• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Kuntoutusetuudet työeläkekuntoutuksessa Julkaisuaika: 01.01.2007 Voimassaoloaika: 01.01.2007 - 25.02.2008

Ohjetta on muutettu vuoden 2007 alusta voimaantulleiden lakimuutosten johdosta. Merkittävimmät sisällölliset muutokset:

• Kuntoutustapahtuman käsite on poistunut lainsäädännöstä. Kuntoutusraha määrätään hakemuksen vireilletulohetken tilanteen tai ensimmäisen sairauslomapäivän perusteella.
• Kuntoutusavustus työllistymisen tukemiseksi on poistettu muista työeläkelaeista paitsi yrittäjäeläkelaeista (YEL ja MYEL) ja kunnallisesta eläkelaista (KuEL).
• LITA-korvaus vähennetään 1.1.2007 tai sen jälkeen alkavassa kuntoutusrahassa aina valmiiksi lasketusta kuntoutusrahasta.

Kuntoutusetuuksia ovat kuntoutusraha, kuntoutusavustus ja työkyvyttömyyseläkkeeseen maksettava kuntoutuskorotus. Kuntoutusrahaa ja kuntoutuskorotusta maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutuksen odotus- ja väliaikana. Sitä voidaan maksaa myös kuntoutussuunnitelman laatimista varten sekä yrittäjäeläkelakien ja kunnallisen eläkelain mukaista kuntoutusta saaneen työllistymisen tueksi.

Kuntoutusraha

Hakijalla on oikeus kuntoutusrahaan niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hän on estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen vuoksi.

TyEL 28 §

Kuntoutusraha maksetaan kuntoutusohjelman toteuttamisen ajalta. Kuntoutusraha maksetaan joko täytenä tai osakuntoutusrahana. Osakuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutujan kuntoutuksen aikaisen muun kuin kuntoutukseen liittyvän ansiotyön palkan määrästä riippuu, maksetaanko kuntoutusraha täyden vai osakuntoutusrahan suuruisena. Muut kuin ansiotulot eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään.

Kuntoutusrahan suuruuden määräämiseksi kuntoutujan on palkkatodistuksella tai muulla selvityksellä osoitettava kuntoutuksen aikaisen palkkansa määrä. Kuntoutujan on myös ilmoitettava, jos työskentelyssä tapahtuu muutoksia (alkaa, loppuu, palkka muuttuu).

Kuntoutusrahan määräytyminen

Kuntoutusraha määrätään 1.1.2007 alkaen kuntoutushakemuksen vireilletulohetken tai ensimmäisen sairauslomapäivän tilanteen perusteella. Kuntoutusrahan määrä on yhtä suuri kuin olisi ollut niiden työeläkelakien mukaisten peruseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla, joihin työntekijällä olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutushakemuksen tullessa vireille.

TyEL 28 § 2 mom. KuEL 45 § 1 mom., VaEL 27 § 2 mom.

Jos työntekijä on jäänyt sairauslomalle työsuhteessa olleessaan ja kuntoutustarve oli olemassa sairausloman alkaessa, kuntoutusraha määrätään siten kuin hakija olisi tullut työkyvyttömäksi sairausloman alkaessa.

TyEL 28 § 3 mom ., KuEL 45 § 2 mom., VaEL 27 § 3 mom.

Kuntoutusrahaa määrättäessä otetaan huomioon henkilön koko työeläketurva. Yksityisen eläkejärjestelmän lisäeläkkeitä ei oteta huomioon.

Jos kuntoutusrahasta joudutaan vähentämään LITA-korvaus, LITA-korvaus vähennetään 1.1.2007 tai sen jälkeen alkavassa kuntoutusrahassa valmiiksi lasketusta etuudesta eli lasketaan peruseläke ja kuntoutuskorotus (=kuntoutusraha) ja tästä vähennetään LITA-korvaus. (Aiemmin 33 % korotus lisättiin peruseläkkeiden määrään LITA-korvauksen vähentämisen jälkeen.)

Täysi kuntoutusraha

Jos kuntoutuja ei aktiivisen kuntoutuksen aikana ole lainkaan ansiotyössä, kuntoutusraha maksetaan täytenä. Kuntoutusraha maksetaan täytenä myös silloin, kun kuntoutuja on työssä, mutta palkka on enintään puolet siitä palkasta, jonka perusteella eläkkeen tulevan ajan eläkkeenosa lasketaan.

Osakuntoutusraha

Kuntoutusraha maksetaan puolena, jos kuntoutuja ansaitsee aktiivisen kuntoutuksen aikaisessa ansiotyössään yli puolet vakiintuneesta ansiosta.

TyEL 29 § , KuEL 45 § 3 mom., VaEL 28 §

Vakiintuneena ansiona pidetään sitä ansiota, jonka perusteella eläkkeen tai kuntoutusrahan tulevan ajan osa lasketaan.

Palkan ja kuntoutusetuuden määrän yhteensovittamista ei muutoin tehdä.

Yrittäjän kuntoutusraha

Kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon henkilön koko työeläketurva. Yksityisen alan lisäeläkkeitä ei oteta huomioon. Jos yrittäjä jatkaa yrittäjätoimintaansa aktiivisen kuntoutuksen aikana, hänelle maksetaan täysi kuntoutusraha tai osakuntoutusraha riippuen siitä, missä määrin yrittäjän työpanos yritystoiminnassa ja siten hänen työtulonsa pienenee. Jos yrittäjä pystyy osoittamaan työpanoksensa ja työtulonsa pienentyneen yli puoleen aikaisemmasta vakiintuneesta ansiotasosta, hänellä on oikeus täyteen kuntoutusrahaan. Vastaavasti hänellä on oikeus osakuntoutusrahaan, jos hän osoittaa työpanoksensa ja työtulonsa vähentyneen korkeintaan puoleen vakiintuneesta ansiosta.

Opiskelun loma-ajalta kuntoutusraha yhdeltä kuukaudelta

Kun kuntoutusohjelmaansa toteuttavan kuntoutujan opiskelu kestää usean lukukauden ajan, pääsääntö on, että pidemmältä loma-ajalta maksetaan kuntoutusraha yhdeltä lomakuukaudelta.

Lomakuukausilta ei makseta kuntoutusavustusta, koska kyse ei ole eri kuntoutusjaksojen välisestä ajasta.

Kuntoutusrahakuukauden jälkeiselle loma-ajalle kuntoutujaa ohjataan etsimään työpaikka. Lomakauden työskentelyä voidaan tukea työkokeiluna, jollei kuntoutuja saa palkallista työtä. Häntä voidaan ohjata myös opiskelemaan lomajakson aikana. Työkokeilu- ja opiskeluajalta maksetaan kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha entisin perustein

Jos kuntoutusrahaa aiemmin saaneelle henkilölle myönnetään uuden kuntoutuksen perusteella kuntoutusraha kahden vuoden kuluessa entisen päättymisestä, uusi kuntoutusraha myönnetään entisin perustein.

Kuntoutusraha voidaan myöntää entisin perustein myös yli kahden vuoden kuluttua aikaisemman kuntoutusrahakauden päättymisestä, jos työkyvyttömyyden uhka aiheutuu samasta sairaudesta kuin aiemminkin.

Kuntoutusraha kuntoutustuen jälkeen

Jollei kuntoutustukea saanutta henkilöä voida pitää työkyvyttömänä, kuntoutustukea ei jatketa. Jos työkyvyttömyyden uhka kuitenkin on edelleen olemassa ja eläkelaitos katsoo, että tätä uhkaa voidaan torjua ammatillisen kuntoutuksen keinoin, henkilölle voidaan myöntää kuntoutustoimenpiteiden ajalle kuntoutusrahaa.

Kuntoutusavustus

Kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutuksen odotusajalta ja kuntoutuksen väliaikojen ajalta. Sitä voidaan maksaa myös ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimista varten.

TyEL 31 § , MYEL 45 § , KuEL 17 § 3 mom., VaEL 30 §

Yrittäjäeläkelakien ja kunnallisen eläkelain mukaan kuntoutusavustusta voidaan maksaa myös työllistymisen tukemiseksi.

YEL 28 § , MYEL 46 §, KuEL 19 § 3 mom.

Kuntoutusavustus on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen harkinnanvarainen etuus ja sitä voidaan maksaa ainoastaan silloin, kuin aktiivinen kuntoutus ei ole käynnissä ja henkilölle ei makseta palkkaa tai hänen toimeentuloaan ei ole turvattu muilla etuuksilla, esimerkiksi sairauspäivärahalla tai työttömyyspäivärahalla. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Silloin, kun kuntoutusavustusta maksetaan kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutuksen väliajoilta, sitä maksetaan enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin avustuksen osalta erikseen. Maksamisaikaa voidaan pidentää, jos se on perusteltua kuntoutuksen turvaamiseksi. Samaa kolmen kuukauden aikaa voidaan soveltaa myös silloin, kun avustusta maksetaan ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimiseksi.

Odotusajan kuntoutusavustus

Kun kuntoutujalla on todettu olevan oikeus kuntoutukseen, mutta aktiivinen kuntoutus ei ole vielä käynnistynyt, kuntoutujalle voidaan maksaa odotusajan kuntoutusavustusta. Sitä voidaan maksaa esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja opiskelupaikan saatuaan odottaa opiskelun alkamista. Odotusajan kuntoutusavustuksen maksaminen voi olla tarpeen myös niissä tilanteissa, joissa työn tekeminen ennen kuntoutuksen alkamista ei ole terveydentilan kannalta suotavaa.

Kuntoutusjaksojen välinen kuntoutusavustus

Kuntoutusavustusta voidaan maksaa myös erillisten kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta.

Kuntoutusohjelmaan kuuluvan useamman lukukauden kestävän opiskelun pidemmiltä loma-ajoilta maksettavaksi suositeltu yhden kuukauden korvaus maksetaan kuitenkin kuntoutusrahana, ei kuntoutusavustuksena. Loma-ajoilta ei makseta kuntoutusavustusta.

Kuntoutusavustus ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimista varten

Kuntoutusavustusta voidaan myöntää myös ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimista varten. Tämän avustuksen maksaminen edellyttää aina, että henkilöllä on todettu olevan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuntoutusavustus työllistymisen tukemiseksi

Kuntoutusrahaa saaneelle yrittäjälle ja kunnallisen eläkelain mukaisessa kuntoutuksessa olleelle voidaan maksaa kuntoutusavustusta työllistymisen tukemiseksi, jos avustus on työllistymisen kannalta erityisen tarpeellista. Yleensä näissä tilanteissa kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle järjestetään työhönvalmennus, jonka ajalta hänelle myönnetään kuntoutusrahaa.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen maksettava kuntoutuskorotus

Jos työeläkelaitos ryhtyy kuntouttamaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevaa henkilöä, eläkkeeseen maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotus, jos henkilö on edelleen työkyvytön.

TyEL 30 § , KuEL 20 §, VaEL 29 §

Kuntoutuskorotusta maksetaan yleensä vain, jos kuntoutustoimenpide kestää ainakin yhden kalenterikuukauden ajan. Lain mukaan eläkelaitos voi maksaa eläkkeeseen kuntoutuskorotuksen myös kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos aktiivinen kuntoutus kestää alle kuukauden.

Kuntoutuskorotuksen määrä

Kuntoutuskorotuksen määrä on 33 % maksussa olevien työeläkkeiden määristä. Jokainen kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä maksava työeläkelaitos maksaa omaan eläkkeeseensä 33 %:n korotuksen.

Kuntoutuskorotuksen määrää laskettaessa yksityisen puolen eläkkeet otetaan huomioon vähimmäiseläketurvan mukaisina. Jos osa kuntoutustuista tai eläkkeistä on maksettu kertasuorituksena, ei niiden osalta lasketa kuntoutuskorotusta.

Jos kuntoutustuen tai eläkkeen määrä muuttuu LITA-yhteensovituksen vuoksi, myös kuntoutuskorotus muuttuu. Jos eläkkeen määrä putoaa 0 euroksi, myös kuntoutuskorotus on 0 euroa. Näin voi käydä mm. silloin, kun työeläkekuntoutusetuutta saava vammautuu liikenteessä. Näissä tilanteissa kuntoutus usein keskeytyy tai lakkaa ja vastuu kuntoutuksesta voi myös siirtyä liikennevakuutusyhtiölle. Joissakin tapauksissa työeläkekuntoutus voi kuitenkin myös tällöin jatkua jonkin ajan kuluttua, jos vamma ei haittaa työeläkekuntoutusta.

Kun osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä ryhdytään kuntouttamaan, kuntoutuskorotuksen määrä on 33 % osatyökyvyttömyyseläkkeestä.

Usein osatyökyvyttömyyseläkettä saava henkilö joutuu kuitenkin olemaan poissa työstä kuntoutuksen vuoksi. Silloin eläke voidaan maksaa kuntoutuksen ajalta täyden eläkkeen suuruisena (TyEL 30 §, KuEL §, VaEL 29 §). Näin voidaan tehdä silloinkin, kun kuntoutus kestäisi alle vuoden ajan. Jos eläke tällöin maksetaan täyden eläkkeen suuruisena, myös kuntoutuskorotus lasketaan täyden eläkkeen määrästä.

Osa-aikaeläkkeellä olevan kuntoutus

Jos osa-aikaeläkkeensaajalle myönnetään ammatillista kuntoutusta, osa-aikaeläke lakkautetaan. Kuntoutusta harkittaessa on otettava huomioon se, että yli kuusi kuukautta jatkunut kuntoutus vie henkilöltä oikeuden saada osa-aikaeläke entisin perustein.

Kustannusten korvaukset

Kuntoutujalle korvataan työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset, joita ovat mm. opiskelu- ja matkakulut. Korvaus maksetaan TELAn suositusten mukaisesti normikorvauksena.

TELAn suositukset kustannusten korvaamisesta julkaistaan Internetissä Telan sivuilla.

EU-säännösten soveltaminen kuntoutusetuuksiin

Asetuksessa 1408/71 ei ole kuntoutusta koskevia erityisiä säännöksiä, joten kuntoutusrahaan sovelletaan kansallista lainsäädäntöä asetuksen periaatteita noudattaen.

Työeläkekuntoutus asetuksen 1408/71 tarkoittamana sairausetuutena

Kuntoutusetuuksien katsotaan kuuluvan asetuksen 1408/71 jaottelussa III osaston 1 luvun sairaus- ja äitiysetuudet alle, kuntoutusrahaa, (kuntoutuskorotusta, maksetaan eläkeläiselle) ja kuntoutusavustusta pidetään asetuksen 1408/71 III osaston 1 luvun mukaisina rahaetuuksina. Nämä etuudet siis myönnettäisiin toimivaltaisesta valtiosta.

Luontoisetuuksia puolestaan ovat muut kuin kuntoutukseen liittyvät rahaetuudet. Luontoisetuuksia ovat näin ollen kuntoutuksen keinot. Luontoisetuuksia annetaan yleensä asuin- tai oleskeluvaltion lainsäädännön mukaisesti ja toimivaltaisen laitoksen kustannuksella.

Kuntoutuksen keinot on määritelty kansallisessa lainsäädännössä. Rahaetuuksien maksaminen on sidottu siihen, että kuntoutus toteutetaan kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä keinoja käyttäen. Näin ollen rahaetuutta maksavan toimivaltaisen valtion laitoksen täytyy hyväksyä kuntoutuksen keinot.

Tämä tarkoittaa, että Suomessa vakuutetun henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen määräytyy Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Ansiorajavaatimusta tutkittaessa huomioon otetaan ainoastaan Suomessa vakuutetusta työstä saadut ansiot ja työelämään vakiintumista tutkitaan vakiintuneisuutena Suomen työelämään (ulkomailla vakuutettua työskentelyä ei oteta huomioon). Samoin kuntoutusraha määrätään kansallisen lainsäädännön perusteella eikä siihen sovelleta työkyvyttömyyseläkkeen kaltaista EU-laskentaa. Siten kansallisesti lasketun eläkkeen tulevaa aikaa ei ositeta eikä pro rata –eläkettä lasketa.

Kelan kanssa on sovittu, että Kela toimii yhteistyöelimenä ja koordinoijana kuntoutusasioissa sellaisten henkilöiden osalta, jotka työskentelevät jossakin EU/ETA-maassa ja asuvat Suomessa.

EU/ETA-eläkettä saavan henkilön kuntoutuskorotus

Jos kuntoutuksen hakija on eläkkeellä ja hänen eläkkeensä on laskettu EU/ETA-eläkkeenä, kuntoutuskorotus lasketaan siihen työeläkkeeseen, jota hakija saa Suomesta. Kuntoutuskorotuksen vuoksi ei käynnistetä EU-hakemuskierrosta.

Jos työeläke on laskettu teoreettisena eläkkeenä sen vuoksi, että eläkkeensaajalla on ollut toisessa EU-maassa työskentelyä alle 12 kuukautta, kuntoutuskorotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen. Jos kuitenkin työeläke on myönnetty kuntoutustukena ja tämän päättymisen jälkeen tulee myönnettäväksi kuntoutusraha, kuntoutusraha lasketaan kansallisten säännösten mukaan.