• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Työntekijäin eläkemaksun perusteena oleva TEL-, LEL- ja TaEL-ansio Julkaisuaika: 31.01.2005 Voimassaoloaika: 01.01.2005 - 31.12.2006

1.1.2005 alkaen eläkettä kertyy kaikista TEL:n, LEL:n ja TaEL:n mukaisista työansioista 18-67-vuotiaille ja kaikista näistä ansioista myös pidätetään työntekijäin eläkemaksu. Eläkkeen perusteena olevan ansion käsite on työntekijäin eläkemaksua määrättäessä sama kuin se muutenkin on TEL 7 § :n perusteella.

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen eläketurvan 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Työntekijäin eläkemaksu pidätetään pääsääntöisesti tänä vakuuttamisvelvollisuuden kohteena olevana aikana maksetuista ansioista (maksuajankohta-periaate, kassa-periaate).

TEL 12 b §:n 2 momentin mukaan työntekijäin eläkemaksu pidätetään siltä osin kuin työnantaja palkanmaksuhetken mukaisesti arvioituna on velvollinen järjestämään työntekijälle eläketurvaa. Tältä osin lain sanamuoto ei ole muuttunut 1.1.2005.

TEL-ansiot ja palkan maksuajankohdan merkitys

Lain sanamuodon mukaan työntekijäin eläkemaksu pidätetään, jos työnantaja on palkanmaksuhetken mukaisesti arvioituna velvollinen vakuuttamaan työskentelyn. Tämän takia työntekijäin eläkevakuutusmaksun pidätysvelvollisuutta ei voida aina ratkaista pelkästään sen perusteella, milloin palkka on maksettu, vaan merkitystä on myös sillä, milloin palkanmaksun perusteena oleva työskentely on tapahtunut. Maksuajankohta-periaate syrjäytyy TEL-ansioiden kohdalla seuraavissa tilanteissa:

• työntekijän työskentelyä ei vakuuttamiseen liittyvistä ikärajoista johtuen tarvitse vakuuttaa työeläkelakien mukaisesti, vaikka palkka on maksettu 18-68 vuoden välillä

Työntekijän palkka ja työsuhteen kesto ovat alle 18-vuotiaan kohdalla täyttäneet TEL:n soveltamisen edellytykset, mutta työsuhde on päättynyt ennen 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alkamista. Työntekijälle maksetaan palkkaa tämän työsuhteen perusteella hänen 18-vuotissyntymäpäiväänsä seuraavana kuuna. Koska palkanmaksuhetken mukaan arvioituna työnantaja ei ole velvollinen järjestämään eläketurvaa, ei ansioista pidätetä työntekijäin eläkemaksua.

On huomattava, että jos saman työntekijän alle 18-vuotiaana tapahtuneeseen työskentelyyn olisi sovellettava LEL:a tai TaEL:a ja hän saisi palkan tästä työskentelystään vasta sen kuukauden jälkeen, jona täytti 18 vuotta, tulee työntekijäin eläkemaksu pidättää. Näin siksi, että LEL:n ja TaEL:n mukaan vakuuttamisvelvollisuus määräytyy palkan maksuhetken perusteella. (LEL- ja TaEL-ansioista tarkemmin tämän ohjeen kohdassa LEL- ja TaEL-ansiot ja maksuajankohta)

• työntekijälle maksetaan palkkaa vakuuttamisvelvollisuuden päätyttyä sellaisen työskentelyn perusteella, joka on tapahtunut ennen vakuuttamisvelvollisuuden päättymistä

Henkilölle maksetaan palkkaa sen kuukauden jälkeen, jona hän on täyttänyt 68 vuotta, sellaisen työskentelyn perusteella, joka tulee vakuuttaa TEL:n mukaisesti. Työskentely on siis tapahtunut ennen sen kuukauden päättymistä, jona henkilö täytti 68 vuotta. Tästä palkasta pidätetään työntekijäin eläkemaksu, koska kyseessä on ollut TEL-työ.

55-vuotiaan henkilön työsuhde päättyy 15.5.2005 ja hänelle maksetaan tämän työsuhteen perusteella palkkaa 1.10.2005. Tästä työsuhteen päättymisen jälkeen maksetusta palkasta pidätetään työntekijäin eläkemaksu.

Jos työntekijälle maksetaan aikana, jona hänen työskentelynsä tulee vakuuttaa TEL:n mukaisesti, ansioita myös ajalta, jona hänen työskentelynsä ei kuulunut vakuuttamisvelvollisuuden piiriin, pidätetään koko palkasta työntekijäin eläkemaksu. Palkkaa ei jaeta työntekijäin eläkemaksun suhteen kahteen eri osaan.

Henkilön TEL-työsuhde kestää yli kuukauden sen kuukauden jälkeen, jona hän on täyttänyt 18 vuotta. Hänelle maksetaan työsuhteen tultua TEL:n piiriin ansioita, jotka perustuvat aikaan ennen 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alkamista. Nämä ansiot ovat vakuutettavaa TEL-ansiota ja niistä pidätetään myös työntekijäin eläkemaksu.

Sellaisen vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävän työskentelyn perusteella maksettavista ansioista, jota työskentelyä ei tule vakuuttaa myöskään palkanmaksuajankohtana, ei pidätetä työntekijäin eläkemaksua.

Työntekijälle maksetaan palkkaa sellaisen työskentelyn perusteella, joka on tapahtunut sen kuukauden jälkeen, jona hän täytti 68 vuotta. Koska työskentelyä ei enää voi vakuuttaa, ei ansioista myöskään saa periä työntekijäin eläkemaksua.

Jos 68 vuotta täyttäneelle maksetaan samalla kertaa palkkaa sekä sellaisen työskentelyn perusteella, joka on tapahtunut ennen sen kuukauden päättymistä, jona hän täytti 68 vuotta että sen jälkeisen työskentelyn perusteella, pidätetään työntekijäin eläkemaksu vain ensin mainitun työskentelyn perusteella maksettavista ansioista.

Ratkaisut työntekijäin eläkemaksun pidättämisessä näissä erilaisten ikärajojen täyttämiseen, ansioiden maksuajankohtaan ja työskentelyajankohtaan liittyvissä tilanteissa, ovat yhteneviä sen kanssa, miten työnantajan vakuuttamisvelvollisuus näiden asioiden osalta näissä tilanteissa ratkaistaan. Asiaa on tarkemmin käsitelty alkuvuonna 2005 valmistuvassa eläkkeen perusteena olevien työansioiden kohdentamista käsittelevässä ohjeessa.

On huomattava, että kysymys pidätettävän maksun suuruudesta (työntekijäin eläkemaksuprosentti, pidätysprosentti) ratkaistaan maksuajankohdan perusteella, vaikka ansioita esimerkiksi eläkettä määrättäessä kohdennettaisiin, tästä tarkemmin ohjeessa Työntekijäin eläkemaksun määrä .

LEL- ja TaEL-ansiot ja maksuajankohta

LEL:ssa ja TaEL:ssa sovelletaan LEL 4 § ja TaEL 3 § mukaisesti maksuajankohta-periaatetta vakuuttamisvelvollisuutta arvioitaessa.

Tämän maksuajankohtaperiaatteen soveltamisen takia ei sellaista LEL:n ja TaEL:n soveltamispiiriin kuuluvaa työtä vakuuteta, jonka työn perusteella tuleva palkka maksetaan sen kuukauden jälkeen, jona henkilö täytti 68 vuotta. Koska työskentelyä ei vakuuteta, ei siitä maksetusta ansiosta myöskään pidätetä työntekijäin eläkemaksua.

Vastaavasti kaikki se ansio, jota LEL-ja TaEL-töistä maksetaan sen kuukauden jälkeen, jona henkilö täytti 18 vuotta, tulee vakuuttaa ja siitä tulee pidättää työntekijäin eläkemaksu, vaikka ansion perusteena oleva työskentely olisi tapahtunut ennen tätä kuukautta.

Menettely työntekijäin eläkemaksun pidättämisen suhteen on näissä tilanteissa identtinen vakuuttamisvelvollisuuden ja siihen liittyvän ansioiden kohdentamista koskevan ohjeen Työansioiden kohdentaminen kanssa.

Palvelurahat, täydennyspäiväraha

TEL 7 §:n 2 momentin mukaan eläkkeen perusteena olevina ansioina otetaan huomioon mm. yleisöltä saatavat palvelurahat ja lahjat sekä työnantajan ylläpitämän sairauskassan maksamat päivärahat. STM:n päätöksen (29.12.1997/1417, muutettu STM:n asetuksella 22.11.2004/1002) mukaan tulee palvelurahan saajan ilmoittaa työnantajalleen se palvelurahan määrä, joka on veron perusteena. Työnantaja perii tämän perusteella kuukausittain työntekijältä työntekijäin eläkemaksun. Työnantajan pidätysoikeutta tilanteissa, joissa palkka perustuu palvelurahoihin, on käsitelty ETK:n lausunnossa 12324 .

Sairauskassan tulee pidättää työntekijälle maksamastaan täydennyspäivärahasta työntekijäin eläkemaksu ja tilittää se edelleen työnantajalle. Näin siksi, että täydennyspäiväraha on veronalaista tuloa, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevissa työansioissa.

Luontoisedut

Jos henkilön koko palkka suoritetaan luontoisetuina, ei häneltä pidätetä työntekijäin eläkemaksua, koska ei ole ansiota, johon pidätys voisi kohdistua. Näissäkin tilanteissa on työnantaja aivan normaalisti velvollinen suorittamaan koko työeläkevakuutusmaksun eläkelaitokselle.

Jos henkilö saa sekä rahapalkkaa että luontoisetuja, pidätetään koko ansion perusteella määräytyvä työntekijäin eläkemaksu rahapalkasta.

Yksityisen hoidon tuki

Jos KELA maksaa työsuhteessa olevalle lastenhoitajalle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) tarkoitettu yksityistä tukea, ei KELA pidätä tästä suorituksesta työntekijäin eläkemaksua, vaikka kyseessä onkin lastenhoitajan saama palkka. KELA toimii tapauksessa palkan sijaismaksaja varsinaisen työnantajan, hoidettavan lapsen vanhempien, puolesta. Todellinen työnantaja on näissäkin tilanteissa vastuussa koko vakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle.

Soveltamiskäytännön mukaan yksityinen perhepäivähoitaja toimii yleensä yrittäjäasemassa. Työskentely voi kuitenkin tapahtua työsuhteessa, jos tästä on nimenomaisesti sovittu hoitajan ja lasten vanhempien välillä. Kotitalouden teettämä työsuhteessa tehty työ vakuutetaan aina LEL:n tai TaEL:n mukaisesti Eterassa.

Eläkkeen rinnalla tehty työ ja siitä saadut ansiot

Koska kaikki eläkkeen rinnalla 18-67-vuotiaana tehty työ tulee vakuuttaa 1.1.2005 alkaen ja siitä karttuu myös eläkettä, pidätetään siitä työntekijäin eläkemaksu.

Vakuuttamisvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, milloin eläke on alkanut (ennen vai jälkeen 1.1.2005) eikä myöskään sillä, onko eläke täysitehoinen.

Siirtymävaiheessa poikkeuksen eläkkeen rinnalla tehdyn työn vakuuttamisvelvollisuuteen ja siten työntekijän eläkemaksun pidättämiseen muodostavat seuraavat tilanteet:

• Jos henkilö on täyttänyt 65 vuotta ennen 1.1.2005 ja 1.1.2005 jatkuvana oleva työsuhde on alkanut ennen 1.1.2005, ei tämä työsuhde tule vakuuttamisvelvollisuuden piiriin 1.1.205 eikä palkasta näin ollen pidätetä työntekijäin eläkemaksua.
• Jos työntekijä kuuluu rekisteröidyn lisäturvan piiriin ja työntekijällä on alennettu eläkeikä, lisäturvan järjestäneen työnantajan vakuuttamisvelvollisuus päättyy työntekijän täyttäessä 65 vuotta. Jos tämä työsuhde jatkuu yhdenjaksoisesti syntymäpäivän jälkeen, ei työntekijäin eläkemaksua enää pidätetä.

Lähetystöjen palveluksessa olevat

Suomessa tehtävän työn osalta diplomaattisen edustuston hallinnolliseen ja teknilliseen henkilökuntaan sekä edustustojen palveluskunnan jäseniin ja henkilökunnan yksityispalvelijoihin sovelletaan Suomen työeläkelainsäädäntöä, jos he ovat Suomen kansalaisia tai asuvat vakinaisesti Suomessa.

Jos edustusto työnantajana on velvollinen järjestämään lain mukaisen työeläketurvan, pidätetään myös työntekijöiltä eläkemaksu työsuhteessa saadusta ansiosta. Sillä seikalla, miten veron ennakko käytännössä suoritetaan, ei ole merkitystä. Vaikka Suomessa toimiva edustusto työnantajana on erityissäännöksen perusteella vapautettu ennakonpidätyksen suorittamisesta, työntekijäin eläkemaksu tulee vakuuttamisvelvollisen työnantajan pidättää.

Palkkaturvalain mukaiset ansiot

Palkkaturvalain 4 §:ään lisättiin 2 momentti lailla 938/2004 (HE 131/2004), joka tuli voimaan 1.1.2005. Tämän lisätyn momentin mukaan työntekijäin palkkaturvasaatava maksetaan hänelle työntekijäin eläkemaksulla ja työttömyysvakuutusmaksulla vähennettynä. Tämä uusi momentti vaikuttaa työntekijälle suoritettavan korvauksen määrään, mutta ei muuten muuta menettelyä niissä tilanteissa, joissa työntekijälle palkkaturvalain perusteella suoritetaan saamatta jääneitä ansioita.

1.1.2005 alkaen palkkaturvaviranomaiset maksavat työntekijän palkkaturvasta haetut ansiot vähennettynä työntekijäin eläkemaksulla. Palkkaturvaviranomaiset eivät kuitenkaan tilitä pidättämäänsä työntekijäin eläkemaksua edelleen eläkelaitokselle tai muulle taholle. Näissäkin tapauksissa eläkelaitos perii koko vakuutusmaksun normaalisti työnantajalta

Palkka konkurssipesältä, konkurssissa valvottu palkkasaaminen

Ennen konkurssia syntyneet palkkasaatavat

Työntekijä voi valvoa konkurssissa sellaiset palkkasaamiset, jotka perustuvat aikaan ennen konkurssin alkamista. Käytännössä tämä on harvinaista, koska yleensä työntekijät hakevat tällaiset palkkasaamiset palkkaturvasta, joka saamiset suorittaa ja jolle samalla siirtyy valvontaoikeus palkkasaamisen osalta. Palkkaturva maksaa työntekijöiden palkkasaatavat vähennettynä työntekijäin eläkemaksulla 1.1.2005 alkaen.

Jos konkurssipesä konkurssituomion perusteella suorittaa tällaisia valvottuja palkkasaatavia joko työntekijälle tai muulle taholle, ei näistä jako-osuutena suoritettavista saatavista pidätetä työntekijäin eläkemaksua.

Konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuva palkka

Normaalisti työntekijäin työsuhde jatkuu ainakin irtisanomisajan (14 päivää) konkurssin alkamisen jälkeen. Työsuhde konkurssipesään voi myös jatkua pitempään konkurssin alkamisen jälkeen. Tältä ajalta suoritettavasta palkasta työnantaja (konkurssipesä) pidättää aivan normaalisti työntekijäin eläkemaksun. Konkurssipesä on näissä tapauksissa vakuuttamisvelvollinen työnantaja ja vastaa koko työeläkevakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle.

Jos konkurssipesällä ei ole varaa suorittaa konkurssin jälkeiseen aikaan kohdistuvia palkkoja, suorittaa ne palkkaturva työntekijäin eläkemaksulla vähennettynä.

Vakuutuspalkka ja ulkomailla tapahtuvasta työskentelystä saatu palkka

Kun ulkomailla tapahtuva työskentely vakuutetaan joko lakisääteisesti tai vapaaehtoisesti Suomen työeläkelakien mukaisesti, määritellään yleensä TEL 7 §:n 5 momentissa tarkoitettu vakuutuspalkka. Jos Suomen työeläkelakien mukaan vakuutettava työskentelyrupeama ulkomailla on lyhyt, on mahdollista, että vakuuttamisen ja eläkkeen perusteena ovat todelliset ansiot. Sekä vakuutuspalkasta että niistä ulkomaantyön tilanteista, joissa vakuutuspalkkaa ei käytetä, julkaistaan alkuvuonna 2005 soveltamisohjeet ( vakuutuspalkka , ulkomaantyö, jossa ei käytetä vakuutuspalkkaa ).

Kun lakisääteisesti vakuutetussa ulkomaan työssä eläkkeen perusteena olevana työansio on TEL 7 §:n 5 momentin mukainen vakuutuspalkka, määräytyy pidätettävä työntekijäin eläkemaksu normaalisti tämän vakuutuspalkan perusteella eikä siis todellisuudessa maksetun ansion perusteella.

Jos ulkomailla työskentelyn vakuuttamisessa ei käytetä vakuutuspalkkaa vaan todellisia ansioita, myös työntekijäin eläkemaksu pidätetään todellisista ansioista.

Vapaaehtoisesti vakuutetusta ulkomaantyöstä maksetusta palkasta (vakuutuspalkasta) ei työnantajalla ole oikeutta pidättää työntekijäin eläkemaksua. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia eläkemaksun pidättämisestä.

Työntekijäin eläkemaksun pidättämiseen vakuutuspalkasta ei vaikuta se, miten ulkomailla saatua ansiotuloa verotetaan Suomessa tai ulkomailla (ennakonpidätys, lähdeverotus, verovapaus). Myöskään valuutalla, jolla palkka maksetaan, ei ole vaikutusta työntekijäin eläkemaksun pidättämiseen.

Ulkomainen yritys palkanmaksajana

Työskentely ulkomailla voi tapahtua niin sanotun kolmikantasopimuksen puitteissa, missä sopimuksessa työntekijä, lähettävä työnantaja ja ulkomainen yritys sopivat työntekijän tilapäisestä siirrosta ulkomaisen yhtiön käyttöön. Asiasta kerrotaan tarkemmin vakuutuspalkkaa käsittelevässä ohjeessa.

Jos kolmikantasopimus on sen kaltainen, että työntekijä voidaan vakuuttaa edelleen Suomessa, vaikka hänen palkkansa maksaa ulkomainen yhtiö, pidättää tämä ulkomainen yhtiö myös työntekijäin eläkemaksun. Maksu pidätetään vakuutuspalkan eikä tosiasiallisesti maksetun perusteella.

Ulkomaisen yrityksen pidättämän maksun siirtäminen suomalaiselle työnantajalle on näiden välinen sopimusasia. Kuten normaalistikin on vakuutuksen ottanut työnantaja joka tapauksessa vastuussa koko eläkevakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle.

Ulkomainen yritys maksaa palkkaa Suomessa tapahtuvan työskentelyn perusteella

Ulkomainen yritys voi olla vakuuttamisvelvollinen sillä perusteella, että sen palveluksessa tehty tapahtuu Suomessa. Myös näissä tilanteissa työntekijäin eläkemaksu pidätetään. Maksu pidätetään normaalisti maksetusta palkasta. Näissä tilanteissa ei käytetä vakuutuspalkkaa, vaan työntekijäin eläkemaksu pidätetään todellisten ansioiden perusteella. Työntekijäin eläkemaksun pidättämiseen ei myöskään vaikuta se, missä valuutassa palkka maksetaan tai se, miten palkkaa verotetaan Suomessa tai ulkomailla.