• Vakuuttaminen
  • TyEL-vakuuttaminen
    • Eläkkeen perusteena olevat työansiot
      • Työansio
      • Vuoden 2005 eläkeuudistus
      • Työsuhteessa saadut ansiot
      • Toimitusjohtaja ja yrityksen osaomistaja
      • Työstä maksettava vastike
      • Eläketyöansio ja verotus
      • Kannustinjärjestelmät
      • Ulkomaantyön eläkepalkka ennen vuotta 1994
      • Aakkosellinen luettelo
      • Vakuutuspalkka
      • Vakuutuspalkan määrittely
      • Tilanteet, joissa vakuutuspalkkaa ei käytetä
      • Ansioiden kohdentaminen TyEL:ssa
    • TyEL-eläketurvan järjestäminen
    • TyEL-vakuuttamisen edellytykset
    • Työeläkevakuutusmaksu
    • Työntekijän työeläkevakuutusmaksu
  • YEL-vakuuttaminen
  • Vakuuttaminen kansainvälisessä tilanteissa
  • Valvonta ja tietojen selvittäminen
  • Apurahansaajien ja urheilijoiden vakuuttaminen
  • Yleiset ohjeet
• Eläkkeet
  • Eläkelajien yhteiset
    • Elinaikakerroin
    • Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen
    • Eläkkeen karttuminen
    • Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta
    • Eläkkeen maksaminen muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen
    • Eläkkeen perusteena olevat työansiot
      • Työansio
      • Vuoden 2005 eläkeuudistus
      • Työsuhteessa saadut ansiot
      • Toimitusjohtaja ja yrityksen osaomistaja
      • Työstä maksettava vastike
      • Eläketyöansio ja verotus
      • Kannustinjärjestelmät
      • Ulkomaantyön eläkepalkka ennen vuotta 1994
      • Aakkosellinen luettelo
      • Vakuutuspalkka
      • Vakuutuspalkan määrittely
      • Tilanteet, joissa vakuutuspalkkaa ei käytetä
      • Ansioiden kohdentaminen TyEL:ssa
    • EY-virkamiesten eläkeoikeuksien siirto
    • Kertasuoritus
    • Perusturvan ansaitun eläkkeen muuntokertoimet 1.1. 2005 alkaen
    • Työeläkeasioiden hoitaminen toisen puolesta
    • Työeläkkeiden indeksiturva
    • Vapaakirjaus 31.12.2004
    • VILMA -menettely ja eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos
    • Yhteensovitus ja ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä
  • Kuntoutus
  • Lisäeläketurva
  • Osa-aikaeläke
  • Perhe-eläke
  • Työkyvyttömyyseläke
  • Työttömyyseläke
  • Ulkomaantyö ja eläke
  • Vanhuuseläke
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Eläkkeen perusteena olevan työansion ja veron ennakonpidätysvelvollisuuden suhde Julkaisuaika: 26.05.2005 Voimassaoloaika: 26.05.2005 - toistaiseksi

Ennakonpidätys on ennakkoperintälaissa (EPL, 1118/1996) tarkoitetun veron ennakkoperinnän toteuttamistapa. Toinen ennakkoperinnän muoto on ennakonkanto. Ennakkoperintä toimitetaan tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetun veronalaisen tulon ja varallisuusverolaissa (1537/1992) tarkoitetun veronalaisen varallisuuden perusteella maksettavaksi määrättävien verojen ja maksujen taikka vakuutetun sairausvakuutusmaksun suorittamiseksi. Suorituksen maksaja on lähtökohtaisesti velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen EPL 13 §:ssä tarkoitetusta palkasta. Ennakonpidätys on lisäksi toimitettava myös EPL 25 §:ssä tarkoitetusta suorituksesta, jos suorituksen saajaa ei ole merkitty verohallinnon ylläpitämään ennakkoperintärekisteriin.

EPL 13 §:n mukainen palkkakäsite

Palkan käsite ennakonpidätyksessä on määritelty EPL 13 §:ssä. Sen mukaan palkalla tarkoitetaan:

• kaikenlaatuista palkkaa, palkkioita, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa;
• kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelinten jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta.

EPL:n mukaista palkkatuloa on kaikenlaatuinen palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu etuus ja korvaus, joka suoritetaan virasta tai toimesta tahi sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään korvausta vastaan. EPL:n mukaiseksi palkaksi katsotaan muun muassa ilman asianmukaista perustetta tapahtuneesta irtisanomisesta suoritettu korvaus ja työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu.

Palkkaan luetaan myös luontoisedut, jotka arvioidaan tuloverolaissa säädetyllä tavalla.

Palkasta on työnantajan aina toimitettava ennakonpidätys sekä maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Urheilijan palkkiosta on myös aina toimitettava ennakonpidätys.

EPL 25 §:n mukainen työ- tai käyttökorvaus

Vaikka suoritusta ei EPL:n mukaan pidetä palkkana, on suorituksen maksajalla kuitenkin ennakonpidätysvelvollisuus sellaisesta suorituksesta, jota pidetään EPL
25 §:ssä tarkoitettuna työ- tai käyttökorvauksena, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Työkorvauksena pidetään työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta.

Käyttökorvauksena pidetään tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettua korvausta.

Ennakkoperintärekisteröinnillä ei ole vaikutusta harkittaessa sitä, pidetäänkö maksettua korvausta ennakkoperintälain tarkoittamana palkkana. Rekisteröinti ei siten vapauta ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuudesta silloin, kun maksettu korvaus on palkkaa tai urheilijan palkkiota.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteriin merkitään yleensä hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua suoritusta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona. Rekisteriin merkintä edellyttää ansiotarkoituksessa harjoitettua tulonhankkimistoimintaa. Toiminnan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvaa.

Rekisteriin hakeutuminen ei ole pakollista. Työn suorittaja voi pitää tarkoituksenmukaisena, että toimeksiantaja toimittaa ennakonpidätyksen satunnaisesta korvauksesta. Rekisteristä voidaan poistaa tulonhankkimistoiminnan loppumisen taikka veronmaksuihin tai ilmoittamisvelvollisuuteen liittyvien laiminlyöntien vuoksi.

Työn suorittajan mahdollisen rekisteröinnin ennakkoperintärekisteriin voi tarkistaa Internetistä  Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta ( www.ytj.fi ). Palvelu on maksuton ja tietoja voi hakea joko yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Tarkistaminen on mahdollista myös puhelimitse.

Tarkempia tietoja ennakkoperintärekisteristä ja sen oikeusvaikutuksista veron ennakonpidätyksessä saa verohallinnon Internet-sivustosta ( www.vero.fi ).

Ennakonpidätysvelvollisuuden merkitys työeläkelakeja sovellettaessa

Vuonna 2005 voimaan tulleessa laissa ei työeläkelakien mukaista eläkkeen perusteena olevaa työansiota ole lain sanamuodonkaan mukaan sidottu ennakonpidätysvelvollisuuteen. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

Aikaisemmin laissa todettiin, että työeläkelakien mukainen työansio määräytyi samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä. Kaikkia sellaisia tuloja, joita pidetään EPL:n nojalla palkkatulona, ei kuitenkaan ole aikaisemminkaan otettu huomioon TEL:n mukaisina työansioina. Eläkkeen perusteena oleviin työansioihin on jo ennen vuotta 2005 luettu ainoastaan työntekijän saamat vastikkeet työnteostaan.

Jos henkilö katsotaan työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteessa olevaksi, ratkaistaan hänen saamiensa suoritusten kuuluminen eläkkeen perusteena oleviin työansioihin itsenäisesti sen perusteella, voidaanko suorituksia työeläkelakien tarkoitus huomioon ottaen pitää työstä maksettuina vastikkeina.

EPL:n mukaista palkkaa voivat siis olla sellaisetkin suoritukset, joita ei TEL:n 7 §:n tai muiden työeläkelakien vastaavien säännösten ja työeläkelakien soveltamiskäytännön mukaan pidetä työstä maksettuna vastikkeena. EPL:n tarkoituksena on veronmaksun turvaaminen. Työeläkelakien tarkoituksena puolestaan on työntekijän työn tekemisestä saamaa ansiotasoa vastaavan eläketurvan varmistaminen. Senkin vuoksi ennakonpidätystä koskevilla ratkaisuilla ei voi olla sitovaa vaikutusta päätettäessä jonkin suorituksen kuulumisesta työeläkkeen perusteena oleviin työansioihin.

Eläketyöansion ja EPL-palkan välisiä eroja

Työeläkelakeja sovellettaessa ratkaistaan ensin, onko työ tehty työsuhteessa, yrittäjänä vai jossakin muussa työntekosuhteessa (esim. luottamustoimessa). Tämä tapahtuu työoikeudellisin perustein. Tästä on tarkempia ohjeita tämän ohjeiston toisessa soveltamisohjeessa työsuhteen perusteella saadut ansiot oikeuttavat eläkkeeseen.

Jos työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, kuuluu työn suorittajan tekemä työ YEL:n soveltamisalaan. Työn suorittajaan sovelletaan YEL:a, jos hän täyttää muutkin YEL:n mukaisen vakuuttamisen edellytykset (YEL 1 § ). Merkitystä ei ole sillä, onko työn suorittajalle maksettu korvaus ennakonpidätyksenalaista palkkaa. Esimerkiksi henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot kertaluonteisista tilaisuuksista katsotaan työeläkelakeja sovellettaessa usein yrittäjätuloksi, vaikka ne EPL 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ovat palkkaa. Myös avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuuluu YEL:n piiriin ( TEL 1d § ), vaikka heidän nostamansa palkka onkin EPL:n mukaista palkkaa.

EPL:n mukainen työsuhteen käsite (EPL 13 §:n 1 momentin 1 kohta) vastaa kuitenkin käytännössä useimmiten työeläkelakeja sovellettaessa noudatettua työsuhdekäsitettä. Erilaisista soveltamiskäytännöistä saattaa kuitenkin aiheutua, että samaa työntekosuhdetta arvioidaan joissakin tilanteissa verotuksessa eri tavoin kuin työeläkelakeja sovellettaessa.

Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, otetaan työsuhteen perusteella työnteosta maksetut vastikkeet huomioon työeläkelakien mukaista eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä. Eläketyöansiota eivät siten ole sellaiset työsuhteessa tai työsuhteen perusteella maksetut suoritukset, jotka eivät ole vastiketta työnteosta. Sen sijaan EPL:n mukaista palkkaa on kaikenlaatuinen palkka, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa (EPL 13 §:n 1 momentin 1 kohta).

Työsuhteen laittomasta irtisanomisesta maksettu korvaus

Ilman asiallista perustetta tapahtuneesta irtisanomisesta suoritettua korvausta pidetään EPL:n mukaisena palkkana (KHO 1988/ 2290). Sellainen korvaus ei kuitenkaan ole eläketyöansiota, koska se ei ole työstä maksettua vastiketta. Eläketyöansiota ei yleisestikään ole työsuhteen päättämisestä maksettava korvaus taikka muu työsuhteeseen liittyvä korvaus tai vahingonkorvaus, vaikka mainitut korvaukset olisivat EPL:n mukaista palkkaa. Sen sijaan enintään kuuden kuukauden pituiselta irtisanomisajalta maksettu palkka on eläketyöansiota, koska irtisanomisaika kuuluu työsuhdeaikaan. Katso tarkemmin tämän ohjeiston toinen soveltamisohje " työstä maksettu vastike ".

Henkilökuntaedut

Niin sanottuja henkilökuntaetuja ei oteta eläketyöansiossa huomioon, vaikka ne ainakin osittain ovat ennakonpidätyksen alaista palkkaa, jos niitä ei voida pitää tavanomaisina ja kohtuullisina. Henkilökuntaedulla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettuja etuuksia, jotka eivät ole työsuhteen ehtoja. Henkilökuntaedut ovat kollektiivisia eli ne koskevat yrityksen koko henkilöstöä tai ainakin sen muussa kuin aivan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä. Jos etuus on annettu vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyseessä ei ole henkilökuntaetu, vaan kyse voi olla työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavasta erästä. Henkilökuntaeduista katso tarkemmin tämän ohjeiston toinen soveltamisohje " Aakkosellinen luettelo " kohta "henkilökuntaedut".

Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 18.5.1994 (VakO 5418/93) .

Korkoetu

Eläketyöansiota ei ole korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta. Jos työnantaja perii työntekijälle antamastaan lainasta tuloverolaissa säädettyä pienempää korkoa, tämä erotus on ennakkoperinnässä palkkaa (TVL 67 §).

Etu työsuhteeseen perustuvasta osakeannista

Etua työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan ei pidetä eläketyöansiona, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Ennakkoperinnässä yhteisön henkilöstölle suunnatun osakeannin perusteella saatu vastaava etu on palkkaa siltä osin kuin alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä arvosta.

Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, pidetään sitä koko määrältään sekä eläketyöansiona että EPL:n mukaisena palkkana alennuksen suuruudesta riippumatta.

Työsuhdeoptiot

Työsuhdeoptiojärjestelmässä yritys antaa työntekijöille tai yleensä osalle työntekijöistä eli niin sanotuille avainhenkilöille mahdollisuuden (osto-option) ostaa sovittuna aikana sovittuun hintaan sovitun määrän yrityksen omia tai esimerkiksi konserniyrityksen osakkeita. Työsuhdeoptiojärjestelmän tarkoituksena on yleensä kannustaa työntekijöitä parempiin työsuorituksiin ja sitouttaa heidät pysymään yrityksen palveluksessa tietyn ajan.

Tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaan työsuhdeoptiolla tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen perusteella. Työsuhdeoption perusteella saatu etu on veronalaista ansiotuloa siinä vaiheessa, kun optio käytetään eli kun sen perusteella saadaan tai hankitaan osakkeita tai osuuksia taikka kun optio luovutetaan. Etu on siinä vaiheessa myös EPL:n mukaista palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys.

Tuloverolain 66 §:ssä tarkoitettua työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua tai sellaista työsuhteeseen perustuvaa suoritusta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella eli niin sanottua synteettistä optioetua, ei pidetä eläketyöansiona.

Työsuhdeoptioista ja muista niihin rinnastettavista osakkeen arvon muutoksen perusteella maksettavista suorituksista on tarkempia ohjeita tämän ohjeiston toisessa soveltamisohjeessa " Kannustinjärjestelmien perusteella maksetut suoritukset ".

Rahana saatu tavanomainen merkkipäivälahja

Rahana tai siihen verrattavana suorituksena työnantajalta saatu lahja katsotaan veronalaiseksi palkkatuloksi ja siten myös EPL:n mukaiseksi palkaksi. Rahaan verrattavana suorituksena pidetään tällöin esimerkiksi yleislahjakorttia, osakkeita ja esinelahjaa, jonka saaja on saanut itse valita. Rahana tai siihen verrattavina suorituksina työnantajalta saatujen merkkipäivälahjojen osalta ei ennakkoperinnässä siten ole merkitystä sillä, katsotaanko lahja tavanomaiseksi.

Vuoden 2005 työeläkeuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä ( HE 39/2004 ) on kuitenkin todettu, että työnantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antamat tavanomaiset esine- ja rahalahjat eivät ole vastiketta työstä. Nämä lahjat eivät siten ole eläketyöansiota, vaikka niitä ennakkoperinnässä pidettäisiin palkkana. Lahjan tavanomaisuuden arvioinnista katso tämän ohjeiston toinen soveltamisohje Aakkosellinen luettelo , kohta "Lahja".

Rahana annettujen merkkipäivälahjojen osalta eläketyöansion ja EPL-palkan käsitteet siis eroavat. Jos merkkipäivälahja annetaan muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena, ei sitä pidetä myöskään ennakkoperinnässä palkkana (EPL 13 § ja TVL 69 §:n 1 momentin 3 kohta).

Jos työnantaja antaa työntekijälle lahjan määrättyjen palvelusvuosien täyttymisen tai muun työsuhteeseen liittyvän syyn perusteella, on lahjaa yleensä pidettävä eläketyöansiona. Ennakkoperinnässä esimerkiksi pitkäaikaisen palvelun johdosta annettuun lahjaan sovelletaan samoja periaatteita kuin merkkipäivälahjaan. Vähäistä lahjaa ei kuitenkaan oteta huomioon. Vähäisellä lahjalla tarkoitetaan lähinnä jouluna henkilökunnalle esinelahjoina annettavia huomionosoituksia, joiden arvo ei ylitä noin 100 euroa työntekijää kohti.

Kustannusten korvaukset

Ennakonpidätystä ei toimiteta palkansaajalle maksetuista välittömien kustannusten korvauksesta, jos se ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää. Tällaisina kustannuksina voidaan ennakonpidätystä toimitettaessa ottaa huomioon:

• työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneet menot,
• matka- ja edustusmenot,
• sekä muut palkansaajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneet menot.

Työnantajan korvattavia tai vähennettäviä kustannuksia eivät kuitenkaan ennakonpidätyksessä ole työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, työntekijän asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset eivätkä ammattikirjallisuuden hankkimisesta aiheutuneet menot.

Tarkempia määräyksiä veron ennakonpidätyksessä huomioon otettavista matka- ja muiden kustannusten korvausten korvauksista on ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) 17 ja 18 §:ssä.

Palkansaajalle voidaan ennakonpidätystä toimittamatta maksaa Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta johtuvia matkakustannusten korvauksia sen mukaan kuin verohallitus vuosittain antamassaan kustannuspäätöksessään määrää. Tiedon tästä verohallituksen vuosittaisesta päätöksestä saa esimerkiksi verohallinnon internet-sivustosta www.vero.fi .

Verohallituksen päätöksen perusteet ja määrät ovat verotusta ja veron ennakonpidätystä toimitettaessa sitovia. Näin ollen korvaus, joka on suoritettu lievemmin perustein tai joka ylittää päätöksessä mainitut euromäärät (esim. päivärahan osalta) on kustannuspäätöksestä poikkeavalta osalta saajan veronalaista palkkatuloa.

Kustannusten korvaukset työeläkelakeja sovellettaessa

Eläkkeen perusteena olevaan työansioon ei lueta työmatkasta saatua päivärahaa tai muuta kustannusten korvausta siltä osin kuin se on verovapaa. Tämä vuoden 2005 lainmuutoksia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa ( HE 39/2004 ) oleva viittaus korvausten verovapauteen on yleisluontoinen ja tarkoittaa sellaisia eriä, jotka yleensä verotuksessa katsotaan verovapaiksi kulukorvauksiksi ja siten myös veron ennakonpidätysvelvollisuudesta vapaiksi suorituksiksi.

Lähtökohtana ja pääsääntönä on, että työn suorittamisesta aiheutuvien kulujen korvausta ei lueta eläketyöansioon samoin perustein kuin se ennakkoperinnässä jää ennakonpidätysvelvollisuuden ulkopuolelle. Vastaavasti veronalaiselta osaltaan korvaukset katsotaan palkaksi myös työeläkelakeja sovellettaessa.

Tietyissä poikkeustapauksissa voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa työnantajan työntekijälleen maksamaa suoritusta pidetään ennakkoperinnässä tai lopullisessa tuloverotuksessa palkkana, mutta suoritus ei kuitenkaan ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kysymys voi tällöin olla suorituksesta, joka työehtosopimuksen mukaan on määritelty työn suorittamisesta aiheutuvaksi kustannusten korvaukseksi, mutta joka verotusta koskevien säännösten mukaan ei täytä kaikkia kustannusten korvauksen verovapauden edellytyksiä.

Esimerkki: Työnantaja maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa seitsemältä päivältä viikossa, joista kahdelta päivältä maksettava päiväraha on veronalaista tuloa. Päivärahat eivät ylitä verohallituksen vahvistamia verosta vapaita määriä. Päivärahat eivät miltään osin ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska päivärahojen osalta kyse on työehtosopimukseen perustuvasta selvästä kustannusten korvauksesta.

Suoritukset, jotka ovat selvästi kustannusten korvausta, eivät ole eläketyöansiota, vaikka niistä olisi toimitettava ennakonpidätys tai ne katsotaan veronalaisiksi lopullisessa verotuksessa.

Ennakkoperinnän yhteydessä tapahtuvilla verotusratkaisuilla ei ole lopulliseen verotukseen nähden sitovaa vaikutusta. Ansiotulo, joka ei ole ennakkoperinnän alaista, voidaan katsoa lopullisessa verotuksessa veronalaiseksi tuloksi. Ratkaistaessa kustannusten korvausten nimellä maksettujen suoritusten kuulumista eläketyöansioon kiinnitetään kuitenkin ensisijaisesti huomiota siihen, pidetäänkö kyseisiä suorituksia verovapaina nimenomaan ennakkoperinnässä. Tietyissä tapauksissa saattaa myös lopullisen verotuksen mukaisilla ratkaisuilla olla painoarvoa ratkaistaessa suorituksen luonnetta työeläkelakien mukaan.

Esimerkkejä erilaisista kustannusten korvauksista, joita verohallituksen ennakkoperintää koskevassa vuotuisessa kustannuspäätöksessä vahvistettuihin enimmäisrahamääriin asti ei pääsääntöisesti pidetä eläketyöansiona, on lueteltu tämän ohjeiston toisessa soveltamisohjeessa " Aakkosellinen luettelo ", kohdassa Kustannusten korvaukset.