea enintään 500 päivältä, tai jotka ovat pudonneet ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle, ja ovat saaneet sitä enintään 180 päivältä.

Ylläpitokorvausta maksetaan mm. omaehtoisen opiskelun, työvoimapoliittisen koulutuksen ja eräiden muiden työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työ- tai koulutuskokeilun ajalta ylläpitokorvausta ei makseta.

Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena hänen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemistä seuraavan kolmen vuoden aikana. 1.9.2011 lukien työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena voimassa olevan kotoutumissuunnitelman ajalta.

Työmarkkinatukeen voidaan soveltaa tarveharkintaa ottamalla huomioon omat ja puolison tulot. Vanhempiensa taloudessa asuvan työmarkkinatuki voidaan maksaa alennettuna tukena (osittainen tuki). Tarveharkintaa on myös voitu soveltaa yhdessä sovittelun kanssa.

Samat sosiaalivakuutusetuudet, jotka vähennetään ansiopäivärahasta, vähennetään myös työmarkkinatuesta. Myös estävät etuudet ovat samat.

Vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus

Ansiosidonnaisen vuorottelukorvauksen myöntää työttömyyskassa. Työttömyyskassaan kuulumattomille vuorottelukorvauksen myöntää Kela. (Vuorotteluvapaalaki 1305/2002)

Vuorotteluvapaalaki muutettiin pysyväksi vuodesta 2010 lukien.

Vuorotteluvapaalakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, ja jos hän ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään kuukauden palkaton jakso. Lisäksi edellytetään 10 vuoden työhistoriaa. Laki ei koske yrittäjiä.

Työntekijä voi jäädä vuorotteluvapaalle työnantajan suostumuksella. Työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen vuorotteluvapaasta ja vuorotteluvapaasijaiseksi tulee palkata työtön henkilö. Vuorotteluvapaa voi kestää 90–359 päivää ja sen voi pitää joko yhdessä tai useammassa jaksossa. Vuorotteluvapaalla oleva työttömyyskassaan kuuluva työntekijä saa ansioon perustuvaa vuorottelukorvausta.

Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen.

Työttömyyskassaan kuuluville vuorottelukorvauksen määrä on 70 % ansiopäivärahasta. Määrä on 80 %, jos eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä on vähintään 25 vuotta. Vuorottelukorvauksen etuuden peruste on työttömyyspäivärahasta poiketen vuorotteluvapaata edeltäneen vuoden ansiotulo.

Kelasta haettava vuorottelukorvaus lasketaan peruspäivärahasta (70 % tai 80 % työhistoriasta riippuen) ilman lapsikorotuksia.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki

Uusia koulutustukia ei myönnetä enää 1.1.2010 jälkeen. Etuus korvataan korotetulla työttömyyspäivärahalla.

Ansiosidonnaisen etuuden myöntäjiä ovat työttömyyskassat ja ei-ansiosidonnaisen osalta Kela. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002)

Työttömyysturvalain koulutuspäiväraha

Uusia koulutuspäivärahoja ei myönnetä enää 1.1.2010 jälkeen. Etuus korvataan korotetulla työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaisen etuuden myöntäjiä ovat työttömyyskassat ja työttömyyskassaan kuulumattomien osalta Kela. (Työttömyysturvalain 10. luku)

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuen myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. (Laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000)

Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

Tuki voidaan myöntää, jos henkilö on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työsuhteessa tai yrittäjänä yhteensä vähintään 8 vuotta. Työntekoon rinnastettavana aikana huomioidaan mm. perhevapaat, varusmiespalvelu ja kuntoutustuki. Työhistoriasta enintään kaksi vuotta voi olla työhön rinnastettavaa aikaa. Tukea voidaan myöntää myös alle 8 vuotta työssä olleelle, jos työhistoriaa 31.7.2010 mennessä on vähintään 5 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan koulutuksen alkua, jää palkattomalle opintovapaalle vähintään 2 kuukaudeksi, eikä saa muuta tukea opiskeluunsa.

Yrittäjältä edellytetään, että tukikauden aikaiset yritystoiminnan ansiotulot alenevat koulutuksen johdosta vähintään kolmanneksella viimeiseen verotustietoon verrattuna. Ansiotulojen aleneminen arvioidaan jälkikäteen maksuvuoden verotuksen valmistuttua. Muut kuin yritystulot eivät saa ylittää ¾ osaa yrittäjälle myönnetystä tuen määrästä.

Jos opintovapaa-aika ei ole kokonaan palkaton tai opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta taikka hakijan opintovapaa on työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella osa-aikaista, aikuiskoulutustukea haetaan soviteltuna aikuiskoulutustukena kalenterikuukausittain jälkikäteen. Maksettavan tuen määrään vaikuttavat opiskelukuukauden aikana ansaitut tulot. Yrittäjille ei makseta soviteltua aikuiskoulutustukea.

Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia (keskimäärin vähintään 3 op/kk).

Tukea maksetaan 19 kuukauden (408,5 päivää) ajalta 1.8.2013 alkaen. Tätä ennen tukea maksettiin enintään 18 kuukauden ajalta, jos työssäoloaikaa oli vähintään kahdeksan vuotta.

Kun tukiaika on käytetty kokonaan, tukea ei voi saada enää uudelleen.

Aikuiskoulutustuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Taso on korkeampi kuin vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus, koska kyseessä on aktiiviajalta maksettava etuus. Yrittäjien aikuiskoulutustuki maksetaan kuitenkin perusosan suuruisena.

Ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tuen hakemiskuukautta edeltäneen työsuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä 12 kuukauden (365 päivän) ajalta. Ansiotuloja laskettaessa huomioon otetaan päätoimen palkkatulot, josta vähennetään lomaraha ja lomakorvaus. Sivutöiden tuloja tai sosiaalietuuksia ei oteta huomioon.

Jos aikuiskoulutustuki myönnetään palkattoman ja yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta kestävän opintovapaan ajalle, tuloja voi ansaita enintään 127 euroa kuukaudessa (brutto). Jos tuloraja ylittyy, tuen saajan tulee peruuttaa tuki ylityskuukaudelta ja hakea tuki tältä kuukaudelta soviteltuna aikuiskoulutustukena jälkikäteen.

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahan maksaa Kela. (Sairausvakuutuslaki 1224/2004)

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Päivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla henkilöllä, joka on sairauden takia työkyvytön. Päivärahaa saa, kun on ollut työkyvyttömyyttä edeltävien 3 kuukauden aikana ansiotyössä työntekijänä, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Edellytys täyttyy myös, jos henkilö on ollut työttömänä työnhakijana, opiskellut täysipäiväisesti tai ollut sapatti- tai vuorotteluvapaalla, ollut ammatillisessa kuntoutuksessa tai hoitanut omaa talouttaan. Jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty, sairauspäivärahaa saa 55 päivän yhdenjaksoisen työkyvyttömyyden jälkeen.

Jos sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisaika on tullut täyteen, sairauspäivärahaa voi saada saman sairauden perusteella uudelleen vasta vuoden kuluttua. Jos tänä aikana on haettu työkyvyttömyyseläkettä ja hakemus on hylätty tai sen käsittely on kesken, voi hakea työttömyysetuutta, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Sairauspäivärahaa vastaavaa päivärahaa maksetaan myös tartuntatautilain perusteella, sekä luovutuspäivärahaa ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain perusteella, jos henkilö joutuu olemaan kokonaan pois töistä eikä hän saa työstä poissaoloajalta palkkaa.

Sairauspäivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä (25 pv/kk), lukuun ottamatta arkipyhiä ja työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää seuraavaa arkipäivää. YEL- ja MYEL-vakuutetuilla omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja kolme arkipäivää. Siirryttäessä etuudesta toiseen (osasairauspäiväraha – sairauspäiväraha – kuntoutusraha) omavastuuaikaa ei sovelleta uudelleen.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi suoritetuksi 300 päivältä. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivärahan suorituspäivät kahden viimeisen vuoden ajalta. Päivärahan enimmäissuoritusaikaan luetaan myös esimerkiksi sellaiset päivät, joilta henkilöllä on oikeus päivärahaan, mutta sitä ei erinäisistä syistä makseta.

Jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, päivärahasta maksetaan työnantajalle palkkaa vastaava osa. Päiväraha voidaan maksaa myös työttömyyskassalle ja sosiaaliviranomaisille.

Sairastuneella on oikeus saada osasairauspäivärahaa välittömästi työkyvyttömyyden alusta lukien omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen ilman edeltävää 60 päivän sairauspäivärahakautta. Työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta, mutta palkan ei tarvitse vähentyä näiden prosenttien rajoissa.

Osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 72 arkipäivää. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Osasairauspäivärahan määrä on puolet sitä välittömästi edeltäneestä täyden sairauspäivärahan määrästä (ilman mahdollisia vähentäviä etuuksia). Osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, mikäli tämä maksaa täyttä kokoaikatyön palkkaa osa-aikatyöskentelyn ajalta.

Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus, jota ei lasketa sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaikaan.

Päiväraha määräytyy sairausvakuutuslaissa määritellyn työtulon perusteella. Päiväraha määräytyy yleensä viimeksi verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan. Palkkatulosta on tehty verotuksen tulonhankkimisvähennykset sekä työntekijän työeläke- ja työttömyysmaksuvähennykset. Yrittäjän päiväraha määrätään YEL- tai MYEL-vakuutusta varten vahvistetun työtulon perusteella. Siitä ei vähennetä tulonhankkimisvähennyksiä ja työeläke- ja työttömyysmaksuvähennyksiä. Sivutoimisen yrittäjän päiväraha määritellään YEL-työtulon ja toisen työnantajan palveluksessa saatujen ansiotulojen mukaan. Työtulot tarkistetaan palkkakertoimella.

Apurahansaajille sairauspäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan. Jos MYEL-vakuutusta ei ole, käytetään päivärahan perusteena verotettavaa apurahaa. Mikäli apuraha ei ole verotettavaa tuloa, sairauspäiväraha on vähimmäistasoinen.

Jos hakijan työtulot ovat nousseet olennaisesti, päivärahan perusteena voidaan käyttää hakijan esittämiä tuloja, jotka hänellä on ollut kuuden kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkamista. Kuuden kuukauden työtulot voidaan ottaa päivärahan perusteeksi, jos ne kerrottuna kahdella ja vähennettynä tulonhankkimisesta johtuvilla kustannuksilla ovat verotuksessa todettuja ja palkkakertoimella tarkistettuja työtuloja vähintään 20 prosenttia suuremmat. Jos kuuden kuukauden työtulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, "liu'utetaan" kuuden kuukauden tarkastelujaksoa sairausvakuutuslaissa säädettävällä tavalla. Hakijan esittämät työtulot voidaan huomioida myös ammatin vaihtumisen, uuden työn alkamisen tai pätkätyöhistorian perusteella, vaikka tuloja olisi esittää vain osalta kuuden kuukauden aikaa.

Päivärahan perusteena voidaan käyttää myös hakijan ennen työkyvyttömyyden alkamista saamaa etuutta, jos päiväraha vuosityötulon perusteella jäisi pienemmäksi. Tällaisia etuuksia ovat työttömyysturvalain mukainen työttömyysetuus (työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja koulutuspäiväraha), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki ja työllistämistuki, opintotukilain mukainen opintotuki sekä Kelan ja työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha. Jos henkilö on saanut useaa edellä mainittua etuutta, voidaan näistä viimeisintä käyttää päivärahan perusteena.

Päiväraha on toissijainen korvaus saman työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin muiden lakien mukaisiin etuuksiin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vakuutettu saa muun lain mukaista työkyvyttömyyskorvausta samalta ajalta, vähennetään tämä korvaus päivärahasta (yhteensovitus).

Sairauspäiväraha (myös osasairauspäiväraha) sovitetaan yhteen muun muassa:

  • työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen kanssa
  • työeläkelakien mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa, jos eläke on alkanut työtulovuonna tai myöhemmin
  • tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilastapaturmalain ja sotilasvammalain mukaisen ansionmenetyskorvauksen kanssa
  • vahingonkorvauslain perusteella maksettavan ansionmenetyskorvauksen kanssa
  • ulkomailta maksettavan etuuden kanssa

Päivärahaa ei ole oikeutta saada ajalta, jolta henkilö saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, tai ansionmenetyskorvausta LITA-kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Sairauspäivärahaoikeutta ei ole myöskään äitiysrahan varhennusajalta. Ennen 1.8.2010 opintoraha on sairauspäivärahan estävä etuus. Sairauspäivärahan ja opintotuen keskinäistä ensisijaisuutta muutetaan 1.8.2010 lukien siten, että sairaus- tai osasairauspäiväraha on opintotuen estävä etuus. Jos opiskelija on hakiessaan sairauspäivärahaa jo saanut opintorahaa samalta ajalta, vähennetään opintoraha päivärahan määrästä. Sairauspäivärahan maksamisen päätyttyä opintorahaa on haettava uudelleen.

Päivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, kansaneläke- tai työeläkelakien mukaista yksilöllistä varhaiseläkettä, osa-aikaeläkettä, työttömyyseläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea; oikeutta ei ole myöskään henkilöllä, jolla on oikeus kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin nojalla myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Päivärahaa voidaan kuitenkin maksaa edellä mainittua eläkettä saavalle 68 vuotta nuoremmalle henkilölle, jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen tekee työtä ja tulee tähän työhön työkyvyttömäksi. Päivärahan määrä lasketaan tällöin eläkkeellä oloaikana saatujen työtulojen perusteella.

Erityishoitoraha

(Sairausvakuutuslaki 1224/2004)

Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan erityishoitorahaa vanhemmalle, joka alle 16-vuotiaan lapsensa sairauden vuoksi on estynyt tekemästä työtä eikä saa tältä ajalta palkkaa tai muuta työtuloa tai jonka päätoiminen opiskelu estyy. Erityishoitorahan maksamisen edellytyksenä on, että vanhempi osallistuu lapsensa hoitoon sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla ja lasta hoitava lääkäri on katsonut hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Erityishoitorahaa voidaan tietyissä tilanteissa maksaa molemmille vanhemmille sairaalahoidon tai sairaalan poliklinikkahoidon ajalta. Etuutta maksetaan myös, jos vanhempi sairaalahoitoon liittyen hoitaa vaikeasti sairasta lasta kotona. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta voidaan maksaa erityishoitorahaa.

Erityishoitorahan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi lapsen vaikea sairaus, jos 7–15-vuotias lapsi on sairaala- tai poliklinikkahoidossa tai sairaalakuntoutuksessa, tai jos vanhempi sairaalahoitoon liittyen hoitaa 0–15-vuotiasta lasta kotona. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta voidaan maksaa erityishoitorahaa. Lapsen sairauden ei edellytetä olevan vaikea, kun vanhempi osallistuu lapsen kanssa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssille tai apuvälineen hankintaan.

Erityishoitorahaa voi saada paitsi oman, myös avio- tai avopuolison lapsen, adoptiolapsen tai muun sellaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jota hoitorahaa hakeva tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin.

Erityishoitorahaa maksetaan sairaalahoidon ajalta yleensä enintään 60 arkipäivältä ja lisäksi kotihoidon ajalta enintään 60 päivältä. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, jos hoitava lääkäri niin arvioi.

Erityishoitorahan suuruus lasketaan samoin kuin sairauspäivärahan määrä. Erityishoitoraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäispäivärahan suuruinen.

Vähäinen työtulo ei estä erityishoitorahan maksamista. Työtulona ei oteta huomioon vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidosta maksettavaa hoitopalkkiota.

Erityishoitorahaa ei suoriteta siltä osin kuin vanhemmalla on oikeus saada samalla perusteella erityishoitorahaa vastaavaa korvausta. Etuutta ei suoriteta myöskään samalta ajalta, jolta vanhemmalla on oikeus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päivärahaan.

LITA-päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmaetuuksia myöntävät tapaturmavakuutusyhtiöt, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) , Mela , Valtiokonttorin vahingonkorvauspalvelut -linja. Liikennevakuutuksen mukaisia etuuksia myöntävät liikennevakuutusyhtiöt, Liikennevakuutuskeskus ja Valtiokonttorin Vahingonkorvauspalvelut -linja.

Tapaturmavakuutuslain, sotilastapaturmalain ja liikennevakuutuslain mukaan maksetaan päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta. Niitä maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä.

Tapaturma- ja sotilastapaturmavakuutuksen päiväraha

Tapaturman sattumisen jälkeinen vuosi maksetaan päivärahaa ja sen jälkeen tapaturmaeläkettä. Tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa suoritetaan työtapaturman tai ammattitaudin perusteella, jos vahingoittunut on ainakin osittain työkyvytön vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa suoritetaan kaikilta kalenteripäiviltä kunnes tapaturmasta aiheutunut vamma on parantunut tai siitä johtunut sairaus päättynyt, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan tapaturmapäivästä lukien.

Sotilastapaturmalain perusteella myönnetään päiväraha kuten tapaturmalain perusteella, mutta päivärahaa aletaan kuitenkin maksaa vasta, kun vahingoittunut tai sairastunut vapautuu palveluksesta.

a. Päivärahan ensimmäiset neljä viikkoa tapaturmapäivän jälkeen (28 kalenteripäivää)

Jos on maksettu sairausajan palkkaa, päiväraha maksetaan (kokonaisuudessaan) työnantajalle siltä osin, kuin se perustuu sairausajan palkkaan.

Jos ei ole maksettu sairausajan palkkaa tai on maksettu vain osittain, päivärahan suuruus määräytyy niistä ansioista, jotka työntekijä on samassa työsuhteessa ansainnut tapaturmaa edeltävien neljän viikon aikana. Lyhyissä työsuhteissa käytetään tarvittaessa jopa tuntipalkkaa ansioperusteena.

Jos henkilöllä on useita työsuhteita, päiväraha maksetaan erikseen kunkin tapaturman sattuessa voimassa olevan työsuhteen mukaan.

b. Työkyvyttömyys jatkuu tai alkaa neljän viikon jälkeen tapaturmapäivästä

Päiväraha määritetään vuosityöansion (vakiintuneen ansiotason) perusteella: päivärahan määrä on 1/360 osa vuosityöansiosta. Kun tapaturmasta on kulunut vuosi, aletaan maksaa tapaturmaeläkettä, joka määrätään saman vuosityöansion perusteella kuin päiväraha. Tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansioista 65 vuoden ikään asti ja sen jälkeen 70 %.

Vuosityöansio on aina vähintään tapaturmavakuutuslaissa määrätyn vähimmäisvuosityöansion suuruinen (11 890 euroa vuonna 2012). Vähimmäisvuosityöansiota ei käytetä, jos vahingoittunut on täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä tai on täyttänyt 65 vuotta ja saa vanhuuseläkettä.

Päätoimisesti ammattiin opiskelevan vuosityöansio on opiskelua vastaavan työn ansio kolmen vuoden kokemuksella. Tämä koskee myös tapaturmia vuoden aikana valmistumisen jälkeen, jos ansiot ovat muuten alemmat.

Peruskoululaisen ja lukiolaisen vuosityöansio on vähintään 2 x minimivuosityöansio.

Nuoren henkilön (oppivelvollisuudesta enintään 5 vuotta eikä vakiintunutta ansiotasoa) vuosityöansio = ansiot kolmen vuoden kokemuksella työstä tapaturman sattuessa.

c. Jos päiväraha myönnetään yrittäjätoiminnassa sattuneen tapaturman johdosta, sen suuruus on alusta lähtien vuosityöansion 360. osa. Pääsääntöisesti vuosityöansiona käytetään vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, mutta alkavassa yrityksessä tai esim. vapautetuilla yrittäjillä käytetään työtulon määrittämisperusteita. Yrittäjävakuutuksen perusteella maksettu päiväraha ei kerrytä uutta eläkettä.

Jos päiväraha myönnetään työsuhdetyössä sattuneen tapaturman johdosta ja työntekijällä on työsuhdetyön lisäksi myös yrittäjätoimintaa, niin päivärahan perusteena käytetään yrittäjätulon osalta yrittäjävakuutuksen vuosityöansiota. Jos yrittäjän tapaturmavakuutusta ei ole, ei yrittäjätuloa oteta huomioon.

Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus

Liikennevakuutuslain perusteella suoritetaan ansionmenetyskorvausta, ns. ohimenevää korvausta henkilölle, jolle aiheutuu liikennevahingon vuoksi tulon tai elatuksen vähentymistä tai työ- tai elinkeinotulojen myöhentymistä. Ansionmenetyskorvausta maksetaan ns. ohimenevänä korvauksena silloin, kun vammautumisesta ei aiheudu pysyvää tulojen menetystä tai alentumista. Ohimenevää korvausta voidaan maksaa jopa useiden vuosien ajan ennen kuin vammautuneen terveydentila on vakiintunut ja hänen mahdollinen paluunsa työelämään on selvitetty. Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus muuttuu eläkkeeksi useimmiten noin vuoden kuluttua liikennevahingon sattumisesta.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan täyden korvauksen periaatteella. Ansionmenetys lasketaan tavallisesti työnantajan antamien selvitysten tai verotustietojen perusteella.

Yrittäjän kohdalla ansio määritellään yleensä yrityksen kirjanpitotietojen perusteella.

Joissain tapauksissa ansionmenetys voidaan korvata sosiaalietuuksien suuruisena. Näissä tapauksissa otetaan huomioon sosiaalietuuksien mahdolliset määräaikaiset vaihtelut.

Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha

Kuntoutuksen tarkoituksena on työkyvyn säilyttäminen tai sen palauttaminen tai uhkaavan työkyvyn menettämisen torjuminen sekä tällaisesta kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen.

Työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa maksavat työeläkelaitokset. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on pääsääntöisesti työssä olevalla henkilöllä, joka on estynyt kokonaan tai osittain tekemästä ansiotyötään. Kuntoutuksen tarkoituksena estää sairauden, vian tai vamman vuoksi mahdollisesti syntyvä pysyvä työkyvyttömyys.

Edellytyksenä ammatillisen kuntoutuksen saamiselle on, että tulevan ajan ansiot ovat vähintään 25 133,40 euroa (vuoden 2004 tasossa). Tulevan ajan ansiot lasketaan kuntoutuksen hakemisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden (tulevan ajan tarkasteluaika) aikaisista työansioista.

Jos työntekijä on kokonaan estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen vuoksi, kuntoutusraha on yhtä suuri kuin työeläkejärjestelmästä maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 %:lla. Kuntoutuksesta on kerrottu tarkemmin ohjeistossa Kuntoutus.

Jos työntekijä ammatillisen kuntoutuksen aikana ansaitsee enemmän kuin puolet työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olevasta työansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä (osakuntoutusraha).

Työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa voidaan maksaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Lisäksi kuntoutusavustusta voidaan maksaa hoito- tai kuntoutussuunnitelman laatimisen ajalta sekä enintään kuudelta kuukaudelta työllistymisen tukemiseksi kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle. Avustus on kuntoutusrahan perusteena olevan työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.

Kuntoutusrahaa ei makseta samalta ajalta sairauspäivärahan kanssa eikä harkinnanvaraista kuntoutusavustusta makseta, jos kuntoutuja saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työeläkelakien mukainen kuntoutus ei tule kysymykseen, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha

Kelan kuntoutuslain mukaista kuntoutusrahaa maksaa Kela. (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005)

Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus on laaja-alaisempaa kuin työeläkejärjestelmän kuntoutus.

Kelan kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias henkilö, joka on kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusrahaan oikeuttavalla kuntoutuksella tulee olla yhteys työelämätavoitteeseen eli sitä voidaan maksaa vain, jos kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne pääseminen. Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää lisäksi, että kuntoutujalla on Kelan tai muun Kelan kuntoutuslaissa kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös tai että kuntoutus on toteutettu muulla kuntoutuslaissa mainitulla perusteella. Tietyin edellytyksin kuntoutusrahaa maksetaan myös ulkomailla annetun kuntoutuksen ajalta.

Lisäksi Kela maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16–19-vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Edellytyksenä, että työkyky ja ansiomahdollisuus tai mahdollisuudet valita ammatti tai työ, on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt. Lisäksi nuorella tulee olla hänen kotikunnassaan laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS).

Työterveyshuoltolain perusteella on mahdollista saada ns. kuntoremonttikurssin ajalta kuntoutusrahaa, jos työterveyshuollossa on havaittu tarve kuntoutukseen alentuneen työkyvyn takia.

Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle työllistymisen tukemiseksi enintään kuudelta kuukaudelta.

Työskentely kuntoutusrahan aikana on mahdollista, mutta tällöin työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa.

Kuntoutusrahan perusteena oleva ansio määräytyy samalla tavalla kuin sairausvakuutuksen perusteena oleva työtulo.

Kuntoutusraha on yleensä sairausvakuutuksen päivärahan suuruinen.

Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan määrä on 75 prosenttia sairausvakuutuslaissa säädetyn vuositulon kolmassadasosasta. Yrittäjillä kuntoutusraha lasketaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen mukaan. Jos yrittäjällä ei ole vakuutusta, kuntoutusraha määräytyy hänen vuositulojensa mukaan (eli niiden ansiotulojen mukaan, jotka yrittäjä on ilmoittanut verottajalle).

Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 prosentilla alennettuna.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella myönnetään ansionmenetyskorvausta (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/625 ja Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/626).

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan siltä ajalta, jona henkilö osallistuu ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi korvaus maksetaan kohtuulliselta kuntoutuksen selvittely- ja odotusajalta ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien lomien ajalta. Korvausta voidaan maksaa useita vuosia (esim. kokonaisen tutkinnon suorittamisajalta).

Kuntoutuksen perusteella voidaan maksaa täysimääräistä korvausta, vaikka henkilöllä ei muuten olisi oikeutta täysimääräiseen LITA-ansionmenetyskorvaukseen.

LITA-kuntoutusetuuksien perusteena oleva ansio määräytyy kuten muissa LITA-etuuksissa.

LITA-etuudet ovat ensisijaisia, joten estäviä etuuksia ei ole.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella myönnetään ansionmenetyskorvausta (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/625 ja Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/626).

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan siltä ajalta, jona henkilö osallistuu ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi korvaus maksetaan kohtuulliselta kuntoutuksen selvittely- ja odotusajalta ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien lomien ajalta. Korvausta voidaan maksaa useita vuosia (esim. kokonaisen tutkinnon suorittamisajalta).

Kuntoutuksen perusteella voidaan maksaa täysimääräistä korvausta, vaikka henkilöllä ei muuten olisi oikeutta täysimääräiseen LITA-ansionmenetyskorvaukseen.

LITA-kuntoutusetuuksien perusteena oleva ansio määräytyy kuten muissa LITA-etuuksissa.

LITA-etuudet ovat ensisijaisia, joten estäviä etuuksia ei ole.

Hoitovapaa ja kotihoidon tuki

Kotihoidon tukea maksaa Kela. Ahvenanmaalla kotihoidon tukea maksavat kunnat. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (797/1992).

Hoitovapaa

Kun vanhempainrahakausi tai isyysrahakausi vanhempainvapaan jälkeen on päättynyt, isä tai äiti voi jäädä hoitovapaalle alle 3-vuotiaan lapsen hoidon vuoksi, ilman että työsuhde katkeaa. Vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla samanaikaisesti. Hoitovapaan voi pitää enintään kahdessa osassa lasta kohti niin, että se kestää vähintään kuukauden kerrallaan. Jaksoja voi olla useampiakin, jos siitä sovitaan työnantajan kanssa. Hoitovapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus hoitovapaaseen kuin muillakin vanhemmilla. Adoptiovanhemman hoitovapaaoikeus jatkuu siihen saakka, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta tai enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten vanhemmat voivat jäädä myös osittaiselle hoitovapaalle, mutta ei samanaikaisesti. Tällöin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennettävä. Työnantaja ja työntekijä sopivat hoitovapaan järjestelyistä, kuten työajasta. Kela maksaa osittaista hoitorahaa, jos vanhemman työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa ja jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi tai jos perheessä on ensi- ja toisluokkalaisia koululaisia (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Etävanhemmalla, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa, on myös oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Myös yrittäjä voi saada osittaista hoitorahaa, jos hän tekee lyhyempää työaikaa lapsen hoidon vuoksi.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa hoitovapaan ajalta. Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön, kun hoitovapaa päättyy. Hoitovapaan ajalta ei kerry vuosilomaa. Hoitovapaan aikana on mahdollista saada kotihoidon tukea.

Kotihoidon tuki

Kelan myöntämä lasten kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja tulot, hoitorahaan ei. Tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä ajalta. Kuukauden jaksoa tarkasteltaessa huomioidaan lasten hoidon tukien kokonaismyöntöaika. Tukeen on siten oikeus, jos perheelle myönnetyn kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan yhteenlaskettu myöntöaika on vähintään yksi kuukausi.

Kotihoidon tuen saamisen edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Näin ollen myös työssä käyvä vanhempi voi saada kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea voi saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka eivät ole kunnallisessa hoidossa, jos perheessä on yksi alle 3-vuotias lapsi, josta maksetaan kotihoidon tukea. Ns. etävanhemmalla ei ole oikeutta kotihoidon tukeen.

Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin vanhemmilla ja saada tältä ajalta lasten kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on adoptiovanhemmille joustavampi kuin muille. Adoptiovanhemmat voivat saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tukea maksetaan alle 2 vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun.

Kotihoidon tukeen saattaa olla oikeutettu myös EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä oleskeleva henkilö (esim. lähetetyt työntekijät, lähetetyt yrittäjät, rajatyöntekijät, opiskelijat ja heidän perheenjäsenensä (vain EU-maat) ja ns. ei-aktiivit henkilöt ja heidän perheenjäsenensä (vain EU-maat) joiden perheessä on alle 3-vuotias lapsi).

Muut Kelan etuudet eivät yleensä estä kotihoidon tuen saamista, mutta voivat vaikuttaa sen määrään. Kun tukia sovitetaan yhteen, kotihoidon tukea ei usein jää maksettavaksi. Vanhempainpäivärahat eivät välttämättä estä kotihoidon tuen saamista, jos perheessä on muita alle 3-vuotiaita lapsia. Jos lapsista maksettavien hoitorahojen määrä ylittää vanhempainpäivärahan määrän, hoitorahaa jää maksettavaksi niiden erotuksen verran.

Opintotuki ei vaikuta kotihoidon tukeen.

Hoitolisään vaikuttaa vanhempien yhteiset bruttotulot, joten esim. sairauspäiväraha ja työttömyysturva huomioidaan tuloina.

Kotihoidontuen saajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa olosuhdemuutoksista, esim. jos perheen tulot tai lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat tai tuen saaja muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Kotihoidon tuki Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan kuntien myöntämä kotihoidon tuki (hemvårdstöd) muodostuu perusosasta, sisaruskorotuksesta ja tuloharkintaisesta lisäosasta. Myös osittainen tuki on mahdollista (partiellt hemvårdstöd). Tukea myönnetään vähintään kuukaudeksi kuten Kelassa.

Kotikunta maksaa tukea hoitovapaan ajan vanhempainpäivärahan loppumisesta siihen asti, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Sisaruskorotusta maksetaan perusosaan oikeutetun lapsen 3–7-vuotiaasta sisaruksesta, joka on enintään 5 h päivässä kunnallisessa päivähoidossa.

Jos perhe alkaa saada uutta vanhempainpäivärahaa, kotihoidon tuen perusosan maksu päättyy. Sisaruskorotuksen ja lisäosan maksu voi jatkua vanhempainvapaan aikanakin.