Työeläkelakipalvelu |
Julkinen Soveltamisohje Ohjeisto: Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta |
Tulostettu: | 25.05.2013 |
| Tarkoitettu työeläkejärjestelmälle | |||
| Lisää infoa |
|
| Voimassaoloaika | 01.01.2010 - toistaiseksi |
| Korvannut ohjeen | Sosiaalietuudet eläkelaskennassa |
| Ohje kuuluu ohjeistoihin | Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta |
| Sisällysluettelo | Avaa |
| Linkit | Avaa |
Muutokset korvattuun ohjeeseen:
Ennen vuotta 2005 eläkettä karttui erilaisilta palkattomilta ajoilta työttömyys-, koulutus- ja kuntoutusetuuksien perusteella työeläkelisän muodossa. Lisäksi TEL-työsuhteessa eläkettä karttui palkattomalta ajalta siinä tapauksessa, että palkaton aika oli enintään vuoden mittainen ja työsuhde jatkui vielä sen jälkeenkin (ns. vuoden sääntö).
Vuoden 2005 alusta vuoden sääntö ja työeläkelisä poistuivat eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Eläkettä karttuu kuitenkin edelleenkin niiden työttömyys-, koulutus- ja kuntoutusetuuksien perusteella, jotka ovat kartuttaneet eläkettä työeläkelisän muodossa. Lisäksi työeläkkeen karttumista sosiaalietuuksista laajennettiin. Eräät etuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa, mutta niistä ei kartu ansaittua eläkettä.
Ansiosidonnaisten etuuksien osalta eläkkeen karttumisen perusteena on se ansio, jonka perusteella etuus on määrätty eli etuuden peruste (ansioperuste) tai tietyissä tilanteissa työansion puuttuessa laissa mainittu euromäärä. Etuuden peruste otetaan huomioon eri tavalla laskettaessa ansaittua eläkettä ja tulevan ajan eläkettä.
Eläkettä kartuttavista palkattomista etuuksista säädetään TyEL:n 74 §:ssä ja YEL:n 68 §:ssä.
Eläkettä kartuttavat seuraavat etuudet:
Sairaus- ja kuntoutusetuudet
Vanhempainpäivärahat
Työttömyysetuudet
Koulutusetuudet
Seuraavat etuudet poistuvat vuonna 2010:
Koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuvat vuoden 2010 alusta. Koulutustuki, joka on myönnetty sitä ennen, maksetaan entisen nimisenä myös lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta ja siitä karttuu normaalisti eläkettä myös 1.1.2010 jälkeiseltä ajalta. Eläkettä laskettaessa etuuden perusteesta huomioidaan 65 %. Koulutuspäiväraha sen sijaan muuttuu 1.1.2010 lukien osaksi työttömyysetuutta, ja etuuden perusteesta huomioidaan eläkettä laskettaessa 75 % heti 1.1.2010 lukien.
Eläkkeeseen verrattavaa etuutta karttuu myös alle 3-vuotiaan lapsen hoidon sekä tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta. Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttuvasta etuudesta säädetään erillislaissa (Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta 644/2003, VEKL). Etuutta karttuu sekä opiskelusta että lapsenhoidosta saman kiinteän euromäärän mukaan (523,61 euroa/kk vuoden 2004 tasossa) ja se tarkistetaan elinaikakertoimella kuten muukin eläke.
VEKL:n mukainen etuus otetaan huomioon myös tulevan ajan ansiossa kiinteän euromäärän 1 047,22 euroa/kk mukaan (vuoden 2004 tasossa), jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen. Tällöin tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon VEKL:n mukaiset etuudet jo vuodesta 2005 alkaen. Jos eläketapahtuma on ennen vuotta 2010, VEKL:n mukaista etuutta ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.
Lapsenhoito- ja opiskeluajoilta karttuva etuus on työeläkkeestä erillinen osa, vaikka se maksetaan työeläkkeen yhteydessä. Tämä etuus kustannetaan verovaroin.
Seuraavat ei-ansiosidonnaiset etuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa kiinteän euromäärän (1 047,22 euroa/kk vuoden 2004 tasossa) suuruisina. Niistä ei siis kartu lainkaan ansaittua eläkettä.
Vaikka työeläkkeen karttuminen eroaa jonkin verran sosiaalietuuslajikohtaisesti, sosiaalietuuksista määräytyvän eläkkeen laskennassa noudatetaan paljolti kuitenkin yhteisiä laskentaperiaatteita. Siltä osin kuin eläkkeen laskennassa on eroja, niistä kerrotaan tarkemmin sosiaalietuuslajikohtaisissa ohjeissa.
Ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista karttuu eläkettä sen työansion perusteella, jonka mukaan kyseisen sosiaalietuuden määrä on laskettu. Sosiaalietuuden määrää laskettaessa sen perusteena oleva työansio eli etuuden peruste määritellään jokaisessa sosiaalietuuslajissa omalla tavallaan. Se voi olla esimerkiksi verotuksessa todettu vuosiansio tai viimeisten työskentelykuukausien keskikuukausiansio.
Eläkettä karttuu etuuden perusteesta vain siltä ajalta, jolta etuutta on maksettu eläkkeensaajalle itselleen, edunvalvojalle tai muulle taholle eläkkeensaajan sijaan. Eläkettä ei kuitenkaan kartu siltä osin kuin etuutta on maksettu työnantajalle. Koska etuuden peruste voi olla vuosi- tai kuukausitasoinen ja etuutta maksetaan yleensä päiväkohtaisesti, etuuden perusteet on muunnettava päiväkohtaisiksi eläkkeen laskemista varten. Etuuden peruste muunnetaan päiväkohtaiseksi kyseisen etuuslajin jakajalla (300, 21,5, 25 tai 30). Päiväkohtainen ansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Tällöin saadaan eläkkeen perusteena oleva etuusansio (jatkossa lyhyemmin etuusansio) kyseiseltä vuodelta.
Etuusansio = etuuden peruste/pv x etuuspäivien lukumäärä
Etuusansioista otetaan ansaittua eläkettä laskettaessa huomioon seuraava osuus:
Yrittäjien aikuiskoulutustuen ja vähimmäistasoisen vanhempainpäivärahan perusteella eläkettä karttuu perusteesta, joka on 523,61 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa). Yrittäjien aikuiskoulutustuen osalta perusteesta otetaan ansaittua eläkettä laskettaessa huomioon yllä mainittu 65 %. Vähimmäistasoisen vanhempainpäivärahan osalta ansaittua eläkettä laskettaessa otetaan huomioon kiinteä etuuden peruste sellaisenaan.
Myös alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta eläkettä karttuu perusteesta, joka on 523,61 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa). Tämä etuuden peruste otetaan etuutta laskettaessa huomioon sellaisenaan.
Silloin, kun etuutta maksetaan omien ansiotulojen tai jonkin muun etuuden saamisen vuoksi soviteltuna tai vähennettynä, etuusansiosta otetaan huomioon se osuus, mitä henkilölle maksettu etuus on hänelle myönnetystä täydestä etuudesta.
Samoin tehdään silloin, kun osa etuudesta on maksettu työnantajalle ja osa työntekijälle: etuusansiosta otetaan huomioon työntekijälle maksettu osuus koko myönnetystä etuudesta.
Etuuksien ilmoittajat ilmoittavat AREK:n ansaintarekisteriin suhteutuksen tekemistä varten sekä maksetun että täyden etuuden määrän tai sitten näistä valmiiksi lasketun suhteutusprosentin. Suhteutusprosentti lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella.
Etuudet maksetaan yleensä jälkikäteen etuudensaajalle. Etuusansio on kuitenkin sen vuoden eläkettä kartuttavaa tuloa, jolta etuutta on maksettu eli johon etuuspäivät kohdistuvat, vaikka maksupäivä olisikin seuraavan vuoden puolella.
Eläkettä laskettaessa etuusansioista ei tehdä työntekijän työeläkemaksuvähennystä. Etuuden ilmoittaja on pääsääntöisesti ottanut sen huomioon jo etuuden perustetta määrättäessä. Tästä poikkeuksena Koulutusrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki, jonka etuusansioista ei eläkettä laskettaessa (silti) tehdä työeläkemaksuvähennystä.
Kelan maksamat sairausvakuutuksen päiväraha, kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat voivat määräytyä edeltävän, jonkin toisen sosiaalietuuden perusteella. Esimerkiksi kun työtön sairastuu, sairauspäiväraha määräytyy edeltävän työttömyyspäivärahan määrän perusteella, jos sairauspäiväraha on näin laskettuna korkeampi kuin normaalisti työtulon perusteella laskettuna.
Koska edeltävän etuuden perusteella määrätyssä sosiaalietuudessa varsinaista etuuden perusteena olevaa työtuloa ei ole, käytetään tällaisissa tilanteissa eläkkeen perusteena sitä työtuloa, jonka mukaan etuus olisi laskettu, jos edeltävää etuutta ei olisi ollut. Jos kuitenkin sekä maksettava että edeltävä etuus määräytyvät sairausvakuutuslain mukaan (esimerkiksi kun sairauspäiväraha edeltää kuntoutuspäivärahaa), käytetään silloin tätä edeltävän etuuden perustetta myös jälkimmäisen etuuden perusteena.
Palkattomien etuuksien perusteella karttuneeseen eläkkeeseen on oikeus, jos eläkkeensaajalla on ennen eläketapahtumavuotta työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 12 566,70 euroa (vuoden 2004 tasossa). Eläkettä ei siis makseta, jos eläkettä on karttunut pelkästään palkattomien etuuksien perusteella tai jos työansioita on alle edellä mainitun rajamäärän, palkattomista etuuksista karttunutta eläkettä ei makseta.
Sama euromääräinen edellytys koskee myös lapsenhoitoa ja opiskelua koskevaa erillislain mukaista etuutta.
Edellä mainittua ansioedellytystä laskettaessa ansiot vuotta 2005 edeltävältä ajalta lasketaan rekisteritietojen perusteella samalla tavalla kuin tulevan ajan edellytyksenä oleva vastaava euromäärä (ks. tarkemmin ohjeisto Työkyvyttömyyseläke, soveltamisohje Tulevan ajan eläkkeen laskenta). Ansioedellytystä tutkittaessa ansioita etsitään tulevan ajan edellytyksestä poiketen kuitenkin koko eläketapahtumavuotta edeltävältä vakuutettuna oloajalta.
Etuusansion perusteella karttuu työeläkettä 1,5 % vuodessa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta enintään eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti (pääsääntö). Etuusansioiden perusteella eläkettä karttuu periaatteessa 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun asti. Työttömyyspäivärahat otetaan huomioon kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun, kun henkilö täyttää 63 vuotta.
Jos eläketapahtuma on vuonna 2005 tai 2006, eläketapahtumavuoden etuusansioita ei missään tilanteessa oteta huomioon eläkettä myönnettäessä. Eläketapahtumavuoden etuusansioita ei oteta huomioon myöskään silloin, jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtuma tai niiden jatkoksi myönnettävän eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2007 tai sen jälkeen. Sen sijaan vuoden 2007 alusta lukien etuusansiot otetaan vanhuuseläkettä laskettaessa huomioon eläkettä kartuttavina samalla tavalla kuin työansiotkin, eli ne otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Näin ollen vanhuuseläkkeissä, jotka alkavat aikaisintaan 1.2.2007, otetaan etuusansiot huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun saakka.
Perhe-eläkkeissä eläketapahtumavuoden etuusansiot otetaan huomioon vuodesta 2007 alkaen samalla tavoin kuin ne otetaan huomioon edunjättäjän eläkkeessä.
Tulevan ajan poikkeustilanteissa (työkyvyttömyys alle 24-vuotiaana, tai henkilöt, joilla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena) tulevan ajan ansiota laskettaessa etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti, myös yrittäjillä. Näissäkään tilanteissa eläketapahtumavuoden etuusansioita ei oteta huomioon ansaittua eläkettä laskettaessa, ks. tarkemmin ohjeisto Työkyvyttömyyseläke, soveltamisohje Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen.
Sosiaalietuutta voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä maksaa palkkaa etuusajalta. Eläkettä karttuu kuitenkin vain siltä osin kuin etuutta on maksettu työntekijälle itselleen. Poikkeuksena tästä ovat vanhempainpäivärahat. Työntekijälle maksettuja ovat myös ulosotto- ym. viranomaisille maksetut etuudet eli koko se osuus etuudesta, jota ei makseta työnantajalle. Työnantajalle maksettujen etuuspäivien ajalta karttuu eläkettä normaalisti maksetun palkan perusteella, mutta ei etuusansion perusteella, siltä osin kuin etuutta on maksettu työnantajalle samalta ajalta maksetun palkan korvaukseksi.
Etuutta on voitu maksaa ajalta, jolle myöhemmin myönnetään toinen etuus. Silloin etuusjärjestelmät keskenään hoitavat regressisuoritusten avulla kustannukset toisilleen. Eläkettä karttuu pääsääntöisesti siitä etuudesta, johon henkilöllä olisi oikeus, vaikka ensin maksettu etuus säilyykin verotuksessa henkilön tulona.
Poikkeuksena tähän pääsääntöön liikenne- ja tapaturmayhtiöiden keskinäisissä regressitilanteissa ETK:lle ilmoitetaan kuitenkin ne jaksot, jotka henkilölle on tosiasiallisesti maksettu, eikä niitä, joihin olisi oikeus.
Yrittäjälle karttuu eläkettä sosiaalietuuksista myös samanaikaisesti voimassa olevan yrittäjävakuutuksen kanssa.
Työskentelystä karttuu uutta eläkettä eläkeaikaisen karttumisprosentin mukaan tulevan ajan työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumaa seuraavan vuoden alusta lähtien. Eläkkeissä, joissa tulevan ajan ansio on 0, työskentelystä karttuu uutta eläkettä eläkeaikaisten karttumisprosenttien mukaan eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta (eläkkeen jatkuessa samoin perustein vanhuuseläkkeelle).
Sen sijaan etuusansioista ei kartu eläkettä lainkaan työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alun ja eläkkeen päättymistä edeltävän vuoden lopun välisenä aikana. Tämä koskee sekä tulevan ajan sisältäviä että sisältämättömiä eläkkeitä, jos eläke jatkuu samoin perustein vanhuuseläkkeelle. Jos uusi eläke myönnetään uusin perustein, karttuu aikaisemman tulevaa aikaa sisältämättömän eläkkeen eläketapahtumavuodelta ja eläkkeen alkamisvuodelta eläkettä palkattomilta ajoilta.
Aikaisemman eläkkeen päättymisvuodelta uutta eläkettä voi karttua etuusansioista, jos uusi eläke myönnetään uusin perustein. Jos sosiaalietuutta on maksettu työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen päättymisvuonna, etuusansiot jaksotetaan eläkkeen päättymisen jälkeiselle ajalle. Etuuden todellista kohdistumista vuoden ajalle ei tutkita.
Etuusansioista ei kartu eläkettä myöskään vanhuuseläkkeen ajalta. Useimmiten etuuksia ei myöskään makseta täyden eläkkeen aikana. Etuusansiot kartuttavat eläkettä osa-aika- ja perhe-eläkkeen ajalta.
Tietyissä tilanteissa, kun myönnetään eläkettä uusin perustein, otetaan aikaisemman eläkkeen alkamisvuoden tai eläketapahtumavuoden etuusansiot huomioon eläkettä kartuttavina eläkkeen alkamiseen tai eläketapahtumakuukauden loppuun asti.
Näin tehdään silloin, kun myönnetään uutta eläkettä ja henkilöllä on aikaisemmin ollut eläke, jossa ei ole ollut tulevaa aikaa. Myös silloin, kun uutta eläkettä myönnettäessä on aikaisemmin entisin perustein myönnettyjen eläkesuhteiden välissä palkatonta aikaa, uusin perustein eläkettä määrättäessä otetaan nämä palkattomat myös entisin perustein myönnettyjen eläkkeiden alkamisvuodelta ja eläketapahtumavuodelta huomioon.
Kun uuden eläkkeen myöntö tapahtuu mahdollisesti monen vuoden päästä siitä, kun etuutta on maksettu, ei etuuden tarkempaa kohdistumista eläkkeen alkamisen tai eläketapahtuman ympärillä selvitetä. Eläkkeen alkamisvuoden etuusansiot jaksotetaan eläkkeen alkamista edeltävälle ajalle.
Ulkomaan eläke estää iänmukaiset karttumat työansioista samoin kuin kotimainen eläke. Vuodesta 2008 alkaen myös palkattomien aikojen etuuksista eläkekarttuma estyy. Jos palkattoman ajan etuuksia on ollut ennen vuotta 2008 samanaikaisesti ulkomaan eläkkeen kanssa, mutta Suomen eläke alkaa vasta vuonna 2008 tai sen jälkeen, palkattoman ajan etuuksista ei kartu eläkettä myöskään 2008 edeltävältä ajalta. Ulkomaan eläke estää palkattomien aikojen etuuksien huomioon ottamisen myös tulevan ajan ansioissa.
Eläkkeen kertasuorituksen ajalta henkilöä ei pidetä enää 11.6.2008 annetun tulkintakannanoton mukaan eläkkeensaajana. Ei silloinkaan, vaikka kertasuoritettu eläke olisi ollut ensin jatkuvamaksuinen. Näin ollen kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen ajalta eläkettä karttuu iänmukaisin karttumin ja palkattomista etuuksista karttuu eläkettä. Eroa ei ole sillä, onko eläke maksettu kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta vai suostumuksen perusteella. Tätä tulkintaa sovelletaan takautuvasti 1.1.2005 alkaen.
Palkattomilta ajoilta ansaittu eläke käyttäytyy eläkettä myönnettäessä kuten työansioista ansaittu eläke. Näin ollen siihen lasketaan kertakorotus ja se tarkistetaan elinaikakertoimella sekä lykätään ja varhennetaan samalla tavalla kuin muukin myöntävän laitoksen eläkelain mukainen eläke: VILMA-tilanteissa VILMA-laitoksen eläkelain mukaan ja ei-VILMA-tilanteissa ensisijaisesti yksityisen puolen eläkelain mukaan. Ellei yksityisen puolen työskentelyä ole lainkaan, palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen maksaa julkisen sektorin viimeksi vakuuttanut laitos. Ei-VILMA-tilanteissa, jos työhistoriassa on pienikin yksityisen puolen vapaakirja, yksityisen puolen eläkelaitos maksaa palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen.
Jos VILMA-laitos myöntää toisen sektorin mukaisen eläkkeen ensin ja oman lakinsa mukaisen eläkkeen vasta myöhemmin, eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta päättyy ensimmäisen eläkkeen myöntämiseen, ja palkattomilta ajoilta karttunut eläke myönnetään ensimmäisen päätöksen yhteydessä.
Vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden palkattomista etuuksista karttuu eläkettä, jos vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2007 tai sen jälkeen. Jos esimerkiksi TEL-vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 ja VaEL-eläkkeen eläketapahtuma vuonna 2007, otetaan VaEL-eläkkeessä huomioon karttuma palkattomilta ajoilta myös vuodelta 2006, koska se ei ollut VaEL-eläkkeen eläketapahtumavuosi.
Tulevan ajan ansiossa etuusansiot otetaan huomioon aina 100-prosenttisesti ja vanhempainpäivärahat 117-prosenttisesti. Tulevan ajan ansion laskennassa etuusansiot otetaan pääsääntöisesti huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun asti kuten työansiotkin (ks. tarkemmin ohjeisto Työkyvyttömyyseläke, soveltamisohje Tulevan ajan eläkkeen laskenta).
Tulevan ajan ansion laskennan poikkeustilanteissa (työkyvyttömyys alle 24-vuotiaana, tai henkilöt, joilla on ansioita vain tarkasteluajan viimeisenä vuotena ja/tai eläketapahtumavuotena) työ- ja etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti, mutta ansaitussa eläkkeessä kuitenkin eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.
Eräät ei-ansiosidonnaiset työttömyys- ja koulutusetuudet otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiota laskettaessa. Tällöin etuuden peruste on 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa). Nämä ainoastaan tulevan ajan ansiossa huomioon otettavat etuudet ovat
Edellä mainitut etuudet otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa 1 047,22 euron suuruisena, mutta niistä ei muuten kartu eläkettä. Ne etuudet, joista karttuu eläkettä 523,61 euron kiinteän euromäärän mukaan (yrittäjien aikuiskoulutustuki ja vähimmäistasoisena maksettava vanhempainpäiväraha), otetaan myös tulevan ajan ansiossa huomioon saman perusteen mukaan.
Jos eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen, myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtaneen opiskelun aika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Ne otetaan huomioon samansuuruisena kuin edellä mainitut etuudet eli 1 047,22 euroa/kk (vuoden 2004 tasossa), mikä on ansaitun eläkkeen perusteena oleva kiinteä euromäärä 523,61 euroa/kk kaksinkertaisena. Tällöin tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon lapsenhoidon ja opiskelun aika vuodesta 2005 alkaen.
Yrittäjille karttuu sosiaalietuuksien perusteella eläkettä samalta ajalta, jolta yrittäjävakuutus on voimassa. Tällöin myös tulevan ajan ansiossa sekä yrittäjätulo että etuusansio otetaan huomioon.
Jos henkilöllä ei ole oikeutta tulevaan aikaan (12 566,70 euron raja ei täyty), tai tulevan ajan ansio on 0 euroa, etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun.
Kunkin vuoden etuuden perusteena oleva ansio tarkistetaan eläkettä laskettaessa palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon samalla tavalla kuin tarkistetaan eläkkeen perusteena oleva työansio.
Etuutta voidaan maksaa useamman vuoden ajan samaan ansioon perustuen, kuten usein kuntoutusrahaa tai työttömyyspäivärahaa. Etuuden maksaja tekee mahdollisen indeksitarkistuksen vuosittain vain etuudensaajalle maksettavaan etuuden määrään, mutta ei etuuden perusteeseen. Etuuden peruste kultakin vuodelta, jolta etuutta on maksettu samaan työtuloon perustuen, on tällöin se ansio, jonka perusteella etuus on ensimmäisen kerran laskettu, eikä siihen tehdä maksun kestäessä indeksitarkistuksia.
Esimerkiksi kolmen vuoden ajan yhtäjaksoisesti maksetun kuntoutusrahan tai entisin perustein myönnetyn kuntoutusrahan etuuden peruste on rekisterissä samansuuruinen jokaisena kolmena vuotena eli ensimmäisen alkamisen tasoisena. Vasta eläkettä laskettaessa etuuden perusteet eri vuosilta tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen laskentahetken tasoon. Jos kuntoutusraha on myönnetty entisin perustein kuntoutustuen jälkeen, etuuden peruste on koko kuntoutusrahajakson kuntoutustuen alkamisen tasossa.
Laissa mainitut 523,61 euron, 1 047,22 euron sekä 12 566,70 euron rahamäärät ovat vuoden 2004 tasossa.
Taulukko. Etuusansion huomioon ottaminen eläkkeessä vuodesta 2010 alkaen.
| Etuudet (jakajat päiväkohtaiseksi muuntoa varten) | Ansaitun eläkkeen etuusansio % | Tulevan ajan etuusansio % |
|---|---|---|
|
Vanhempainpäivärahat, työntekijälle maksetut (300) |
117 |
117 |
|
Vanhempainpäivärahat, työnantajalle maksetut (300) |
17 |
17 |
|
Vanhempainpäiväraha, vähimmäistasoinen (25) |
523,61 euroa/kk |
523,61 euroa/kk |
|
Vanhempainpäiväraha, työskentelyn takia vähimmäistasoisena maksettu |
Väh.päivärahan määrä |
Väh.päivärahan määrä |
|
Vuorottelukorvaus (21,5) |
55 |
100 |
|
Työttömyyspäiväraha (21,5) |
75 |
100 |
|
Työvoimapoliittinen koulutustuki (21,5)
|
65
|
100
|
|
Koulutuspäiväraha (21,5)
|
65
|
100
|
|
Aikuiskoulutustuki (21,5) |
65 |
100 |
|
Aikuiskoulutustuki yrittäjillä (21,5) |
65 (523,61 eurosta) |
523,61 euroa/kk |
|
Eri lakien mukainen kuntoutusraha:
|
65 |
100 |
|
Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha (300) |
65 |
100 |
|
LITA-ansionmenetyskorvaukset |
65 |
100 |
|
Työttömyysturvalain peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ym. Kelan maksamat työttömyyskoulutusetuudet (21,5) |
0 |
1 047,22 euroa/kk |
|
Sairauspäiväraha peruspäivärahan jälkeen (samansuuruinen) (25) |
0 |
1 047,22 euroa/kk |
|
Erillislain* tarkoittama alle 3-vuotiaan lapsen hoito (25) |
523,61 euroa/kk |
1 047,22 euroa/kk
|
|
Erillislain* tarkoittama opiskelu |
523,61 euroa/kk |
1 047,22 euroa/kk
|
* Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta 644/2003
Työkyvyttömyyseläke -
Tulevan ajan eläkkeen laskenta
.
Tulevan ajan eläkkeen laskennasta tarkemmin.
Eläkkeen karttuminen -ohjeisto