Työeläkelakipalvelu
Julkinen Soveltamisohje
Tulostettu: 16.04.2014
Tarkoitettu työeläkejärjestelmälle

Ulosotto Julkaisuaika:


  1. Ulosottolainsäädäntö työeläkeasioissa
    1. Muutoksia ulosottolainsäädännössä
    2. Ulosottolaista ulosottokaari
    3. Veroulosottolaista laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
  2. Ulosottoviranomaiset
    1. Ulosottoviranomaiset
    2. Ulosottomiehet
    3. Muut virkamiehet
    4. Tuomioistuimet
    5. Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta
    6. Ulosottotoimen hallinto
    7. Ulosottorekisteri
    8. Rekisterin tietosisältö
    9. Rekisteritietojen julkisuus
    10. Todistus ulosottorekisteristä
    11. Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen
  3. Ulosmittaus eläkkeestä
    1. Ulosmittauskelpoiset etuudet
    2. Ulosmittauksella perittävä velka
    3. Ulosottoperusteen määräaika
    4. Määräaika 15 tai 20 vuotta
    5. Määräajan päätyttyä ulosottoperuste vanhenee
    6. Määräaikaa voi jatkaa 10 vuotta
    7. Maksukielto
    8. Maksukiellon sisältö
    9. Maksukiellon voimassaolo ja muuttaminen
    10. Eläkkeestä ulosmitattava osuus
    11. Suojaosuus
    12. Määräajoin maksettavasta palkasta ja eläkkeestä ulosmitattava määrä
    13. Muuten kuin määräajoin maksettavasta palkasta ja eläkkeestä ulosmitattava määrä
    14. Suppea ulosotto toistuvaistulosta
    15. Maksusuunnitelma ja -sopimus
    16. Maksusuunnitelma
    17. Maksusopimus
    18. Vapaakuukausijärjestelmä
    19. Vapaakuukausien perusteet
    20. Vapaakuukausien määrä
    21. Eläkkeen maksamisjärjestys
  4. Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä ja ulosotto
    1. Oikeus takaisinperintään
    2. Kuittaaminen vastaisista eläke-eristä
    3. Kuittaaminen ei edellytä lainvoimaista takaisinperintäpäätöstä
    4. Takaisinperintä ulosoton avulla
    5. Lainvoimainen takaisinperintäpäätös on ulosottokelpoinen
    6. Ulosoton hakeminen
    7. Hakemuksen tiedot
    8. Ulosmittaus
    9. Vireilläolon päättyminen
    10. Passiivisaatava
    11. Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti
    12. Eläkkeen maksamisjärjestys
  5. Työeläkevakuutusmaksun ulosotto
    1. TyEL-, YEL- ja MYEL -vakuutusmaksun ulosotto
    2. Ei edellytä lainvoimaisuutta
    3. Ulosoton hakeminen
    4. Asiamieskielto
    5. Ulosoton keskeyttäminen
    6. Velallisen tekemä keskeytyspyyntö
    7. Keskeytysmääräyksen voimassaolo ja muutoksenhaku
    8. Eläkelaitoksen mahdollisuus keskeyttää YEL- tai MYEL -vakuutusmaksun perintä
    9. Vanhentuminen
    10. Ulosmittaus toimitettu ennen vanhentumisajan päättymistä
    11. Kuittaaminen yrittäjän eläkkeestä ja ulosotto
    12. Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti
    13. Eläkkeen maksamisjärjestys
  6. Tietojen anto ja saaminen
    1. Eläkelaitoksen tiedonsaantioikeus
    2. Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus
    3. Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tietojenantovelvollisuus
    4. Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja
    5. Tiedot veroviranomaiselle ja julkisia tukia myöntäville

Ulosottolainsäädäntö työeläkeasioissa Julkaisuaika: 01.01.2008 Voimassaoloaika: 01.01.2008 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2008 - toistaiseksi
Ohje kuuluu ohjeistoihin Ulosotto
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Tässä ohjeistossa kerrotaan, miten ulosottolainsäädäntöön kuuluvia lakeja sovelletaan työeläkeasioissa. Ulosottolainsäädäntö tulee sovellettavaksi työeläkeasioissa muun muassa seuraavissa eri tilanteissa:

  • Ulosottoviranomainen lähettää eläkelaitokseen maksukiellon, jonka perusteella maksussa olevasta eläkkeestä kuitataan eläkkeensaajan velkoja Ulosmittaus eläkkeestä
  • Työeläkelaitos perii ulosottoteitse TyEL-, YEL- ja MYEL- vakuutusmaksuja velallisen muusta tulosta kuin eläkkeestä
  • Työeläkelaitos perii ulosottoteitse aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä ja ulosotto
  • Työeläkelaitos perii aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta sekä maksussa olevasta eläkkeestä että ulosottoteitse
  • Työeläkelaitos perii maksussa olevasta eläkkeestä eläkkeensaajan maksamattomia YEL- tai MYEL- vakuutusmaksuja eläkkeestä ja mahdollisesti samanaikaisesti myös ulosottoteitse Työeläkevakuutusmaksun ulosotto

Muutoksia ulosottolainsäädännössä

Ulosottolaista ulosottokaari

Vuoden 1895 ulosottolakia on uudistettu laajoin osauudistuksin vuosien aikana. Osauudistuksen ensimmäinen vaihe on tullut voimaan 1.12.1996, toinen vaihe 1.3.2004 ja kolmas vaihe 1.1.2007.

Uudistuksen neljäs ja viimeinen vaihe tuli voimaan 1.1.2008. Tällöin tuli voimaan uusi ulosottokaari (705/2007), jolla kumottiin vuoden 1895 ulosottolaki (37/1895) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Käytännössä ulosottokaareen on tuotu ulosottouudistuksen I-III –vaiheiden uudistukset, jotka on tehty ulosottolakiin vuosina 1996-2007.

Ulosottokaari perustuu siis suurelta osin aiempiin ulosottolain osauudistuksiin. Lisäksi ulosottokaaressa on muutettu muun muassa ulosoton organisaatiota, saatavan lopullista vanhentumista, turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa sekä muutoksenhakua koskevia säännöksiä.

Siltä osin kuin muussa laissa tai asetuksessa viitataan ulosottolakiin, sovelletaan ulosottokaaren vastaavia säännöksiä. UK 3:13 §

Työeläkeasioissa ulosottokaaren säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa työeläkkeeseen kohdistetaan ulosmittaus niin, että ulosottomies lähettää eläkelaitokselle maksukiellon, jossa kielletään eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää osaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle. Eläkkeen ulosmittaamisesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa Ulosmittaus eläkkeestä

Ulosottokaaren säännöksiä sovelletaan luonnollisesti myös, kun eläkelaitos perii vakuutusmaksusaatavia ulosottoteitse.

Ulosottokaaren säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun eläkelaitos perii ulosottoteitse aiheettomasti maksamiaan eläke-eriä.

Veroulosottolaista laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta

Maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen ulosotossa on TyEL:n 159 §:n perusteella sovellettu lakia verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin (367/1961), jäljempänä veroulosottolaki. YEL 120 §, MYEL 28 §, MEL 147 §

Ulosottokaaren säätämisen yhteydessä veroulosottolaki on kumottu ja korvattu uudella lailla verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007), jäljempänä verotäytäntöönpanolaki (VeroTPL). Verotäytäntöönpanolaki tulee voimaan 1.1.2008 lukien.

Vuoden 2008 alusta lukien maksamattomien TyEL-, YEL-, ja MYEL -työeläkevakuutusmaksujen ulosotossa sovelletaan uutta verotäytäntöönpanolakia.

TyEL:n 159 §:n mukaan eläkelaitoksen tämän lain perusteella määräämä työeläkevakuutusmaksu ja 163 §:ssä sekä 186 §:n 5 momentissa tarkoitettu korotettu työeläkevakuutusmaksu saadaan viivästyskorkoineen ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään.

Vastaava säännös on YEL:n 120 §:ssä ja MYEL:n 28 §:ssä, joten vakuutusmaksun ja sille tulevan viivästyskoron lisäksi myös vakuuttamisen laiminlyönteihin liittyvä maksun korotus on ulosottokelpoinen saatava.

TyEL-, YEL- ja MYEL-työeläkevakuutusmaksun ulosotosta kerrotaan ohjeessa Työeläkevakuutusmaksun ulosotto .

Ulosottoviranomaiset Julkaisuaika: 01.01.2008 Voimassaoloaika: 01.01.2008 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2008 - toistaiseksi
Ohje kuuluu ohjeistoihin Ulosotto
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Ulosottoviranomaiset

Ulosottomiehet

Ulosottomiehinä toimivat kihlakunnanvoudit ja heidän alaisinaan kihlakunnanulosottomiehet. Kihlakunnanulosottomiehille kuuluvat ne tehtävät, jotka kihlakunnanvouti heille määrää. UK 1:7 §

Ulosottokaaren mukaan nimismiehet eivät enää hoida ulosottoasioita, vaan toimivalta käsitellä ulosottoasioita kuuluu kihlakunnanvoudeille sekä heidän alaisille kihlakunnanulosottomiehille. Ulosottokaaressa avustavien ulosottomiesten virkanimike on muutettu kihlakunnanulosottomieheksi vastaamaan paremmin heidän toimenkuvaansa.

Kihlakunnanvoudin tulee valvoa, että kihlakunnanulosottomiehet ja muut alaisensa virkamiehet hoitavat heille annetut tehtävät lainmukaisesti ja asianmukaisesti sekä noudattavat heille annettuja ohjeita.

Muut virkamiehet

Kihlakunnanvouti saa tarvittaessa määrätä myös muulle alaiselleen virkamiehelle kihlakunnanulosottomiehelle kuuluvia täytäntöönpanotehtäviä, jos virkamies täyttää kihlakunnanulosottomiehen kelpoisuusvaatimukset. UK 1:8 §

Muut virkamiehet ovat kihlakunnanvoudin alaisuudessa työskenteleviä virkamiehiä, kuten toimistohenkilökuntaa ja ulosoton ylitarkastajia.

Tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet toimivat ulosottoasioissa muutoksenhakuviranomaisina sekä käsittelevät niiden tehtäviksi erikseen säädetyt ulosottoasiat. UK 1:10 §

Täytäntöönpanotoimeen tai ulosottomiehen päätökseen haetaan muutosta käräjäoikeudelta valittamalla. Ulosottokaareen 11 luvun 2 §:ssä on lueteltu käräjäoikeudet, joissa ulosottovalituksia käsitellään.

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta, eivätkä eläkelaitokset siksi tutki ulosoton määrää tai perusteita.

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen on ulosottoa varten asianomaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava maksamansa eläkkeen määrä sekä tiedossa olevat muut laitokset, jotka maksavat eläkkeensaajalle etuuksia, sekä velallisen yhteystiedot.

Ulosottotoimen hallinto

Ulosottolaitos muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista paikallisista ulosottovirastoista.

Keskushallinnosta huolehtii siirtymäajan jälkeen valtakunnallinen ulosoton hallintovirasto (hallintovirasto). Nimi on tässä vaiheessa tekninen, koska hallintovirastosta ja sille kuuluvista tehtävistä säädetään erikseen myöhemmin hallintovirastoa koskevassa laissa. Uudelle hallintovirastolle siirtyy valtaosa oikeusministeriön ja lääninhallitusten ulosottoa koskevista tehtävistä. UK 1:11 §

Ulosottopiirit ovat ulosottovirastoja ja niiden toimialueena on yleensä yksi tai useampi kihlakunta. Ulosottopiirejä on yhteensä 22 kappaletta. Niiden määrä vähenee huomattavasti 1.1.2008 lukien.

Ulosottovirastoissa toimivat kihlakunnanvoudit ja heidän alaisensa virkamiehet. Viraston päällikkönä toimii johtava kihlakunnanvouti. UK 1:13 §

Vaikka maa on jaettu ulosottopiireihin, sama kihlakunnanvouti tai kihlakunnan ulosottomies käsittelee kaikki samaa vastaajaa koskevat ulosottoasiat. Tämä vastaava ulosottomies on toimivaltainen koko maassa.

Ulosottorekisteri

Ulosoton tietojärjestelmä on ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamista varten perustettu tietojärjestelmä. Ulosoton tietojärjestelmään kuuluu ulosottorekisteri, jota pidetään ja käytetään ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamista varten. Hallintovirasto huolehtii tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä UK 1:24 §

Ulosottorekisteriä pitävät paikalliset ulosottoviranomaiset yhdessä.

Rekisterin tietosisältö

Ulosottokaaren 1 luvun 26 §:n mukaan ulosottorekisteriä varten paikallisiin rekisterin osiin kerätä ja niihin tallettaa:

  • ulosottoasioiden hallintaa varten asianosaisten ja heidän edustajiensa tunniste- ja yhteystietoja sekä tietoja tilitysosoitteesta, täytäntöönpanon tai saatavan laadusta, hakijan saatavasta, ulosottomiehen suorittamista täytäntöönpanotoimista ja niiden ajasta, kertyneistä ja hakijalle tilitetyistä rahamääristä, täytäntöönpanon esteistä, passiivisaatavaksi merkitsemisestä samoin kuin muita vastaavia ulosottoasiaa ja täytäntöönpanotoimituksia koskevia tietoja (asianhallintatiedot);
  • viranomaisten yhteistoiminnan järjestämistä varten tietoja tai pyyntöjä saada tietoja velallisen olinpaikasta tai omaisuudesta (yhteistoimintatiedot);
  • asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, ei kuitenkaan henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä mainittuja arkaluonteisia henkilötietoja, lukuun ottamatta ulosmittaukseen vaikuttavia tietoja velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (erityistiedot).

Rekisteritietojen julkisuus

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia, ja muut rekisterin tiedot salassa pidettäviä. UK 1:30 §

Todistus ulosottorekisteristä

Ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada paikalliselta ulosottoviranomaiselta nimeämäänsä henkilöä ulosottoasian vastaajana koskeva todistus ulosottorekisteristä. Todistukseen merkitään pyynnön esittämispäivää edeltäneiden kahden vuoden aikana talletetut seuraavat tiedot:

  • hakijan ja vastaajan nimi sekä vastaajan syntymäaika ja kotikunta;
  • ulosottoasia, sen vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi rekisteröinti;
  • hakijan saatavan määrä ja hakijalle tilitetty määrä;
  • estetodistuksen laatu ja päivämäärä.

Todistus annetaan tulosteena ulosoton tietojärjestelmästä. Jollei 1 momentissa mainittuja rekisterimerkintöjä ole, myös siitä annetaan todistus.

Todistus voidaan antaa pyyntöä edeltävien neljän vuoden ajalta, jos pyytäjä osoittaa, että tieto on tarpeen hänen toimeentulonsa tai muutoin painavan yksityisen etunsa taikka tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.

Ennen todistuksen antamista todistuksen pyytäjän nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä keskeinen 3 momentissa tarkoitettu perustelu tulee tallettaa ulosoton tietojärjestelmään. Rekisteröidyn pyynnöstä hänelle on annettava tieto siitä, kenelle on viimeisten kuuden kuukauden aikana annettu häntä koskeva todistus ulosottorekisteristä.

Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen

Viranomaisella ja muulla julkista tehtävää hoitavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ulosottorekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien neljän vuoden ajalta sekä yhteistoimintatietoja. Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa, jos tietojen vastaanottajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. UK 1:33 §

Tietojen antamisesta ja saamisesta kerrotaan ohjeessa Tietojen anto ja saaminen

Ulosmittaus eläkkeestä Julkaisuaika: 01.01.2008 Voimassaoloaika: 01.01.2008 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2008 - toistaiseksi
Korvannut ohjeen Eläkkeen ulosotto
Ohje kuuluu ohjeistoihin Ulosotto
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Ohje on kuulunut aikaisemmin ohjeistoon Eläkkeen maksaminen muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen. Ohje on siirretty ulosotto-ohjeistoon ja sitä on muutettu vuoden 2008 alusta voimaan tulleen ulosottokaaren muutosten johdosta. Merkittävimmät sisällölliset muutokset ovat seuraavat:

  • Velalliselle itselleen laskettava suojaosuus on 19,90 euroa päivässä ja velallisen elatuksen varassa olevan tahon osalta 7,15 euroa päivässä.
  • Luonnolliselle henkilölle asetettu maksuvelvollisuus vanhenee 15 vuoden kuluessa siitä, kun velasta on annettu lopullinen ulosottoperuste. Jos myös velkoja on yksityishenkilö, määräaika on 20 vuotta. (ulosottoperusteen määräaika) UK 2:24 §
  • Tuomioistuin voi jatkaa ulosottoperusteen määräaikaa enintään 10 vuotta, jos velallinen on olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia esimerkiksi kätkemällä omaisuuttaan tai antamalla taloudellisesta tilastaan harhaanjohtavia tietoja. UK 2:26 §
  • Saatava vanhentuu ja maksuvelvollisuus lakkaa, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. UK 2:27 §
  • Kun useammalla taholla on oikeus eläkkeeseen, eläke maksetaan työeläkelaeissa säädetyn maksamisjärjestyksen mukaisesti. Merkitystä ei ole sillä, milloin maksukielto on saapunut eläkelaitokseen tai milloin saatavan ulosottoperuste on syntynyt. TyEL 123 §, YEL 104 §, MYEL 98 §

Ulosmittauskelpoiset etuudet

Työeläkkeeseen on mahdollista kohdistaa ulosmittaus. Kaikki TyEL:n 3 §: ssä tarkoitetut työ- ja virkasuhteisiin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet (myös kuntoutustuki, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus) sekä perhe-eläkkeet ovat ulosottokelpoisia.

Peruseläkkeiden lisäksi sekä rekisteröityä että rekisteröimätöntä lisäeläkettä samoin kuin eläkkeeseen maksettavaa viivästyskorotusta voidaan ulosmitata. Jatkuvan eläkkeen lisäksi myös kertasuorituksena maksettavaan eläkkeeseen voi kohdistua ulosmittaus.

TyEL:n perusteella maksettavaa kustannusten korvausta ei saa ulosmitata. Kustannusten korvauksella tarkoitetaan esimerkiksi niitä korvauksia, joita eläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle tai -saajalle sen vuoksi, että on velvoittanut tämän käymään tutkittavana nimeämänsä lääkärin luona tai osoittamassaan kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. TyEL 124 § 2 mom .

TyEL ei sisällä säännöksiä rekisteröidystä lisäturvasta. TyEL:n voimaanpanolain (396/2006) 32 §:n mukaan rekisteröityyn lisäturvaan sovelletaan ennen TyEL:a voimassa olleita säännöksiä, joten rekisteröidyn lisäturvan hautausavustusta ei voida ulosmitata.

Ulosmittauksella perittävä velka

Eläkkeestä voidaan ulosmittauksen avulla periä eläkkeensaajan verovelkoja, sakkoja, sopimukseen perustuvia velkoja, kulutusluottovelkoja ja muita velkoja. Sopimukseen perustuvat velat, kulutusluottovelat ja muut sen kaltaiset velat eivät ole suoraan täytäntöönpanokelpoisia, vaan velkojan tulee hankkia saatavalleen ensin ulosottoperuste. Ulosottoperusteita ovat muun muassa seuraavat asiakirjat:

  • tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio,
  • tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös,
  • välitystuomio,
  • elatusapusopimus,
  • hallintotuomioistuimen päätös ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa sekä
  • muu hallintopäätös, jos sen täytäntöönpanosta säädetään muussa laissa.

UK 2:2 §

Eläkkeen ulosotossa velkana voi olla myös eläkelaitoksen saatava. Eläkkeestä voi tulla ulosmitattavaksi esimerkiksi maksamattomia vakuutusmaksuja tai aiheettomasti maksettua eläkettä. Eläkelaitos voi samanaikaisesti periä sekä suoraan eläkkeestä että ulosoton avulla YEL- / MYEL - vakuutusmaksuja ja eläkkeen liikamaksua.

Ulosoton avulla velkoja voi velkoa myös muita takaisinperittäviä sosiaalivakuutusetuuksia (työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki, elatusapu jne.). Jos esimerkiksi työttömyyspäivärahan maksaja ei ole saanut tietoa eläkehakemuksen vireilläolosta ja takautumisvaatimus on jäänyt sen vuoksi tekemättä, voi työttömyyspäivärahan maksaja hakea saatavaansa eläkkeen ulosoton avulla.

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä ja ulosotto

Työeläkevakuutusmaksun ulosotto

Ulosottoperusteen määräaika

Ulosottokaaren 2 luvun 24 §:ssä säädetään ulosottokaaressa tarkoitetun ulosottoperusteen määräajoista ja määräajan jatkamisesta 26 §:ssä ja ulosottoperusteen vanhenemisesta 27 §:ssä. UK 2:24 §

Ulosottoperusteen määräaika koskee vain luonnollisen henkilön maksuvelvoitetta.

Määräaika 15 tai 20 vuotta

Ulosottokaaren mukaan ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvollisuus, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteen määräaika).

Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun. Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin toiselta luonnolliselta henkilöltä, määräaika on 15 vuotta. UK 2:24 §

Ulosottoperusteen määräaika lasketaan siitä, kun lainvoimainen tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu. UK 2:25 §

Tätä ulosottoperusteen vanhentumista ei voi katkaista.

Määräajan päätyttyä ulosottoperuste vanhenee

Saatava vanhenee, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003). UK 2:27 §

Saatavan vanhentuminen on lopullinen siinä merkityksessä, ettei vanhentumisaikaa voi katkaista.

Aiemmin ulosoton määräajan päättyminen on estänyt saman velan perimisen ulosottotoimin, mutta itse saatava ei ole vanhentunut tai maksuvelvollisuus lakannut. Vuoden 2008 alusta lukien saatavan vanhentuminen merkitsee sitä, että myös aineellinen saatava vanhenee ja velallisen maksuvelvollisuus lakkaa (heti), kun ulosottoperusteen määräaika päättyy. Velkaa ei siten voida enää periä ulosotossa eikä yksityisesti. Velkaa ei voida periä myöskään velallisen kuolinpesältä.

Jos ulosottoperusteen määräaikaa on jatkettu, saatava vanhenee, kun jatkettu määräaika kuluu umpeen.

Ulosottokaaren mukaisen ulosottoperusteen määräajan päättyminen ei vaikuta saatavan vanhentumiseen työeläkelakien tai vanhentumislain mukaan.

Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden (maksuunpano-oikeuden) vanhentumisesta on säädetty TyEL:n 158 § :ssä. Työeläkelaitoksen on työeläkevakuutusmaksun määräämisvuotta seuraavan viiden vuoden aikana perittävä työnantajalta työeläkevakuutusmaksu tai se menettää oikeutensa maksun saamiseen lopullisesti.

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän määräajoista on säädetty TyEL:n 126 §:n 4 momentissa . Takaisinperintäpäätöksen antamiselle säädetty viiden vuoden vanhentumisaikaa katkeaa, kun takaisinperintäpäätös annetaan. Tästä alkaa uusi viiden vuoden määräaika, jonka kuluessa vanhenemisen voi katkaista.

Vanhentuminen TyEL:n mukaan

Määräaikaa voi jatkaa 10 vuotta

Tuomioistuin voi velkojan kanteesta jatkaa ulosottoperusteen 15 tai 20 vuoden määräaikaa kymmenellä vuodella laskettuna alkuperäisen määräajan päättymisestä. Edellytyksenä määräajan jatkamiselle on, että velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia. UK 2:26 §

Laissa mainitaan nimenomaisesti muutamia toimintatapoja, joiden perusteella määräaikaa voidaan jatkaa. Perusteena voi olla esimerkiksi omaisuuden lahjoittaminen ja kätkeminen, velkojen perusteeton lisääminen ja taloudellista asemaa koskevien tietojen salaaminen konkurssissa tai ulosotossa. Myös muu vastaava, selvästi sopimaton toiminta, jolla velallinen on järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi, voi johtaa ulosoton määräajan jatkamiseen.

Maksunsaannin olennaisen vaikeuttamisen edellytys liittyy sekä velallisen toiminnan paheksuttavuuteen että siihen määrään, jonka osalta velkojan maksunsaanti on vaikeutunut. Jollei summa, jonka velallinen on saattanut velkojan ulottumattomiin, ole kokonaisuuden kannalta oleellinen, perusteita määräajan jatkamiselle ei ole.

Kanne määräajan pidentämisestä on nostettava kahden vuoden kuluessa alkuperäisen määräajan päättymisestä.

Kun ulosottoperusteen määräaikaa jatketaan ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, tuomiossa vahvistetaan, että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen jatketun määräajan päättymiseen saakka.

Kun määräaikaa jatketaan alkuperäisen määräajan päätyttyä, velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päätyttyä, jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu. Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun määräajan päätymiseen saakka.

Määräaikaa ei kuitenkaan saa jatkaa, jos sitä voidaan pitää velallisen kannalta kohtuuttomana.

Määräajan jatkaminen ei vaikuta muiden samasta velasta vastuussa olevien asemaan.

Maksukielto

Maksukieltoa koskevat yleiset säännökset ovat ulosottokaaren 4 luvun 27 ja 28 §:ssä. Palkan ja eläkkeen ulosmittausta koskevat erityiset säännökset ovat ulosottokaaren 4 luvun 56 - 58 §:ssä.

Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen eli eläkkeensaajaan nähden ulosmittauspäätöksellä.

Suoritusvelvolliseen eli eläkelaitokseen nähden saatavan ulosmittaus tulee voimaan silloin, kun suoritusvelvollinen on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Pelkkä ulosmittauspäätös ei siten vielä aiheuta oikeusvaikutuksia eläkelaitokseen nähden.

UK 4:27 §

Maksukieltoa ei tarvitse antaa tiedoksi todisteellisesti, vaan ulosottomies voi antaa maksukiellon tiedoksi tavallisella tiedoksiannolla, esimerkiksi lähettämällä sen työnantajan tai eläkelaitoksen ilmoittamaan tiedoksianto-osoitteeseen. Ulosottomies voi antaa maksukiellon tiedoksi vastaanottajan suostuessa myös sähköisesti.

Maksukiellon sisältö

Maksukiellossa ulosotonhaltija kieltää kirjallisesti eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää eläkkeenosaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle. Maksukiellossa määrätään, miten ulosottoon menevä määrä lasketaan, ja maksukiellon saaja velvoitetaan maksamaan määrä ulosottomiehelle. Maksukiellossa ilmoitetaan muiden tulopohjaan vaikuttavien tulojen ja etuuksien määrä, velallisen suojaosuus sekä muut tarpeelliset tiedot. UK 4:56 §

Eri aikoina toimitettujen palkan ja eläkkeen ulosmittausten perusteella annetaan yksi maksukielto.

Kun eläkkeensaaja saa eläkettä useista eri eläkelaitoksista, ulosmitattava määrä lasketaan eläkkeiden yhteismäärästä.

Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan kieltoa heti. Palkan maksajan tulee kunakin maksukuukautena heti ja ilman eri korvausta toimittaa palkan pidätys maksukiellon mukaisesti ja suoritettava määrä ulosottomiehelle. Määrästä saadaan vähentää tilillepanomaksu. UK 4:58 §

Pykälän 1 momenttiin on lisäksi otettu valtuutussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää ajasta, jonka kuluessa palkan pidätys on toimitettava ja määrä suoritettava ulosottomiehelle. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan asetuksella voitaisiin säätää esimerkiksi siitä, kuinka paljon ennen lakisääteisen eläkkeen maksupäivää maksukielto on annettava, jotta se ehditään ottaa eläkkeen maksatuksessa huomioon.

Asiasta ei toistaiseksi ole säädetty asetuksella. Lähtökohta on kuitenkin, että maksukiellon tulee saapua eläkelaitokseen vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. Tämä takaa sen, että eläkelaitokselle jää riittävästi aikaa viedä maksukielto omiin tietojärjestelmiinsä. Jos myöhemmin saapuneet maksukiellot ehditään viedä maksujärjestelmiin, lähtökohtaisesti näin myös tehdään.

Jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä. UK 4:68 §

Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun eläkelaitos on maksukiellon vastaisesti maksanut koko eläkkeen velalliselle tai jos esim. velalliselle on maksettu hänelle kuuluva osa eläkkeestä, mutta ulosottoon kuuluva osa on jostain syystä jätetty kokonaan tai osittain maksamatta.

Maksukiellon voimassaolo ja muuttaminen

Maksukielto on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kunnes ulosottomies kirjallisesti ilmoittaa eläkkeen maksajalle maksukiellon päättymisestä. Jos maksukiellon perusteena olevat olosuhteet muuttuvat, ulosottomiehen tulee muuttaa maksukieltoa uudella maksukiellolla. UK 4:57 § 1 mom.

Maksukieltoa on muutettava esimerkiksi, jos velallisen suojaosuus muuttuu tai ulosmittauksen määrää rajoitetaan. Uusi maksukielto korvaa aiemman maksukiellon.

Ulosmittaus voi keskeytyä velalliselle annettavien vapaakuukausien johdosta. Ulosottomies voi ilmoittaa annetuista vapaakuukausista kirjallisesti tai sovitulla tavalla sähköisesti uutta maksukieltoa antamatta. Tällöin aiempi maksukielto jää noudatettavaksi keskeytyksen jälkeen.

Ulosmittaus ja maksukielto ovat juoksevan elatusavun perimiseksi voimassa, kunnes velallinen on suorittanut erääntyneet erät sekä niiden lisäksi etukäteen seuraavan kuukauden elatusapumäärän ja tekee uskottavaksi, että hän vastaisuudessa täyttää elatusvelvollisuutensa. UK 4:57 § 3 mom.

Eläkelaitos ei voi oma-aloitteisesti poiketa ulosottoviranomaisen antamasta maksukiellosta ja siinä annetuista euromääristä ja muista ohjeista, vaan niitä tulee aina noudattaa. Jos maksukielto vaikuttaa selvästi virheelliseltä, voi ulosottoviranomaiselta luonnollisesti tarkistaa maksukiellon tietojen oikeellisuuden.

Eläkkeestä ulosmitattava osuus

Eläkkeen ulosmittausta koskevat samat säännöt kuin palkan ulosmittausta. Ulosottokaaren säätämisen yhteydessä palkan ja eläkkeen ulosmittauksen määrään on säädetty eräitä muutoksia velallisen eduksi, esimerkiksi velallisen itsensä ja velallisen elatuksen varassa olevan tahon osalta suojaosuutta on korotettu.

Jos ulosmittauksen perusteena on UK 4 luvun 54 §:ssä tarkoitettu elatusapusaatava, voidaan etuudesta ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä.

Suojaosuus

Suojaosuus on se minimimäärä, joka on velalliselle aina vähintään jätettävä ulosmittauksessa. Suojaosuus lasketaan päivää kohti, joten se koskee vain määräajoin maksettavaa palkkaa tai eläkettä.

Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa suojaosuus on vuonna 2008 velallisen itsensä osalta 19,90 euroa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 7,15 euroa päivässä seuraavaan palkan maksupäivään asti. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. UK 4:48 §

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoiden ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävien (avopuoliso) ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolten lisäksi yhteisessä taloudessa muussa parisuhteessa eläviä eli samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia parisuhdekumppaneita, jotka eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan. UK 1:16 §

Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta eli siis henkilöä, jonka nettotulot ovat enintään 19,90 euroa päivässä. Ko. määrän ansaitsevan lapsen katsotaan olevan elatuksen varassa siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa. Suojaosuutta laskettaessa ei oteta huomioon sellaista lasta, joka asuu muualla kuin velallisen luona ja jolle velallinen on velvoitettu maksamaan elatusapua. Suojaosuudessa ei myöskään oteta huomioon lasta, joka ei enää ole velallisen elatuksen varassa, esimerkiksi täysi-ikäiseksi tullutta lasta.

Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä (456/2001) annetussa laissa säädetään. UK 4:48 §

Määräajoin maksettavasta palkasta ja eläkkeestä ulosmitattava määrä

Ulosmitattava määrä lasketaan palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä, jota kutsutaan tulopohjaksi. Laskennalliseen tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut. Tulopohjaan kuuluvat myös eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet riippumatta siitä, ovatko ne ulosmittauskelpoisia tai ulosmittauskelvottomia, kuten esim. kansaneläke ja työttömän peruspäiväraha. Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. UK 4:45 §

Tulopohjaan eivät sen sijaan kuulu ulosottokaaren 4 luvun 19 §:ssä tarkoitetut avustukset ja muut varat. Kokonaan ulosoton ulkopuolelle jäävät siten eläke- ja sosiaalilainsäädännön nojalla määrätarkoitukseen myönnetyt avustukset ja korvaukset, kuten toimeentulotuki, elatustuki ja asumistuki. Näitä ei siis oteta huomioon tulopohjaa laskettaessa.

Tulopohjasta vähennetään veron ennakonpidätys ja pakolliset velallisen maksettavat työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Eläkkeestä ulosmitattava määrä lasketaan siten eläkkeen nettomäärästä.

Palkat (velallisen koko yhteenlaskettu tulopohja) jaetaan suuruutensa perusteella kolmeen eri tuloluokkaan. Ulosmitattava määrä vaihtelee eri tuloluokissa.

  • Velallisen suojaosuus on aina jätettävä ulosmittaamatta.
  • Jos velallisen nettopalkka on suojaosuutta suurempi, mutta enintään kaksi kertaa velallisen suojaosuuden määrä, suojaosuuden ylittävästä palkasta jätetään ulosmittaamatta yksi kolmasosa (1/3). Tätä kutsutaan tulorajaulosmittaukseksi. UK 4:49 § 1 mom. 1 kohta
  • Jos velallisen nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuuden määrä, mutta enintään neljä kertaa sen määrä, ulosmittaamatta jätetään kaksi kolmasosaa (2/3) palkasta. UK 4:49 § 1 mom. 2 kohta
  • Jos nettopalkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmittaamatta jätetään vähemmän kuin 2 kohdassa tarkoitettu määrä, kuitenkin vähintään puolet (1/2) palkasta. UK 4:49 § 1 mom. 3 kohta

Edellä mainittu UK 4:49 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös koskee vain suurituloisia velallisia. Säännöksen mukaan nettopalkasta on jätettävä ulosmittaamatta enintään kaksi kolmasosaa (2/3) ja vähintään puolet (1/2). Tämän vaihteluvälin sisällä ulosmitattavasta määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Käyttöön otetaan progressiivinen asteikko, jossa ulosmitattava määrä nousee suhteellisen suurin välein yhdestä kolmasosasta aina puoleen nettopalkasta.

Asetuksella (asetus ulosottomenettelystä 12 c §) säädetyn progressiivisen asteikon mukaan palkasta jätetään ulosmittaamatta:

  • 64 %, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
  • 61 %, jos palkka on suurempi kuin neljä ja puoli kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
  • 58 %, jos palkka on suurempi kuin viisi kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
  • 54 %, jos palkka on suurempi kuin viisi ja puoli kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
  • 50 prosenttia, jos palkka on suurempi kuin kuusi kertaa suojaosuuden määrä.

Lain siirtymäsäännöksen mukaan hyvätuloisten ulosmittausta tiukentavaa säännöstä (progressiivinen asteikko) sovelletaan vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.1.2009 alkaen.

Muuten kuin määräajoin maksettavasta palkasta ja eläkkeestä ulosmitattava määrä

Muuten kuin määräajoin maksettavasta palkasta jätetään ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa (2/3) kustakin palkkaerästä. Jos eläke maksetaan kertasuorituksena, siitä siis tehdään aina säännönmukainen ulosottopidätys eli 1/3 kertasuorituksen määrästä. Kertasuorituksesta ei lasketa suojaosuutta. UK 4:50 §

Myös takautuvasti maksettavien eläke-erien ulosottopidätys tehdään samoin kuin kertasuorituksen ulosotto. Eläkelaitos voi myös oikaista veron ennakonpidätyksen takautuvasti niin, että se palauttaa eläkkeensaajalle joko seuraavan eläkemaksun yhteydessä tai erillisenä eränä eläkkeestä liikaa ennakkona pidätetyn veron. Tällaisesta palautuksesta pidätetään myös 1/3 eikä suojaosuutta lasketa.

Jos velallinen saa suurta, mutta epäsäännöllistä palkkaa tai eläkettä, ulosottomiehen tulee arvioida, mikä velallisen keskimääräinen kuukausipalkka vuoden aikana todennäköisesti tulee olemaan. Huomioon otetaan velallisen ko. ajankohtaan mennessä saamat tulot ja niiden todennäköinen kehittyminen loppuvuonna.

Jos keskimääräinen kuukausipalkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen kuukauden suojaosuuden määrä, palkasta ja eläkkeestä on ulosmitattava ulosottokaaren 49 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu määrä progressiivisen taulukon mukaisesti.

Jos velallisen tulot myöhemmin osoittautuvat arvioitua pienemmiksi, ulosottomiehen tulee vastaavasti alentaa ulosmittauksen määrää.

Lain siirtymäsäännöksen mukaan hyvätuloisten ulosmittausta tiukentavaa säännöstä (progressiivinen asteikko) sovelletaan vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli 1.1.2009 alkaen.

Suppea ulosotto toistuvaistulosta

Velkoja voi tyytyä niin sanottuun suppeaan ulosottoon, jossa ulosottomies etsii ulosmitattavaksi kelpaavaa omaisuutta tarkastamalla velallisen varallisuustietoja rekistereistä.

Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo kuten palkka tai eläke, veroennakon palautus tai muu omaisuus, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. UK 3:105 §

Maksusuunnitelma ja -sopimus

Ulosottokaaren 4 luvun 59 - 62 §:ssä on säännökset maksusuunnitelmasta ja maksusopimuksesta. Maksusuunnitelma tarkoittaa ulosottomiehen laatimaa suunnitelmaa, jonka mukaisesti velallinen lyhentää omatoimisesti hakijan (velkojan) saatavaa ulosottoon. UK 4:59 §

Maksusopimuksella tarkoitetaan asianosaisten eli velallisen ja velkojan välistä sopimusta, jolla voidaan poiketa lakisääteisestä ulosmittauksesta. UK 4:60-62 §

Maksusuunnitelman ja -sopimuksen toteuttaminen edellyttää normaalisti, että velallisella on ulosmittauskelpoisia palkka- tai muita esimerkiksi eläketuloja. Maksusopimuksella ei kuitenkaan voida sopia eläkkeen siirtämisestä toiselle. Myös eläkkeen panttaamista tarkoittava sopimus on mitätön. TyEL 124 § 1 mom.

Maksusuunnitelma

Ulosottomies voi palkan (eläkkeen) ulosmittauksen sijasta vahvistaa velalliselle kirjallisen maksusuunnitelman, jos velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa ulosottomiehelle säännönmukaisen tai laissa sovitun määrän suunnitelman mukaisesti. Velalliselle saattaa olla eri syistä tärkeää, että hän voi ilman eläkkeen ulosmittausta ja eläkelaitokselle annettavaa maksukieltoa maksaa omatoimisesti velkaansa ulosottoon.

Jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö maksusuunnitelman noudattamisen eikä laiminlyöntiä voida pitää merkitykseltään vähäisenä, ulosottomies voi päättää maksusuunnitelman raukeamisesta ja välittömästi ulosmitata palkan tai eläkkeen.

Maksusopimus

Ulosottomies voi toimittaa eläkkeen ulosmittauksen velallisen ja hakijan (velkojan) tekemän kirjallisen maksusopimuksen perusteella. Maksusopimuksessa asianosaiset voivat sopia ulosmittauksen määrästä, joka voi olla lain mukaista määrää suurempi tai pienempi. Myös palkan tai eläkkeen ulosmittauksen kestoa voidaan rajoittaa.

Osapuolet voivat myös sopia siitä, miten varat kohdennetaan hakijan saataville tai saatavan osille. Sopimuksessa voidaan esimerkiksi alentaa korkoa tai leikata saatavan pääomaa tai poistaa kulut. Sopimuksesta on käytävä ilmi, luopuuko hakija saatavastaan näiltä osin lopullisesti vai rajoittaako hän vain ulosottohakemustaan.

Sopimuksen noudattaminen palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa edellyttää sopimuksen olevan sisällöltään sellainen, että se voidaan toteuttaa ulosottomenettelyssä. Ulosotossa ei voida toteuttaa esimerkiksi maksusopimusta, joka on epätäsmällinen.

Sopimuksen noudattaminen edellyttää lisäksi, ettei sopimusta voida pitää kohtuuttomana, käytännössä lähinnä velallisen kannalta. Ulosottomiehen on arvioitava, onko sopimuksen mukainen ulosmittaus määrältään ja kestoltaan kohtuuton verrattuna lakimääräiseen ulosmittaukseen. Ulosottokaaren 4 luvun 60 §:n 2 momentin mukaan velalliselle on jäätävä vähintään suojaosuus, mutta tätä lievempikin maksusopimus voi olla kokonaisuutena kohtuuton.

Jos palkasta tai eläkkeestä peritään useamman hakijan saatavia, maksusopimuksen toteuttaminen edellyttää, että kaikki hakijat sitoutuvat sopimukseen.

Yleensä ulosottomies ulosmittaa velallisen palkan tai eläkkeen maksusopimuksen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että ulosottomies lähettää eläkelaitokseen maksukiellon, jonka sisältö määräytyy osapuolten tekemän sopimuksen perusteella. Näissä tilanteissa ulosmitattava määrä voi siis poiketa lain asettamista rajoista.

Ulosottomies voi myös antaa velalliselle luvan tehdä sopimuksen mukaiset suoritukset itse ulosottomiehelle. Tämä edellyttää kuitenkin, että velallinen tekee uskottavaksi noudattavansa maksusopimusta. Jos velallinen ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö erien suorittamisen eikä tämä ole merkitykseltään vähäistä, ulosottomies voi peruuttaa luvan ja välittömästi ulosmitata palkan tai eläkkeen.

Asianosaisten solmima maksusopimus on sitova ja myös ulosottomiehen on noudatettava hyväksymäänsä maksusopimusta. Sopimuksen perusteena olevat olosuhteet saattavat kuitenkin myöhemmin sopimuksen voimassa ollessa muuttua. Muutos voi merkitä sitä, ettei maksusopimusta ole enää perusteltua noudattaa.

Ulosottokaaressa on pakottavia säännöksiä olosuhteiden muuttumisen vaikutuksesta. Asianosaiset eivät voi ottaa maksusopimukseen ehtoja, jotka ovat ristiriidassa pakottavien säännösten kanssa.

Ulosottomies voi sopijapuolen pyynnöstä päättää, ettei maksusopimusta noudateta, jos:

  • toinen sopijapuoli on olennaisesti laiminlyönyt sopimuksen noudattamisen ilman hyväksyttävää syytä;
  • palkka on 1 momentin mukaisesti ulosmitattu muusta saatavasta eikä sopimusta tämän vuoksi ole perusteltua enää noudattaa; tai
  • siihen on muu perusteltu syy.

Muu perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että velallisen maksukyky on sopimuksen solmimisen jälkeen parantunut tai huonontunut. Maksukyvyn muutoksen on oltava olennainen ennen kuin sitä voidaan pitää perusteltuna syynä lopettaa maksusopimuksen noudattaminen. Ensisijainen vaihtoehto on tällöin maksusopimuksen muuttaminen.

Jos maksusopimuksen tekemisen jälkeen palkka tai eläke ulosmitataan muusta saatavasta, maksusopimusta ei noudateta tämän saatavan perimisen aikana. Näissä tilanteissa ulosottomieheltä tulee uusi ilmoitus (maksukielto).

Eläkelaitoksella ei ole velallisen ja ulosottomiehen tai velkojan välisen maksusopimuksen tai maksusuunnitelman perusteella velvollisuutta maksaa eläkettä muualle kuin ulosottoon tai eläkkeensaajan tilille. Maksusopimuksessa ei siis voida velvoittaa eläkelaitosta suorittamaan eläkettä velkojan tilille.

Vapaakuukausijärjestelmä

Pienituloisilla eli ns. tulorajaulosmittauksen piirissä olevilla velallisilla on vuoden jatkuneen ulosmittauksen jälkeen oikeus saada vuosittain kaksi vapaakuukautta. Nämä kuukaudet annetaan velalliselle viran puolesta.

Vapaakuukausia voidaan antaa myös muille, suurempituloisille velallisille. He eivät kuitenkaan saa vapaakuukausia pelkästään ulosmittauksen keston perusteella, vaan heidän osaltaan tiettyjen edellytysten on täytyttävä. Edellytysten täyttymisen lisäksi vapaakuukausien saaminen edellyttää velallisen itsensä esittämää pyyntöä.

Vapaakuukausien perusteet

Ulosotossa myönnettävien vapaakuukausien antamisen periaatteista on säädetty ulosottokaaren 4 luvun 52 §:ssä.

Sen jälkeen, kun palkan tai eläkkeen ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus on tietyin edellytyksin keskeytettävä määräajaksi. Vuodella tarkoitetaan 12 kuukauden pituista ajanjaksoa eikä kalenterivuotta. Aiemmin myönnetyt vapaakuukaudet eivät katkaise ulosmittauksen yhtäjaksoisuutta. Jos kuitenkin peritään lapsen elatusapua, vapaakuukausia voidaan antaa vain erityisen painavista syistä.

Säännös vapaakuukausien antamisesta on velvoittava. Ulosmittaus on keskeytettävä, kun säädetyt edellytykset täyttyvät. Velallisella on oikeus vapaakuukausiin seuraavien edellytysten täyttyessä.

  • Jos ulosmittaus on toimitettu tulorajaulosmittauksena eli jos velallisen nettopalkka on enintään kaksi kertaa hänen suojaosuutensa suuruinen, velallisella on aina oikeus vapaakuukausiin. UK 4:52 § 1 momentin 1 kohta

Velallisen ei kuitenkaan ole pakko hyödyntää vapaakuukausia, vaan hän voi kieltäytyä vapaakuukausien käyttämisestä silloin, kun hän ei pidä sitä itselleen edullisena.

  • Jos velallisen välittömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat, velallisella on oikeus vapaakuukausiin, vaikka hän ei ole tulorajaulosmittauksen piirissä.
    UK 4:52 § 1 momentin 2 kohta

Asuinpaikasta, saaduista sosiaalietuuksista ja muista olosuhteista riippuen keskituloinenkin velallinen saattaa tarvita vapaakuukausia asumiskustannustensa kattamiseksi.

  • Velallisella on oikeus vapaakuukausiin, jos ulosmittauksen keskeyttämiseen on erityinen syy. UK 4:52 § 1 momentin 3 kohta

Erityinen syy voi olla esimerkiksi velalliselle tai hänen perheenjäsenelleen tärkeä kertahankinta, kuten silmälasit tai kodinkone.

Vapaakuukausien määrä

Velalliselle annettavien vapaakuukausien määrästä on säädetty UK 4 luvun 53 §:ssä.

Velalliselle on annettava vuosittain kaksi vapaakuukautta, kun tulorajaulosmittaus on kestänyt vuoden. Lyhyet katkot ulosmittauksessa eivät estä vapaakuukausien saamista. Tulorajaulosmittauksessa kaksi vapaakuukautta annetaan viran puolesta. Käytännössä tätä seurataan ulosoton tietojärjestelmän avulla.

Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan enintään kolme vuosittain ja vapaakuukausien saaminen edellyttää velallisen pyyntöä. Tämä koskee niitä velallisia, jotka eivät ole tulorajaulosmittauksen piirissä, vaan joille vapaakuukausia annetaan UK 4:52 § 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuilla perusteilla (asumis- ja elinkustannukset, muu erityinen syy).

Ulosottomiehen on käytettävä näissä tilanteissa harkintavaltaa asianmukaisella tavalla. Jos esimerkiksi velallisen palkka juuri ylittää tulorajaulosmittauksen rajan, myös hänelle tulisi lähtökohtaisesti antaa kaksi vapaakuukautta vuodessa. Myös tulorajaulosmittauksen piirissä olevalle velalliselle voitaisiin mainituilla perusteilla antaa vuodessa kolmas vapaakuukausi säännönmukaisen kahden lisäksi.

Ulosottomies voi itse päättää, mitkä kuukaudet ovat vapaita, jollei velallinen esitä tätä koskevaa pyyntöä. Ulosottomies ilmoittaa vapaakuukausista maksukieltoasiakirjalla.

Hakijan (velkojan) suostumuksella vapaakuukausia voidaan hakemuksen raukeamatta antaa enintään kuusi vuosittain. Hakijan suostumus yli kuuteen vuotuiseen vapaakuukauteen johtaa hakemuksen raukeamiseen. Tarkoituksena on estää tilanne, jossa asia on pitkään vireillä ja maksukielto voimassa ilman, että hakija vaatii velalliselta riittävää suoritusta.

Elatusapusaatavien osalta on ulosottolaissa erityisiä määräyksiä vapaakuukausista.

Eläkkeen maksamisjärjestys

TyEL:n 123 §:ssä on säädetty eläkkeen maksujärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.

TyEL 123 §, YEL 104 §, MYEL 98 §

Eläke maksetaan työeläkelakien mukaisessa maksujärjestyksessä riippumatta siitä, milloin maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai milloin saatavan ulosottoperuste on syntynyt. Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä maksamattomat yrittäjäeläkevakuutusmaksut (sijalla 2) ja aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia (sijalla 12).

Eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä:

1) sairausvakuutusrahastolle 118 § mukaan;

2) eläkelaitokselle yrittäjän eläkelain 120 §:n 1 momentin mukaan tai maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maatalousyrittäjän eläkelain 28 §:n mukaan maksamattomina vakuutusmaksuina;

3) eläkelaitokselle aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintänä 126 §:n mukaan;

4) työnantajalle tai sairauskassalle 117 §:n mukaan;

5) työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle 120 §:n 4 momentin mukaan;

6) Kansaneläkelaitokselle 120 §:n 1 tai 2 momentin mukaan;

7) sosiaalihuoltolain mukaiselle toimielimelle 119 §:n 1 momentin mukaan;

8) kunnalle tai kuntayhtymälle 119 §:n 2 momentin mukaan;

9) Kansaneläkelaitokselle 120 §:n 5 momentin mukaan;

10) Potilasvakuutuskeskukselle potilasvahinkolain 9 §:n mukaan;

11) EU- tai ETA-maan laitokselle ja Sveitsille eläkkeen aiheeton maksu EY:n sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 111 artiklan 1 kohdan mukaan;

12) ulosottoviranomaiselle ulosottolain (37/1895) 4 luvun 7 §:n mukaan;

13) EU- tai ETA-maan laitokselle ja Sveitsille muun etuuden kuin eläkkeen aiheeton maksu EY:n sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (ETY) 111 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan;

14) sosiaaliturvasopimusten mukaisille sosiaaliturvasopimusmaiden laitokselle eläkkeen ja muun etuuden aiheeton maksu sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaan; sekä

15) sosiaalihuoltolain mukaiselle toimielimelle 122 §:n mukaan.

Siltä osin kuin muussa laissa tai asetuksessa viitataan ulosottolakiin, sovelletaan ulosottokaaren vastaavia säännöksiä. UK 3:13 §.

Esimerkiksi TyEL:n 123 §:n eläkkeen maksamisjärjestyksessä kohdassa 12 oleva viittaus ulosottolain 4 luvun 7 §:ään tarkoittaa viittausta ulosottokaaren 4 luvun 2 §:ään.

Eläkkeen maksamisjärjestys

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä ja ulosotto Julkaisuaika: 01.01.2008 Voimassaoloaika: 01.01.2008 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2008 - toistaiseksi
Ohje kuuluu ohjeistoihin Ulosotto
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Oikeus takaisinperintään

Jos eläkettä on maksettu enemmän kuin mihin sen saajalla on oikeus, eläkelaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu eläke takaisin. TyEL 126 § 1 mom .

Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä eläkkeen maksaminen ole johtunut eläkkeensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä. Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä myös silloin, kun takaisin perittävä määrä on vähäinen. TyEL 126 § 2 mom .

Eläkelaitos voi sopia eläkkeensaajan kanssa siitä, miten liikamaksu maksetaan takaisin.

Kuittaaminen vastaisista eläke-eristä

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaamalla sen vastaisista eläke-eristä. Ilman eläkkeensaajan suostumusta kulloinkin maksettavasta eläke-erästä saa vähentää enintään kuudesosan siitä eläke-erän osasta, joka jää jäljelle ennakonpidätyksen jälkeen. TyEL 127 §

TyEL:n 123 §:ssä on säädetty eläkkeen maksujärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.

TyEL 123 §, YEL 104 §, MYEL 98 §

Eläke maksetaan työeläkelakien mukaisessa maksujärjestyksessä riippumatta siitä, milloin maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai milloin saatavan ulosottoperuste on syntynyt. Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia (sijalla 12).

Eläkkeen maksamisjärjestys

Kuittaaminen ei edellytä lainvoimaista takaisinperintäpäätöstä

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

TyEL 136 § 1 mom .

Lähtökohtaisesti eläkelaitos voi ryhtyä perimään aiheettomasti maksettua eläkettä takaisin ennen takaisinperintäpäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Jos eläkkeensaaja on valittanut päätöksestä, eläkelaitoksen on kuitenkin yleensä syytä odottaa valituselimen ratkaisua ennen takaisinperinnän aloittamista.

Jos takaisinperintä perustuu virheelliseen eläkepäätökseen, oikaisupäätöksen tulee olla lainvoimainen ennen kuin eläkelaitos aloittaa takaisinperinnän. Eläkkeensaajan suostumuksella takaisinperintä voidaan kuitenkin aloittaa, vaikkei oikaisupäätös ole lainvoimainen.

Esimerkki: Henkilölle on maksettu lainvoimaisen päätöksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteena on muun muassa henkilön työsuhde X Oy:n palveluksessa ajalla 1.1.2005 - 31.12.2006. Myöhemmin huomataan, että henkilön X Oy:n työsuhde on virheellisesti rekisteröity päättymään 31.12.2006, vaikka työsuhde on todellisuudessa päättynyt jo 31.12.2005. Eläkelaitoksen tulee antaa työkyvyttömyyseläkkeestä oikaisupäätös. Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintää ei voida ilman henkilön suostumusta aloittaa ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeen oikaisupäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Lisätietoa:
Perusteettomasti maksetun eläkkeen takaisin periminen A 34/92 . Ohjetta voidaan edelleen soveltaa soveltuvin osin.

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentuminen

Takaisinperintä ulosoton avulla

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen tai muun etuuden takaisin ulosottoteitse. Ulosottoa voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kuittaaminen ei ole mahdollista tai henkilön kanssa ei päästä sopimukseen takaisinperinnästä.

Lainvoimainen takaisinperintäpäätös on ulosottokelpoinen

TyEL:n 136 §:n 2 momentin mukaan eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio. YEL 132 §, MYEL 111 §

Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintää koskeva päätös on lainvoimainen, kun muutoksenhakuaika on kulunut umpeen eikä henkilö ole valittanut päätöksestä. Jos henkilö on valittanut takaisinperintäpäätöksestä, päätöksen täytäntöönpano siirtyy siihen saakka, kunnes lopullinen päätös on annettu ja se on tullut lainvoimaiseksi.

Lainvoimainen takaisinperintäpäätös on suoraan lain nojalla ulosottokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että eläkelaitoksen ei tarvitse hakea saatavalleen erillistä ulosottoperustetta esimerkiksi käräjäoikeudesta.

Myös esimerkiksi aiheettomasti maksetun kuntoutusrahan (myös kuntoutusrahana maksetun kuntoutusavustuksen), kuntoutuskorotuksen ja aiheettomasti maksetun ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvausten takaisinperintää koskeva päätös on suoraan ulosottokelpoinen TyEL 136 §:n 2 momentin perusteella.

TyEL 34 §

Ulosoton hakeminen

Ulosottokaaren 3 luvun 1 §: n mukaan ulosottoa haetaan

  • kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle;
  • sähköisellä viestillä, joka toimitetaan sellaiselle paikalliselle ulosottoviranomaiselle, jolla on käytössä sähköisen viestin vastaanottamiseen soveltuva järjestelmä tai
  • sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos hallintovirasto on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija).

Hakemuksen tiedot

Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava tiedot muun muassa hakijan ja vastaajan nimestä, hakijan saatavan määrästä sekä koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat. UK 3:2 §

Hakemukseen on liitettävä ulosottoperuste alkuperäisenä tai viranomaisen antamana jäljennöksenä. Täytäntöönpano voidaan toimittaa muun jäljennöksen tai telekopion perusteella, jos ulosottomies katsoo, ettei useampikertaisen perinnän vaaraa ole. UK 3:5 §

Eläkelaitoksen tulee ilmoittaa ulosottohakemuksessa tarvittavat tiedot sekä liittää hakemukseen lainvoimainen takaisinperintäpäätös alkuperäisenä. Tarvittaessa ulosottomies voi hyväksyä myös jäljennöksen päätöksestä.

Eläkelaitoksen antamassa takaisinperintäpäätöksessä tulee olla maininta siitä, että päätös on TyEL:n 136 §:n 2 momentin nojalla suoraan täytäntöönpanokelpoinen. Kun päätös lähetetään ulosottomiehelle, eläkelaitoksen on syytä viitata lain säännökseen.

Ulosmittaus

Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään velkojille. UK 4:1 §

Ulosmittauksesta kertyneet varat jaetaan säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevista saatavista. UK 6:2 §

Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla rahoilla vanhinta perimättä olevaa saatavaa.

Esimerkki: Eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle aiheettomasti työkyvyttömyyseläkettä 300 e kuukaudessa ajalla 1.1. – 31.12.2006. Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla rahoilla ensin tammikuun 2006 liikamaksua, sen jälkeen helmikuun 2006 liikamaksua jne.

Vireilläolon päättyminen

Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tietyn määrän osalta. UK 3:94 §

Passiivisaatava

Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei myöskään velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle on annettava sitä koskeva todistus. Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä. UK 3:95 §

Jos maksuvelvoitetta koskevan asian vireilläolo päättyy joko varattomuus- ja/tai tuntemattomuusesteeseen, asia merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi. Tätä koskeva pyyntö tulee esittää ulosottohakemuksessa tai myöhemmin asian vireilläolon aikana. Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa kaksi vuotta estetodistuksen päivämäärästä. UK 3:102 §

Eläkelaitos voi ulosottohakemuksessa tai myöhemmin asian vireilläolon aikana pyytää takaisinperittävän saatavan merkitsemistä passiivisaatavaksi siltä varalta, että saatavalle ei kerry täyttä suoritusta tai velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.

Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti

Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta samanaikaisesti sekä kuittaamalla että ulosottoteitse niin, että nettoeläkkeestä kuitataan kuudesosa, jonka lisäksi saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.

Ulosotto tehdään siitä nettoeläkkeestä, josta on vähennetty kuitattava määrä. Jos näin jäljelle jäävä nettoeläke jää alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.

TyEL- ja YEL-eläkkeen nettokokonaismäärä on 600 e/kk, josta kuitataan aiheettomasti maksettua eläkettä 1/6 eli 100 e/kk. Maksukiellossa on ilmoitettu ulosmittaukseen kuuluvan muun tulon nettomääräksi 50 e/kk. Työeläkkeenä otetaan huomioon kuittauksella vähennetty nettoeläke eli 600 - 100 = 500 e. Yhteenlaskettu nettomäärä on 500 + 50 = 550 e. Suojaosuus yksittäisellä henkilöllä on päivää kohti 19,90 e (30x19,90= 597 e). Koska yhteenlaskettu nettomäärä on alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä. Aiheettomasti maksettua eläkettä kuitenkin kuitataan maksussa olevasta eläkkeestä 100 e/kk.

Vakiintuneesti on katsottu, että ulosoton suojaosuudet ja mahdollisesti ulosottoon tilitettävä määrä lasketaan sen nettoeläkkeen perusteella, johon eläkelaitos on kohdistanut oman perintänsä. Tällainen menettely on myös eläkkeensaajalle edullisempi kuin menettely, jossa ulosottokelpoisena nettoeläkkeenä pidetään eläkettä ennen eläkelaitoksen kuittausta.

Eläkkeen maksamisjärjestys

TyEL:n 123 §:ssä on säädetty eläkkeen maksujärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.

TyEL 123 §, YEL 104 §, MYEL 98 §

Eläke maksetaan työeläkelakien mukaisessa maksujärjestyksessä riippumatta siitä, milloin maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai milloin saatavan ulosottoperuste on syntynyt. Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia (sijalla 12).

Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle, kun eläkelaitos jo kuittaa takaisinperittävää saatavaa maksukiellon saapuessa eläkelaitokseen. Eläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle myös silloin, kun eläkelaitoksen takaisinperintäsaatava syntyy sen jälkeen, kun eläkkeeseen jo kohdistuu maksukielto.

Työeläkevakuutusmaksun ulosotto Julkaisuaika: 01.01.2008 Voimassaoloaika: 01.01.2008 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2008 - toistaiseksi
Ohje kuuluu ohjeistoihin Ulosotto
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

TyEL-, YEL- ja MYEL -vakuutusmaksun ulosotto

Eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkevakuutusmaksu saadaan viivästyskorkoineen ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007, VeroTPL) säädetään. TyEL 159 § , YEL 120 §, MYEL 28 §

Suoraan lain nojalla voidaan ulosmitata TyEL:n, YEL:n ja MYEL:n mukainen:

  • työeläkevakuutusmaksu,
  • korotettu työeläkevakuutusmaksu sekä
  • työeläkevakuutusmaksulle määrätty viivästyskorko.

Maksamattoman työeläkevakuutusmaksun periminen ei edellytä erillisen päätöksen antamista tai tuomioistuimen tuomiota, vaan eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkemaksu viivästyskorkoineen on sellaisenaan perimiskelpoinen maksun määräämisen jälkeen.

Ei edellytä lainvoimaisuutta

Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 4 §:n mukaan julkinen saatava saadaan periä ulosotossa, vaikkei saatavan määrääminen tai maksuunpano ole tullut lainvoimaiseksi. VeroTPL 4 § 1 mom .

Eläkelaitos voi näin ollen periä maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ulosottoteitse, vaikka määräaika perustevalituksen tekemiselle ei ole kulunut umpeen eikä maksuunpano ole tullut lainvoimaiseksi. Myöskään valitus ei estä maksun perintää.

Jos velallinen myöhemmin tekee perustevalituksen, hänellä on mahdollisuus hakea täytäntöönpanon keskeyttämistä.

Ulosoton hakeminen

Ulosottohakemukseen ei tarvitse liittää julkisen saatavan määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa asiakirjaa. Asiakirja on kuitenkin yksilöitävä ja sitä koskevat tiedot on ilmoitettava hakemuksessa. Ulosottomiehen pyynnöstä hakija on velvollinen toimittamaan edellä tarkoitetun asiakirjan. VeroTPL 5 § 1 mom .

Eläkelaitoksen tulee yksilöidä maksuunpanoa koskeva asiakirja ulosottohakemuksessa. Saatavan määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse liittää hakemukseen, ellei ulosottomies myöhemmin pyydä asiakirjaa.

Asiamieskielto

Rahoitus- tai luottolaitos, perintätoiminnan harjoittaja tai muu toimitsija ei saa esiintyä velkojan toimeksiannosta hakijana tai asiamiehenä julkisen saatavan ulosotossa. VeroTPL 5 § 2 mom.

Verotäytäntöönpanolain mukaan perintätoimiston käyttäminen hakijana julkisen saatavan ulosottoperinnässä on kiellettyä. Tämä kielto käyttää asiamiestä ulosottoperinnässä ei estä työeläkelaitosta edelleen käyttämästä perintätoimistoa työeläkevakuutusmaksusaataviensa perinnässä.

Jos työeläkevakuutusmaksusaatavat kuitenkin siirretään perittäväksi ulosottoteitse, eläkelaitoksen on itse toimittava hakijana eikä perintätoimisto voi toimia eläkelaitoksen asiamiehenä ulosotossa. Perintätoimisto voi vain poikkeuksellisesti olla hakijana julkisen saatavan ulosotossa silloin, kun se perii perintäkuluja, jotka ovat syntyneet verotäytäntöönpanolaissa tarkoitettujen saatavien yksityisestä asiamiesperinnästä.

Hallituksen esityksen perusteluissa ( HE 83/2006 vp ) asiamieskieltoa on perusteltu oikeusturvasyillä. Tämän vuoksi laissa edellytetään, että velkoja, jonka saatavalle on säädetty suora ulosottokelpoisuus, kantaa itse vastuun siitä, että saatavaa peritään oikeamääräisenä ulosotossa, ja huolehtii siitä, ettei vanhentunutta saatavaa peritä.

Laki saatavien perinnästä 9 §

Ulosoton keskeyttäminen

Ulosotto on mahdollista keskeyttää, jos velallinen tekee maksuunpanoa koskevan perustevalituksen. Perustevalituksesta kerrotaan ohjeessa Muutoksenhaku työeläkevakuutusmaksuun.

Muutoksenhakuviranomaisen, joka käsittelee julkisen saatavan määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa säännönmukaista valitusta tai perustevalitusta, tulee viipymättä pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kieltää saatavan ulosotto tai määrätä se keskeytettäväksi (keskeytysmääräys), jollei valitus tai oikaisuvaatimus ole ilmeisen aiheeton. Vero TPL 12 §

Muutoksenhakuviranomaisella tarkoitetaan muun muassa säännönmukaista valitusta tutkivaa viranomaista, joka on työeläkeasioissa joko työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus. Näiden tulee valitusta käsitellessään joko omasta aloitteestaan tai velallisen pyynnöstä kieltää saatavan ulosotto tai määrätä se keskeytettäväksi, jollei valitus ole ilmeisen aiheeton.

Velallisen tekemä keskeytyspyyntö

Velallinen voi pyytää täytäntöönpanon kieltoa tai keskeyttämistä muutoksenhakuviranomaiselta, joka käsittelee valitusta. Velallinen, jonka omaisuutta on ulosmitattu, voi pyytää täytäntöönpanon keskeytystä myös ulosottomieheltä. VeroTPL 15 § 1 mom.

Ulosottomiehen tulee keskeyttää täytäntöönpano, jos velallinen pyytää keskeyttämistä viikon kuluessa ulosmittauksesta. Keskeytys jatkuu, jos velallinen toimittaa ulosottomiehelle kolmen viikon kuluessa keskeytyspyynnöstä todistuksen muutoksenhaun vireilläolosta tai valituskirjelmästä. Ulosottomiehen tulee toimittaa keskeytyspyyntö ja mahdollinen valituskirjelmä välittömästi muutoksenhakuviranomaiselle. Keskeytys on voimassa siihen saakka, kunnes muutoksenhakuviranomainen on ratkaissut keskeytyspyynnön. VeroTPL 15 § 2 mom.

Esimerkki: Ulosottoviranomainen on toimittanut ulosmittauksen ja lähettänyt eläkelaitokseen maksukiellon. Velallinen tekee työeläkevakuutusmaksun määräämisestä perustevalituksen ja pyytää täytäntöönpanon keskeytystä ulosottomieheltä viikon kuluessa ulosmittauksesta. Ulosottomiehen tulee keskeyttää täytäntöönpano ja ilmoittaa maksukiellon saaneelle eläkelaitokselle keskeytyksestä. Ulosottomiehen tulee toimittaa keskeytyspyyntö työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle. Keskeytys on voimassa siihen saakka, kunnes työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on ratkaissut keskeytyspyynnön.

Suoraan muutoksenhakuviranomaiselle tullut keskeytyspyyntö tulee ratkaista heti. Ulosottomiehen kautta tullut keskeytyspyyntö tulee ratkaista kolmen viikon kuluessa sen saapumisesta muutoksenhakuviranomaiselle. VeroTPL 18 § 2 mom.

Keskeytysmääräyksen voimassaolo ja muutoksenhaku

Annettu keskeytysmääräys on voimassa, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Täytäntöönpano jatkuu sen jälkeen, kun asiaratkaisun antamisesta on kulunut kolme kuukautta. Velallisen tulee kolmen kuukauden ajassa osoittaa, että hän on hakenut muutosta päätökseen määräajassa. VeroTPL 17 § 1 mom.

Esimerkki: Jos velallinen on tehnyt työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle perustevalituksen työeläkevakuutusmaksun maksuunpanosta ja samalla pyytänyt täytäntöönpanon keskeytystä, muutoksenhakulautakunnan antama keskeytysmääräys on voimassa, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Jos velallinen valittaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen, hänen tulee kolmen kuukauden ajassa osoittaa, että hän on hakenut muutosta päätökseen. Jos velallinen ei näin tee, ulosmittaaminen jatkuu sen jälkeen, kun työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen antamisesta on kulunut kolme kuukautta.

Keskeytysasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. VeroTPL 17 § 2 mom.

Eläkelaitoksen mahdollisuus keskeyttää YEL- tai MYEL -vakuutusmaksun perintä

Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perinnän, kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun. Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi niin ikään keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun. YEL 120 § 2 mom ., MYEL 27 §

Perinnän keskeyttämisellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että työeläkevakuutusmaksuja ei lähetetä ulosottoteitse perittäväksi, vaikka vakuutettu jättää maksut maksamatta. Jos työeläkevakuutusmaksu on jo ulosotossa, eläkelaitos voi ilmoittaa ulosottoviranomaisille, että perintätoimenpiteitä ei tarvitse jatkaa.

Säännös ei ole pakottava, eikä vakuutetulla siten ole subjektiivista oikeutta vaatia perinnän keskeyttämistä. Perinnän keskeyttämisestä ei anneta päätöstä.

Eläkelaitoksella on mahdollisuus keskeyttää myös TyEL-työeläkevakuutusmaksun perintä, vaikka asiasta ei ole erillistä säännöstä TyEL:ssa.

YEL- ja MYEL -vakuutusmaksun perinnän keskeyttämisestä kerrotaan tarkemmin ohjeessa Yrittäjän vastuu YEL-työeläkevakuutusmaksuista ja maksujen perintä.

Ulosmittaus voi tulla keskeytettäväksi myös silloin, kun asianosainen valittaa ulosmittaustoimenpiteistä ja ulosmittausprosessista. Tällöin ulosottomies tai tuomioistuin päättää ulosoton keskeyttämisestä.

Vanhentuminen

Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt. VeroTPL 20 §

Vanhentunutta julkista saatavaa ei saa periä. VeroTPL 21 § 1 mom.

Työeläkevakuutusmaksun tai korotetun työeläkevakuutusmaksun perimiselle säädetty viiden vuoden määräaika alkaa kulua maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Eläkelaitoksen on maksun määräämisvuotta seuraavan viiden vuoden aikana perittävä työnantajalta tai yrittäjältä työeläkevakuutusmaksu tai se menettää oikeutensa maksun saamiseen.

Ulosmittaus toimitettu ennen vanhentumisajan päättymistä

Jos ennen vanhentumisajan päättymistä on julkisen saatavan perimiseksi toimitettu ulosmittaus, vanhentumisajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista. VeroTPL 21 § 2 mom.

Jos työeläkevakuutusmaksusaatavan perimiseksi on ehditty toimittaa ulosmittaus, eläkelaitos saa saatavansa ulosmitatuista varoista vanhentumisajan umpeen kulumisesta huolimatta.

Vanhentumisesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentuminen

Kuittaaminen yrittäjän eläkkeestä ja ulosotto

Yrittäjän eläkkeestä voidaan vähentää eläkkeensaajan maksamattomat YEL- ja MYEL -työeläkevakuutusmaksut sekä korotettu työeläkevakuutusmaksu viivästyskorkoineen. Eläkkeestä voidaan kuitata vain sellaisia saatavia, jotka eivät ole vanhentuneet.

Työeläkevakuutusmaksuja ei peritä siitä eläkkeen osasta, joka on maksettava sairausvakuutusrahastolle. Muusta osasta eläkettä voidaan periä ilman eläkkeensaajan suostumusta enintään kolmannes YEL- ja MYEL -nettoeläkkeen määrästä. YEL 102 §, MYEL 97 §

Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti

Eläkelaitos voi periä maksamattomia YEL- ja MYEL -työeläkevakuutusmaksuja samanaikaisesti sekä kuittaamalla että ulosottoteitse niin, että eläkkeestä kuitataan kolmasosa, jonka lisäksi saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.

Ulosotto tehdään siitä nettoeläkkeestä, josta on vähennetty kuitattava määrä. Jos näin jäljelle jäävä nettoeläke jää alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.

Maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen perinnästä kerrotaan tarkemmin ohjeessa Maksamatta jääneiden YEL-työeläkevakuutusmaksujen vähentäminen eläkkeestä.

Eläkkeen maksamisjärjestys

Verotäytäntöönpanolain 4 §:n 2 momentin mukaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, sellaisia etuuksia tai muita varoja, jotka on ulosmitattu, ei saa kuitata julkisen saatavan suorittamiseksi sen jälkeen, kun ulosottokaaressa tarkoitettu maksukielto on annettu tiedoksi.

Lainkohdan perusteluissa on kuitenkin todettu poikkeuksena seuraavaa: "Hieman toisenlaista tilannetta koskee hallituksen esitys työntekijän eläkelaiksi (HE 45/2005 vp), jonka 123 § koskee tilannetta, jossa eläke on takautumisoikeuden perusteella maksettava muulle kuin työntekijälle itselleen. Pykälässä säädetään järjestys, jossa eri tahot saavat silloin suorituksen. Useat takautumissaatavat menevät ehdotuksen mukaan ulosottomiehen antaman maksukiellon edelle".

TyEL:n 123 §:ssä on säädetty eläkkeen maksamisjärjestyksestä niissä tilanteissa, joissa eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen, tai joissa usealla taholla on oikeus eläkkeeseen.

TyEL:n säätämisvaiheessa lain 123 §:n sanamuotoa täsmennettiin niin, että säännös määrittelee takautuvan eläkkeen lisäksi myös vastaisen eläkkeen maksamisjärjestyksen.

Eläkkeen maksamisjärjestys

Eläke maksetaan työeläkelakien mukaisessa maksujärjestyksessä riippumatta siitä, milloin maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai milloin saatavan ulosottoperuste on syntynyt.

Maksamisjärjestyksessä maksamattomien YEL:n ja MYEL:n mukaisten työeläkevakuutusmaksujen perintä on etusijalla 2, kun taas maksaminen ulosottoviranomaiselle on sijalla 12.

TyEL:n erityissäännös menee siis verotäytäntöönpanolain kuittauskieltoa koskevan yleissäännöksen edelle. Tällä perusteella eläkelaitoksella on oikeus myös niissä tilanteissa, joissa maksussa olevassa eläkkeessä on maksukielto (jonka perusteella eläkkeestä maksetaan muun velkojan perimiä saatavia), ko. kiellosta huolimatta periä itselleen eläkkeestä ensin maksamattomat työeläkemaksusaatavat.

Esimerkki: Eläkkeensaajalla on maksussa oleva työkyvyttömyyseläke, josta eläkelaitos maksaa maksukiellon mukaisesti tietyn osan ulosottoviranomaiselle eläkkeensaajan velkojen kattamiseksi. Eläkkeensaajan vakuuttamatta jäänyt yrittäjätoiminta vakuutetaan ja eläkkeensaajalle määrätään maksettavaksi YEL-työeläkevakuutusmaksut laiminlyöntikorotuksineen ja viivästyskorkoineen. Eläkelaitoksella on maksukiellosta huolimatta oikeus periä eläkkeestä ensin maksamattomat työeläkevakuutusmaksusaatavat ja sen jälkeen vasta saatavat muille velkojille.

Tietojen anto ja saaminen Julkaisuaika: 01.01.2008 Voimassaoloaika: 01.01.2008 - toistaiseksi

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2008 - toistaiseksi
Ohje kuuluu ohjeistoihin Ulosotto
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

Siltä osin kuin eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus käyttävät julkista valtaa, asiakirjojen ja toiminnan julkisuuteen sovelletaan lähtökohtaisesti viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999; julkisuuslaki), joka on yleislaki.

Myös muulloin kuin julkista valtaa käytettäessä sovelletaan työeläkelakien toimenpanoon liittyvissä asioissa julkisuuslain säännöksiä muun muassa salassa pidettävistä asiakirjoista (22-24 §). Tietojen luovuttamisesta ja salassapidosta poikkeamisesta ja salassapidon lakkaamisesta säädetään julkisuuslain 7 luvussa.

Esimerkiksi työeläkelaeissa ja ulosottoa koskevissa säännöksissä on yleislain korvaavia ja sitä täydentäviä säännöksiä tietojenantovelvollisuudesta ja oikeudesta tietojen saantiin.

Eläkelaitoksen tiedonsaantioikeus

Eläkelaitoksella on oikeus saada tietoja asian ratkaisemista ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemista varten.

Eläkelaitoksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan vakuuttamis-, eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä säädettyjen tehtävien toimeenpanossa.

TyEL 198 § , YEL 146 § , MYEL 143 § , MEL 215 § , VaEL 150 § , KuEL 148 §.

Oikeudesta saada tietoja valvontaa varten säädetään TyEL:n 199 § ja 200 §: ssä.

Eläketurvakeskuksella on TyEL:n 199 §:n mukaan oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä 186 §:n 1 momentissa säädetyn valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Eläketurvakeskuksella on lisäksi oikeus saada mainittua tarkoitusta varten veroviranomaisilta joukkotietoina palkkaa tai muuta vastiketta työntekijöille maksaneiden työnantajien nimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai työnantajien henkilötunnukset, yhteystiedot ja vuosi-ilmoitukset tai vuosi-ilmoituksia vastaavat tiedot, toimialat sekä tiedot näiden työnantajien työstä maksamista vastikkeista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista.

Eläkelaitoksella puolestaan on TyEL:n 200 §:n nojalla oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada 187–189 §:ssä tarkoitettua valvontaa varten välttämättömät tiedot toisilta työeläkelakien mukaista tehtävää hoitavilta eläkelaitoksilta ja Eläketurvakeskukselta.

Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus

Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada jäljempänä säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. UK 3:64 §

Sivulliselta tietoja hankittaessa on vältettävä sitä, että ulosottomiehen haltuun joutuu ulosottoasiaan kuulumattomia henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja, lukuun ottamatta tietoja velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista. UK 3:65 §

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tietojenantovelvollisuus

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tahon (kuten eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen) on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle kaikki tiedossa olevat:

  • velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja, velkoja ja muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat tiedot,
  • velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja taloudellista toimintaa koskevat tiedot,
  • velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot.

Jos tietojenantovelvollinen on velalliseen 66 §:ssä tarkoitetussa suhteessa (sivullinen), hän on velvollinen antamaan tietoja myös mainitun pykälän mukaisesti.

Yhteydenottoon tarvittavia tietoja lukuun ottamatta tietojen tulee koskea velallisen taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä seikkoja.

UK 3:67 §

Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja

Yleissäännös ulosottoviranomaisen oikeudesta luovuttaa tietoja on ulosottokaaren 3 luvun 69 §:ssä.

Säännös ei rajoita sitä tietojen luovuttamista, joka voi tapahtua julkisuuslain tai erityislainsäädännön nojalla.

Säännöksen mukaan ulosottoviranomaisen asiakirjan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) säädetään. Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään ulosottoviranomaisen oikeudesta tai velvollisuudesta luovuttaa tietoja, ulosottoviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja niin kuin ulosottokaaren 3 luvun 70–73 §:ssä säädetään. Tietoja voidaan luovuttaa myös toiselle ulosottoviranomaiselle ulosottoasian hoitamista varten sekä oikeusministeriölle ja hallintovirastolle hallintotehtävien hoitamista varten. Ulosottorekisteriin talletettujen tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta säädetään 1 luvussa.

UK 3:69 §

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot ovat julkisia siltä osin kuin niistä voidaan antaa 1 luvun 31 §:ssä tarkoitettu todistus. Ulosottorekisteristä kerrotaan ohjeessa Ulosottoviranomaiset

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (Julkisuuslaki) 621/1999.

Tiedot veroviranomaiselle ja julkisia tukia myöntäville

Ulosottoviranomainen saa yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia tietoja, jos tiedot ovat tarpeen:

1) veroviranomaiselle verotusta koskevan asian käsittelyä varten; taikka

2) työttömyyspäivärahaa tai muita julkisia avustuksia, tukia tai muita etuuksia myöntävälle tai valvovalle viranomaiselle taikka julkisyhteisölle tai muulle yhteisölle tai säätiölle sellaisen asian käsittelyä varten.

Tietoa ei ilman erityistä syytä saa luovuttaa, jos asiakirjan laatimisesta on tietoa pyydettäessä kulunut yli neljä vuotta. Tiedot tulee luovuttaa ensisijaisesti 1 luvussa säädetyllä tavalla ulosottorekisteristä. Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.

UK 3:71 §