• Vakuuttaminen
  • TyEL-vakuuttaminen
    • Eläkkeen perusteena olevat työansiot
    • TyEL-eläketurvan järjestäminen
    • TyEL-vakuuttamisen edellytykset
    • Työeläkevakuutusmaksu
    • Työntekijän työeläkevakuutusmaksu
      • Muutoksenhaku
      • Henkilöpiiri
      • Maksun perusteena oleva ansio
      • Määrä
      • Vaikutus eläkkeen perusteena oleviin ansioihin
      • Vaikutus ansiorajamääriin
      • Pidättäminen
  • YEL-vakuuttaminen
  • Vakuuttaminen kansainvälisessä tilanteissa
  • Valvonta ja tietojen selvittäminen
  • Apurahansaajien ja urheilijoiden vakuuttaminen
  • Yleiset ohjeet
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu Julkaisuaika:

Muutoksenhaku työntekijän työeläkevakuutusmaksuun Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

Muutoksenhausta työntekijän työeläkevakuutusmaksun määräämiseen ja perintään noudatetaan soveltuvin osin, mitä TyEL:ssä säädetään työnantajan valitusoikeudesta eläkevakuutusmaksuasioissa (perustevalitus,TyEL:n 131 §).

Jos työntekijä on tyytymätön häneltä pidätettyyn työeläkevakuutusmaksuun, hän voi tehdä perustevalituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Valitus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona maksu on pidätetty.

Perustevalitusta varten ei tarvita erillistä päätöstä. Työntekijä voi liittää valitukseensa palkkalaskelman tai ennakonpidätystodistuksen, josta käy ilmi pidätetyn työeläkevakuutusmaksun määrä.

Valitusaste voi päätöksessään katsoa, että työntekijän työeläkevakuutusmaksu on pidätetty väärän suuruisena, muuten virheellisesti tai että työnantajalla ei olisi ollut oikeutta pidättää maksua. On huomattava, että maksua ei ole pidätetty virheellisesti, jos se palkanmaksuhetken tietojen perusteella on ollut perusteltua pidättää.

Jos valitusaste katsoo, että työntekijän työeläkevakuutusmaksu on pidätetty virheellisesti, työnantajan on työntekijän vaatimuksesta palautettava työntekijälle tältä aiheettomasti tai määrältään liian suurena peritty työntekijän työeläkevakuutusmaksu. Maksua ei kuitenkaan palauteta, jos työnantaja on perinyt sen alle 41,89 euron (2004 palkkakertoimen 1,000 tasossa) kuukausiansioista eikä työnantaja vaadi maksua palautettavaksi.

TyEL:n 161 §:n perusteella työntekijä saa muutoksenhakuelimeltä täytäntöönpanokelpoisen päätöksen työeläkevakuutusmaksun palauttamisesta, eikä palautusta tarvitse enää hakea yleisestä alioikeudesta, kuten TEL:n aikana.

Ketä työntekijän työeläkevakuutusmaksu koskee Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu peritään ansioeläketurvan kustantamista varten kaikissa työ- ja virkasuhteeseen perustuvissa ansioeläkejärjestelmissä. Maksu koskee siis työ- ja virkasuhteessa sekä muussa palvelussuhteessa olevia henkilöitä.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu peritään, vaikka muualla laissa olisi säädetty, että työntekijät tai viranhaltijat eivät osallistu eläketurvan kustantamiseen. Maksusta säädetään TyEL:n 153 §:ssä. Ennen TyEL:iä maksu oli nimeltään työntekijäin eläkemaksu ja siitä säädettiin TEL 12 b § :ssä LEL:n 10 c § :ssä ja TaEL:n 7 a § :ssä.

Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vastaava maksu on nimeltään työntekijän eläkemaksu ja sitä koskevat säännökset ovat VaEL:n 136 §:ssä. Ennen VaEL:ia ne olivat VERL:n 4 §:ssä. KUEL:n piiriin kuuluvien osalta maksun nimi on palkansaajien eläkemaksu ja siitä säädetään KUEL 133 §:ssä.

Suomen Pankin eläkesäännön, kansaneläkelaitoksen eläkesäännön, KiEL:n ja OrtKL:n piiriin kuuluvien maksuvelvollisuudesta on säädetty erikseen (Laki Suomen Pankin virkamiehistä 58 §, Laki Kansaneläkelaitoksesta 14 §, KiEL 8 a § ja OrtKL 21 §).

MEL:n piiriin kuuluvien työntekijöiden vakuutusmaksuvelvollisuus määräytyy MEL:n mukaan. MEL 141 §:n mukaan vakuutettujen työntekijäin oma maksuosuus on puolet koko vakuutusmaksusta eli suurempi kuin muiden eläkelakien mukaan vakuutettujen työntekijäin maksuosuus.

Yrittäjiä työntekijäin eläkemaksu ei luonnollisestikaan koske, sillä he kustantavat itse eläketurvansa. Yrittäjien vakuutusmaksu on kuitenkin 53 vuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien korotettu yhtä monella prosenttiyksiköllä, jolla työntekijäin eläkemaksua on yli 53-vuotiailla korotettu ( YEL 114 § 3 momentti , MYEL 22 § 4 momentti ).

TyEL:n mukaan vapaaehtoisesti vakuutetut

Velvollisuus maksaa työntekijän työeläkevakuutusmaksu koskee myös luottamustoimessa olevaa henkilöä, joka on vakuutettu TyEL 8 § :n mukaisesti, vaikka hän ei olisi samanaikaisesti työsuhteessa palkkion maksajaan. TEL:n mukaan tällaiselta henkilöltä ei pidätetty työntekijäin eläkemaksua.

Velvollisuus maksaa työntekijän työeläkevakuutusmaksu koskee, toisin kuin TEL:n mukaan, myös niitä työeläkelakien soveltamispiirin ulkopuolelle jääviä työntekijöitä, jotka työskentelevät ulkomailla ja joille työnantaja on vapaaehtoisesti järjestänyt eläketurvan TyEL 150 § :n 2, 3 ja 5 momentin mukaisesti.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun peruspiirteet

• STM vahvistaa työntekijän työeläkevakuutusmaksun suuruuden
• koko eläkevakuutusmaksun vuotuisesta korotuksesta puolet katetaan työntekijän työeläkevakuutusmaksulla
• työnantajalla on oikeus palkanmaksun yhteydessä pidättää työntekijälle maksamastaan palkasta työntekijän työeläkevakuutusmaksu.
• työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään siitä ansiosta, joka otetaan eläkettä määrättäessä huomioon
• työnantaja vastaa koko vakuutusmaksusta eläkelaitokselle
• eläkettä laskettaessa otetaan huomioon työntekijän työeläkevakuutusmaksun vaikutus
  

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun perusteena oleva TyEL-ansio Julkaisuaika: 24.09.2010 Voimassaoloaika: 24.09.2010 - toistaiseksi

Muutokset korvattuun ohjeeseen verrattuna:

• Ohjeen kohtaa TyEL-ansiot ja maksuajankohdan merkitys on muutettu. Maksuperiaate koskee myös 18 ja 68 vuoden täyttämistilanteita. Työntekijän eläkemaksu pidätetään 18-vuotiaalle maksetusta palkasta, vaikka työsuhde ei alle 18-vuotiaana tehtynä kuulu TyEL:n piiriin. Vastaavasti palkasta, joka maksetaan 68 vuotta täyttäneelle, ei pidätetä työntekijän eläkemaksua, vaikka työ alle 68-vuotiaana tehtynä kuuluu TyEL:n piiriin.

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen eläketurvan 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään pääsääntöisesti tänä vakuuttamisvelvollisuuden kohteena olevana aikana maksetuista ansioista (maksuajankohta-periaate, kassa-periaate) ja niistä karttuu eläkettä.

Eläkkeen perusteena olevan työansion käsite on työntekijäin eläkemaksua määrättäessä sama kuin se muutenkin on TyEL:n 70 §:n perusteella.

TyEL-ansiot ja palkan maksuajankohdan merkitys

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään kaikesta sellaisesta palkasta, josta karttuu TyEL-eläketurvaa. Siten maksu pidätetään myös luottamustehtävää hoitavan henkilön palkkiosta ja ulkomailla työskentelevän palkasta.

Vaikka TyEL ei koske työsuhdetta alle 18-vuotiaana, tällaisen työsuhteen palkasta pidätetään työntekijän työeläkevakuutusmaksu, jos palkka maksetaan 18-vuotispäivää seuraavana kalenterikuukautena. TyEL ei koske työsuhdetta myöskään sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös tällöin työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättäminen määräytyy lähtökohtaisesti maksuperiaatteen mukaan.

Ratkaisut työntekijäin eläkemaksun pidättämisessä näissä erilaisten ikärajojen täyttämiseen, ansioiden maksuajankohtaan ja työskentelyajankohtaan liittyvissä tilanteissa, ovat yhteneviä sen kanssa, miten työnantajan vakuuttamisvelvollisuus näiden asioiden osalta näissä tilanteissa ratkaistaan. Asiaa on tarkemmin käsitelty Eläkkeen perusteena olevat työansiot -ohjeistossa olevassa eläkkeen perusteena olevien työansioiden kohdentamista käsittelevässä ohjeessa.

On huomattava, että kysymys pidätettävän maksun suuruudesta (työntekijäin eläkemaksuprosentti, pidätysprosentti) ratkaistaan maksuajankohdan perusteella, vaikka ansioita esimerkiksi eläkettä määrättäessä kohdennettaisiin, tästä tarkemmin tämän saman ohjeiston Työntekijän työeläkevakuutusmaksu ohjeessa Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä .

Palvelurahat, täydennyspäiväraha

TyEL 70 §:n 2 momentin mukaan eläkkeen perusteena olevina ansioina otetaan huomioon mm. yleisöltä saatavat palvelu- ja lahjarahat sekä työnantajan ylläpitämän sairauskassan maksamat päivärahat. TyEA:n 5 §:n mukaan työnantaja pidättää kuukausittain työntekijältä työntekijän työeläkevakuutusmaksun hänen ilmoittamansa palvelurahojen määrän perusteella. Työnantajan pidätysoikeutta tilanteissa, joissa palkka perustuu palvelurahoihin, on käsitelty ETK:n lausunnossa 12324 .

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään myös vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan myöntämästä täydennyspäivärahasta sekä muun sijaismaksajan maksamasta palkasta. Sairauskassa pidättää maksun ja tilittää sen edelleen työnantajalle. Näin siksi, että täydennyspäiväraha on veronalaista tuloa, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevissa työansioissa. Ks myös jäljempänä yksityisen hoidon tuki, josta määräytyvästä työeläkevakuutusmaksusta vastaavat lapsen vanhemmat.

Luontoisedut

Jos henkilön koko palkka suoritetaan luontoisetuina, ei häneltä pidätetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua, koska ei ole ansiota, johon pidätys voisi kohdistua. Näissäkin tilanteissa on työnantaja aivan normaalisti velvollinen suorittamaan koko työeläkevakuutusmaksun eläkelaitokselle.

Jos henkilö saa sekä rahapalkkaa että luontoisetuja, pidätetään koko ansion perusteella määräytyvä työntekijän työeläkevakuutusmaksu rahapalkasta. Työnantaja voi tällaisessa tilanteessa pidättää työntekijän työeläkevakuutusmaksun myöhempien palkanmaksujen yhteydessä yhden vuoden kuluessa.

Yksityisen hoidon tuki

Jos KELA maksaa työsuhteessa olevalle lastenhoitajalle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) tarkoitettua yksityistä tukea, ei KELA pidätä tästä suorituksesta työntekijän työeläkevakuutusmaksua, vaikka kyseessä onkin lastenhoitajan saama palkka. KELA toimii tapauksessa palkan sijaismaksajana varsinaisen työnantajan, hoidettavan lapsen vanhempien, puolesta. Todellinen työnantaja on näissäkin tilanteissa vastuussa koko vakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle.

Soveltamiskäytännön mukaan yksityinen perhepäivähoitaja toimii yleensä yrittäjäasemassa. Työskentely voi kuitenkin tapahtua työsuhteessa , jos tästä on nimenomaisesti sovittu hoitajan ja lasten vanhempien välillä. Kotitalouden teettämä työsuhteessa tehty työ vakuutetaan aina TyEL:n mukaisesti.

Eläkkeen rinnalla tehty työ ja siitä saadut ansiot

Koska kaikki eläkkeen rinnalla 18-67-vuotiaana tehty työ tulee vakuuttaa ja siitä karttuu myös eläkettä, pidätetään siitä työntekijän työeläkevakuutusmaksu.

Vakuuttamisvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, milloin eläke on alkanut eikä myöskään sillä, onko eläke täysitehoinen.

Lähetystöjen palveluksessa olevat

Suomessa tehtävän työn osalta diplomaattisen edustuston hallinnolliseen ja teknilliseen henkilökuntaan sekä edustustojen palveluskunnan jäseniin ja henkilökunnan yksityispalvelijoihin sovelletaan Suomen työeläkelainsäädäntöä, jos he ovat Suomen kansalaisia tai asuvat vakinaisesti Suomessa.

Jos edustusto työnantajana on velvollinen järjestämään lain mukaisen työeläketurvan, pidätetään myös työntekijöiltä eläkemaksu työsuhteessa saadusta ansiosta. Sillä seikalla, miten veron ennakko käytännössä suoritetaan, ei ole merkitystä. Vaikka Suomessa toimiva edustusto työnantajana on erityissäännöksen perusteella vapautettu ennakonpidätyksen suorittamisesta, työntekijäin eläkemaksu tulee vakuuttamisvelvollisen työnantajan pidättää.

Palkka konkurssipesältä, konkurssissa valvottu palkkasaaminen

Ennen konkurssia syntyneet palkkasaatavat

Työntekijä voi valvoa konkurssissa sellaiset palkkasaamiset, jotka perustuvat aikaan ennen konkurssin alkamista. Käytännössä tämä on harvinaista, koska yleensä työntekijät hakevat tällaiset palkkasaamiset palkkaturvasta, joka saamiset suorittaa ja jolle samalla siirtyy valvontaoikeus palkkasaamisen osalta. Palkkaturva maksaa työntekijöiden palkkasaatavat vähennettynä työntekijäin eläkemaksulla 1.1.2005 alkaen.

Jos konkurssipesä konkurssituomion perusteella suorittaa tällaisia valvottuja palkkasaatavia joko työntekijälle tai muulle taholle, ei näistä jako-osuutena suoritettavista saatavista pidätetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua.

Konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuva palkka

Normaalisti työntekijäin työsuhde jatkuu ainakin irtisanomisajan (14 päivää) konkurssin alkamisen jälkeen. Työsuhde konkurssipesään voi myös jatkua pitempään konkurssin alkamisen jälkeen. Tältä ajalta suoritettavasta palkasta työnantaja (konkurssipesä) pidättää aivan normaalisti työntekijän työeläkevakuutusmaksun. Konkurssipesä on näissä tapauksissa vakuuttamisvelvollinen työnantaja ja vastaa koko työeläkevakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle.

Jos konkurssipesällä ei ole varaa suorittaa konkurssin jälkeiseen aikaan kohdistuvia palkkoja, suorittaa ne palkkaturva työntekijäin eläkemaksulla vähennettynä.

Vakuutuspalkka ja ulkomailla tapahtuvasta työskentelystä saatu palkka

Kun ulkomailla tapahtuva työskentely vakuutetaan joko lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti Suomen työeläkelakien mukaisesti, määritellään yleensä TyEL 72 §:ssä tarkoitettu vakuutuspalkka. Jos Suomen työeläkelakien mukaan vakuutettava työskentelyrupeama ulkomailla on lyhyt, on mahdollista, että vakuuttamisen ja eläkkeen perusteena ovat todelliset ansiot. Sekä vakuutuspalkasta että niistä ulkomaantyön tilanteista, joissa vakuutuspalkkaa ei käytetä, ks ohjeiston Eläkkeen perusteena olevat työansiot ohjeet vakuutuspalkka ja ulkomaantyö, jossa ei käytetä vakuutuspalkkaa .

Kun lakisääteisesti vakuutetussa ulkomaan työssä eläkkeen perusteena oleva työansio on TyEL 72 §:n mukainen vakuutuspalkka, määräytyy pidätettävä työntekijän työeläkevakuutusmaksu normaalisti tämän vakuutuspalkan perusteella eikä siis todellisuudessa maksetun ansion perusteella.

Jos ulkomailla työskentelyn vakuuttamisessa ei käytetä vakuutuspalkkaa vaan todellisia ansioita, myös työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään todellisista ansioista.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättämiseen vakuutuspalkasta ei vaikuta se, miten ulkomailla saatua ansiotuloa verotetaan Suomessa tai ulkomailla (ennakonpidätys, lähdeverotus, verovapaus). Myöskään valuutalla, jolla palkka maksetaan, ei ole vaikutusta työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättämiseen.

Ulkomainen yritys palkanmaksajana

Työskentely ulkomailla voi tapahtua niin sanotun kolmikantasopimuksen puitteissa, missä sopimuksessa työntekijä, lähettävä työnantaja ja ulkomainen yritys sopivat työntekijän tilapäisestä siirrosta ulkomaisen yhtiön käyttöön. Asiasta kerrotaan tarkemmin vakuutuspalkkaa käsittelevässä ohjeessa.

Jos kolmikantasopimus on sen kaltainen, että työntekijä voidaan vakuuttaa edelleen Suomessa, vaikka hänen palkkansa maksaa ulkomainen yhtiö, pidättää tämä ulkomainen yhtiö myös työntekijän työeläkevakuutusmaksun. Maksu pidätetään vakuutuspalkan eikä tosiasiallisesti maksetun palkan perusteella.

Ulkomaisen yrityksen pidättämän maksun siirtäminen suomalaiselle työnantajalle on näiden välinen sopimusasia. Kuten normaalistikin on vakuutuksen ottanut työnantaja joka tapauksessa vastuussa koko eläkevakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle.

Ulkomainen yritys maksaa palkkaa Suomessa tapahtuvan työskentelyn perusteella

Ulkomainen yritys voi olla vakuuttamisvelvollinen sillä perusteella, että sen palveluksessa tehty työ tapahtuu Suomessa. Myös näissä tilanteissa työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään. Maksu pidätetään normaalisti maksetusta palkasta. Näissä tilanteissa ei käytetä vakuutuspalkkaa, vaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään todellisten ansioiden perusteella. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättämiseen ei myöskään vaikuta se, missä valuutassa palkka maksetaan tai se, miten palkkaa verotetaan Suomessa tai ulkomailla.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

TyEL:n 153 §:n 1 momentin mukaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä on 3 % lisättynä puolella siitä prosenttimäärästä, jolla TyEL:n mukaisen perusvakuutuksen keskimääräinen vakuutusmaksu ilman 53 vuotta täyttäneiden korotettua maksua prosentteina palkasta ylittää luvun 18,2. STM vahvistaa maksun suuruuden vuosittain asetuksella.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä on vuonna 2007 alle 53-vuotiailla 4,3 % ja 53-vuotta täyttäneillä 5,4 % , eli sama kuin vuonna 2006.

työntekijäin eläkemaksuprosentti vuodesta 1993 alkaen

TyEL:n 153 §:n mukaisesti puolet työeläkevakuutusmaksun korotuksesta siirretään vuosittain työntekijäin eläkemaksuun. Yli 53-vuotiaiden työntekijäin eläkemaksu on lain perusteella 19/15 osaa alle 53-vuotiaiden maksusta. Korotettua maksua peritään sen kuukauden jälkeen maksetuista ansioista, jona henkilö täyttää 53 vuotta. Yrittäjän maksuprosentti korottuu vasta 53 vuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta ( YEL 61 § 1 momentti ).

Eläkemaksun määrä ratkaistaan maksuhetken perusteella. Näin niissäkin tapauksissa, joissa ansioita eläkettä määrättäessä kohdennetaan muuhun ajankohtaan kuin maksamishetkeen. Jos henkilölle maksetaan ansioita työstä, joka on tehty alle 53-vuotiaana, sen kuukauden jälkeen, jona hän on täyttänyt 53 vuotta, peritään työntekijän työeläkevakuutusmaksu korotettuna. Vastaavasti vuodenvaihteessa työntekijän työeläkevakuutusmaksu pidätetään maksuhetken prosentin mukaisesti, vaikka maksettu ansio perustuisi edellisen vuoden puolella tehtyyn työhön.

Vaikka ansio kohdennettaisiin ansainta-ajankohtaan esimerkiksi vakuuttamisvelvollisuuteen liittyvästä ikärajasta johtuen, niin tällöinkin työntekijäin eläkemaksun maksuprosentti määräytyy maksuhetken perusteella.

Esimerkki: Henkilö täyttää 68 vuotta 15.12.2007. Hänelle maksetaan joulukuun 2007 palkka 15.1.2008. Työnantaja pidättää työntekijäin eläkemaksun vuoden 2008 perusteen mukaisesti. Maksu siis pidätetään ja ansiot kohdennetaan ansainta-ajalle, koska joulukuun 2007 ansiot vielä kartuttavat eläkettä. Maksu määrätään kuitenkin vuoden 2008 maksuprosentin perusteella.

Jos työnantaja ei maksa palkkaa normaalin säännönmukaisen palkanmaksuaikataulun mukaisesti, pidätetään työntekijän työeläkevakuutusmaksu palkan normaalin maksuajankohdan prosentin mukaisesti.

Palkkaa ei voida pitää normaalina ja säännönmukaisena ajankohtana maksettuna, jos työnantaja on velvollinen maksamaan palkan lisäksi korkolain mukaista viivästyskorkoa tai työsopimuslaissa tarkoitettua odotusajan palkkaa. Tarkemmin normaalin ja säännönmukaisen palkanmaksuajankohdan määrittelystä on ohjeistossa Eläkkeen perusteena olevat työansiot olevassa ohjeessa Työansioiden kohdentaminen . Tällaiset tilanteet, joissa palkkaa ei makseta ajallaan, liittyvät yleensä joko työnantajan maksukyvyttömyyteen, jolloin palkan yleensä maksaa palkkaturva, tai erimielisyyksiin palkan määrästä.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun vaikutus eläkkeen perusteena oleviin ansioihin Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

TyEL:n 73 § :n mukaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu otetaan huomioon eläkettä määrättäessä. Eläkettä laskettaessa kunkin vuoden työansiosta vähennetään määrä, joka vastaa tälle vuodelle vahvistettua työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosenttia.

Vähennysprosentti vuodesta 1993 alkaen

Vastaavaa vähennystä ei tehdä YEL- ja MYEL-työtuloon YEL- ja MYEL-eläkettä määrättäessä.

Yli 52-vuotiaiden kohdalla on vähennysprosenttia korotettu (19/15 osaa) työntekijän työeläkevakuutusmaksun korotusta vastaavasti. Sen vuoden ansioista, jona henkilö täyttää 53 vuotta, tehdään vähennys laskennallisesti kuukauden tarkkuudella seuraavasti:

Sen vuoden ansiot, jona työntekijä täyttää 53 vuotta, jaetaan 53-vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeisten ja sitä edeltävien kuukausien suhteessa. Edeltäviä kuukausia vastaavista keskikuukausiansiosta tehdään alle 53-vuotiaan maksuprosentin mukainen työntekijän työeläkevakuutusmaksu –vähennys. Korotettu työntekijän työeläkevakuutusmaksu –vähennys tehdään syntymäpäiväkuukauden jälkeisten kuukausien laskennallisista ansioista.

Vuoden 2005 alusta alkaen eläkettä karttuu paitsi työansioista niin myös erilaisista sosiaalietuuksista (etuusansioista). Eläkkeen perusteena olevista etuusansioista ei tehdä eläkettä laskettaessa työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosenttia vastaavaa vähennystä.

Luottamustoimen perusteella karttuva eläke

Luottamustoimesta saaduista ansioista tehdään aina työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosenttia vastaavaa vähennys, kun luottamustoimen perusteella määrätään eläkettä. Asiaan ei vaikuta se, onko luottamustoimesta maksetusta korvauksesta pidätetty työntekijän työeläkevakuutusmaksu.

Vakuutuspalkka

Ulkomaantyöstä vakuutuspalkan perusteella eläkettä määrättäessä vähennetään aina vakuutuspalkasta työeläkevakuutusmaksuprosenttia vastaava määrä. Vähennykseen ei vaikuta se, onko ulkomaantyö vakuutettu lakisääteisesti vai vapaaehtoisesti. Merkitystä ei ole myöskään sillä, onko vapaaehtoisesti vakuutetun työskentelyn vakuutuspalkasta pidätetty työntekijän työeläkevakuutusmaksua vai ei.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun vaikutus vakuuttamista ja eläkeoikeutta koskeviin ansiorajamääriin Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

Arvioitaessa TyEL:n mukaista vakuuttamisvelvollisuutta ( TyEL 4 §:n 3 momentti ), ei ansioista vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua vastaavaa määrää. Vähennys tehdään vasta eläkettä määrättäessä.

Samoin jos tutkitaan eri eläkelajien suorittamisen edellytyksenä olevien ansiorajojen ylittämistä (YVE, TTE, LUTU), ei ansioista tehdä työntekijän työeläkevakuutusmaksuvähennystä.

Osa-aikaeläkkeeseen liittyvää ansioalenemaa laskettaessa kokoaikatyön vakiintunutta ansiotasoa määriteltäessä kokoaikatyön ansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksu, mutta osa-aikatyön ansioista ei vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua (tarkemmin Osa-aikaeläke-ohjeiston ohjeessa Osa-aikaeläkkeen määrä ).

Palkkakerrointa ja työeläkeindeksiä määrättäessä palkkatason muutoksesta vähennetään määrä, joka vastaa työntekijän työeläkevakuutusmaksun muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättäminen Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja työnantajan työeläkevakuutusmaksu muodostavat yhdessä ansioeläketurvan kustantamiseksi suoritettavan työeläkevakuutusmaksun.

Työeläkevakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle vastaa yksin vakuuttamisvelvollinen työnantaja. Eläkelaitos voi periä vakuutusmaksua ja kohdistaa laiminlyönteihin liittyvät vaatimukset vain työnantajaan.

Jos työntekijän työeläkevakuutusmaksu on ilmeisen virheen vuoksi jäänyt palkanmaksun yhteydessä pidättämättä, työnantaja voi pidättää maksun enintään kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Jos työntekijälle ei palkanmaksun yhteydessä ole maksettu työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättämiseen riittävää rahapalkkaa ja hänelle kuitenkin kertyy eläketurvaa, työnantaja voi pidättää työntekijän työeläkevakuutusmaksun vuoden kuluessa seuraavien palkanmaksujen yhteydessä.

Jos korvauksen suoritushetkellä osapuolet katsovat työskentelyn tapahtuvan yrittäjäasemassa ja jälkikäteen todetaan, että työskentely on tapahtunut työsuhteessa ja tulee vakuuttaa TyEL:n mukaisesti, ei työnteettäjä voi myöhemmin periä työntekijän työeläkevakuutusmaksua.

Ks. tarkemmin TyEL-vakuuttamisohjeessa oleva ohje Työeläkevakuutusmaksu .

Rikoslain 29 lukuun on 1.1.2007 alkaen lisätty työeläkevakuutusmaksupetosta koskevat 4 a ja 4 b §. Rangaistus työeläkevakuutusmaksupetoksesta voi olla sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Jos teko on vähäinen, siitä voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos maksun korotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi. Törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta rangaistus on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Ks tarkemmin ohje Eläketurvan järjestämisvelvollisuuden kiertäminen ja väärinkäyttö .