• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
  • Eläkelajien yhteiset
    • Elinaikakerroin
    • Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen
    • Eläkkeen karttuminen
      • Eläkkeen karttuminen
      • Eläkkeen karttuminen, kun henkilö ei ole eläkkeellä
      • Karttuminen eläkkeen katkojen aikana saaduista työansioista
      • TEL-suojaosuuden laskenta
      • Vanhuuseläkkeen varhentaminen
      • Vanhuuseläkkeen lykkääminen
      • Vanhuuseläke 62 vuotta alemmassa iässä
      • Harkinnanvarainen eläkepalkan tarkistaminen
      • Eläkkeen karttuminen eläkesuhteesta
      • Karttuminen eläkkeen rinnalla
    • Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
    • Eläkkeen maksaminen muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen
    • Eläkkeen perusteena olevat työansiot
    • EU-virkamiesten eläkeoikeuksien siirto
    • Kertasuoritus
    • Perusturvan ansaitun eläkkeen muuntokertoimet 1.1. 2005 alkaen
    • Työeläkeasioiden hoitaminen toisen puolesta
    • Työeläkkeiden indeksiturva
    • Vapaakirjaus 31.12.2004
    • Vilmamenettely ja eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos
    • Yhteensovitus ja ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä
  • Kuntoutus
  • Lisäeläketurva
  • Osa-aikaeläke
  • Perhe-eläke
  • Työkyvyttömyyseläke
  • Työttömyyseläke
  • Ulkomaantyö ja eläke
  • Vanhuuseläke
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Eläkkeen karttuminen Julkaisuaika:

Eläkkeen karttuminen Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Ohjetta on tarkennettu ja muutettu vuoden 2010 alusta voimaantulleiden lakimuutosten johdosta.

• Tulevan ajan karttumisprosentti on työkyvyttömyyseläkkeessä 1,5 työntekijän 63 vuoden täyttämiskuukauden loppuun saakka eläketapahtuman ollessa 1.1.2010 tai sen jälkeen.
• Vuorotteluvapaan ajalta etuusansiosta otetaan huomioon 55 prosenttia.

Muut muutokset, jotka vaikuttavat eläkkeen määrään

• Työkyvyttömyyseläkkeeseen tulee kertakorotus, joka määräytyy eläkkeensaajan iän mukaan.
• Leskeneläkkeen vähentämisessä sovelletaan kaikille yhtä vähennysperustetta, joka on vuoden 2010 palkkakerrointasossa 615,50 euroa/kk.
• Vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.
• Muutokset osa-aikaeläkkeeseen tulevat voimaan 1.1.2011 alkaen ja koskevat vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Ikäraja osa-aikaeläkkeelle jäämiseen nousee 58 vuodesta 60 vuoteen ja karttuma ansionalenemasta poistuu.

Vuoden 2005 säännöksin myönnettävällä eläkkeellä tarkoitetaan tässä ohjeistossa myös TyEL:n mukaisia eläkkeitä.

Vuoden 2005 säännökset koskevat työntekoa vuoden 2005 alusta lähtien. Ennen vuotta 2005 alkaneet työsuhteet päätettiin teknisesti vuoden 2004 lopussa ja niistä siihen mennessä karttunut eläke on laskettu rekisteriin vuoden 2004 säännösten mukaisesti (vuoden 2004 vapaakirja).

1.1.2005 alkaen eläke lasketaan vuosittain vuosiansioiden ja iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti. Työeläkettä karttuu kaikista vakuutetuista työansioista sekä yrittäjätyötuloista 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden täyttämiskuukauden loppuun.

Vakuuttamisvelvollisuus noudattaa myös näitä rajoja. Vakuuttamisvelvollisuus ei koske kuitenkaan 60 vuotta täyttänyttä yrittäjää, joka on vanhuus- tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Yrittäjä voi tuolloin vakuuttaa työtulonsa vapaaehtoisesti YEL- tai MYEL-vakuutuksella.

Eläkettä laskettaessa aikaisempien vuosien ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamishetken tasoon ensin TEL-indeksillä vuoden 2004 tasoon, siitä eteenpäin palkkakertoimella ja ansioista vähennetään palkansaajan työeläkemaksu.

Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä hakemuksesta 62–68 ikävuoden välillä. 63–68-vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyvälle maksetaan siihen mennessä koko työuran ajalta karttunut eläke. Työsuhteen/työsuhteiden, joista vanhuuseläke haetaan maksuun, tulee päättyä viimeistään eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun.

Mikäli vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, korotetaan eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy. Vanhuuseläkkeen saaminen 68 vuoden iässä ei edellytä työsuhteen päättymistä.

Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 62 vuotta. Varhennusvähennys on 0,6 prosenttia kutakin varhennuskuukautta kohden. Varhennusvähennys lasketaan 63 vuoden ikää edeltäviltä kuukausilta.

Muu kuin osa-aikaeläke tai sen jälkeen myönnettävä eläke lasketaan sekä vuoden 2004 että 2005 säännösten mukaan sellaisista TEL-työsuhteista, jotka olivat voimassa 1.1.2005 ja jatkuivat yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka (ns. suojattu työsuhde). Lisäksi edellytyksenä on, että eläketapahtuma sattuu viimeistään vuonna 2011. Tällaisesta suojatusta työsuhteesta karttunut eläke lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaan yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka ilman 31.12.2004 vapaakirjausta. Jos vuoden 2004 säännösten mukaan lasketusta eläkkeestä tulee suurempi kuin kyseisestä työsuhteesta vuoden 2005 säännösten mukaan lasketusta eläkkeestä, lisätään erotus vuoden 2005 säännösten mukaan myönnettyyn eläkkeeseen TEL-suojaosuutena.

Eläkkeen kuukausimäärään vaikuttaa pienentävästi 1.1.2010 alkaen elinaikakerroin. Elinaikakertoimen soveltamisen jälkeen kokonaiseläkkeeseen tehdään viimeisenä mahdollinen LITA-vähennys.

Elinaikakertoimesta kerrotaan tarkemmin Työeläkelakipalvelun Elinaikakerroin-ohjeistossa. LITA-korvausten vähentämisestä kerrotaan Ensisijaisten etuuksien vähentäminen -ohjeistossa.

Eläkkeen karttuminen, kun henkilö ei ole eläkkeellä Julkaisuaika: 18.03.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

• Esimerkkiä 1 on täsmennetty

Vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan eläkettä karttuu työntekijän tai yrittäjän 18-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 68 vuotta. Eläke lasketaan kunkin vuoden työansioiden tai yrittäjätyötulon ja työntekijän/yrittäjän iänmukaisten karttumisprosenttien perusteella. Eläkettä karttuu myös palkattomina aikoina saatujen etuuksien perusteella.

Eläkkeen laskennassa huomioonotettavista työansioista on kerrottu tarkemmin Eläkkeen perusteena olevat työansiot -ohjeistossa.

Eläkkeiden tarkistamisesta laskentavuoden tasoon kerrotaan Työeläkkeiden indeksiturva -ohjeistossa.

Henkilö on 18 – 52 vuotta

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia niistä työansioista, jotka työntekijä on ansainnut 18 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 53 vuotta.

Henkilö on 53 – 62 vuotta

Eläkettä karttuu 1,9 prosenttia niistä työansioista, jotka työntekijä on ansainnut 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 63 vuotta.

Henkilö on 63 – 67 vuotta

Eläkettä karttuu 4,5 prosenttia niistä työansioista, jotka työntekijä on ansainnut 63 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 68 vuotta.

Esimerkki

Eläkkeen karttuminen työansioista/yrittäjän työtulosta, kun henkilö on syntynyt 15.3.1992

Karttuma palkattomista etuuksista

Vuoden 2005 alusta eläkettä karttuu palkattoman etuuden perusteena olevasta ansiosta (etuusansio). Eläkettä laskettaessa otetaan huomioon erisuuruinen prosenttiosuus etuuslajista riippuen. Myös tutkintoon johtanut opiskelu ja alle kolmevuotiaan lapsen hoito kartuttavat myös eläkkeeseen verrattavaa etuutta. Siitä perusteesta, joka otetaan huomioon eläkettä laskettaessa, karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Palkattomien aikojen etuuksista ja niiden perusteella laskettavasta eläkkeestä kerrotaan tarkemmin Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta -ohjeistossa.

PTEL-vähennys

Eläkettä laskettaessa vuosityöansiot ja etuusansiot tarkistetaan ensin palkkakertoimella (1.1.2005 alkaen) eläkkeen alkamishetken tasoon. Sen jälkeen vuosityöansioista tehdään työntekijän eläkemaksuprosenttia vastaava vähennys, jonka suuruus riippuu työntekijän iästä. PTEL-vähennykset ovat erisuuruiset alle 53-vuotiaille ja 53 vuotta täyttäneille. PTEL-maksu vahvistetaan vuosittain. Kumpikin vähennyskerroin lasketaan vuosittain kolmeen desimaaliin pyöristettynä. Vähennys koskee vain työansioita ja se tehdään myös eläkkeen rinnalla eläkettä kartuttavista työansioista.

Merimieseläkettä ja yrittäjäeläkettä laskettaessa ei tehdä työntekijän maksuprosenttia vastaavaa vähennystä.

Työansioiden jaksotus eri karttuma-ajoille

Eri karttuma-ajoille kuuluva työansio lasketaan kuukauden tarkkuudella. Karttumisprosentit otetaan huomioon niiden kalenterivuoteen sisältyvien kalenterikuukausien määrän suhteessa, joihin karttumisprosentit kohdistuvat.

Sen vuoden ansiot, jolloin henkilö täyttää 53 vuotta, lasketaan jakamalla vuosityötulo 12:lla ja kertomalla keskikuukausiansio kuukausien määrällä ennen ja jälkeen 53 vuoden täyttämisen. Näin saatu keskikuukausiansio kerrotaan niiden kuukausien lukumäärällä, jotka ovat vuoden alusta 53 vuoden täyttämiskuukauden loppuun ja 53-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta vuoden loppuun.

Yrittäjillä korkeampi maksu astuu voimaan vasta 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan vuoden alusta. Eläkettä karttuu kuitenkin 1,9 prosenttia seuraavan kuukauden alusta, kun yrittäjä täyttää 53 vuotta.

Niissä tapauksissa, joissa työsuhteen eläketapahtumavuoden ansiot 31.12.2004 jälkeen otetaan mukaan vuoden 2004 säännösten mukaista eläkepalkkaa laskettaessa, 53 vuoden iän täyttämisvuoden eläkekarttumaa laskettaessa PTEL-vähennys tehdään myös edellä esitetyllä tavalla.

Vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä laskettaessa työansiot otetaan huomioon vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun.

Työansioiden jaksotus eri karttumajaksoille eläkkeen päättymisvuonna tehdään myös edellä sanotulla tavalla. Koko eläkkeen päättymisvuoden ansiot jaksotetaan kuitenkin eläkkeen päättymisvuoden jälkeiselle ajalle. Jos karttumisprosentti muuttuu eläkkeen päättymisen jälkeen, jaksotus eri karttuma-ajoille tehdään eläkkeen päättymisen jälkeisten kuukausien suhteessa.

Esimerkki 1

Henkilön vuosiansio on 24 000,00 euroa. Henkilö täyttää 53 vuotta 17.5.2010 ja henkilön työsuhde päättyy 31.10.2010.

1,5 prosentin karttumiskuukaudet ovat 1.1.2010–31.5.2010 eli viisi kuukautta ja ansio on 24 000 x 5/12 = 10 000,00 euroa.

Tästä vähennetään alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkemaksuprosenttia vastaava vähennys 10 000,00 - (10 000,00 x 0,045) = 9 550,00 euroa.

1,9 prosentin karttumakuukaudet ovat 1.6.2010–31.12.2010 eli seitsemän kuukautta ja ansio 24 000 x 7/12 = 14 000,00 euroa.

Tästä vähennetään yli 53-vuotiaan työntekijän työeläkemaksuprosenttia vastaava vähennys 14 000,00 - (14 000,00 x 0,057) = 13 202,00 euroa.

Vuosiansiot työntekijän maksuprosenttia vastaavan vähennyksen jälkeen on 22 752,00 euroa.

Karttunut eläke näistä ansioista on

22 752,00 x 5/12 =9 480,00 euroa

22 752,00 x 7/12 = 13 272,00 euroa

9 480,00 x 1,5 %/12 = 11,85 euroa kuukaudessa

13 272,00 x 1,9%/12= 21,01 euroa kuukaudessa

Vuonna 2010 karttunut eläke on yhteensä 11,85 + 21,01 = 32,86 euroa kuukaudessa.

Esimerkki 2

Henkilö täyttää 53 vuotta, eikä jää eläkkeelle esimerkkivuoden aikana.

Henkilö täyttää 53 vuotta 17.5. ja työsuhde päättyy 31.10. Ansiot kyseisenä vuonna ovat PTEL-vähennyksen jälkeen 10 000 euroa. Eläkettä karttuu toukokuun loppuun 1,5 prosenttia ja 1.6. alkaen korotetun karttuman mukaan 1,9 prosenttia.

1,5 prosentin ansiot 10 000/12 x 5 = 4 166,67 euroa, josta karttunut eläke on 5,21 euroa/kk.

1,9 prosentin ansiot 10 000/12 x 7 = 5 833,33 euroa, josta karttunut eläke on 9,24 euroa/kk.

Työstä karttunut eläke esimerkkivuonna on yhteensä 5,21 + 9,24 = 14,45 euroa/kk.

Esimerkki 3

Esimerkin 2 henkilö aloittaa toisessa työsuhteessa samana vuonna. PTEL-vähennetyt ansiot tästä työstä kyseisenä vuonna ovat 3 000 euroa.

Vuoden ansiot yhteensä 10 000 + 3 000 = 13 000 euroa.

1,5 prosenttia kartuttavat ansiot 5 416,67 euroa, josta karttunut eläke on 6,77 euroa/kk.

1,9 prosenttia kartuttavat ansiot 7 583,33 euroa, josta karttunut eläke on 12,01 euroa/kk.

Työstä karttunut eläke esimerkkivuonna yhteensä 6,77 + 12,01 = 18,78 euroa/kk.

Karttuma, kun TEL-/TyEL-työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005, ei ole eläkkeellä

Jos 65 vuotta täyttänyt työntekijä jatkaa työtään samassa työsuhteessa 31.12.2004 jälkeen, sovelletaan vuoden 2004 säännöksiä. Työansiot tarkistetaan vuodesta 2005 lukien kuitenkin palkkakertoimella. Eläkettä karttuu 65 vuoden iän täyttämiseen, eläke yhteensovitetaan vuoden 2004 säännöin ja lykätään eläkkeelle siirtymiseen saakka vuoden 2004 lykkäyskertoimella 0,6 prosenttia kuukautta kohden. Mahdollinen lapsikorotus lisätään ennen lykkäystä. Eläkettä tarkistetaan vuodesta 2005 alkaen työeläkeindeksillä.

2004 säännöin 65 vuotta täyttäneenä tehdystä TEL-työn palkasta ei peritty ennen eläkemaksuja, eikä työansioista karttunut lisää eläkettä. Työntekijän, joka on täyttänyt 65 vuotta viimeistään 31.12.2004 ja jatkaa samassa katkeamattomassa työsuhteessa 1.1.2005 jälkeen, työsuhteesta ei edelleenkään makseta palkansaajan työeläkemaksuja, eikä työsuhde kartuta eläkettä.

Jos 65 vuotta täyttänyt työntekijä, joka ei ole eläkkeellä, aloittaa uuden työsuhteen 31.12.2004 jälkeen, tästä työstä karttuu eläkettä 4,5 prosenttia vuodessa eläkkeen perusteena olevista työansioista ja palkansaajan työeläkemaksut ovat iänmukaiset. Ansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Työsuhteen jatkuessa 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläkettä lykätään vuoden 2005 säännöin 0,4 prosenttia kuukaudessa.

Edellisessä kappaleessa mainitussa tapauksessa eläke lasketaan kahdessa eri osassa. Vuoden 2004 säännöin laskettavaan eläkkeen osaan lykkäys lasketaan 2004 säännöin ja vuoden 2005 säännöin laskettavaan eläkkeen osaan 2005 säännöin.

Esimerkki

65 vuotta täyttänyt työntekijä, joka ei ole eläkkeellä, on aloittanut uuden työsuhteen 31.12.2004 jälkeen

Kun työntekijä hakee vanhuuseläkkeen yhtä aikaa työsuhteista A ja B, työsuhteesta A karttuu eläkettä 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Vanhuuseläke lasketaan kahdessa osassa eri säännöin.

Työsuhteesta A karttunut vuoden 2004 säännöin laskettu eläke lykätään vanhuuseläkkeen alkamishetkeen vuoden 2004 lykkäyssäännöin.

Työsuhteesta B karttuu eläkettä 2005 säännöin 4,5 prosenttia vuodessa 68 vuotta täyttämiskuukauden loppuun. Tämän jälkeen eläkevakuuttamisvelvollisuus ja eläkekarttuma päättyy. Mikäli henkilö hakee vanhuuseläkkeen alkamaan myöhemmin, kuin 68 vuotta täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta, vanhuuseläkkeeseen lasketaan vuoden 1.1.2005 jälkeen karttuneeseen eläkkeenosaan lykkäys 2005 säännöin.

Vanhuuseläke on 2004 säännöin ja 2005 säännöin laskettujen eläkkeiden yhteismäärä.

Vuoden 2004 säännöin myönnettävän eläkkeen työsuhteesta A työntekijä voi ottaa halutessaan lykättynä missä iässä tahansa 65 ikävuoden jälkeen.

Jos esimerkin työntekijä hakee vanhuuseläkkeen työsuhteesta A ennen työsuhteen B alkamista, työsuhteen B karttuma on 1,5 prosenttia. Oikeus työsuhteesta B karttuneeseen eläkkeeseen alkaa aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Jos työntekijä hakee vanhuuseläkkeen työsuhteesta A työsuhteen B aikana, työsuhteen B karttuma 4,5 prosenttia muuttuu 1,5 prosenttiin työsuhteen A eläkkeen alkamisesta lukien. Työsuhteesta B karttuneeseen eläkkeeseen työntekijällä on oikeus aikaisintaan työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Karttuminen, kun LEL- ja TaEL-/TyEL-työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005, ei ole eläkkeellä

LEL- ja TaEL-vanhuuseläkettä karttuu vuoden 2004 säännösten mukaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana työntekijä täyttää 65 vuotta. 65 vuoden ikään mennessä karttunut eläke lasketaan ja lykätään kokonaan 2004 säännöin. Vuoden 2004 säännösten mukaan 65 vuoden täyttämisen jälkeen LEL- ja TaEL-aloilla ansaituista ansioista on pitänyt maksaa vakuutusmaksut, mutta niistä ei ole karttunut uutta eläkettä.

Jos työntekijä ei ole eläkkeellä ja hän jatkaa työntekoaan LEL- tai TaEL-alalla 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, hänelle alkaa karttua uutta eläkettä 1.1.2005 alkaen 4,5 prosenttia vuodessa 31.12.2004 jälkeen ansaituista ansioista.

LEL- ja TaEL-/TyEL-eläke lasketaan tällöin kahdessa eri osassa, kuten TEL-eläke.

Karttuminen, kun yrittäjä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005, ei ole eläkkeellä

YEL:n ja MYEL:n mukaista vanhuuseläkettä karttuu vuoden 2004 säännösten mukaan siihen asti, kun yrittäjä on täyttänyt 65 vuotta. Jos yrittäjä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005 ja yrittäjätoiminta jatkuu vielä 1.1.2005 jälkeen eikä yrittäjä ole täyttänyt 68 vuotta, yrittäjätoiminta on vakuutettava 1.1.2005 alkaen YEL:n tai MYEL:n mukaisesti. Uutta eläkettä alkaa karttua työtulosta 4,5 prosenttia vuodessa.

Myös yrittäjän eläke lasketaan tällöin kahdessa eri osassa samalla tavalla kuin TEL-/LEL-/TyEL-eläke.

Yrittäjällä on oikeus hakea vanhuuseläke 62–68 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä voi jatkaa toimintaansa ilman YEL-vakuutusta. Yrittäjä voi halutessaan vakuuttaa yrittäjätoimintansa vapaaehtoisesti, karttuma on 1,5 prosenttia vuodessa vakuutetusta vuosityötulosta.

TEL-työntekijä on täyttänyt alemman eläkeiän ennen 1.1.2005, ei ole eläkkeellä

Jos työntekijä on täyttänyt rekisteröidyn lisäturvan mukaisen alennetun eläkeiän ennen vuotta 2005 ja jatkaa saman työnantajan palveluksessa 1.1.2005 jälkeen, työnantajan vakuuttamisvelvollisuus päättyy, kun työntekijä täyttää 65 vuotta. Työsuhteesta karttunut eläke lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaan.

Eläkkeen karttuminen eläkkeen katkojen aikana saaduista työansioista Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Katkoja sisältävä eläke jatkuu vanhuuseläkkeen alkamiseen asti tai päättyy alle kaksi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alkamista.

Kun työkyvyttömyyseläke tai työttömyyseläke päättyy ja se alkaa uudestaan entisin perustein, eläke jatkuu indeksitarkistettuna, mutta muuten samansuuruisena. Eläke voidaan myöntää entisin perustein, jos uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, tai jos eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aikaisempi eläke.

Entisin perustein -sääntöä on laajennettu koskemaan myös vanhuuseläkettä 1.1.2006 alkaen. Jos vanhuuseläke alkaa ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, vanhuuseläke määrätään samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke. Entisin perustein ei kuitenkaan voida myöntää sellaista vuoden 2004 sääntöjen mukaista työkyvyttömyyseläkettä, johon ei sisälly tulevan ajan eläkkeenosaa.

Kun eläke jatkuu mahdollisesti useidenkin katkosten jälkeen entisin perustein vanhuuseläkkeeseen asti tai päättyy alle kaksi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alkamista, eläkkeellä oloajan katsotaan olevan yhdenjaksoinen.

Eläkkeen maksamisen katkojen aikana henkilö voi työskennellä täysiaikaisesti. Koska eläkkeen määrässä on kuitenkin otettu huomioon eläkeaika tulevaltakin ajalta, on näiltä ajoilta karttunut eläke otettu huomioon jo maksettavassa eläkkeessä. Tämän vuoksi eläkejaksojen välillä tehdyn työn katsotaan olevan eläkeaikaista työtä ja siitä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Myös keskeytysaikana tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa, kun keskeytyksen jälkeinen eläke jatkuu vanhuuseläkeikään asti.

Koska eläkejaksojen välinen aika on tässä tilanteessa eläkeaikaa työskentelystä karttuvaa eläkettä ajatellen, on se eläkeaikaa myös palkattomien aikojen etuuksista karttuvaa eläkettä ajatellen, näin ollen niistä ei kartu uutta eläkettä.

Jos eläkkeen katkojen aikainen työskentely tapahtuu sellaisen päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen, johon ei sisälly tulevan ajan eläkkeen osuutta tai tulevan ajan ansio on nolla, eläkejaksojen välillä olevasta työstä eläkettä karttuu normaalisti iänmukaisten karttumisprosenttien perusteella. Tähän työskentelystä karttuneeseen eläkkeen osaan on kuitenkin oikeus vasta, kun myönnetään vanhuuseläke tai kun eläke myönnetään uusin perustein.

Eläkkeen aikainen karttumisprosentti (1,5) muuttuu iänmukaiseksi karttumisprosentiksi (1,9 ja 4,5) jos henkilö työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen ja vanhuuseläkkeen alkamisen välillä työskennellessään saavuttaa vanhuuseläkkeen eläkeiän (63 tai 65 vuotta tai alennettu eläkeikä) eli tulevan ajan jakson pääteiän. Karttumisprosentti muuttuu ko. eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Katkoja sisältävä eläke päättyy vähintään kaksi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alkamista

Jos yhden tai useamman kerran entisin perustein jatkunut eläke päättyy ennen vanhuuseläkkeen alkamista vasta siten, että vanhuuseläkkeen alkaessa aiemman eläkkeen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta tai enemmän, myös työnteko em. eläkesuhteiden välissä on työntekoa, josta karttuu eläkettä iänmukaisilla karttumisprosenteilla.

Palkattomien aikojen etuuksista eläkesuhteiden välissä karttuu tällöin myös eläkettä. Jokaisesta eläkesuhteesta karttuu vanhuuseläkettä erikseen. Ensimmäinen eläkesuhde lasketaan eläketapahtumavuoden alusta eläkkeen päättymiseen. Ensimmäisen eläkesuhteen jälkeisistä eläkesuhteista samoin perustein määrätyistä eläkesuhteista eläkettä karttuu eläkkeen alkamisesta eläkkeen päättymiseen.

Jos eläke on alun perin myönnetty vuoden 2004 säännösten mukaan, myös entisin perustein vuoden 2004 jälkeen myönnetyistä eläkesuhteista eläke lasketaan karttumisprosenttien osalta vuoden 2004 säännösten mukaan vuoteen 2010 asti. Ensimmäinen eläkesuhde lasketaan alkavaksi eläketapahtumasta, jolloin eläketapahtumavuodelta karttuu työnteosta eläkettä eläketapahtumapäivään asti. Ensimmäisen eläkesuhteen jälkeisistä samoin perustein määrätyistä eläkesuhteista, joissa työkyvyttömyys alkaa uudelleen vuoden 2005 jälkeen, eläkettä karttuu eläkkeen alkamisesta eläkkeen päättymiseen.

Eläke voidaan keskeyttää, jos eläkkeen edellytykset eivät täyty esimerkiksi liian suurten ansioiden takia. Alle vuoden keskeytyksen jälkeen maksu alkaa yleensä uudestaan. Kyse ei ole uudesta eläketapahtumasta. Kun keskeytettynä olleesta eläkkeestä lasketaan uutta eläkettä, keskeytysaika ei kartuta uutta eläkettä eläkesuhteena. Keskeytyksen jälkeinen eläkesuhde on silloin aika eläkkeen uudelleen alkamisesta eläkkeen päättymiseen tai uuteen keskeytykseen. Keskeytysaikana tehdystä työstä karttuu eläkettä iänmukaisin karttumin.

Eläkesuhteiden välissä työskentelystä ja palkattomien aikojen etuuksista karttuvan eläkkeen määräytyminen toimii samalla tavalla sekä entisin perustein myönnetyissä eläkesuhteissa että keskeytyksen jälkeen alkavissa eläkesuhteissa. Eläkkeen laskennan kannalta kummassakaan tilanteessa ei ole kyseessä sellainen uusi eläketapahtuma, joka aiheuttaisi laskennan muutosta edelliseen eläkesuhteeseen nähden.

Esimerkki

Vanhuuseläke alkaa uusin perustein, joten eläkesuhteesta karttuu eläkettä iänmukaisesti joko 1,5, 1,2,tai 0,8 prosenttia vuoden 2004 säännöin, vuoden 2005 säännöin 1.1.2005 alkaen 1,5 tai 1,3 prosenttia, 1.1.2010 alkaen 1,5 prosenttia.

Jos henkilö on 1948 tai sen jälkeen syntynyt ja jää vanhuuseläkkeelle vuonna 2010 tai sen jälkeen, eläke kerrotaan elinaikakertoimella.

Eläke vuoden 2005 säännösten mukaan

Toinen eläkesuhde päättyy ja vanhuuseläke myönnetään uusin perustein.

Ensimmäinen ja toinen eläkesuhde kartuttavat vanhuuseläkettä eläkkeen alkamisesta eläkkeen päättymiseen. Karttumat ovat vuoden 2005 säännöin iänmukaiset 1,5 tai 1,3 prosenttia ja 1.1.2010 alkaen koko ajalta 1,5 prosenttia.

Eläkesuhteiden välinen työ kartuttaa iänmukaisin karttumin vuosina 2008 ja 2009.

Työskentelyjaksojen välissä olevasta sairaspäivärahajaksosta 65 prosenttia ansioperusteesta kartuttaa 1,5 prosenttia eläkettä.

Karttumat myönnetään vanhuuseläkkeeseen.

Eläke myönnetään vuoden 2004 säännösten mukaan

Eläkesuhde päättyy ja vanhuuseläke myönnetään uusin perustein.

Ensimmäinen ja toinen eläkesuhde kartuttavat eläkettä eläkkeen alkamisesta eläkkeen päättymiseen 1,5, 1,2 ja 0,8 prosenttia vuoteen 2010 asti ja siitä eteenpäin 1,5 prosenttia. Eläkesuhteiden välinen työ kartuttaa eläkettä iänmukaisin karttumin vuosina 2006 ja 2007. Karttumat myönnetään vanhuuseläkkeen alkaessa, joka on vuoden 2005 säännösten mukainen.

Katkot ja eläke, jossa ei ole tulevan ajan osuutta

Silloin, kun tulevan ajan oikeutta ei ole (ansioedellytys ei täyty) tai tulevan ajan ansio on nolla, eläkettä karttuu työstä eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Sosiaalietuuksista ei kartu eläkettä eläketapahtumavuodelta. Eläkkeen karttuminen menee samalla tavalla riippumatta siitä, mistä syystä tulevan ajan eläkkeosuutta ei ole.

Kun tulevaa aikaa sisältämätön eläke jatkuu vanhuuseläkeikään sen suuruisena kuin se ensimmäisen kerran myönnettiin (on katkoja tai ei ole), eläkettä karttuu eläketapahtumavuoden työskentelystä eläketapahtumakuukauden loppuun asti, mutta palkattomien etuuksien ansioista ei eläketapahtumavuodelta kartu eläkettä.

Aika ensimmäistä eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta eläkkeen päättymiseen asti on eläkeaikaa, jolloin työskentelystä karttuu eläkeaikaisen karttuman mukaisesti 1,5 prosenttia, eikä palkattomien etuuksien ansioista ei kartu eläkettä.

Eläke ei sisällä tulevaa aikaa, vanhuuseläke entisin perustein

Esimerkissä työskentely ennen eläketapahtumaa kartuttaa eläkettä iänmukaisilla karttumisprosenteilla. Sairauspäivärahajakso eläketapahtuman jälkeen ei kartuta eläkettä (ei myöskään muuten eläketapahtumavuodelta, jos palkatonta aikaa olisi ennen eläketapahtumaa). Työskentelyjaksojen välissä olevasta sairauspäivärahajaksosta 65 prosenttia ansioperusteesta kartuttaa 1,5 prosenttia eläkettä. Eläkejaksosta ei kartu uutta eläkettä.

Kun tulevaa aikaa sisältämätön eläke myönnetään entisin perustein yhden tai useamman kerran ja sen jälkeen tulee tarpeeksi pitkä katko niin, että vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, on tilanne ensimmäisen eläketapahtuman osalta toinen. Tällöin ensimmäisen eläketapahtumavuoden työansioista karttuu eläkettä, ja myös sosiaalietuuksista karttuu eläkettä. Samoin eläkkeen alkamisvuoden (jos on eri kalenterivuosi kuin eläketapahtumavuosi) työansioista ja etuusansioista karttuu eläkettä eläkkeen alkamiseen asti. Työskentelystä karttuu eläkettä iänmukaisin karttumin ja etuuksista ansioperusteen etuuden suhteesta 1,5 prosenttia. Sinä aikana, kun eläkejakso on voimassa eli eläkettä maksetaan, eläkettä ei kartu palkattomien aikojen etuuksista, mutta työskentelyn karttumat ovat eläkeaikaiset. Ensimmäistä eläkejaksoa edeltävä palkaton aika lasketaan mukaan seuraavaan uusin perustein myönnettävään eläkkeeseen, ei siis ensimmäiseen eläkkeeseen.

Jos eläke ei sisällä tulevaa aikaa, uusin perustein seuraavaa eläkettä myönnettäessä ajatellaan ikään kuin eläkettä ei olisi ollut aikanaan maksussakaan, kun lasketaan eläketapahtumavuoden ja eläkkeen alkamisvuoden karttumia. Koska eläke on kuitenkin todellisesti ollut maksussa, eläkejakson aikaisesta työskentelystä uutta eläkettä karttuu eläkeaikaisin karttumin eli 1,5 prosenttia.

Eläke ei sisällä tulevaa aikaa, vanhuuseläke uusin perustein

Työskentely ennen eläketapahtumaa kartuttaa eläkettä. Sairauspäivärahajakso eläketapahtuman jälkeen kartuttaa eläkettä (samoin eläketapahtumavuodelta eläketapahtumaa edeltävältä ajalta, jos sellaista on ollut maksussa) ja se myönnetään seuraavaan uusiin perustein myönnettävään eläkkeeseen.

Työskentely eläkejaksojen välillä lasketaan iänmukaisin karttumin ja myönnetään seuraavan uusin perustein myönnettävään eläkkeeseen.

Sairaspäiväraha eläkejaksojen välissä kartuttaa, ja myönnetään vanhuuseläkkeen alkaessa.

Eläkejaksoista ei kartu uutta eläkettä, koska ei ole tulevan ajan ansioita.

Vanhuuseläkkeen alkaessa, jos henkilö on syntynyt 1948 tai sen jälkeen eläke kerrotaan elinaikakertoimella.

TEL-suojaosuuden laskenta Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Suojattu työsuhde

Muu kuin osa-aikaeläke ja sen jälkeinen eläke lasketaan sekä vuoden 2004 säännösten että vuoden 2005 säännösten mukaisesti sellaisesta TEL-/TyEL-työsuhteista, joka on voimassa 1.1.2005 ja jatkuu yhdenjaksoisena viimeistään vuonna 2011 sattuvaan eläketapahtumaan saakka.

Vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä sekä osatyökyvyttömyyseläkettä laskettaessa TEL-/TyEL-työsuhteen katsotaan jatkuvan eläketapahtumaan saakka, jos eläketapahtumaa edeltäneen kalenterikuukauden aikana on tässä samassa TEL-/TyEL-työsuhteessa ansaittuja eläkkeeseen oikeuttavia ansioita. Tällaisia TEL-/TyEL-työsuhteita kutsutaan jatkossa suojatuiksi työsuhteeksi.

Suojatun työsuhteen katsotaan olevan yhdenjaksoinen vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Esimerkiksi sellainen työsuhde, jossa on enintään vuoden mittainen palkaton jakso työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa, on yhdenjaksoinen työsuhde.

Sellainen vähintään kuukauden pituinen, 1.1.2005 jälkeen eläketapahtumaan päättynyt TEL-/TyEL-työsuhde, joka on kestänyt vuoden 2004 puolella alle kuukauden, voi olla suojattu työsuhde. Sen sijaan työsuhde, joka on jatkunut 31.12.2004 jälkeen yli alennetun eläkeiän, mutta eläkeikä on täytetty ennen 1.1.2005, ei ole suojattu, koska alemman eläkeiän täyttäminen on eläketapahtuma.

Täysitehoisen eläkkeen rinnalla ennen 1.1.2005 alkanut työsuhde ei ole suojattu, koska tällaisen työsuhteen vakuuttaminen ja eläkkeen karttuminen alkaa vasta 1.1.2005.

Vuoden 2004 vapaakirjaus

Vuoden 2004 lopussa kaikki jatkuvina olevat työsuhteet katkaistiin ja työsuhteista laskettiin 31.12.2004 mennessä karttunut eläke vuoden 2004 säännösten mukaisesti ilman yhteensovitusta. Jos työsuhteessa oli alennettu eläkeikä, karttunut eläke muunnettiin vastaamaan 65 vuoden ikää vuoden 2004 muuntokertoimilla.

Vuoden 2004 säännösten mukainen eläke suojatusta työsuhteesta

TEL-suojaosuutta laskettaessa työsuhdetta ei katkaista 31.12.2004, vaan eläke lasketaan yhdenjaksoisesta työsuhteesta vuoden 2004 eläkepalkka-, karttuma-, varhennus- ja lykkäyssäännösten mukaisesti, ilman yhteensovitusta. Jos eläke alkaa muusta kuin 65 vuoden iästä, eläke lykätään tai varhennetaan 65 vuoden iästä, riippumatta siitä mikä työsuhteen eläkeikä oli 31.12.2004.

Poikkeukset eläkepalkan laskentaan

Eläkepalkkaa laskettaessa työansiot tarkistetaan työsuhteen päättymisvuoden tasoon työikäisen TEL-indeksillä eli puoliväli-indeksillä. PTEL-vähennys tehdään kuitenkin vuoden 2005 säännösten mukaisesti.

Suojattuun työsuhteeseen voidaan tehdä automaattinen katkaisu ja/tai tekninen katkaisu. Myös eläkepalkan harkintasäännös voi tulla sovellettavaksi suojattuun työsuhteeseen.

Eläkepalkan harkintasäännöstä voidaan soveltaa myös 31.12.2004 jälkeen eläketapahtumaan päättyneeseen TEL-/TyEL-työsuhteeseen silloin, kun eläke lasketaan suojatusta työsuhteesta vuoden 2004 säännöin.

Vuoden 2005 säännösten mukainen eläke

31.12.2004 muodostettuun, ilman työeläkelisää laskettuun vapaakirjaan lisätään vuoden 2005 alusta ansaittujen ansioiden perusteella vuoden 2005 säännösten mukaisesti laskettu eläke. Tähän eläkkeeseen lisätään myös työsuhteen kestäessä saaduista palkattomien aikojen etuuksista karttuva eläke sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoidon sekä opiskelun ajalta laskettu etuus.

TEL-/TyEL-työskentelyn päättyessä työkyvyttömyyteen vuoden 2005 säännösten mukainen eläke lasketaan eläketapahtumakuukauden loppuun. Eläketapahtumavuodelta karttuva eläke lasketaan tulevan ajan palkalla ja karttumisprosenteilla. Näin saadaan vuoden 2004 ja 2005 säännösten mukaiset eläkkeiden ansainta-ajat yhtä pitkiksi.

TEL-suojaosuus

Jos suojatusta työsuhteesta vuoden 2004 säännösten mukaisesti laskettu eläke on suurempi kuin vuoden 2005 säännösten mukaisesti laskettu eläke, erotus lisätään vuoden 2005 säännösten mukaiseen eläkkeeseen. Erotusta kutsutaan TEL-suojaosuudeksi ja se ilmoitetaan Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin. Uusin perustein myönnettävää eläkettä laskettaessa suojaosuus lisätään uuden eläkkeen määrään palkkakertoimella tarkistettuna. Suojaosuuden lisäys tehdään siinäkin tapauksessa, että uusin perustein myönnetyn eläkkeen eläkelaji muuttuu.

Suojattu TEL-/TyEL-työsuhde ja eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen

Kun eläke lasketaan suojatusta työsuhteesta vuoden 2004 säännöin, eläke lasketaan sekä eläkepalkan harkintasäännön että normaalin säännön mukaan. Harkintasäännöillä laskettu TEL-suojaosuus lisätään vuoden 2005 säännöin laskettuun eläkkeeseen. Näin saatua eläkettä verrataan normaalilla eläkepalkalla lasketun TEL-eläkkeen ja vuoden 2005 säännöin lasketun eläkkeen yhteismäärään.

Jos TEL-suojaosuutta muodostuu vain harkintasäännöillä laskettaessa, vertailu tehdään vuoden 2004 säännöin lasketun eläkkeen ja vuoden 2005 säännöin lasketun eläkkeeseen lisätyn TEL-suojaosuuden yhteismäärän välillä. Harkinnanvaraista tarkistusta ei tehdä enää eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on vuoden 2011 jälkeen.

Rinnakkaiset TEL-työsuhteet ja palkattoman ajan etuudet

Jos työntekijällä on rinnakkain useita suojattuja työsuhteita, niin rinnakkaisista työsuhteista lasketaan yhteinen TEL-suojaosuus, joka ilmoitetaan Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin.

TEL-suojaosuus lasketaan aina työsuhdekohtaisesti. Jos on rinnakkaisia TEL-/TyEL-työsuhteita, vuoden 2005 säännöin laskettavassa vertailujärjestelmässä ei oteta huomioon palkattomien etuuksien ansioita. Eri työsuhteista saadut suojaosuudet lasketaan yhteen. Näin saadaan yksi yhteinen suojaosuus. Suojaosuudesta vähennetään 1.1.2005 alkaen palkattomien aikojen etuuksista karttunut eläke, erotus on suojaosuutta.

Eläke eri aikaan rinnakkaisista työsuhteista, joiden aikana palkattomien aikojen etuuksia

Työntekijä voi hakea vanhuuseläkkeen tai varhennetun vanhuuseläkkeen eri aikaan rinnakkaisista suojatuista työsuhteista. Ensimmäisenä eläkettä myönnettäessä lasketaan päättyvästä työsuhteesta TEL-suojaosuus. Vuoden 2005 säännösten mukaista eläkettä laskettaessa otetaan huomioon myös se eläkkeen määrä, joka on karttunut 31.12.2004 jälkeen maksetuista, tämän työsuhteen ajalle kohdistuvista palkattomien aikojen etuuksista.

TEL-suojaosuus ja elinaikakerroin

Tel-suojaosuus on vuoden 2005 säännösten mukaista eläkettä, joten siihen sovelletaan 1.1.2010 alkaen elinaikakerrointa.

Vanhuuseläkkeen varhentaminen Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Varhennettu vanhuuseläke

Vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta varhennettuna aikaisintaan 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Varhennusvähennys on 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä varhennetaan ennen 63 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alkua. Vähennys lasketaan eläkkeen alkamisajankohtaan mennessä karttuneesta eläkkeestä.

Jos työntekijä jatkaa jotakin työsuhdettaan varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla ja tämä työsuhde päättyy ennen 63 vuoden ikää, tästä työsuhteesta karttunut eläke varhennetaan uuden eläkkeen alkamisajankohtaan. Uutta eläkettä on haettava ja se lisätään jo myönnettyyn eläkkeeseen.

Varhennettuun vanhuuseläkkeeseen sovelletaan vuonna 1948 tai jälkeen syntyneille elinaikakerrointa 1.1.2010 lukien.

Varhennettu vanhuuseläke entisin perustein

Varhennettu vanhuuseläke myönnetään entisin perustein, jos aiemman eläkkeen päättymisestä on kulunut alle kaksi vuotta. Silloin, kun varhennettu vanhuuseläke myönnetään entisin perustein työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen jälkeen, erotellaan tällöin pois varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisesta eläkeikään oleva tulevan ajan osuus. Eläkeaika otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen päättymiseen saakka. Jäljelle jäävä eläkkeen osuus varhennetaan ja eläke tarkistetaan työeläkeindeksillä myöntämisvuoden tasoon. Työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen ja varhennetun vanhuuseläkkeen alkamisen välisenä aikana tehdystä työstä karttunut eläke lisätään varhennettuna varhennettuun vanhuuseläkkeeseen edellyttäen, että työskentely on päättynyt.

Jos vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen tulee sovellettavaksi varhennettu vanhuuseläke entisin perustein sääntö, varhennus tehdään vuoden 2004 säännösten mukaisilla varhennusprosenteilla. Varhennusmahdollisuus näissä tilanteissa on 60–62-vuotiaana.

Esimerkkejä vanhuuseläkkeestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä

Esimerkki 1

Henkilö täyttää 65 vuotta joulukuussa 2004 ja työnteko päättyy 31.12.2004. Vanhuuseläke alkaa 1.1.2005.

Vanhuuseläke lasketaan ja yhteensovitetaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

Esimerkki 2

Varhennettu vanhuuseläke alkaa 1.1.2005.

Varhennettu vanhuuseläke lasketaan ja yhteensovitetaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Myös varhennus tehdään vuoden 2004 säännösten mukaisesti 65 vuoden iästä eläkkeelle siirtymisikään.

Esimerkki 3

Työntekijän työsuhde päättyy 31.1.2005. Varhennettu vanhuuseläke alkaa 1.2.2005.

Eläke vuoden 2004 säännösten mukaisesti:

Eläke lasketaan työsuhteen alusta 31.1.2005 saakka vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Näin saatu eläkkeen määrä varhennetaan 65 vuoden iästä eläkkeen alkamiseen 2004 säännösten mukaisesti. Yhteensovitusta ei tehdä.

Eläke vuoden 2005 säännösten mukaisesti:

2004 vapaakirja ja 1.- 31.1.2005 ansaituista ansioista vuoden 2005 säännösten mukaisesti laskettu eläke lasketaan yhteen ja yhteismäärä varhennetaan 63 vuoden iästä eläkkeen alkamiseen vuoden 2005 säännösten mukaisesti.

Myönnettävä eläke:

Vuoden 2005 säännösten mukaisesti laskettuun, eläkkeelle menoikää vastaavaan eläkkeeseen lisätään mahdollinen TEL-suojaosuus, joka myös vastaa eläkkeen alkamista. Tähän eläkkeeseen lisätään aikaisemmat vapaakirjat varhennettuina vuoden 2005 säännösten mukaisesti.

Vanhuuseläkkeen lykkääminen Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Jos työntekijä lykkää vanhuuseläkkeelle siirtymistä yli 68 vuoden iän täyttämisen, eläkkeeseen lisätään lykkäyskorotus sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Korotus on 0,4 prosenttia eläkkeestä jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.

Lykättyyn vanhuuseläkkeeseen sovelletaan vuonna 1948 tai jälkeen syntyneille elinaikakerrointa 1.1.2010 lukien.

Jos työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005 ja lykkää eläkkeelle siirtymistään 1.1.2005 jälkeen, eläke lasketaan, yhteensovitetaan ja lykätään 2004 säännösten mukaisesti.

Esimerkki

Vapaakirja 31.12.2004:

Vapaakirja on jaksolta A karttunut 65 -vuoden eläkeikää vastaava ansaittu eläke.

Vanhuuseläke 69-vuotiaana:

Koska eläketapahtuma, 65 vuoden iän täyttäminen, on ollut ennen 1.1.2005, vanhuuseläke lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Työsuhde ei ole suojattu.

Eläke lasketaan ja yhteensovitetaan 65 vuoden iässä. Näin saatu eläke lykätään vuoden 2004 säännösten mukaisilla kertoimilla 69 vuoden ikään, jolloin työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Lykätty eläke tarkistetaan työeläkeindeksillä eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

Jos työntekijän työsuhde on päättynyt 65 vuoden eläkeiässä ennen 1.1.2005 ja hän hakee vanhuuseläkkeen vasta 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläke lasketaan, yhteensovitetaan ja lykätään vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

Jos samalla työntekijällä olisi alkanut uusi työsuhde 1.1.2005 jälkeen, mutta ennen 68 vuoden iän täyttämistä, ja hän hakisi tästäkin työsuhteesta vanhuuseläkkeen lykättynä 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläke tästä vuonna 2005 tai jälkeen alkaneesta työsuhteesta lasketaan ja lykätään vuoden 2005 säännösten mukaisesti.

Vuoden 2005 säännösten mukaisesti lykkäyskorotusta laskettaessa karttunut eläke lasketaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella tarkistetuista ja PTEL-vähennetyistä ansioista. Lykkäyskorotus lasketaan vuoden 2005 säännöin karttuneeseen eläkkeeseen. Eläke lasketaan kahdessa osassa vuosien 2004 ja 2005 säännöin.

Lykättyyn vanhuuseläkkeeseen sovelletaan vuonna 1948 tai jälkeen syntyneille elinaikakerrointa 1.1.2010 lukien.

Vanhuuseläke 62 vuotta alemmassa iässä Julkaisuaika: 01.01.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - toistaiseksi

Alennettua eläkeikää ei vakuuteta perusturvassa 1.1.2005 alkaen. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut, alennettua eläkeikää vastaava peruseläke muunnetaan vastaamaan 65 vuoden eläkeikää vapaakirjan ehtojen ja perusteiden mukaisesti siten, että etuus vastaa perittyjä vakuutusmaksuja.

TyEL:n voimaantulosäännöksen 30 §:n mukaan työntekijällä on kuitenkin 31.12.2004 jälkeen oikeus saada vanhuuseläkkeensä 62 vuotta alemmassa iässä, jos hänellä hallituksen esityksen antohetkellä (1.11.2002) oli jatkuvana työsuhde, jossa vähimmäisturvan eläkeikä oli 62 vuotta alempi tai jos työsuhteeseen liittyi sen varaan rakennettu lisäeläkejärjestely, että peruseläkkeen sai varhennettuna 62 vuotta alemmassa iässä. Asiasta on kerrottu tarkemmin lisäturvan ohjeistossa.

Työntekijän oikeus saada eläkkeensä 62 vuotta alemmassa iässä säilyy alemman eläkeiän täyttämisen jälkeen siinäkin tapauksessa, että työntekijä menee uuteen työsuhteeseen.

Jos perusturvan eläketapahtuma (alemman eläkeiän täyttäminen) sattuu ennen 1.1.2005, eläke lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

Jos vanhuuseläke alkaa 62 vuotta alemmassa iässä, perusturvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeen alkamista siten, että se varhennetaan 63 vuodesta 62 vuoden iän tasoon ja muunnetaan siitä vastaamaan eläkkeen alkamista vähimmäisturvan vapaakirjan ehtojen ja eräissä tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen mukaan työeläkkeen laskemisesta.

Esimerkkejä vanhuuseläkkeestä

Esimerkki 1

Suojatun työsuhteen eläkeikä ennen 1.1.2005 on 60 vuotta. Työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle 60-vuotiaana vuoden 2004 jälkeen.

Eläke vuoden 2004 säännösten mukaisesti:

Jaksolta A karttunut 60 vuoden eläkeikää vastaava eläke muunnetaan vastaamaan 65 vuoden ikää 31.12.2004 voimassa olevilla muuntokertoimilla. Tähän eläkkeen määrään lisätään jaksolta B karttunut 65 vuoden eläkeikää vastaava eläke. Molempien jaksojen eläkepalkkana käytetään vuoden 2004 säännösten mukaisesti laskettua työsuhteen päättymishetken eläkepalkkaa (ei kuitenkaan korkeammassa kuin 65 vuoden iässä laskettua eläkepalkkaa). Näin saatu eläke varhennetaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti 65 vuoden iästä 60 vuoden ikään.

Vuoden 2005 säännösten mukaisesti laskettu eläke:

Jaksolta A karttunut 60 vuoden ikää vastaava 2004 vapaakirja muunnetaan vastaamaan 65 vuoden ikää 31.12.2004 voimassa olevilla muuntokertoimilla ja tähän eläkkeen määrään lisätään jaksolta B vuoden 2005 säännösten mukaisesti karttunut laskennallista 65 vuoden ikää vastaava eläke. Näin saatu eläke varhennetaan vuoden 2005 säännösten mukaisesti 63 vuoden iästä 60 vuoden ikään.

Vanhuuseläke 60-vuotiaana:

Vuoden 2005 säännösten mukaisesti laskettuun eläkkeeseen lisätään mahdollinen suojaosuus ja aikaisemmasta vapaakirjasta karttunut eläke. Vapaakirja muunnetaan vuoden 2005 säännösten mukaisesti 63 vuoden iästä 60 vuoden ikään.

Esimerkki 2a

Työsuhteen eläkeikä on 60 vuotta. Työntekijä täyttää eläkeiän ennen 1.1.2005, mutta jatkaa työntekoaan keskeytyksettä 64 vuoden ikään saakka.

Alennetun eläkeiän täyttäminen on eläketapahtuma. Eläketapahtuma on sattunut ennen 1.1.2005, joten työsuhde ei ole suojattu. Eläke lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

Vuoden 2004 säännösten mukaisesti laskettu vanhuuseläke 64-vuotiaana:

Jaksoilta B + C karttunut 65 vuoden ikää vastaava eläke varhennetaan vastaamaan 60 vuoden eläkeikää. Eläkepalkkana käytetään jakson A eläkepalkkaa. Näin saatu varhennettu eläkkeen määrä lisätään jaksolta A karttuneeseen eläkkeeseen. Tähän eläkkeen määrään lisätään mahdolliset aikaisemmat vapaakirjat varhennettuina vastaamaan 60 vuoden eläkeikää. Yhteensovituksen jälkeen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 64 vuotta vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

Esimerkki 2b

Esimerkin 2a työntekijä jatkaa työsuhdettaan 69-vuotiaaksi ja jää silloin vanhuuseläkkeelle.

Eläke lasketaan ja yhteensovitetaan vastaavasti kuten esimerkissä 2a vuoden 2004 säännösten mukaisesti. Näin saatu eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 65 vuoden ikää ja lykätään siitä 69 vuoden ikään 2004 säännösten mukaisesti.

Harkinnanvarainen eläkepalkan tarkistaminen Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - toistaiseksi

Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistusta ei tehdä enää 2005 säännösten mukaan. Vuoden 2004 säännösten mukaan karttuneeseen eläkkeeseen voidaan joutua kuitenkin soveltamaan eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista eläketapahtuman yhteydessä. Tarkistusta ei tehdä 31.12.2004 vapaakirjauksen yhteydessä.

Harkinnanvaraista eläkepalkan tarkistamista ei tehdä enää vuoden 2011 jälkeen, kuten ei muutakaan TEL-eläkepalkan laskentaa.

TyEL:n voimaanpano lain 14 §:n mukaan edellytyksenä tarkistamiselle on, että eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskeva työntekijän hakemus tulee eläkelaitokseen viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2011.

Harkinnanvarainen tarkistus lasketaan siten, että vertailueläkkeeksi lasketaan työkyvyttömyyseläke olettaen, että henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi hakemuksen vireilletulohetkellä. Jotta harkinnanvaraista tarkistamista voitaisiin soveltaa, tulee olla poikkeuksellinen syy ansioiden alenemiseen ja ansioiden alentumisella tulee vaikutuksen kokonaiseläkkeeseen olla 20 prosenttia. Jos ansiot ovat alentuneet ennen vuotta 1996 ansioiden alentumisella tuli olla 7,5 prosentin vaikutus, jotta vaikutuksen katsottiin olleen merkittävä.

Eläkepalkan harkintasäännös voi tulla sovellettavaksi suojattuun työsuhteeseen. Eläkeplakan harkinnanvaraista tarkistamista voidaan soveltaa myös 31.12.2004 jälkeen päättyneeseen TEL-työsuhteeseen, silloin kun eläke lasketaan suojatusta työsuhteesta vuoden 2004 säännöin. Harkinta säännös voi tulla sovellettavaksi myös silloin kun, kun lasketaan vuosien 1996 ja 2000 lainmuutoksissa suojattujen työntekijöiden työttömyyseläkkeitä 2004 säännöin. Tällöin poikkeuksellinen syyn aiheuttama ansioiden alentuminen voi tapahtua joko ennen tai jälkeen 1.1.2005.

Muutoin vuoden 2005 säännösten mukaan myönnettäviä eläkkeitä laskettaessa harkinnanvaraisen eläkepalkan säännöstä voidaan soveltaa vain ennen vuotta 2005 päättyneisiin työsuhteisiin.

Eläkkeen karttuminen eläkesuhteesta Julkaisuaika: 04.01.2011 Voimassaoloaika: 01.01.2011 - toistaiseksi

Ohjetta on tarkennettu kohdasta karttuminen työttömyyseläkesuhteesta.

Eläkkeen karttuminen eläkesuhteesta, kun uusi eläke myönnetään uusin perustein

Eläkettä karttuu myös eläkkeellä oloajalta eli eläkesuhteesta. Eläkesuhteesta karttuu eläkettä silloin, kun henkilö on ollut sellaisella työkyvyttömyys-, tai työttömyyseläkkeellä, jota laskettaessa on otettu huomioon tuleva aika tai lepäävä tuleva aika. Lisäksi edellytetään, että eläke päättyy ja tämän jälkeen myönnetään eläke uusin perustein.

Työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke vuoden 2004 säännöin

Uutta eläkettä kartuttava eläkesuhdeaika alkaa eläketapahtumapäivästä ja päättyy eläkkeen päättymiseen. Eläkkeen perusteena eläkettä laskettaessa käytetään tämän eläkkeen tulevan ajan eläkepalkkaa. Eläke karttuu vuoden 2004 säännösten mukaisin karttumisprosentein. Karttumisprosentti on vuoden 1996 suojatuilla 1,5 prosenttia ja muilla 1,5, 1,2 tai 0,8 prosenttia vuoden 2009 loppuun.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen karttumat ovat samat kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen karttumat ja myös peruste on sama.

Eläkesuhteen ansaittua eläkettä laskettaessa tulevan ajan eläkepalkka tarkistetaan puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja sen jälkeen palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamiseen.

Työkyvyttömyys vuoden 2005 säännöin

Uutta eläkettä kartuttava eläkesuhdeaika alkaa eläketapahtumavuoden alusta ja päättyy eläkkeen päättymiseen. Eläkkeen perusteena eläkettä laskettaessa käytetään tulevan ajan ansioita. Eläkettä karttuu vuoden 2009 loppuun asti

– 1,5 prosenttia vuodessa siltä osin kun eläkkeeseen luetaan aika 50 vuoden täyttämiskuukauden loppuun

– 1,3 prosenttia vuodessa siltä osin kun eläkkeeseen luetaan 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden lopun välinen aika.

Eläkkeen karttuminen eläkesuhteesta 1.1.2010 jälkeen

Karttuma työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteesta muuttuu 1.1.2010 alkaen 1,5 prosentiksi vuodessa tulevan ajan ansioista. Sillä ei ole merkitystä minkä säännösten (vuoden 2004 tai vuoden 2005) mukaan se työkyvyttömyyseläke on myönnetty, jonka eläkesuhteen karttumaa lasketaan. Se, onko eläkesuhde myönnetty vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaan määrittelee vain karttumisprosentit ennen vuotta 2010.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen ajalta karttuva eläke lasketaan samojen karttumisprosenttien ja tulevan ajan ansion mukaan kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen ajalta karttuva eläke.

Karttuma työttömyyseläkkeen eläkesuhteesta on edelleen 1,3 prosenttia.

Eläkesuhteen ansaittua eläkettä laskettaessa tulevan ajan ansiot tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamispäivään.

Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen eläkesuhteesta

Osa-aikaeläkkeen eläkesuhteesta karttuu uutta eläkettä eläkkeen alkamispäivän ja eläkkeen päättymiskuukauden väliseltä ajalta osa-aikaeläkkeen alkaessa määritellystä ansionalenemasta. Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa, jos osa-aikaeläkkeen jälkeen lasketaan työkyvyttömyyseläke. Jos osa-aikaeläkkeen jälkeen lasketaan vanhuuseläke, eläkesuhteen karttumisprosentti on 0,75 vuodessa.

Vuonna 1946 tai sitä ennen syntyneen eläkesuhteesta karttuu eläkettä aina 1,5 prosenttia ansionalenemasta.

Osa-aikaeläkkeen ansionalenemasta ei kartu uutta eläkettä vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneille.

Jos osa-aikaeläke päättyy vuoden 2005 säännöin myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen, osa-aikaeläkesuhde päättyy uuden eläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.

Kun osa-aikaeläke päättyi vuoden 2004 säännöin myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen, osa-aikaeläkesuhde päättyi uuden eläkkeen eläketapahtumaa edeltävään päivään.

Eläke myönnetään entisin perustein

Jos työkyvyttömyyseläkettä saaneelle työntekijälle myöhemmin myönnetään eläke sellaisen uuden työkyvyttömyyden perusteella, joka on alkanut ennen kuin aikaisemman eläkkeen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, tai jos eläke myönnetään saman sairauden, vian ja vamman perusteella kuin aikaisempi eläke, uusi eläke määrätään samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke.

Jos kuntoutusrahaa saaneelle työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläke sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, joka on alkanut ennen kuin kuntoutusrahakauden päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, eläke määrätään niillä perusteilla, joiden mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttömyys olisi alkanut kuntoutusrahakauden alkaessa.

Vanhuuseläke myönnetään entisin perustein, jos eläketapahtuma on kahden vuoden kuluessa aiemman eläkkeen myöntämisestä. Kun vanhuuseläke myönnetään entisin perustein, mukaan lasketaan aiempi eläke työeläkeindeksillä tarkistettuna, johon lisätään mahdollinen työstä eläkkeen rinnalla ja päättymisen jälkeen karttunut eläke.

Eläkkeen karttuminen eläkeajalta, kun vanhuuseläke myönnetään entisin perustein

Kun vanhuuseläke myönnetään entisin perustein, siltä eläkeajalta ei kartu uutta eläkettä, jonka perusteella vanhuuseläke myönnetään entisin perustein.

Eläkkeen karttuminen eläkesuhteesta, kun vanhuuseläke alkaa lakkautetun kuntoutustuen jälkeen

Vanhuuseläkkeeksi muuttunut kuntoutustuki voidaan lakkauttaa, jos lakkauttamista haetaan kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden päättymisestä. Eläkkeen lakkautuksen jälkeen työansioista karttuu yli 63-vuotiaalle eläkettä 4,5 prosenttia vuodessa. Kun tällaisen lakkautetun kuntoutustuen jälkeen lasketaan eläkettä eläkesuhteesta, karttuminen päättyy 63 vuoden ikään. Uusi vanhuuseläke lasketaan aikanaan uusin perustein.

Eläkkeen karttuminen eläkkeen rinnalla tehdystä työstä Julkaisuaika: 08.04.2011 Voimassaoloaika: 08.04.2011 - toistaiseksi

• Ohjetta on tarkennettu karttumisesta EY-virkamiehen eläkkeen rinnalla

Pääsääntöisesti kaikesta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ja yrittäjätoiminnasta karttuu eläkettä 1.1.2005 alkaen 1,5 prosenttia vuodessa riippumatta siitä, milloin eläke tai työnteko on alkanut. Näin myös siinä tapauksessa, jos yrittäjä on vakuuttanut itsensä vapaaehtoisesti vanhuuseläkkeen rinnalla.

EU:n järjestelmästä EY-virkamiehelle myönnetty eläke ei ole TyEL:n tarkoittama ulkomailta maksettava eläke, jota voitaisiin pitää Suomen työeläkettä vastaavana eläkkeenä, eli EU:n järjestelmästä myönnetyn eläkkeen rinnalla karttumat ovat iän mukaiset.

Karttuminen osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Vuoden 2011 alusta osa-aikaeläkkeen ikärajaa korotettiin siten, että vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus osa-aikaeläkkeeseen alkaa 60 vuoden iässä. Näin ollen tälle ikäryhmälle voi osa-aikaeläke tulla myönnettäväksi aikaisintaan vuoden 2013 alusta. Osa-aikatyön ansioista karttuu eläkettä iänmukaisten karttumisprosenttien mukaisesti 1,9 tai 4,5 prosenttia vuodessa. Tälle ikäryhmälle ei ansionalenemasta kartu eläkettä.

Ennen vuotta 1953 syntyneillä osa-aikaeläkkeen myöntämisen ehdot ja karttumat säilyvät entisellään.

Vuonna 1947–1952 syntyneellä henkilöllä on oikeus jäädä osa-aikaeläkkeelle 58–67-vuotiaana. Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osa-aikatyön ansiosta karttuu eläkettä iänmukaisten karttumisprosenttien mukaisesti 1,9 tai 4,5 prosenttia vuodessa. Ansionalenemasta karttuu vanhuuseläkettä 0,75 prosenttia vuodessa siitä ansionaleneman määrästä, joka laskettiin, kun henkilö siirtyi osa-aikaeläkkeelle. Jos henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan osa-aikaeläkkeeltä, karttumisprosentti ansionalenemasta on 1,5. Jos osa-aikaeläke on päättynyt ennen kuin henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, myös työkyvyttömyyseläkkeessä karttumisprosentti ansionalenmasta on 0,75.

Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneellä henkilöllä on oikeus jäädä osa-aikaeläkkeelle 56–64-vuotiaana. Tällä ikäryhmällä karttumisprosentit ovat 2004 sääntöjen mukaiset, jolloin osa-aikatyöstä eläkettä karttuu työsuhteen eläkepalkasta/vuosityöansioista iän mukaisesti 1,5 prosenttia 60 vuoden iän täyttämistä edeltävän vuoden loppuun ja 2,5 prosenttia 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi ja karttuma työstä on 1,5 prosenttia 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Ansionalenemasta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia 65 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Osa-aikaeläkkeestä on kerrottu tarkemmin Osa-aikaeläke-ohjeistossa.

Karttuminen vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Jos työntekijällä on rinnakkaisia työsuhteita ja hän hakee vanhuuseläkkeen vain osasta niistä, muuttuu jatkuvaksi jääneen työsuhteen karttuma 1,5 prosenttiin eläkkeen alkamiskuukauden alusta. Esimerkiksi, kun työntekijä saa julkisen sektorin vanhuuseläkkeen aikaisemmin kuin yksityisen sektorin eläkkeen ja jatkaa työntekoa yksityisellä sektorilla, karttuu yksityisen sektorin työstä eläkettä 1,5 prosenttia julkisen sektorin vanhuuseläkkeen alkamisesta lukien. Vastaavasti myös julkisen sektorin työstä karttuma muuttuu 1,5 prosenttiin sen kuukauden alusta, jolloin työntekijälle myönnetään yksityisen sektorin eläke.

Jos vanhuuseläkkeellä oleva henkilö, joka on syntynyt 1948 tai sen jälkeen, työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla, sovelletaan myös tähän 2005 säännöin karttuneeseen eläkkeeseen elinaikakerrointa.

Työansioiden jakaminen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna eri karttumajaksoille

Ellei työntekijä hae vanhuuseläkettä kaikista työsuhteistaan yhtä aikaa, vaan osa työsuhteista tai yrittäjätoiminta jatkuu eläkkeen rinnalla, jaetaan eläkkeen alkamisvuoden työansio tai työtulo eri karttumajaksoille alla olevan esimerkin mukaisesti. Vanhuuseläkkeeseen päättyneen työsuhteen ansiot jaetaan ansiokuukausien lukumäärällä ja näin saatu keskikuukausiansio kerrotaan eri karttumajaksojen ansiokuukausien lukumäärällä.

Esimerkki

Henkilö on syntynyt 1.3.1947 ja jää vanhuuseläkkeelle yksityiseltä puolelta 63-vuotiaana 1.4.2010

Työsuhde A päättyy 31.3.2010 ja työsuhde B jatkuu (työsuhteen B jatkuessa eläke myönnetään vain työsuhteesta A ja mahdollisista aiemmin päättyneistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta). Työsuhteesta A karttuma on 1,9 prosenttia PTEL-vähennetyistä ansioista työsuhteen päättymiseen saakka.

Työsuhteen B vuoden 2010 työansio on yhteensä 14 000 euroa.

Työansioksi ajalle 1.1.2010 – 31.3.2010 tulee 14 000/12 x 3 = 3 500 euroa, josta karttuu eläkettä 1,9 prosenttia.

Työansioksi ajalle 1.4. – 31.12.2010 tulee 14 000/12 x 9 = 10 500 euroa, josta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia.

Karttuminen työstä, kun työntekijä on täyttänyt 60 vuotta, mutta ei 65 ja on vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä 1.1.2005

Työsuhteessa olevan ja 60 vuotta täyttäneen vanhuuseläkkeensaajan 2,5 prosentin karttuma muuttuu 1.1.2005 alkaen 1,5 prosenttiin, jona se pysyy 68 vuoden täyttämiskuukauden loppuun. Vanhuuseläkkeen rinnalla jatkuneesta työsuhteesta ei lasketa TEL-suojaosuutta.

Karttuminen vapaaehtoisesta yrittäjävakuutuksesta

Jos yrittäjälle myönnetään vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke, YEL:n ja MYEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus päättyy, eikä eläkettä enää kartu. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen tai YEL:n lisäturvan mukaisen vanhuuseläkkeen aikana yrittäjä ei siis ole vakuuttamisvelvollinen.

Jos yrittäjä vakuuttaa yrittäjätoimintansa vapaaehtoisesti, eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa. Karttuma lasketaan vapaaehtoisen vakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon perusteella. Vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen aikana vapaaehtoisesti vakuutetusta yrittäjätoiminnasta vanhuuseläkkeen saa aikaisintaan 68 vuoden iässä.

Karttuminen työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä 1.1.2005 alkaen 1,5 prosenttia vuodessa riippumatta työsuhteen tai eläkkeen alkamisajasta tai siitä sisältyykö eläkkeeseen tulevan ajan eläkkeenosa vai ei. Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2010 tai sen jälkeen, elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen ansaittuun eläkkeeseen, mutta ei tulevan ajan eläkkeenosaan. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkettä ei tarkisteta uudelleen elinaikakertoimella. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja tekee työtä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla kartuttaen uutta eläkettä, sovelletaan tähän eläkkeenosaan vanhuuseläkkeeseen sovellettavaa elinaikakerrointa.

Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen TEL:n voimaantulosäännöksen 10 momentin mukaan vakuuttamisvelvollisuus ja uuden eläkkeen karttuminen eläkkeen aikana tehdystä työstä koskee myös niitä eläkkeensaajia, joiden työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on sattunut ennen 1.1.2005. Vaikka tällaisen jo eläkkeellä olevan henkilön eläkkeeseen liittyy tuleva aika ja hänen työsuhteensa jatkuu keskeytyksettä 31.12.2004 jälkeen, työsuhde on vakuutettava ja siitä karttuu eläkettä 1.1.2005 alkaen 1,5 prosenttia vuodessa.

Jos eläkkeensaaja saa pelkästään kansaneläkettä ja on sen rinnalla työssä, työansioista karttuu eläkettä iänmukaisten karttumisprosenttien mukaan.

Karttuma työkyvyttömyyseläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ajalta

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä on säädetty erityislaki, joka on voimassa 1.1.2010–31.12.2013. Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita aina vähintään 600 euroa kuukaudessa ilman, että ansioilla on vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeen jatkumiseen. Ansioraja nousee 1.3.2011 alkaen takuueläkkeen suuruiseksi ja on 687,74 euroa kuukaudessa. Ansioraja on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Jos henkilö työskentelee työkyvyttömyyseläkkeensä aikana ja ansiot ylittävät joko työhönpaluun edistämisestä annetussa laissa säädetyn ansaintarajan tai työeläkelaeissa säädetyn, vakiintuneen ansion perusteella laskettavan ansaintaraja, työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi jättää työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään yhdenjaksoisesti vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Karttuma työstä lepäämäänjättämisen ajalta on 1,5 prosenttia vuodessa. Jos lepäämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksuun kahden vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. Tällöin työansioista karttumat ovat lakkauttamisesta lukien iän mukaiset. Työhönpaluun edistämislain soveltamista on selostettu tarkemmin Työkyvyttömyyseläke-ohjeiston ohjeessa Työhönpaluun edistämislaki.

Karttuminen eläketapahtumavuonna työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeestä

Jos eläkkeeseen sisältyy tulevan ajan eläkkeenosa työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna tehdystä työstä ei yleensä kartu eläkettä. Tulevan ajan eläkkeenosa, joka alkaa eläketapahtumavuoden alusta korvaa eläketapahtumavuoden työansioista tulevan karttuman. Tämä koskee kaikkea eläketapahtumavuonna tehtyä työtä, sitä ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeessä eikä myöskään vanhuuseläkkeessä. Jos eläkkeensaajalle myöhemmin myönnetään eläke uusin perustein, eläketapahtumavuodelta eläkettä karttuu vain kyseisen työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen perusteella. Myös silloin kun kuntoutustuen kesto on alle vuoden, eläkettä karttuu vain eläkesuhteen perusteella.

Esimerkki. Yksityiseltä puolelta on myönnetty vanhuuseläke 63 vuotta alemmassa iässä. Jos henkilö on vanhuuseläkkeen rinnalla työssä julkisella puolella, voidaan eläkkeensaajalle myöhemmin myöntää työkyvyttömyyseläke julkisen puolen palveluksen perusteella. Jos henkilö on vanhuuseläkkeen rinnalla työskennellyt myös yksityisellä puolella, karttuu tilanteessa yksityisen puolen työsuhteesta eläkettä julkisen puolen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuodelta. Yksityisen puolen eläkeaikaisesta työstä ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä, koska henkilö saa jo yksityisen puolen vanhuuseläkettä.

Vastaava tilanne voi syntyä myös, jos henkilölle myönnetään julkisten eläkelakien mukaan vanhuuseläke 63 vuotta alemmassa iässä, henkilöllä on eläkeaikaista työskentelyä sekä yksityisellä että julkisella puolella ja hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke yksityisen puolen työskentelyn perusteella.

Karttuminen eläkkeen rinnalla, jos eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkeosuutta

Eläkettä karttuu eläkeaikaisen karttumisprosentin 1,5 mukaan myös sellaisen eläkkeen aikana, jossa ei ole tulevan ajan eläkeosuutta sen vuoksi, että tulevan ajan ansioedellytys ei ole täyttynyt tai tulevan ajan ansio on määrältään nolla (0) euroa. Työstä karttuu eläkettä eläkeaikaisen karttumisprosentin mukaan eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta. Näissä tilanteissa työkyvyttömyyseläkkeessä otetaan huomioon myös eläketapahtumavuodelta eläketapahtumakuukauden loppuun mennessä saatujen työ- ja etuusansioiden perusteella karttunut eläke ja vanhuuseläkkeessä eläketapahtumakuukauden jälkeen työansioiden perusteella karttunut eläke.

Karttuminen kuntoutusrahan rinnalla tehdystä työstä

Kuntoutusraha ei ole eläke vaan se rinnastetaan sosiaalietuuksiin. Kuntoutusrahan rinnalla tehdystä työstä eläkettä karttuu iänmukaisten karttumisprosenttien mukaisesti. Jos kuitenkin kuntoutusrahan jälkeen myönnetään kuntoutustuki entisin perustein, silloin myös kuntoutusraha-aika on eläkeaikaa. Kuntoutusrahan alkamisvuoden ansiot rinnastetaan eläketapahtumavuoden ansioihin eikä niistä kartu eläkettä edellä kerrottujen periaatteiden mukaisesti.

Karttuminen työnteosta sen jälkeen, kun osa-aikaeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi

Vuonna 1947 ja sen jälkeen syntynyt henkilö

Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneellä, osa-aikaeläkkeellä olevalla henkilöllä on oikeus hakemuksesta saada vanhuuseläke 63 ja 68 ikävuoden välillä tai varhennettuna 62-vuotiaana. Tähän vanhuuseläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa.

Jos henkilö on osa-aikaeläkkeeltä siirtynyt vanhuuseläkkeelle ennen 68 vuoden iän täyttämistä ja hän aloittaa uuden työn vanhuuseläkkeen aikana, karttuu tästä työstä eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Jos hän hakee tästä työstä karttuneen eläkkeen 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta on 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Korotus lasketaan vain siihen vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen uuteen eläkkeeseen, joka alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Jos osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö jatkaa osa-aikatyötään 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, muuttuu osa-aikaeläke 68 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi ja myös eläkkeen karttuminen päättyy. Kun henkilö hakee vanhuuseläkkeen 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen lykkäyskorotus 0,6 prosenttia kutakin lykättyä kuukautta kohden lasketaan 68 vuoden ikään mennessä karttuneen eläkkeen ja vanhuuseläkkeenä maksetun osa-aikaeläkkeen suuruisen eläkkeen erotuksesta. Näin laskettu lykätty vanhuuseläke tarkistetaan elinaikakertoimella.

Vuonna 1946 tai sitä ennen syntynyt henkilö

Vuonna 1946 tai sitä ennen syntyneellä, osa-aikaeläkkeellä olevalla henkilöllä on oikeus hakemuksesta saada vanhuuseläke vähentämättömänä 63 vuotta täytettyään tai 2004-sääntöjen mukaisesti varhennettuna 60 vuotta täytettyään. Vanhuuseläkkeen tai varhennetunvanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että, osa-aikatyö on päättynyt. Osa-aikaeläke muuttuu kuitenkin viimeistään 65 vuoden iässä automaattisesti samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Vaikka henkilö jatkaisi osa-aikatyötä, hänellä on oikeus saada hakemuksesta koko 65 vuoden iän täyttämiseen mennessä ansaittu eläke vanhuuseläkkeenä maksuun.

Halutessaan henkilö saa hakemuksesta vanhuuseläkkeenä maksuun karttuneen eläkkeen kaikista työsuhteista.

Työnteon jatkuessa 65 ikävuoden jälkeen työansioista karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Mahdollinen lykkäyskorotus 68 ikävuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta on vuoden 2005 sääntöjen mukainen 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Korotus lasketaan 1.1.2005 jälkeen vanhuuseläkkeen rinnalla ansaitulle eläkkeelle sekä, osa-aikaeläkkeen suuruisena maksetun vanhuuseläkkeen ja myönnettävän vanhuuseläkkeen erotukselle.

Karttuminen maatalouden erityiseläkkeiden rinnalla tehdystä työstä

Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen (SPVEL), luopumiskorvauksen (LUKL) ja luopumistuen (LUTUL) aikana uuden eläkkeen karttuminen on ollut mahdollista jo aikaisemminkin kaikkien muiden lakien, mutta ei MYEL:n mukaan. Mahdollisuus uuden eläkkeen karttumiseen jatkuu 1.1.2005 lukien ennallaan, mutta sanotusta ajankohdasta lukien eläkkeen karttumissäännökset muuttuivat. Sanotut etuudet rinnastetaan eläkkeeseen, joten karttuma näiden rinnalla tehdystä työstä on 1.1.2005 alkaen 1,5 prosenttia vuodessa.

Karttuminen ulkomaisen eläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Ulkomainen eläke rinnastetaan kansallisiin eläkkeisiin, joten sen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Mikäli ulkomailta maksettavan eläkkeen määrä on niin pieni, että eläke tulisi kertasuoritetuksi, jos eläke myönnettäisiin Suomen järjestelmästä, karttumat työstä ovat iänmukaiset.

Karttuminen kertasuoritetun eläkkeen rinnalla

Kertasuoritetun eläkkeen jälkeen henkilön ei katsota olevan eläkkeellä. Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen aikana karttumat työstä ovat iän mukaiset ja vastaavasti palkattomista etuuksista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Kertasuoritetun eläkkeen ajalta ja myös sitä edeltävältä ajalta, jolloin eläke on ollut jatkuvamaksuinen karttuu eläkettä iänmukaisten karttumisprosenttien mukaan.

Kertasuoritetun vanhuuseläkkeen jälkeen työskentelystä karttuu eläkettä 4,5 prosenttia 68 ikävuoteen saakka.

Vanhuuseläkkeen myöntäminen toistaiseksi myönnetyn kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen jälkeen

Vuoden 2004 sääntöjen mukaisen kertasuorituksena maksetun vapaakirjaeläkkeen jälkeen ei voida myöntää eläkettä entisin perustein. Vuoden 2004 sääntöjen mukaan myönnetyn, kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen on vanhuuseläkettä haettava erikseen. Eläke myönnetään uusin perustein ja lasketaan uudelleen alusta alkaen, aivan kuin henkilö ei olisi ollut lainkaan eläkkeellä. Lisäksi eläkkeeseen otetaan huomioon kertasuoritetun eläkkeen aikana saatujen ansioiden/YEL-työtulon perusteella karttunut eläke. Näin laskettuun eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.

Eläkettä uudelleen laskettaessa vapaakirja korotetaan ensin TEL-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Myös kertasuoritetun eläkkeen aikana vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke sekä mahdollinen työeläkelisä lasketaan uudelleen ja siihen lisätään mahdollinen vuoden 2005 alusta karttunut eläke. Näin laskettu vanhuuseläke on 2005 sääntöjen mukainen eläke ja se tarkistetaan elinaikakertoimella. Eläkkeen saa hakemuksesta normaalina vanhuuseläkkeenä 63–68 vuoden iässä tai varhennettuna 62-vuotiaana.

Karttuminen työstä, kun TEL-työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005 ja on vanhuuseläkkeellä

Jos 65 vuotta täyttäneen ja vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä 31.12.2004 jälkeen, työsuhteesta ei kartu eläkettä 1.1.2005 alkaen, eikä työsuhteesta makseta eläkevakuutusmaksuja.

Jos työntekijä aloittaa uuden työsuhteen 1.1.2005 tai sen jälkeen, tästä työsuhteesta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa enintään sen kuukauden loppuun, jolloin hän täyttää 68 vuotta. Palkasta maksetaan iänmukaiset eläkevakuutusmaksut. Tästä 1.1.2005 jälkeen alkaneesta työsuhteesta saa eläkkeen maksuun hakemuksesta aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta.

Jos työntekijä jatkaa tätä työsuhdettaan vielä 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläkevakuuttamisvelvollisuus ja eläkkeen karttuminen ansioista päättyy 68 vuoden iän täyttämiskuukauden lopussa Jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, työsuhteesta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka karttunut eläke lykätään vuoden 2005 säännösten mukaisesti, jolloin lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Lykätty vanhuuseläke myönnetään eläkkeenhakemista seuraavaan kuukauden alusta.

Karttuminen työstä, kun LEL- ja TaEL-työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005 ja on vanhuuseläkkeellä

Vuoden 2004 säännösten mukaan LEL- ja TaEL-vanhuuseläkettä karttui sen kuukauden loppuun, jonka aikana työntekijä täytti 65 vuotta. Jos työntekijä on jatkanut LEL- tai TaEL-työtään 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, hänelle karttuu uutta eläkettä 1.1.2005 alkaen ansaituista ansioista 1,5 prosenttia vuodessa. Karttuminen jatkuu enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta.

Esimerkkejä eläkkeen karttumisesta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Esimerkki 1

Henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä tai alennetussa eläkeiässä alkaneella vanhuuseläkkeellä. Eläke on myönnetty vuoden 2004 säännöin. Eläkeaikainen työsuhde on alkanut ennen 1.1.2005 ja päättyy 1.1.2005 tai jälkeen ennen kuin henkilö täyttää 68 vuotta. Henkilö on 1.1.2005 alle 65-vuotias.

Vanhuuseläkkeen aikana alkaneen työsuhteen työansioista karttunut eläke on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Koska työsuhde ei kestä 68 ikävuoden täyttämiseen asti, se ei ole suojattu työsuhde.

Voimaanpanolain 30 §:ssä mainitulla vanhuuseläkkeellä tarkoitetaan yksityisten alojen työeläkelakien mukaista eläkettä. Jos alle 63-vuotias henkilö esim. VaEL-vanhuuseläkkeen rinnalla työskentelee TyEL-työsuhteessa, hänellä on oikeus saada tästä työskentelystä karttunut eläke aikaisintaan 63 vuoden iässä, tai varhennettuna vanhuuseläkkeenä aikaisintaan 62 vuoden iässä, mikäli TyEL-työskentely on tällöin päättynyt.

Tässä tilanteessa ei siis vaikuta se, onko rinnakkainen työskentely ollut voimassa jo VaEL-eläkkeen alkaessa vai onko se alkanut VaEL-eläkkeen aikana.

Esimerkki 2

Henkilö, joka on 66-vuotias 1.1.2005, on vuoden 2004 säännöin myönnetyllä vanhuuseläkkeellä tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Henkilöllä on kaksi eläkeaikaista työsuhdetta, joista työsuhde A on alkanut 65 vuoden täyttämisen jälkeen 31.12.2004 tai ennen ja päättyy 1.1.2005 tai jälkeen.

Työsuhde B on alkanut 1.1.2005 tai jälkeen ja päättyy ennen kuin henkilö on täyttänyt 68 vuotta.

Eläkkeen aikana alkaneesta työsuhteesta A ei kartu eläkettä, koska henkilö on täyttänyt 65 vuotta, työsuhde on alkanut ennen 1.1.2005 ja työsuhde on jatkunut samanlaisena 1.1.2005 eteenpäin.

Eläkkeen aikana alkaneesta työsuhteesta B karttuu eläkettä, joka on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Jos työsuhde jatkuu 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, lykkäyskorotus lasketaan vuoden 2005 säännöin (0,4 prosenttia/lykkäyskuukausi).

Esimerkki 3

Henkilö on varhennetulla vanhuuseläkkeellä, joka on myönnetty vuoden 2005 säännöin. Henkilö työskentelee eläkkeen aikana ja työsuhde päättyy ennen 63 vuoden ikää.

Eläkkeen aikana alkaneen työsuhteen työansioista karttunut eläke on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Esimerkki 4

Henkilö jää 60-vuotiaana varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai alennetussa eläkeiässä vanhuuseläkkeelle vuonna 2004 ja aloittaa uuden työn eläkkeen rinnalla. Työsuhde päättyy vuonna 2004 ja henkilö hakee eläkkeen työsuhteesta vuoden 2004 jälkeen. Karttuma työsuhteesta B on 2,5 prosenttia.

Eläkkeen aikana alkaneen työsuhteen B työansioista karttunut eläke on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työsuhde B alkaisi ennen työsuhteesta A myönnettyä eläkettä, eläkeoikeus työsuhteesta B varhennettuun vanhuuseläkkeeseen alkaisi 62-vuotiaana tai vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen 63-vuotiaana.

Esimerkki 5

Henkilöllä on kaksi rinnakkaista suojattua työsuhdetta. Työsuhteesta A hänelle myönnetään vanhuuseläke vuoden 2005 säännöin 63-vuotiaana ja toinen työsuhde jatkuu eläkkeen rinnalla 64-vuotiaaksi.

Eläkkeen aikaisesta työsuhteesta B karttunut eläke on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan työsuhteen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Eläkettä myönnettäessä TEL-suojaosuudet lasketaan kummastakin työsuhteesta erikseen. Työsuhteesta A suojaosuus lasketaan 63 vuoteen 2,5 prosentin karttumalla, mutta mikäli työsuhde B jatkuu, siitä ei tule laskettavaksi suojaosuutta sillä karttuma työsuhde B:stä lasketaan eläketapahtuman jälkeen.

Jos työsuhde B päättyy samanaikaisesti 63-vuotiaana vanhuuseläkkeeseen, myös siitä lasketaan suojaosuus 2,5 prosentilla. Mikäli työsuhde B jatkuu 64-vuotiaaksi, työsuhteesta A alkaneen vanhuuseläkkeen rinnalla työsuhteesta B karttuu 1,5 prosenttia. Eläkkeen työsuhteesta B saa maksuun hakemuksesta työsuhteen päätyttyä.

Esimerkki 6

Henkilö on syntynyt 1946 ja hänellä on ennen 1.1.2005 muodostunut VaEL-vapaakirja ja TyEL-työsuhde, joka on alkanut ennen 1.1.2005. Hän hakee VaEL-vanhuuseläkkeen 63-vuotiaana, mutta jatkaa TyEL-työsuhdettaan.

Eläkkeen aikaisesta TyEL-/TEL-työsuhteesta karttunut eläke on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan työsuhteen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Esimerkki 7

Henkilö on syntynyt 1945 ja hänelle on myönnetty täysitehoinen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke työsuhteesta A vuoden 2004 säännöin. Henkilö ei ole täyttänyt 65 vuotta tai tätä alempaa eläkeikää 1.1.2005. Eläkkeen rinnalla alkaa työsuhde ennen 1.1.2005 ja päättyy sen jälkeen ennen 65 ikävuoden täyttämistä.

Työsuhteesta A myönnetty eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden tai sitä alemmassa eläkeiässä. Eläkkeen aikaisesta TEL-työsuhteesta B 1.1.2005 alkaen karttunut eläke lisätään vanhuuseläkkeeseen samassa 65 vuoden tai sitä alemmassa eläkeiässä.

Jos työsuhde B jatkuu mainittujen ikien täyttymisen jälkeen, tämä osa eläkkeestä lisätään vanhuuseläkkeeseen hakemuksesta aikaisintaan työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Jos eläke haetaan maksuun vasta 68 vuoden iän täyttämisen jälkeen, siihen lasketaan vuoden 2005 säännöin lykkäyskorotus (0,4 prosenttia /lykkäyskuukausi).

Esimerkki 8

Henkilö on syntynyt 1946 ja hänelle on myönnetty vapaakirjoihin perustuva työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke vuoden 2004 säännöin. Eläkkeen rinnalla on työsuhde, joka on alkanut ennen 1.1.2005 ja päättyy vuonna 2005 tai sen jälkeen.

Vapaakirjaeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä. Eläkkeen aikaisesta työsuhteesta karttunut eläke on oikeus saada hakemuksesta aikaisintaan 65 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, mikäli työsuhde on tällöin päättynyt. Jos työsuhde jatkuu 65 vuoden ikään, se on suojattu.

Esimerkki 9

Henkilö on syntynyt 1955 ja hänelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke vuoden 2005 säännöin ja hänellä on eläkkeen aikainen työsuhde, joka päättyy 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen. Työsuhteesta A karttumat ovat iänmukaiset, työsuhteen päättymisen jälkeen hän on saanut 300 päivää sv-päivärahaa.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi henkilön 63 vuoden iän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Eläkkeen aikaisesta työsuhteesta B karttuneeseen eläkkeeseen on oikeus hakemuksesta aikaisintaan työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Jos työsuhde B päättyy ennen 63 vuoden iän täyttämistä, oikeus eläkkeeseen olisi hakemuksesta 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Vanhuuseläkettä laskettaessa työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työstä karttuneeseen eläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa.

Esimerkki 10

Tilanteita eläkkeen päättymisvuonna

a) Henkilö on täyttänyt 53 vuotta ennen työkyvyttömyyseläkkeen päättymistä. Hänelle karttuu eläkkeen päättymisvuonna aloittamastaan työskentelystä eläkettä iänmukaisesti 1,9 prosenttia vuodessa. Eläkettä laskettaessa PTEL-vähennys on yli 53-vuotiaan korotettu vähennys.

b) henkilö on alle 53-vuotias työkyvyttömyyseläkkeen päättymisvuonna. Hänelle karttuu eläkkeen päättymisvuonna aloittamastaan työskentelystä eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. PTEL-vähennys on alle 53-vuotiaan vähennys.

c) Henkilön työkyvyttömyyseläke päättyy toukokuun loppuun ja hän täyttää 53 vuotta heinäkuussa työkyvyttömyyseläkkeen päättymisvuonna. Eläkkeen päättymisvuonna aloitetusta työskentelystä saatu ansio katsotaan eläkkeen päättymisen jälkeiseksi ansioksi.

Ansioiden jako tehdään vain eläkkeen jälkeiselle ajalle ja 53 vuoden iän täyttäminen sijoittuu tuolle ajalle. Eläke päättyy toukokuussa ja henkilö täyttää 53 vuotta heinäkuussa. Ansiot kohdennetaan laskennallisesti ajalle 1.6.–31.12., jolloin 1,5 prosentin aikaa on 2 kuukautta ja 1,9 prosentin aikaa on 5 kuukautta, yhteensä 7 kuukautta.

d) Henkilö on täyttänyt 53 vuotta ja työkyvyttömyyseläke päättyy 31.12. Eläkkeen päättyessä vuoden loppuun, katsotaan eläkkeen rinnalla työskentelystä saadut ansiot eläkkeen kanssa rinnakkaisiksi (karttuma 1,5 prosenttia) ja iänmukaiset karttumat alkavat vasta seuraavan vuoden alusta. Vuosiansioista PTEL-vähennykset ovat iänmukaiset.