• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Vuoden 2005 eläkeuudistus ja eläkkeen perusteena olevat työansiot Julkaisuaika: 26.05.2005 Voimassaoloaika: 26.05.2005 - toistaiseksi

Työansiot ja etuusansiot

Vuodesta 2005 alkaen pääsääntönä on, että työeläkettä ei minkään työeläkelain osalta enää määrätä jokaisen työsuhteen osalta erikseen, vaan eläke lasketaan kunakin kalenterivuonna saatujen ansioiden perusteella. Eläkkeeseen oikeuttavat työsuhteessa tehdystä työstä saadut ansiot (työansiot) ja lisäksi tiettyjen palkattomien jaksojen ajoilta saatujen etuuksien perusteena olevat ansiot (etuusansiot). Tässä ohjeessa ei käsitellä lainkaan etuusansioita, joiden vaikutuksesta eläkkeen karttumiseen on tehty erillinen ohjeisto " Eläkkeen karttuminen sosiaalietuuksista".

Eläkkeeseen oikeuttavat työansiot otetaan vuodesta 2005 alkaen kertyvää eläkettä laskettaessa huomioon vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvan työsuhteen koko ajalta. Jos työntekijälle kuitenkin myönnetään työkyvyttömyyseläke, jota määrättäessä otetaan huomioon myös tuleva aika (TEL 7 c §), eläkkeeseen eivät oikeuta työkyvyttömyyden alkamisvuoden työansiot (TEL 6 §). Katso tarkemmin ohje "työsuhteen aikana saadut ansiot oikeuttavat eläkkeeseen" . Työkyvyttömyyden alkamisvuoden työansioita ei tällöin oteta huomioon myöskään vanhuuseläkettä määrättäessä.

Kunkin kalenterivuoden eläkekertymää laskettaessa ei vuodesta 2005 alkaen ole enää pääsääntöisesti merkitystä sillä, onko eläkkeen perusteena oleva työansio saatu yhdessä vai useammassa TEL:n piiriin kuuluvassa työsuhteessa. LEL:n ja TaEL:n mukaista eläkettä ei aikaisemminkaan ole laskettu työsuhdekohtaisesti.

Ennen 1.1.2005 kertynyt eläkeoikeus

Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan kaikkien työeläkelakien osalta erikseen soveltaen ennen 1.1.2005 voimassa olleita eläkkeen laskentasääntöjä. Uusien sääntöjen mukaan eläkettä karttuu vasta vuodesta 2005 lukien saaduista työansioista. Ennen 1.1.2005 karttuneen eläkkeen laskennasta on tarkempia ohjeita soveltamisohjeistossa "Vapaakirjaus 31.12.2004". Ennen vuotta 2005 päättyneiden TEL-työsuhteiden sekä VEL- ja KuEL-palvelussuhteiden osalta sovelletaan siis edelleen työ- tai palvelussuhdekohtaista eläkkeen laskentaa, jossa karttunut eläke lasketaan kunkin työsuhteen (palvelussuhteen) eläkkeen perusteena olevasta palkasta.

Siirtymäkautena eläke voi tulla laskettavaksi "vanhalla tavalla"

TEL:n mukainen eläke voi tulla vuoden 2004 jälkeenkin laskettavaksi työsuhdekohtaisesti lain voimaantulosäännösten perusteella.

Sellaisesta TEL-työsuhteesta, joka on ollut voimassa 1.1.2005 ja joka jatkuu yhdenjaksoisesti viimeistään vuonna 2011 sattuvaan eläketapahtumaan saakka, lasketaan eläke sekä vuoden 2004 että vuoden 2005 laskentasääntöjen mukaisesti (suojattu työsuhde). Jos vanhoilla säännöillä lasketun eläkkeen määrä on suurempi, lisätään erotus TEL:n mukaisena suojaosuutena vuoden 2005 mukaisesti laskettavaan eläkkeeseen. Tämä voimaantulosäännös koskee periaatteessa kaikenikäisiä eläkkeensaajia ja osa-aikaeläkettä lukuun ottamatta kaikkia eläkelajeja, joissa eläketapahtuma sattuu viimeistään vuonna 2011. Muissa työeläkelaeissa kuin TEL:ssa vastaavaa säännöstä ei kuitenkaan ole. Tarkempia ohjeita TEL:n suojaosuuden laskemisesta on soveltamisohjeeessa " TEL-suojaosuuden laskeminen ".

Työkyvyttömyyseläkkeet, työttömyyseläkkeet ja perhe-eläkkeet, joiden eläketapahtuma sattuu ennen vuotta 2006, lasketaan ennen vuotta 2005 voimassaolevien säännösten mukaan. TEL-työsuhteiden sekä VEL- ja KuEL-palvelussuhteiden osalta noudatetaan siis työ- tai palvelussuhdekohtaista eläkkeen laskentaa vielä vuonna 2005 sattuvien eläketapahtumien osalta muita eläkkeitä kuin vanhuuseläkkeitä laskettaessa.

Eläke voi tulla laskettavaksi ennen vuotta 2005 voimassaolevien säännösten perusteella myös sen vuoksi, että eläkkeensaaja kuuluu niin sanottuihin suojattuihin henkilöryhmiin. Niillä tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka on vuosien 1996 ja 2000 lainmuutosten yhteydessä jätetty aikaisempien säännösten soveltamisen piiriin. Tarkempia ohjeita siitä, keitä voi kuulua näihin henkilöryhmiin on työttömyyseläkettä koskevissa ohjeissa. Katso ohje " vuoden 2004 säännösten soveltaminen työttömyyseläkkeessä" .

Siirtymäsäännösten vuoksi eläkkeeseen oikeuttavat työansiot tulee edelleen TEL:n osalta rekisteröidä työsuhdekohtaisesti. Työsuhteiden alkamis- ja päättymispäivät tarvitaan vuoden 2005 jälkeenkin, jotta vanhoja laskentasääntöjä olisi mahdollista soveltaa.

Aiempaa soveltamiskäytäntöä kirjattu lakiin

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä täsmennettiin myös aikaisemmin varsin suppeata lakitekstiä, jossa säädetään eläkkeeseen oikeuttavista työansioista. Osa aiemmasta vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä kirjattiin lakiin. Myös lain yksityiskohtaiset perustelut sisältävät merkittäviä ohjeita siitä, minkälaisia eriä tulee ottaa eläkettä kartuttavina työansioina huomioon ja mitkä suoritukset jäävät työeläketurvan ja -maksujen ulkopuolelle ( HE 39/2004 ). Myös julkisen puolen työeläkelakeihin tehtiin vastaavia tarkennuksia HE 46/2004 (VEL) ja HE 45/2004 (KuEL).

Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus

Ainoa varsinainen eläkkeen perusteena olevia työansioita koskeva muutos vuoden 2005 eläkeuudistuksessa oli työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen katsominen kaikkia työsuhde-eläkelakeja sovellettaessa eläketyöansioksi. Vuosina 1998–2004 työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus oli eläkkeeseen oikeuttavaa ansiota vain LEL:n piiriin kuuluvissa työsuhteissa. TEL-työsuhteissa työsuhteen päättyessä maksettua lomakorvausta ei ole koskaan katsottu eläkkeeseen oikeuttavaksi ansioksi ja TaEL:n osalta näin on ollut vuoden 1998 niin sanotun LYHTY-lainuudistuksen jälkeen. LYHTY-uudistuksesta eli lyhyiden työsuhteiden vakuuttamista koskevasta lainmuutoksesta on kerrottu tarkemmin Eläketurvakeskuksen yleiskirjeessä A 44/97 "Lyhyiden työsuhteiden vakuuttaminen").

Vuodesta 2005 lukien otetaan siten kaikkien yksityisen puolen työeläkelakien mukaisia eläkkeitä laskettaessa huomioon myös työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus.

Myös VEL:ssa ja KuEL:ssa otetaan palvelussuhteen (työ- tai virkasuhteen) päättyessä maksettu lomakorvaus huomioon eläkettä kartuttavana työansiona.

Lomakorvaus otetaan työansiona huomioon sellaisissa työsuhteissa, jotka päättyvät 1.1.2005 jälkeen. Lomakorvaus otetaan tällöin huomioon siinäkin tapauksessa, että eläkkeen laskentaan sovellettaisiin siirtymäsäännösten perusteella ennen vuotta 2005 voimassa olleita laskentasääntöjä. Ratkaisevaa lomakorvauksen huomioon ottamisen kannalta on yksinomaan työoikeudellisen työsuhteen päättyminen.

Esimerkki: TEL:n mukaan vakuutetun työntekijän viimeinen palkallinen työpäivä on ollut 31.12.2004, mutta hänen työsuhteensa on päättynyt 31.1.2005, jolloin hänelle on maksettu työsuhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömistä vuosilomista. Koska lomakorvaus on 1.1.2005 alkaen TEL-ansiota, katsotaan työsuhteen myös TEL:a sovellettaessa (eli ns. TEL-työsuhteen) jatkuvan 31.1.2005 saakka. Lomakorvaus otetaan huomioon vuoden 2005 työansiona. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläkeoikeus lasketaan erikseen ennen vuotta 2005 voimassa olleiden laskentasääntöjen mukaan (ns. vapaakirjaus).

Esimerkki: TEL:n mukaan vakuutetun työntekijän työsuhde on alkanut 4.2.2002. Hän on jäänyt äitiysvapaalle 15.10.2003. Äitiysvapaa on jatkunut hoitovapaana 29.8.2004 lukien. Työsuhde on päättynyt 4.1.2005 työntekijän palaamatta hoitovapaaltaan takaisin työhön. Työsuhteen päättymisen yhteydessä työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättömistä lomista. Koska työsuhde päättyy vuoden 2005 puolella, lomakorvaus kuuluu eläketyöansioon. Jos työsuhde TEL:a sovellettaessa (ns. TEL-työsuhde) on vuonna 2004 voimassa olleen niin sanotun vuoden säännön (TEL 2 § sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2005) perusteella päätetty yli vuoden jatkuneen palkattoman työstä poissaolon vuoksi ennen työoikeudellisen työsuhteen päättymistä, tulee työsuhteen päättyessä maksetusta lomakorvauksesta muodostaa ansioita rekisteröitäessä uusi TEL-jakso. Ohjeita ansioiden rekisteröinnistä tällaisissa tilanteissa on Eläketurvakeskuksen lakiosaston tiedotteessa 3/99.

Työsuhteen jatkuessa maksettu lomakorvaus on jo aiemminkin ollut eläkkeeseen oikeuttavaa ansiota kaikkien työeläkelakien mukaan.

Vakuutuspalkan määrittelyyn muutoksia

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä täsmennettiin ulkomaantyön eläkkeen perusteena olevia työansioita eli niin sanottua vakuutuspalkkaa koskevia säännöksiä. Samalla lain perusteluista ilmenee tarkempia ohjeita siitä, kuinka ulkomaantyön eläketyöansio tulee määritellä seuraavissa tilanteissa:

• Lyhyet työkomennukset
• Vakuutuspalkan uudelleen määrittely
• Bonusten huomioon ottaminen
• Työskentely useammalle työnantajalle

Tässä ohjeistossa ulkomaantyön eläkkeen perusteena olevia työansioita koskevat seuraavat ajantasaistetut ohjeet:

• Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka ,
• Vakuutuspalkan määrittely ulkomaantyössä ,
• Ulkomaantyön tilanteet, joissa vakuutuspalkkaa ei käytetä , sekä
• Ulkomaantyön eläkepalkka ennen vuotta 1994 .

Eläkkeen laskentatavan muuttuminen siten, että eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työsuhteen kaikkina vuosina saadut työansiot, merkitsee sitä, että myös ulkomaan työkomennusaika vaikuttaa aina aikanaan myönnettävän eläkkeen suuruuteen. Sen vuoksi on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että eläkkeen perusteena oleva työansio on ulkomaan komennusjaksojen ajalta oikein ja lain mukaisesti määritelty. Vanhassa eläkkeen laskentatavassa oli mahdollista, että ulkomaan komennusvuodet jäivät pitkissä työsuhteissa eläkepalkan valintavuosien ulkopuolelle, jolloin vakuutuspalkan tasolla ei ollut suoranaista vaikutusta työntekijän eläketurvan tasoon.