• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Työsuhteen perusteella saadut työansiot oikeuttavat eläkkeeseen Julkaisuaika: 26.05.2005 Voimassaoloaika: 26.05.2005 - 31.12.2010

TEL:n , LEL:n ja TaEL:n piiriin kuuluvaa työansiota voi olla vain työsuhteen perusteella saatu palkka. Mainituista työeläkelaeista käytetään tässä ohjeistossa yleisnimitystä "työsuhde-eläkelait". Jos kysymyksessä ei ole työsuhde, ei työstä maksettu korvaus voi olla näiden työsuhde-eläkelakien perusteena.

Myös yrittäjäeläkelait ( YEL ja MYEL ) ovat työeläkelakeja, mutta niitä sovelletaan muunlaisiin työntekosuhteisiin kuin työsuhteisiin. Yksityisellä puolella ansiotyö, jota ei tehdä työsuhteessa, kuuluu yleensä YEL:n tai MYEL:n soveltamisalaan. Työsuhteessa olematta tehty ansiotyö voi kuitenkin yksityisellä sektorilla jäädä työeläkelakien ulkopuolelle, jos yrittäjäeläkelaeissa säädetyt muut vakuuttamisen edellytykset (ikärajat, työtulon vähimmäismäärä ja toiminnan vähimmäiskesto) eivät täyty.

Jos kysymys ei ole lainkaan ansiotyöstä, ei toiminta kuulu minkään työeläkelain piiriin (esim. tavanomainen harrastustoiminta). Luottamustoimesta saadut palkkiot voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin yksityisellä puolella vakuuttaa vapaaehtoisesti TEL:n 1 b §:n mukaisesti.

VEL ja KuEL koskevat myös työsuhteessa tapahtuvaa työskentelyä. Näiden julkisen puolen työeläkelakien soveltamisalaan kuuluvat työsuhteessa olevien lisäksi myös virkasuhteessa olevat henkilöt sekä tietyt toimeksiantosuhteessa olevat henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa valtioon taikka kuntaan tai muuhun kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöön. KuEL:n piiriin voivat kuulua myös kunnallisissa luottamustoimissa olevat.

Työsopimussuhde - työsuhde

Työsuhde määritellään kaikkia työeläkelakeja sovellettaessa lähtökohtaisesti työsopimuslaissa olevan työsopimussuhteen tunnusmerkistön avulla. Sen mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana, sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään toiselle sopijapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä työsopimuslain määritelmää käytetään myös työeläkelakeja sovellettaessa.

Myös ammattimainen joukkueurheilija täyttää yleensä työsopimuslaissa säädetyt työsopimuksen tunnusmerkit. Ammattiurheilijaan ei kuitenkaan nimenomaisen poikkeussäännön perusteella sovelleta työeläkelakeja ( TEL 1 §:n 2 momentti ja YEL:n 1 §:n 4 momentti ).

Tavanomainen harrastustoiminta

Työsopimuslain 1 luvun 2 §:ssä työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu muun muassa tavanomainen harrastustoiminta. Työsopimuslain yksityiskohtaisissa perusteluissa ( HE 157/2000 vp ) annettujen tarkempien ohjeiden mukaan tavanomaisena harrastustoimintana pidetään muun muassa urheiluseuran piirissä tapahtuvaa vapaaehtoista lasten ja nuorten ohjaamista sekä muunlaistakin vastaavanlaisessa yhdistystoiminnassa tehtyä työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa. Työsopimuslain soveltamisalan rajausta koskevat perustelut ovat tavanomaisen harrastustoiminnan osalta sovellettavissa sellaisenaan myös ratkaistaessa, onko suorituksen maksajalla velvollisuutta järjestää suorituksen saajalle lakisääteistä pakollista työeläketurvaa.

Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 11.6.2004 (ETK 12378)

Luottamustoimessa olevalle henkilölle voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin järjestää vastaava eläketurva vapaaehtoisesti (TEL 1 b §) ja kunnallisten luottamustoimien osalta eläketurvan järjestäminen on pakollista (KuEL 3 §).

Julkisoikeudelliset palvelussuhteet

Työsopimuslain soveltamisalaan eivät kuulu julkisoikeudelliset palvelussuhteet. Valtion, kuntien ja seurakuntien viranhaltijat kuuluvat kuitenkin yleensä julkisten alojen työeläkelakien (VEL, KuEL tai KiEL) piiriin.

Erillislailla työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät

Työsopimuslain 1 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaan lain ulkopuolelle jäävät myös sellaiset työsuoritusta edellyttävät sopimukset, joista säädetään erikseen lailla. Jos erillislaissa tarkoitettu henkilö työskentelee työsuhteessa, kuuluu hän kuitenkin työsuhde-eläkelakien piiriin. Esimerkiksi merimiehet eivät kuulu työsopimuslain soveltamisalaan, mutta heitä kuitenkin koskee pakollinen lakisääteinen työeläketurva merimieseläkelain (MEL) muodossa. Myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa oppisopimuksessa oleva henkilö on työsuhteessa ja hän kuuluu työsuhde-eläkelakien soveltamisalan piiriin.

Tiettyjen työntekosopimusten osalta on erillislaissa säädetty, ettei työtä suorittavan henkilön katsota olevan lainkaan työsuhteessa. Esimerkiksi perhehoitajat ja omaishoitajat eivät erillislakien mukaan ole työsuhteessa kuntaan tai mihinkään muuhunkaan tahoon. He kuuluvat kuitenkin kunnallisen eläketurvan piiriin (KuEL 3 §).

Työsopimuksen muoto

Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista ja se voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen sähköinen muoto merkitsee sitä, että sopimus voidaan tehdä faksia tai sähköpostia tai vaikkapa matkapuhelimen tekstiviestiä käyttäen. Työsopimus voi syntyä myös hiljaisesti ilman nimenomaisen sopimuksen tekemistä.

Työsopimuksen tunnusmerkistön pakottavuus

Työnteettäjä ja työnsuorittaja eivät voi eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, onko kysymyksessä työsuhde, vaan se päätellään sen perusteella, ovatko työnsuorittajan tosiasiallisessa työskentelyssä täyttyneet työsuhteen tunnusmerkit. Osapuolet eivät voi myöskään sopia laista poiketen sovellettavasta eläkelaista. Kirjallinen sopimus voi kuitenkin selventää osapuolten alkuperäistä tarkoitusta silloin, kun tosiasialliset olosuhteet vastaavat sopimusta tai kun osapuolet ovat jälkikäteen erimielisiä työskentelyn oikeudellisesta luonteesta.

Työnantaja ja työntekijä eivät myöskään voi keskenään sopia siitä, että jotain työsuhteen perusteella maksettavaa eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluvaa suoritusta ei otettaisi huomioon eläkettä ja vakuutusmaksuja määrättäessä. Eläketyöansiota ovat kaikki työnantajan työntekijälleen maksamat suoritukset, jotka voidaan tulkita vastikkeeksi työsuhteen perusteella tehdystä työstä. Työsuhteen osapuolet eivät siten voi pätevästi sopia siitä, että esimerkiksi tulospalkkiota ei otettaisi lainkaan huomioon työntekijän eläkkeen perusteena.

Työsuhteen alkaminen ja lakkaaminen

Työsuhde alkaa silloin, kun työntekijä ryhtyy tekemään työsopimuksessa tarkoitettua työtä. Vastaavasti työsuhde lakkaa työnteon ja työntekovelvollisuuden päättyessä. Työn suorittamisen laillinen lopettaminen taas edellyttää sitä, että työntekijän työvelvoite on lakannut

• työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen,
• työsopimuksen päättymistä koskevan sopimuksen,
• määräaikaisen työsopimuksen mukaisen sopimuskauden päättymisen,
• työsopimuksen pätemättömäksi tulemisen tai
• määrätyistä erityistilanteista johtuvan työsopimuksen raukeamisen johdosta.

Mikäli tällaisesta työsopimussuhteen lakkaamisperusteista ei ole kyse, työsuhde jatkuu siitä riippumatta, onko työntekijä työssä tai estynyt työnteosta esimerkiksi sairauden takia. Myös lomautettuna olevan työntekijän työsuhde jatkuu, mutta työn tekeminen ja palkanmaksu ovat lomautuksen ajan väliaikaisesti keskeytyksissä. Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Työsuhteen irtisanomisella tarkoitetaan sitä, että jompikumpi työsopimuksen osapuoli tekee yksipuolisen oikeustoimen – irtisanomisen, josta seuraa työsuhteen päättyminen asianmukaisen irtisanomisajan jälkeen. Purkaminen poikkeaa irtisanomisesta työsuhteen päättymismuotona siinä, että purettaessa työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa.

Esimerkiksi työsuhdetta irtisanottaessa voi syntyä tilanne, jolloin työntekijällä ei ole irtisanomisaikana työntekovelvollisuutta. Työsuhde jatkuu silti irtisanomisajan loppuun ja irtisanomisajalta maksettava palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisajalta palkkaa, vaikka työnantaja ja työntekijä olisivat sopineet, ettei työntekijällä ole työntekovelvollisuutta irtisanomisaikana.

Jos työsopimussuhde on irtisanottu ilman laissa säädettyä asiallista ja painavaa syytä taikka noudattamatta laissa, työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa, päättyy työsuhde ja työntekovelvollisuus kuitenkin irtisanomiseen, mutta työntekijällä voi olla oikeus saada korvausta työsuhteen laittomasta päättämisestä tai irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä. Tällainen korvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Eläkkeen perusteena olevaa työansiota voi olla vain sellainen työansio, joka on ansaittu työsuhteen kestäessä eli siis työsuhteen alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana. Katso erillinen soveltamisohje "Työstä maksettava vastike".

Poikkeuksia koko työsuhteen ansioiden huomioon ottamisesta

Kaikki työsuhteen aikana saadut työansiot eivät kuitenkaan välttämättä oikeuta eläkkeeseen. TEL:n 6 §:n mukaan eläkkeeseen eivät oikeuta työkyvyttömyyden alkamisvuoden työansiot, jos työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä tuleva aika on luettu eläkkeeseen oikeuttavaksi.

KuEL:n 70 §:ssä ja VEL:n 7 a §:ssä on lisäksi erityissäännös, jonka perusteella mitään eläkettä määrättäessä ei näitä työeläkelakeja sovellettaessa oteta huomioon palvelussuhteen (työ- tai virkasuhteen) eläketapahtumavuoden todellisia työansioita, vaan eläke kertyy eläketapahtumavuodelta sitä edeltäneen vuoden ansioista ( ansioiden monistaminen ). Edellytyksenä näiden säännösten soveltamiselle on, että työntekijällä (tai muulla vakuutetulla) on ko. lain alaisia työansioita vähintään kolmena peräkkäisenä kalenterivuotena ennen eläketapahtumavuotta kunakin vuonna vähintään 6.000 euroa. Jos eläketapahtumavuotta edeltäneen vuoden ansiot poikkeavat kahden sitä edeltäneen vuoden keskiansioista yli 10 prosentilla, ei edellä selostettua ansioiden monistamista kuitenkaan sovelleta, vaan siinä tapauksessa eläke karttuu eläketapahtumavuodelta eläketapahtumaan mennessä maksetuista ko. lain alaisista ansioista.

TEL-työsuhteen päättyminen ennen vuotta 2005

Työoikeudellinen työsuhde ei aina välttämättä ole sama kuin niin sanottu TEL-työsuhde, joka on TEL:n mukaisen eläkekarttuman perusteena erityisesti sovellettaessa ennen vuotta 2005 voimassa olleita laskentasääntöjä ja jolta ajalta saadut työansiot otetaan huomioon eläkettä määrättäessä. Ero työoikeudellisen työsuhteen ja TEL-työsuhteen välillä on merkittävämpi sovellettaessa ennen vuotta 2005 voimassa olleita säännöksiä, koska niiden mukaan TEL:n mukainen eläke lasketaan jokaisen (TEL)-työsuhteen osalta erikseen. Jos yksi yhdenjaksoinen työsuhde koostuu useasta TEL:n mukaan vakuutetusta "TEL-työsuhteesta", lasketaan kunkin TEL-työsuhteen eläkkeen perusteena oleva palkka erikseen kyseisen jakson aikana saatujen työansioiden perusteella.

Ennen vuotta 2005 oli TEL:ssa erityissäännös (TEL 2 §:n 2 mom.), jonka mukaan työsuhteen katsottiin TEL:a sovellettaessa päättyneen viimeisenä sellaisena päivänä, jona työntekijä oli työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa saanut palkkaa. TEL-työsuhteen päättyminen siis erosi työoikeudellisen työsuhteen päättymisestä. Erityissäännöksen tarkoituksena oli estää työoikeudellisen työsuhteen loppuvaiheessa olevien palkattomien jaksojen heikentävä vaikutus eläketurvaan. TEL-työsuhde katsottiin päättyneeksi, jos palkaton aika työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa kesti yli vuoden. Työntekijän katsottiin olevan palkanmaksun uudelleen alkamisesta lukien uudessa TEL-työsuhteessa, vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkui koko ajan keskeytymättömänä.

Kun TEL:n mukaista eläkettä ei enää vuoden 2004 jälkeen lasketa työsuhdekohtaisesti ja kun eläketurvan taso määräytyy vain kunakin kalenterivuonna saatujen työansioiden perusteella, ei TEL:ssa ole enää ollut tarpeen säilyttää edellä kuvattua erityissäännöstä työsuhteen päättymisajankohdasta. Eläkettä määrättäessä otetaan siis huomioon kaikki työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa maksetut TEL:n 7 §:ssä tarkoitetut työansiot, ellei niitä ole nimenomaisesti säädetty eläketurvan ulkopuolelle kuten TEL:n 6 §:ssä.

Työansioiden vaihdellessa työsuhteen aikana saattaa työsuhteeseen sovellettava työeläkelaki vaihtua TEL:sta TaEL:iin tai päinvastoin. Tarkempia ohjeita näiden työeläkelakien välisestä rajanvedosta ja siirroista on Eläketurvakeskuksen yleiskirjeessä A 44/97 ja sitä täydentävässä Eläketurvakeskuksen lakiosaston tiedotteessa 4/02 .

Jos työntekijän eläke tulee vuoden 2005 lainmuutoksen liittyvien siirtymäsäännösten vuoksi laskettavaksi ennen vuotta 2005 voimassa olleiden laskentasääntöjen mukaan, on myös TEL-työsuhteen päättämisessä noudatettava edellä mainittuja sääntöjä (TEL 2 §:n 2 momentti). On huomattava, että niin sanotun TEL-suojaosuuden laskeminen edellyttää nimenomaisesti, että työntekijän TEL-työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan asti. TEL:n suojaosuuden laskemisesta on tarkempia ohjeita erillisessä soveltamisohjeessa .

Jos työsuhteeseen tulee yli vuoden kestävä palkaton katko, ei TEL-työsuhde jatku yhdenjaksoisena eikä TEL-suojaosuutta sen vuoksi voida lisätä sellaisen työntekijän eläkkeeseen. Sen sijaan TEL-työsuhteeseen tehty tekninen tai automaattinen katkaisu ei estä suojasäännöksen soveltamista. Työsuhteen tekninen katkaisu tulee 1.1.2005 alkaen kysymykseen vain, jos eläke tulee työsuhteen perusteella laskettavaksi ennen vuotta 2005 voimassa olleiden laskentasääntöjen mukaan. Käytännössä teknisen katkaisun edellytykset tulevat tarkasteltavaksi vasta eläketapahtuman yhteydessä, jolloin tiedetään, mitä säännöksiä eläkkeen laskentaan tulee soveltaa.

TEL:n suojasäännöksen soveltamisen estävä yli vuoden pituinen palkaton jakso voi siis osua myös 1.1.2005 jälkeiseen aikaan. Vaikka työntekijällä olisi vuodenvaihteessa 2004–2005 ollut voimassa toistaiseksi jatkuva TEL:n piirissä oleva työsuhde, ei hänen eläkkeeseensä sovelleta TEL:n suojaosuuden laskentaa, jos työsuhteeseen tulee yli vuoden pituinen palkaton katkos ennen eläketapahtumaa. Jos työoikeudellinen työsuhde kuitenkin tällaisessa tilanteessa jatkuu yhdenjaksoisena, säilyy sen perusteella mahdollisesti myönnettävä TEL:n mukainen lisäeläketurva.

On huomattava, että jos TEL-työsuhde jatkuu 1.1.2005 jälkeen yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka, niin työsuhteen eläkkeen perusteena olevana palkkana otetaan huomioon myös työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus, vaikka eläkkeen laskentaan muutoin sovellettaisiin ennen vuotta 2005 voimassa olleita laskentasääntöjä. Näin menetellään sen vuoksi, ettei työnantajan tarvitse ilmoittaa eläkelaitoksille kahta ansiotietoa samasta työsuhteesta.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksesta eläkkeen laskentaan ja voimaantulosäännösten soveltamisesta ks. tarkemmin tämän ohjeiston soveltamisohje "Vuoden 2005 eläkeuudistus ja eläkkeen perusteena olevat työansiot " sekä erillinen ohjeisto " Eläkkeen laskentasäännöt 1.1.2005".

Sovellettavan työeläkelain määräytyminen

Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus

Kaikki yksityisoikeudellisen työnantajan palveluksessa työsuhteessa tehty työ kuuluu työeläkelakien piiriin. Sovellettaviksi voivat tulla TEL, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (TaEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL) tai merimieseläkelaki (MEL). Työnantajalla on työsuhteen tunnusmerkistön täyttyessä velvollisuus järjestää työntekijälleen eläketurva riippumatta siitä, mikä on työntekijälle maksetun palkan suuruus tai kuinka kauan työsuhde on kestänyt.

Työnantajan velvollisuus työeläketurvan järjestämiseen alkaa työntekijän 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Työsuhteen jatkuessa vakuuttamisvelvollisuus kestää sitä seuraavan kuukauden alkuun, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös työsopimuslain mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy työntekijän 68 vuoden täyttämiskuukauden lopussa, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi työsuhteen jatkumisesta (TSL 6 luvun 1a § tuli voimaan 1.1.2005). Jos toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä aikoo joustavan vanhuuseläkeiän sallimissa rajoissa jäädä eläkkeelle ennen 68 vuoden iän täyttämistä esimerkiksi 63-vuotiaana, tulee hänen irtisanoa työsuhteensa päättyväksi eläkkeen alkamiseen. Tällöin työsuhde ja työnantajan vakuuttamisvelvollisuus päättyy irtisanomisajan kuluttua loppuun, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi muuta työsuhteen päättymisajankohtaa.

Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuteen ei 1.1.2005 alkaen vaikuta se, onko työntekijä työsuhteensa rinnalla työkyvyttömyys- tai muullakaan eläkkeellä. Työnantaja on näissäkin tilanteissa vakuuttamisvelvollinen. Vakuutusmaksuvelvollisuus päättyy työntekijän täyttäessä 68 vuotta myös silloin kun työntekijä työskentelee LEL-aloilla tai häneen sovelletaan TaEL:a. Ennen vuotta 2005 työnantajan piti maksaa työeläkevakuutusmaksut myös yli 65-vuotiaista työntekijöistään, vaikka näille ei kertynyt työskentelystä enää eläkettä.

Jos TEL-työsuhteessa oleva työntekijä on täyttänyt 65 vuotta ennen vuodenvaihdetta 2004–2005 ja hän jatkaa työskentelyä samassa ennen vuotta 2005 alkaneessa työsuhteessa, ei työnantajalla kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa tämän työsuhteen perusteella TEL-maksua. Jos työsuhde päättyy ja työntekijä aloittaa uuden työsuhteen 65-vuotispäivänsä ja vuoden 2005 alkamisen jälkeen, kuuluu se vakuuttaa normaalisti 68 ikävuoden täyttämiskuukauden loppuun asti. LEL- ja TaEL-työsuhteissa vakuuttamisvelvollisuus koskee 1.1.2005 alkaen myös sellaisia työntekijöitä, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta ennen vuodenvaihdetta. Työsuhteen yhdenjaksoisuudella ei ole merkitystä näiden eläkelakien mukaiseen vakuuttamisvelvollisuuteen, joka jatkuu työntekijän 68 vuoden täyttämiskuukauden loppuun.

TEL ja LEL

TEL:a sovelletaan vähintään kuukauden jatkuneeseen työsuhteeseen, jossa työntekijän työansio on vähintään 235,76 € / kk vuoden 2005 indeksitasossa . Jos työntekijä kuitenkin työskentelee maatalous-, metsä-, rakennus- tai satama-alan eli niin sanottujen LEL-alojen työssä, kuuluu hän LEL:n piiriin. LEL:n soveltamisalasta Eläketurvakeskus on antanut erillisen ohjeiston.

Yksityisellä puolella LEL:n mukaisella työalalla toimivaan työntekijään sovelletaan LEL:a työsuhteen pituudesta ja laadusta riippumatta. Myös kotitalouden teettämä LEL-työ kuuluu LEL:n piiriin. Julkisen sektorin työnantajan palveluksessa oleva LEL-alojen työntekijä kuuluu LEL:n piiriin, jos hän on määräaikaisessa työsuhteessa, jota ei ole tarkoitettu pysyväksi ja ympärivuoden kestäväksi. Käytännössä huomiota on tällöin kiinnitetty siihen, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai määräaikaisena.

TaEL

TaEL:a sovelletaan tiettyihin lain 1 §:n 1 momentissa luetelluissa ammateissa toimiviin työsuhteisiin työntekijöihin, joiden työsuhde on tarkoitettu jatkumaan alle vuoden ajan. Yhteistä näille ammateille on, että niissä työsuoritukseen vaikuttaa ratkaisevasti työntekijän luova taiteellinen tai esityksellinen toiminta, mikä itse asiassa on myös lain soveltamisen edellytyksenä (TaEL 1 §:n 2 mom.). Tältä osin TaEL:a sovelletaan myös julkisen sektorin työnantajan palveluksessa oleviin työntekijöihin.

TaEL:n piiriin kuuluu kuitenkin muussakin ammatissa yksityisellä sektorilla työskentelevä työntekijä, joka ei toimi LEL:n soveltamispiiriin kuuluvalla työalalla ja jonka työsuhde ei täytä TEL:n edellytyksiä kestoajan tai palkan määrän osalta. TaEL:ssa ei ole säädetty alarajaa työsuhteesta maksetun palkan määrälle, joten vähäisetkin palkaksi katsottavat suoritukset kuuluvat TaEL:n piiriin, jos työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy.

TaEL:a sovelletaan työsuhteen pituudesta riippumatta myös sellaisiin työsuhteisiin, joissa työnantajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ja jossa työ ei liity työnantajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Tämän perusteella TaEL:n piiriin kuuluu siis kaikki kotitalouden teettämä muu kuin LEL-alojen työ, jossa työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Jos kotitalouden palveluksessa oleva työntekijä tekee LEL-työtä, häneen sovelletaan LEL:a.

Jos työansiot jatkuvassa työsuhteessa vaihtelevat TEL:n ansiorajan molemmin puolin, saattaa työsuhteeseen tulla sovellettavaksi vuoroin TEL ja TaEL. Työsuhteen siirtämisestä näiden eläkelakien kesken säädetään TEA 1 §:ssä ja asiasta on annettu tarkempia ohjeita Eläketurvakeskuksen yleiskirjeellä A 44/97 ja Eläketurvakeskuksen lakiosaston tiedotteella 4/02 .

MEL

MEL:n piiriin kuuluu työntekijä, joka tekee merimieslaissa tarkoitettua työtä ulkomaankauppaliikenteeseen käytettävässä suomalaisessa kauppa-aluksessa tai muussa MEL:n 1 §:ssä luetellussa aluksessa.

KuEL

KuEL:n piiriin kuuluvat kunnalliset viranhaltijat ja työntekijät, toimeksiantosopimuksen tehneet omais- ja perhehoitajat sekä kunnalliset luottamushenkilöt. Lisäksi KuEL:a sovelletaan 1.1.2005 alkaen myös sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka eivät ole työsuhteessa kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöön, mutta joille jäsenyhteisö maksaa palkkiota tai vastiketta tehdystä työstä toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Jos tällainen toiminta kuitenkin kuuluu sen laajuuden, yhdenjaksoisuuden ja henkilön työpanoksen perusteella YEL:n piiriin tai sitä harjoitetaan yhtiön tai muun yhteisön nimissä, ei se kuulu KuEL:n soveltamispiiriin.

KuEL:n piiriin kuuluvat palvelussuhteet niiden kestosta ja ansioiden määrästä riippumatta. KuEL ei kuitenkaan koske LEL-alojen työsuhteita, jos työsuhde on määräaikainen ja sitä ei ole tarkoitettu pysyväksi ja ympärivuoden kestäväksi. KuEL ei myöskään koske TaEL:n 1 §:n 1 momentissa luetelluissa ammateissa toimivia kunnallisia työntekijöitä, jos heidän työsuhteensa on tarkoitettu jatkumaan alle vuoden ajan.

VEL

Valtion eläkelain piiriin kuuluvat valtion palveluksessa olevat virkamiehet ja työntekijät. Valtion palvelussuhteessa olevaan rinnastetaan myös kirjallisen tai suullisen toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai vastaavan järjestelyn perusteella valtiolle työtä tekevät luonnolliset henkilöt, jos henkilö ei toimi yrittäjänä eikä toimintaa harjoiteta yhtiön tai muun yhteisön nimissä.

Heidän lisäkseen VEL:n piiriin kuuluvat ennen vuotta 1970 syntyneet peruskoulujen rehtorit, opettajat ja muu henkilökunta sekä yksityisten peruskoulujen ja lukioiden henkilökunta. Myös osa yksityisten valtionapulaitosten henkilökunnasta on VEL:n piirissä. VEL:n mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös kaikki ne, jotka olivat palveluksessa 31.12.1998 syntymäajasta riippumatta.

Yhtenäinen palkkakäsite

Vuodesta 2005 lukien eläkkeen perusteena olevan työansion käsite on sama kaikissa yksityisen puolen työsuhde-eläkelaeissa (TEL, LEL, TaEL ja MEL). Aikaisemmin on eroavaisuuksia ollut ainakin työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen kuulumisessa eläketurvan piiriin.

Myös KuEL:n ja VEL:n palkkakäsitteet vastaavat pitkälti yksityisen puolen työeläkelakien mukaisia määritelmiä. KuEL:ssa on kuitenkin nimenomainen säännös, jonka mukaan kokouspalkkioita ei pidetä eläkkeen perusteena olevina työansioina. Lisäksi KuEL:n mukaisina työansioina pidetään muun muassa kunnallisen eläinlääkärin toimenpidepalkkioita (ks. tarkemmin Aakkoselliseen luettelo ).

VEL:ssa ei ole ulkomailla tehtävän työn osalta vakuutuspalkkaa koskevaa erityissäännöstä. Ulkomaantyökomennuksen osalta VEL:n mukainen eläketurva määräytyy siis muista työeläkelaeista poiketen työntekijälle tai virkamiehelle tosiasiallisesti maksettujen työansioiden perusteella. Erityissäännöksiä VEL:ssa on ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erityisolosuhteiden perusteella suoritettavien korvausten ja muiden etuuksien kuulumisesta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Ks. tarkemmin VEL 7 §:n 2 ja 3 momentti.