|
|||||||||||||||||
   |
 |
||||||||||||||||
|
Aakkosellinen luettelo erilaisista työntekijälle maksetuista suorituksista Julkaisuaika: 26.05.2005 Voimassaoloaika: 26.05.2005 - toistaiseksi
Tässä ohjeessa kerrotaan erilaisista työntekijälle maksettavista suorituksista sekä niiden kuulumisesta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Ohjetta tulee lukea yhdessä muiden eläkkeen perusteena olevia työansioita koskevien ohjeiden kanssa. Ohje koskee yksityisen puolen työsuhde-eläkelakeja (TEL, LEL, TaEL ja MEL), joissa kaikissa eläkkeen perusteena olevan työansion käsite on sama vuodesta 2005 lukien. Myös KuEL:n ja VEL:n palkkakäsitteet vastaavat pitkälti yksityisen puolen työeläkelakien mukaisia määritelmiä. Suorituksen nimike ei yksinään ole ratkaiseva vaan suorituksen kuuluminen eläkkeen perusteena oleviin ansioihin ratkaistaan suorituksen todellisen luonteen mukaisesti. Ansioiden kohdentamista käsitellään erillisessä ohjeessa Eläkkeen perusteena olevien työansioiden kohdentaminen tietylle ajalle . AloitepalkkiotKun erilaiset aloitepalkkiot liittyvät työsopimuksessa sovittuun työhön, ne tulee ottaa huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Aloitepalkkion määräytymisperusteena tulee olla työntekijän työpanos, eivät muut seikat kuten aloitteen aikaansaama rahallinen säästö, aloitteen tärkeys tai idean uutuus. Aloitepalkkion tulee siten liittyä työntekijän normaaliin työhön. Jos yrityksessä noudatettu aloitetoiminta on täysin irrallinen työntekijöiden työsuorituksista ja jos esimerkiksi jo eläkkeelle jääneetkin voivat osallistua aloitetoimintaan ja saada aloitepalkkioita, ei aloitepalkkioiden yleensä voida katsoa liittyvän siinä määrin työntekijöiden työhön, että kysymys olisi työstä maksetusta vastikkeesta. Käytännössä aloitepalkkioiden osalta tulee selvittää, millä perusteella aloitepalkkiota maksetaan ja miten palkitut aloitteet käytännössä syntyvät. Jos työntekijät tekevät aloitteita normaalin päivittäisen työnsä yhteydessä, niin aloitepalkkiota voidaan pitää eläketyöansiona. Jos taas aloitteen tekeminen on pikemminkin rinnastettavissa pitkällistä kehittelytyötä ja suunnittelua edellyttävään keksintöön ja jos korvaus aloitteesta maksetaan esim. aloitteesta saatavan kustannushyödyn muodossa, ei palkkiota pidetä eläketyöansiona. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 9.2.2000 (VakO 11474/98) Esimerkki: Eläkelautakunnan päätös 17.8.1998 (ELK 1233/98) Tässä tapauksessa aloitepalkkioita ei pidetty eläketyöansiona, koska sen suuruus määräytyi lähinnä kustannussäästöjen eikä työntekijän työpanoksen perusteella. Jos aloitepalkkiona olisi maksettu esimerkiksi jokin kiinteämääräinen rahakorvaus, olisi palkkio voitu ottaa huomioon kaivosporarin eläketyöansiona, jos aloite oli syntynyt porarin normaalin työn yhteydessä.
Esimerkki:
Eläketurvakeskuksen lausunto 2.7.2003 (ETK12354)
Aloitepalkkiot otetaan eläkkeen perusteena olevina työansioina huomioon sen määräisinä kuin työnantaja on ne maksanut. Aloitepalkkio voidaan antaa myös esineen muodossa. Jos esineen arvo on veron ennakonpidätyksen alaista, niin se on myös eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos muut aloitepalkkion huomioon ottamisen edellytyksen täyttyvät. Vastaavasti, jos esineenä annettu palkkio ei ole veron ennakonpidätyksenalaista palkkaa, ei sitä oteta huomioon myöskään eläkkeen perusteena olevana työansiona. Aloitepalkkioiden maksaminen perustuu yleensä yritys- tai konsernikohtaiseen järjestelmään. Työntekijöiden tekemät aloitteet käsitellään yrityksen aloitetoimikunnassa tai vastaavassa muussa toimielimessä. Jos aloitepalkkion kuulumisesta eläketyöansioon on epäselvyyttä, voi aloitetoimikunnan säännöistä olla rajatapausten selvittämisessä hyötyä. Epäselvissä tilanteissa onkin syytä ennen asian ratkaisemista pyytää lisäselvitykseksi ne säännöt tai ehdot, joihin aloitepalkkioiden maksaminen kyseisessä yrityksessä perustuu. Katso ja vertaa Työsuhdekeksintökorvaukset Katso myös ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset AnsionmenetyskorvauksetVakuutuksen perusteella maksettavat ansionmenetyskorvauksetPakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettuja ansionmenetyskorvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vakuutuskorvauksia ei oteta huomioon, koska ne eivät ole vastiketta tehdystä työstä vaan kyse on vahingonkorvauksen luonteisesta erästä. Lakisääteiset ansionmenetyskorvaukset saattavat kuitenkin kartuttavat eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Sosiaalietuudet ja vuoden 2005 eläkeuudistus . Ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa esimerkiksi sairausvakuutuslain , liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain päivärahana. Esimerkki: Eläkelautakunnan päätös 30.8.1982 (ELK 294/82) Ansionmenetyskorvausta ei oteta huomioon eläketyöansiossa, vaikka palkkaa olisi alennettu sosiaalivakuutuskorvauksen vuoksi. Esimerkki: Henkilö oli työsuhteensa aikana alkanut saada liikennevakuutuslakiin perustuvaa korvausta 40 prosentin työkyvyn alentuman perusteella. Työnantaja oli samasta ajankohdasta lukien maksanut työntekijälle 60 prosenttia hänen aikaisemmasta palkastaan. Työsuhteen päättymisen jälkeen henkilö sai liikennevakuutuskorvausta 100 prosentin työkyvyn alentuman mukaan. Työnantaja oli ilmoittanut työntekijän eläketyöansioiksi ainoastaan itse maksamansa ennakonpidätyksenalaisen palkan.
Liikennevakuutuslain nojalla maksettua korvausta ei voida katsoa sellaiseksi työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen tai työehtosopimukseen perustuvaksi palkan osaksi, jonka henkilön työnantaja olisi ollut velvollinen suorittamaan. Liikennevakuutuslain nojalla maksettua korvausta ei siten voida ottaa huomioon eläketyöansiossa.
Työnantajan maksamat ansionmenetyskorvauksetJos ansionmenetyskorvauksen nimellä tosiasiallisesti maksetaan palkkaa, kyseinen erä otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 19.9.1989 (ETK 11378) Katso myös Eläketurvakeskuksen tiedote LA4/87 Opiskeluajalta maksettavat ansionmenetyskorvauksetTyönantajat saattavat tukea työntekijöidensä vapaaehtoista ammatillista kehitystä edistävää opiskelua. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi opintovapaa-ajan ansionmenetyksestä sekä opintojen aiheuttamista kurssi-, kirja- ja asumiskustannuksista. Jos työnantaja maksaa opiskeluajalta palkkaa, otetaan se normaalisti huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. Työnantaja voi maksaa opiskeluajalta ansionmenetyskorvausta palkan sijasta. Jos opiskelun ei voida katsoa liittyvän läheisesti työntekijän tekemään työhön, ei ansionmenetyksestä maksettava korvaus ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työntekijän tekemään työhön liittyvät esimerkiksi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoidon tai niitä varten hankitun koulutuksen ajalta maksetut korvaukset. Muilta osin työnantajan maksamaa opintotukea pidetään kulukorvauksena, jota ei oteta huomioon eläketyöansiossa. Katso Kustannusten korvaukset. Luottamustoimissa oleville maksettavat ansionmenetyskorvauksetAnsionmenetyskorvauksia saatetaan maksaa myös luottamustoimissa oleville. Katso Luottamustoimipalkkiot. Ansiosidonnainen työttömyyspäivärahaAnsiosidonnainen työttömyyspäiväraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Se voi kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Eläkkeen karttuminen työttömyysetuusajoilta . ApurahatApurahoja ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Apuraha ei ole vastiketta tehdystä työstä. Suuri osa kokopäiväiseen tutkimustoimintaan tai taiteen harjoittamiseen tarkoitetuista työskentelyapurahoista on yksityisten säätiöiden tai rahastojen myöntämiä. Myös valtio myöntää apurahoja vastaaviin tarkoituksiin. Apurahan myöntäminen on vastikkeeton oikeustoimi, jonka perusteella apurahan myöntäjä ei voi vaatia apurahansaajalta vastasuoritusta eikä määrätä tämän työskentelystä. Erityisesti silloin, kun apurahan myöntää yksityinen säätiö tai rahasto, ei apurahaa myöntävän tahon ja apurahaa saavan tieteenharjoittajan tai taiteilijan välisessä oikeussuhteessa voida todeta työsuhteen tunnusmerkkejä, koska apurahansaaja ei tee työtään säätiön tai rahaston johdon ja valvonnan alaisena, ellei tehdystä sopimuksesta tai tosiasiallisista olosuhteista muuta johdu. Pelkällä apurahalla työskentelevät eivät siten yleensä kuulu työntekijöitä koskevien työeläkelakien piiriin. Esimerkki: Eläkelautakunnan päätös 15.11.1988 (ELK 1838/88) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen päätös 18.9.2000 (ETK 1735) Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 6.3.1986 (VakO 5984/84) Stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tahi taiteellista toimintaa varten ei ole tuloverolain 82 §:n mukaan veronalaista tuloa. Valtion myöntämiin vähintään viisivuotisiin taiteilija-apurahoihin liittyy kuitenkin VEL:n mukainen eläketurva. Katso Laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista (734/1969) . ArkipyhäkorvausEläkkeen perusteena olevassa työansiossa otetaan huomioon myös erilaiset palkan lisät ja korotukset. Katso Palkka, lisät ja korotukset. AsuntoetuAsuntoedussa on kyse luontoisedusta, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa riippumatta siitä, annetaanko se rahapalkan lisäksi vai yksinomaan. Työntekijä voi saada asunnon käytettäväkseen työ- tai virkasuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna. Asuinhuoneen vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaan työsuhdeasunnolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella vuokralle annettua asuinhuoneistoa, johon työnantajalla on määräämisvalta vuokranantajana, yhteisön jäsenyyden tai osuuden perusteella taikka perustamansa säätiön välityksellä. Työsuhdeasunnon vuokrasuhde voidaan irtisanoa työsuhteen päättyessä. Tällainen työsuhdeasunto arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan eläketyöansiota määriteltäessä. Työnantajan maksaessa palkansaajan omistaman tai vuokraaman asunnon yhtiövastikkeen tai vuokran, ei asuntoa käsitellä verotuksessa luontoisetuasuntona. Näissä tilanteissa työnantajan maksamat suoritukset katsotaan verotuksessa rahapalkaksi, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. Katso Luontoisedut. AteriakorvausAteriakorvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Ateriakorvauksessa on kyse kustannusten korvauksesta. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaiselle ruokailupaikallaan. Katso Kustannusten korvaukset. AutoetuAutoedussa on kyse luontoisedusta, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa riippumatta siitä, annetaanko se rahapalkan lisäksi vai yksinomaan. Autoedulla tarkoitetaan sitä, että työntekijällä tai hänen perheellään on oikeus käyttää yksityisajoihin työnantajan autoa. Autoetu on kyseessä myös jos työnantaja luovuttaa leasingehdoilla vuokraamansa auton työntekijän yksityiskäyttöön. Autoetu arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan eläketyöansiota määriteltäessä. Katso Luontoisedut. BonusBonus tai bonuspalkkio on yleinen nimitys erilaisille palkanlisille, eikä termin tarkka sisältö ole vakiintunut. Bonus voidaan maksaa yksittäisen työntekijän työpanoksen perusteella (yksilöbonus) tai se voi perustua tietyn työntekijäryhmän tai jopa koko yrityksen tai konsernin kaikkien työntekijöiden työskentelyyn heidän saavutettua bonuksen maksamisen edellyttämän ennalta asetetun tavoitteen (ryhmäbonus). Kun bonuksella palkitaan yksilön työsuoritusta, kyse on eläkkeen perusteena olevasta työansiosta. Ryhmätasolla annettavaa bonusta nimitetään yleensä myös tulospalkkioksi. Yleensä sellaiset bonukset liittyvät ennakkoon sovittuun järjestelmään. Myös ryhmäbonukset luetaan yleensä eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Bonuksissa (tulospalkkioissa) on kyse eräästä tulospalkkauksen muodosta, jossa työnantaja suorittaa yksittäiselle työntekijälle, niiden ryhmälle tai koko henkilöstölle korvauksen yrityksen, sen erillisen työyksikön tai koko konsernin saavutettua tietyn ennalta asetetun tavoitteen. Bonuksen saamiseen vaikuttaa yleensä työpanos ja onnistuminen työssä tai tavoitteiden saavuttamisessa. Bonus-termiä saatetaan toisinaan käyttää myös yrityksen maksamista voittopalkkio- tai voitonjakoeristä. Tällöin ei pelkän nimityksen perusteella voida ratkaista sitä, kuuluuko maksettava suoritus eläketyöansioon vai ei. Yrityksen henkilöstölle niin sanottuina käteisinä voittopalkkioina tai voitonjakona yhtiökokouksen päätöksen perusteella maksettavat suoritukset eivät tietyin edellytyksin ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Näitä edellytyksiä käsitellään tarkemmin erillisessä ohjeessa. Vastaavasti tulospalkkion tai bonuksen tunnuspiirteet sisältävän suorituksen nimittäminen voittopalkkioksi ei automaattisesti merkitse sitä, että suoritusta ei otettaisi eläketyöansiona huomioon. Katso Tulospalkkio Katso myös ohjeet Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset ja Vakuutuspalkan määrittely ulkomaantyössä Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 14.6.1995 (VakO 4977/94) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 30.3.1995 (ETK 11762) DiplomityöDiplomityöstä maksettu korvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota vain, jos diplomityö on tehty työsuhteessa. Katso Opinnäytetyö. Edunvalvojan palkkiotHolhoustoimesta annetussa laissa tarkoitetuille edunvalvojille maksettuja palkkioita ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Edunvalvoja ei toimi sillä tavoin päämiehensä johdon ja valvonnan alaisena, että hänen voitaisiin työoikeudellisesti katsoa olevan työsuhteessa päämieheensä. Mikäli edunvalvojana toimii henkilö, joka harjoittaa ansiotarkoituksessa ja ammattimaisesti asianajotoimintaa, myös edunvalvojan työ voi kuulua YEL:n piiriin. Edunvalvojana toimimisen voidaan katsoa olevan lähinnä luottamustehtävä. Luottamustoimessa olevalle henkilölle palkkion maksaja voi järjestää ja vapaaehtoisesti kustantaa TEL 1 b §:n mukaisen eläketurvan. Katso Luottamustoimipalkkiot. Edunvalvoja määrätään täysi-ikäiselle henkilölle, joka sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi ei voi pitää huolta taloudellisista asioistaan. Edunvalvojan määrää tehtäväänsä holhousviranomainen tai tuomioistuin. Määräys voidaan tietyissä tapauksissa antaa, vaikka se, jonka etua asia koskee (päämies), vastustaisikin määräystä. Edunvalvojan työskentelyn ei siten voida katsoa perustuvan nimenomaiseen sopimukseen eikä myöskään pelkästään ns. hiljaiseen sopimukseen. Vaikka tietyissä tapauksissa edunvalvojaksi on määrättävä valvottavan itsensä ehdottama henkilö, on määräyksen antaminen kuitenkin laissa säädetty holhousviranomaisen tai tuomioistuimen tehtäväksi. Päämies ei voi lakkauttaa edunvalvojan tehtävää irtisanomisella tai purkamisella, vaan edunvalvoja on vapautettava tehtävästään tuomioistuimen päätöksellä. Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa. Tehtävässään hän on holhousviranomaisen valvonnan alainen. Edunvalvoja ei toimi sillä tavoin päämiehensä johdon ja valvonnan alaisena, että hänen voitaisiin työoikeudellisesti katsoa olevan työsuhteessa päämieheensä. Edunvalvoja voi olla sairaan tai vanhuksen lähiomainen tai muu läheinen, kunnan yleinen edunvalvoja tai muu tehtävään sopiva henkilö. Yleinen edunvalvojaTyö- tai virkasuhteessa kuntaan työskentelevälle yleiselle edunvalvojalle maksettu vastike työstä on KuEL-eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Kunta vastaa edunvalvontapalveluiden tuottamisesta alueellaan, jos maistraatti ja kunta eivät toisin sovi. Kunnat voivat tuottaa edunvalvontapalvelut perustamalla yhden tai useamman yleisen edunvalvojan viran tai työsopimussuhteisen tehtävän. Kunta voi myös hankkia palvelut ostamalla ne ulkopuoliselta. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 24.8.2000 (ETK 12169) Eläinlääkärin toimenpidepalkkiot
Kunnan eläinlääkärin eläke määräytyy kunnan maksaman virkapalkan lisäksi toimenpidepalkkioista, jotka eläinlääkäri perii eläinten omistajilta ja haltijoilta.
Eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentin mukaan antamastaan eläinlääkärin avusta ja siihen liittyvistä muista palveluista kunnan eläinlääkärillä on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio ja matkakustannusten korvaus sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuvista kustannuksista. Eläkkeeseen oikeuttavia palkkiota ovat vain eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentin mukaiset palkkiot. Muulla perusteella mahdollisesti perityt toimenpidepalkkiot eivät kuulu eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Kunta tai kuntayhtymä vahvistaa kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä eläinlääkärille eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 1 momentin mukaisten palkkioiden määrän seuraavaksi vuodeksi. Toimenpidepalkkioiden määrä voi olla enintään kunnaneläinlääkärille kunnallisessa virkaehtosopimuksessa sovittu, kalenterivuoden alussa voimassa oleva 1. kalleusluokan mukaista alinta peruspalkka vastaava loppupalkka kaksinkertaisena. Vuonna 2005 palkkioiden enimmäismäärä on 39 889,20 euroa. Kuntien eläkevakuutus tiedottaa vuosittain palkkioiden enimmäismäärän. Katso www.keva.fi .
Palkkioiden vahvistamiseen liittyy yksityiskohtaisia ohjeita riippuen siitä, onko kyseessä vakituinen, sijainen vai päivystysrenkaaseen kuuluva eläinlääkäri. Tarkemmat ohjeet palkkioiden vahvistamisesta ovat Kuntien eläkevakuutuksen
Eläkkeen rinnalla ansaitut ansiotPääsääntöisesti 1.1.2005 alkaen kaikki eläkkeen rinnalla työsuhteessa tehdystä työstä maksettu vastike otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa riippumatta siitä milloin eläke tai työnteko on alkanut. Katso ohje Vanhuuseläkkeen karttuminen eläkkeen rinnalla tehdystä työstä . Myös työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden jälkeen maksettu sairausajan palkka on työstä maksettua vastiketta, joka otetaan huomioon vanhuuseläkettä määrättäessä. Katso Sairausajan palkka ja sairauspäivärahat. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus päättyy kuitenkin viimeistään sen kalenterikuukauden päättyessä, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta. Vakuuttamisvelvollisuuden päättymisestä katso tarkemmin ohje Eläkkeen perusteena olevien työansioiden kohdentaminen tietylle ajalle . ErorahaLakiin perustumatonta korvausta työsuhteen päättyessä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Eroraha on irtisanomisajan palkan lisäksi suoritettava korvaus työsuhteen päättyessä. Katso myös Kultainen kädenpuristus. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 19.1.1995 (VakO 369/94) Katso tarkemmin ohje Työstä maksettava vastike kohta Työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset. Erorahalla on voitu tarkoittaa myös Koulutusrahaston ja Valtiokonttorin toimeenpanemia etuuksia, joita on voinut saada tietyin edellytyksin työntekijä, joka on menettänyt työpaikkansa työnantajan taloudellisten tai tuotannollisten vaikeuksien takia. Tukimuotona erorahajärjestelmä on päättynyt. Tällaista erorahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, koska kyseessä ei ole työstä maksettu vastike. EsinelahjaTyönantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antamat tavanomaiset esinelahjat eivät ole vastiketta työstä. Nämä lahjat ovat eläkettä kartuttavan työansiokäsitteen ulkopuolella riippumatta niiden verotuskohtelusta. Työnantajan määrättyjen palvelusvuosien perusteella antama esinelahja sen sijaan otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos se katsotaan verotuksessa ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi. Katso Lahja. Hallintoelinten jäsenyyspalkkiotLuottamustoimet eivät yleensä kuulu pakollisen työeläkevakuutuksen piiriin. Palkkion maksaja voi kuitenkin TEL 1 b §:ssä säädetyin edellytyksin järjestää luottamustoimessa olevalle eläketurvan vapaaehtoisesti. Kuitenkin jos työntekijä on työsuhteessa yritykseen, jonka luottamustoimessa hän toimii, työntekijän luottamustoimesta työnantajaltaan saamat palkkiot tulee vakuuttaa samalla kuin työntekijän varsinainen työsuhde. Tällöin luottamustoimipalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso tarkemmin Luottamustoimipalkkiot. Henkilökunta-alennuksetHenkilökunta-alennuksia pidetään yleensä henkilökuntaetuina ja niitä ei siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Katso Henkilökuntaetuudet. HenkilökuntaetuudetVaikka henkilökuntaetuudet olisivatkin veron ennakonpidätyksen alaisia, niitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevaa työnansiota määriteltäessä, koska ne saadaan työsuhteen perusteella muuten kuin työstä sovittuna vastikkeena. 1.1.2005 alkaen työeläkelaeissa on nimenomaisesti säädetty, ettei työnantajalta saatua henkilökuntaetua pidetä työstä maksettuna vastikkeena. Henkilökuntaedut ovat kollektiivisia eli ne koskevat yrityksen koko henkilöstöä tai ainakin sen muussa kuin aivan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä. Jos etuus on annettu vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyseessä ei ole henkilökuntaetu, vaan kyse on työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavasta erästä. Henkilökuntaetuudella tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettavia etuuksia, jotka eivät tavallisesti ole työsuhteen ehtoja. Koska nämä edut eivät ole palkkaan rinnastettavia luontoisetuja, niiden raha-arvoa ei ole vahvistettu verohallituksen vuosittain antamassa luontoisetupäätöksessä. Henkilökuntaetuja tai niiden tyyppisiä etuja ovat mm.
Verotuskäytännössä henkilökuntaedut saattavat osittain olla veroalaista tuloa. Henkilöetuuksien veronalaisuus ei kuitenkaan ratkaise sitä, otetaanko ne huomioon eläketyöansiossa vaan työeläkelakeja sovellettaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko etuudet tarkoitettu vastikkeeksi työntekijän työpanoksesta. Katso tarkemmin ohje Eläkkeen perusteena olevan työansion ja veron ennakonpidätyksenalaisuuden suhde . Henkilökuntaetuudet ovat eri asia kuin luontoisedut, jotka yleensä on tarkoitettu työstä maksettaviksi vastikkeiksi. Vertaa Luontoisedut. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 18.5.1994 (VakO 5418/93) Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 13.6.1985 (VakO 3206/84) HenkilökuntalainaTyönantajan alennetulla korolla antamia henkilökuntalainoja pidetään henkilökuntaetuina ja ne eivät siten ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso Henkilökuntaetuudet. HenkilöstörahastotYrityksen henkilöstörahastolle suorittamia voittopalkkioeriä ja jäsenen rahastosta nostamia rahasto-osuuksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Myöskään käteisenä nostettu voittopalkkio-osuus ei ole eläketyöansiota. Asiasta on säännös TEL:n 7 §:n 3 momentin 8 kohdassa . Vastaava säännös on myös KuEL:n 68 §:n 3 momentin 9 kohdassa. Henkilöstörahastolaki (814/89) tuli voimaan 1.1.1990. Esimerkki: Eläkelautakunnan päätös 12.1.2004 (ELK2822/03) Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset . Katso myös Käteinen voittopalkkio. Irtisanomisajan palkka sekä irtisanomiseen ja työsuhteen päättymiseen liittyvät korvauksetIrtisanomisajan palkkaIrtisanomisajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä, onko työntekijällä työntekovelvollisuus vai ei, aloittaako työntekijä irtisanomisaikana uuden työsuhteen toiseen työnantajaan tai maksetaanko irtisanomisajan palkka kuukausittaisena vai kertakorvauksena. Irtisanomisajanpalkkaa ei kuitenkaan lueta mukaan pidemmältä ajalta kuin työsopimuslain (TSL) mukainen enimmäispituus (6 kuukautta), koska sen ylittävässä ajassa ei ole TSL:n mukaan enää kyse irtisanomisajasta ja sen palkasta. Pidemmältä ajalta maksettu korvaus katsotaan vahingonkorvaukseksi tai korvaukseksi työsuhteen päättymisestä eikä sitä siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa ( TEL 7 § 3 mom. 7 kohta ). Irtisanomiseen ja työsuhteen purkamiseen liittyvät vahingonkorvauksetJos työnantaja on irtisanonut sopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, työnantajan on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta työsopimuslain 6 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan. Kyse on tällöin vahingonkorvauksesta, joka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kun kyseessä on laiton irtisanominen tai työsuhteen laiton purkaminen, työnantaja voi olla velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL:n 12 luvun 2 §:n perusteella. Myöskään nämä korvaukset eivät ole työstä maksettavaa vastiketta, eikä niitä sen vuoksi oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Lakiin perustumaton korvaus työsuhteen päättyessä, kultainen kädenpuristus, erorahaTyönantaja voi vapaaehtoisesti tai sopimukseen perustuen maksaa työsuhteen päättyessä myös muuta kuin lakiin perustuvaa korvausta. Tällaista korvausta työsuhteen päättyessä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, koska kyse ei ole työsopimuksen perusteella tehdystä työstä maksettavasta vastikkeesta vaan vahingonkorvauksen luonteisesta suorituksesta. Tällainen korvaus on mm. kertakorvaus irtisanomisesta (ns. kultainen kädenpuristus). Odotusajan palkkaOdotusajan palkkaa pidetään koron luonteisena suorituksena palkan viivästymisestä eikä korvauksena työskentelystä. Näin ollen sitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa. Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaan työntekijällä on korkolain tarkoittaman viivästyskoron lisäksi oikeus työsuhteen päättyessä ns. odotusajan palkkaan palkanmaksun tai muun työsuhteesta johtuneen saatavan suorituksen viivästyessä. Työnantajan velvollisuudella maksaa työntekijälle odotuspäivien palkka pyritään turvaamaan, että työnantaja varmasti suorittaisi työsuhteesta johtuvat selvät ja riidattomat saatavat työsuhteen päättyessä. Irtisanomisajan palkkaa sekä irtisanomiseen ja työsuhteen päättymiseen liittyviä korvauksia käsitellään tarkemmin ohjeessa Työstä maksettava vastike . Toimitusjohtajan irtisanomiseen liittyviä korvauksia käsitellään puolestaan ohjeessa Toimitusjohtajalle ja yrityksen osaomistajalle maksetut korvaukset . Isännöitsijän palkkiotIsännöitsijälle maksettavat palkkiot ovat yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Isännöitsijä ei voi olla työoikeudellisessa työsuhteessa asunto-osakeyhtiöön, koska hän on yhtiön lakisääteinen toimielin, josta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. TEL:n, TaEL:n ja LEL:n mukaan vakuutetaan kuitenkin myös johtavassa asemassa olevat osakeyhtiön toimihenkilöt, jos heillä ei ole omistukseen tai äänivaltaan perustuvaa määräämisvaltaa yhtiössä, vaikka he eivät olisi työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa yhtiöön. Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijä vastaa toimitusjohtajaa. Isännöitsijälle maksettavat palkkiot otetaan siten huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa ja asunto-osakeyhtiö on vakuuttamisvelvollinen, mikäli isännöitsijän omistus yhtiöstä tai äänivallasta ei ole yli puolet yksin tai yhdessä hänen perheenjäsentensä kanssa. Katso tarkemmin ohje Toimitusjohtajalle ja yrityksen osaomistajalle maksetut korvaukset . Asunto-osakeyhtiö voi maksaa kokouspalkkioita myös isännöitsijätoimiston palveluksessa olevan isännöitsijän toiminnasta. Tällöin kokouspalkkioita asunto-osakeyhtiön kokouksiin osallistumisesta voidaan maksaa kahdella tavalla. Yleensä palkkiot maksaa isännöitsijätoimisto, mutta myös asunto-osakeyhtiö voi maksaa palkkiot suoraan isännöitsijälle. Isännöitsijätoimiston palveluksessa oleva isännöitsijä on työsuhteessa isännöitsijätoimistoon ja kokouspalkkioiden maksamisesta sovitaan työsopimuksessa joko siten, että ne maksaa työnantaja (isännöitsijätoimisto) tai asunto-osakeyhtiö. Kokouksiin osallistuminen kuuluu olennaisena osana asunto-osakeyhtiön juoksevaan hallintoon, joka kuuluu lain mukaan isännöitsijän tehtäviin, mikäli yhtiöön on nimetty isännöitsijä. Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtävien antamisesta isännöitsijätoimiston hoidettavaksi sovitaan niiden välisessä isännöintisopimuksessa. Kokouspalkkioiden vakuuttamisesta vastaa tällöin isännöitsijän työnantajana toimiva isännöintitoimisto riippumatta kokouspalkkioiden maksajatahosta, koska kokouspalkkiot ovat osa isännöitsijän kokonaispalkkaa isännöitsijätoimiston palveluksessa. Työnantajalle kuuluvia lakisääteisiä velvollisuuksia ei voida siirtää kolmannelle osapuolelle siten, että työnantaja vapautuisi vastuustaan. Jos isännöitsijälle työsuhteensa perusteella kuuluvien kokouspalkkioiden maksaminen on järjestetty niin, että palkkion maksaa isännöitsijätoimiston asemesta asunto-osakeyhtiö, joka ei ole isännöitsijän työnantaja, on yhtiötä pidettävä isännöitsijätoimistolle kuuluvan palkanmaksuvelvollisuuden sijaismaksajana. Työeläkelakien mukaiseen työansioon kuuluvat myös sijaismaksajan maksamat palkkaerät. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 8.12.2000 (ETK 12184) Vakuutusoikeus on vuonna 2004 antamassaan maksuvapautusasiaa koskevassa päätöksessä katsonut, että ennen 8.12.2000 isännöitsijöiden kokouspalkkioiden vakuuttamisvelvollisuus on ollut tulkinnanvarainen ja tulkinnanvaraisuus on poistunut vasta Eläketurvakeskuksen antamalla lausunnolla. Vakuutusoikeuden mukaan kyseinen lausunto rinnastuu oikeuskäytännön muuttumiseen ja perusteet TEL:n 15 a §:n mukaisen maksuvapautuksen myöntämiseen ovat olemassa Eläketurvakeskuksen lausunnon antamisajankohtaan asti. KuEL:ssa on kuitenkin erityissäännös, jonka mukaan kokouspalkkiot eivät kuulu eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Siten kunnallisessa palvelussuhteessa olevalle isännöitsijällekään maksettuja kokouspalkkioita ei oteta huomioon. JoulurahaEläkkeen perusteena olevaa työansiota ovat erilaiset lahja- tai juhlarahat, joita työnantaja suorittaa työntekijöilleen sopimuksen tai tavan mukaan vakiintuneesti. Katso Lahjat. KehittämispalkkiotKehittämispalkkiot liittyvät yleensä yritys- tai konsernikohtaisiin palkkiojärjestelmiin. Työntekijöille voidaan maksaa palkkioita esimerkiksi jonkin työnantajaa hyödyttävän aloitteen tai keksinnön perusteella. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 2.7.2003 (ETK12354) Kehittämispalkkioiden osalta on yleensä syytä selvittää tarkemmin, mihin niiden maksaminen perustuu ja miten maksettava palkkio määräytyy. Katso Aloitepalkkiot ja Työsuhdekeksintökorvaukset Katso myös ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset KeksinnötTyösuhdekeksinnöistä maksettava korvaus ei yleensä ole vastasuoritusta työsopimuksen perusteella tehdystä työstä, joten sitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, vaikka korvaus olisi veron ennakonpidätyksen alaista ansiota. Katso Työsuhdekeksintökorvaukset. KilometrikorvauksetKilometrikorvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kilometrikorvaus on korvaus oman kulkuneuvon käytöstä työmatkaan. Työmatka määritellään lähtökohtaisesti samoin kuin ennakkoperinnässä. Työmatkalla ei tarkoiteta matkaa kodin ja varsinaisen työpaikan välillä. Katso Kustannusten korvaukset. Kilpailunrajoituskorvaus, työntekijälle maksettava korvaus kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta rajoituksestaKilpailukieltosopimuksen perusteella maksettavaa korvausta ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa työntekijän oikeuksia tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattiaan tietyn ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä. Rajoituksen enimmäispituus riippuu työntekijälle suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrän tulee työsopimuslain mukaan olla kohtuullinen ja vastata jollakin tavalla kilpailukieltoajan pituuteen suhteutettua ansionmenetystä. Kilpailukieltosopimus ei ole luonteeltaan työsopimus, vaan vapaamuotoinen sopimus, joka koskee työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa. Työnantajan maksama kilpailukieltosopimuksen mukainen korvaus siitä, että työntekijän oikeuksia on rajoitettu työsuhteen päätyttyä, ei ole vastiketta työntekijän työsuhteeseen perustuvasta työsuorituksesta vaan luonteeltaan vahingonkorvausta. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, mikäli työntekijä tekee uuden työsopimuksen tai harjoittaa ammattiaan tietyn ajan kuluessa. Jos työntekijä solmii uuden työsopimuksen ennen sopimuksen määräaikaa, on hän sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan korvauksen työnantajalle. Tällaisessa tilanteessa uusi työnantaja saattaa korvata työntekijälle kyseisen kilpailunrajoituskorvauksen. Uuden työnantajan maksamaa korvausta ei lueta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin, koska kyseessä ei ole työsuhteeseen perustuvasta työsuorituksesta maksettu korvaus vaan pikemminkin vahingonkorvaus toiseen työsuhteeseen perustuvasta velvollisuudesta. KirjoituspalkkiotPalkkiot, jotka työntekijä on saanut oman työnantajan toimittamaan alan julkaisuun samoin kuin henkilökuntalehteen kirjoittamistaan artikkeleista, otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 2.3.1998 (ETK 11989) Muihin lehtiin kirjoitetuista artikkeleista maksettuja korvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa. Artikkeleita kirjoittavia henkilöitä on työeläkelakeja sovellettaessa yleensä pidetty itsenäisinä yrittäjinä, mikäli he työskentelevät omissa tiloissaan, omilla välineillään, valitsemanaan aikana ja eivät saa työstään kiinteämääräistä korvausta vaan ainoastaan artikkelikohtaisia palkkioita. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 3.7.1974 (VakO 933/73) KokouspalkkiotKokouspalkkioita maksetaan yleensä luottamustoimissa työskenteleville. Luottamustoimet eivät yleensä yksityisellä puolella kuulu pakollisen työeläkevakuutuksen piiriin. Palkkion maksaja voi kuitenkin TEL 1 b §:ssä säädetyin edellytyksin järjestää luottamustoimessa olevalle eläketurvan vapaaehtoisesti. Kuitenkin jos työntekijä on työsuhteessa yritykseen, jonka luottamustoimessa hän toimii, työntekijän luottamustoimesta työnantajaltaan saamat palkkiot tulee vakuuttaa samalla kuin työntekijän varsinainen työsuhde. Tällöin luottamustoimipalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso tarkemmin kohdasta Luottamustoimipalkkiot. Katso myös Isännöitsijän palkkiot. Kunnalliset kokouspalkkiotKunnalliset luottamustoimet kuuluvat pakollisen KuEL-eläketurvan piiriin. KuEL:ssa on kuitenkin erityissäännös, jonka mukaan kokouspalkkiot eivät kuulu eläkkeen perusteena olevaan työansioon. KomissioTyöntekijän työsuoritukseen perustuva komissio maksetaan korvauksena työstä ja otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Komissio tarkoittaa yleensä samaa kuin provisio. Komissiolla tarkoitetaan esim. välittäjän perimää palkkiota toteutuneista (arvopaperi)kaupoista. Palkkio lasketaan tavanomaisesti prosenttiosuutena myynnistä tai voitosta. Jos komission tai provision saaja ei ole työsuhteessa, ei suorituksia kuitenkaan voida ottaa huomioon eläkkeen perusteena. Katso tarkemmin Provisio. Konkurssi, konkurssituomiossa todettu maksamaton palkkasaaminenEnnen konkurssia syntynyt palkkasaatavaEläkkeen perusteena olevassa työansiossa otetaan huomioon työstä maksettavaksi sovittu palkka, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta, jos siitä on saatu luotettava näyttö esimerkiksi konkurssituomiossa tai tuomioistuimen vahvistamassa jakoluettelossa. Edellytyksenä on, että saatava on tullut konkurssimenettelyssä hyväksytyksi eli saatavaa ei ole hylätty, jätetty tutkimatta tai riitautettu. Työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat maksetaan työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen yhteydessä usein palkkaturvajärjestelmästä. Katso tarkemmin Palkkaturva. Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Konkurssimenettelystä säädetään konkurssilaissa (120/2004) . Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin. Mikäli konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jako-osuutta, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen. Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat jaetaan velkojille. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 7.2.1985 (VakO 2725/84) Mikäli konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, ei saatavaa vahvisteta konkurssimenettelyssä. Tällöin palkkasaatavasta tulee esittää muu luotettava näyttö, jotta se voidaan katsoa eläketyöansioksi. Palkka tai muu vastike, joka on sovittu maksettavaksi korvauksena työstä, on eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin, kun sen suorittaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä. Konkurssipesä toimii tällöin ns. sijaismaksajana. Katso ohje Työstä maksettava vastike kohta Sijaismaksajan maksama suoritus. Katso myös Oikeuden päätöksellä vahvistettu palkkasaatava. Konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet palkkasaatavatKonkurssipesä voi toimia työnantajana, jos sen puitteissa jatketaan konkurssiin menneen yrityksen toimintaa. Työntekijän työsuhde voi jatkua yhdenjaksoisesti työnantajan konkurssista huolimatta, jos yritystoiminta jatkuu samankaltaisena. Myös konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet palkkasaatavat otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa. Konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet palkkasaatavat ovat yleensä konkurssipesän massavelkaa, jotka maksetaan päältäpäin konkurssipesän varoista panttien jälkeen. Massavelalla tarkoitetaan konkurssipesän velkaa eikä konkurssiin menneen yrityksen velkaa. Kyseiset palkkasaatavat eivät tule konkurssituomioon, joten niiden osalta tulee esittää muu luotettava selvitys. Tällaisena selvityksenä pidetään esimerkiksi pesänhoitajan antamaa selvitystä, palkkalaskelmaa tai verotustietoja. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 24.6.1982 (VakO 10540/81) Erityinen irtisanomisaikaTyönantajan konkurssi- ja saneeraustilanteissa on työsopimuslaissa (TSL) erikseen määritelty irtisanomisaika. Eläkkeen perusteena oleviin työansioihin kuuluu vain laissa määrätyltä irtisanomisajalta maksettu palkka. Jos työnantaja maksaa korvauksia yli tällaisen lain mukaisen erityisirtisanomisajan, ne katsotaan vahingonkorvaukseksi, eikä niitä lueta eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Saneerausmenettelyn sekä työnantajan konkurssin yhteydessä sovellettavista yleisiä irtisanomisaikoja lyhyemmistä erityisistä irtisanomisajoista säädetään TSL:n 7 luvussa. Työnantaja saa saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanoa työsopimuksen kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantajan konkurssin yhteydessä työsopimus on päätettävissä muutoin sovellettavasta irtisanomisajasta ja työsuhteen kestoajasta riippumatta 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Katso tarkemmin ohje Työstä maksettava vastike kohta Työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset. KorkoetuEläketyöansiota ei ole korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta. Veron ennakonpidätyksessä korkoetu sen sijaan voi tietyin edellytyksin olla ainakin osittain palkkaa. Katso Henkilökuntaetuudet. Kotihoidon tukiLastaan hoitavalle vanhemmalle maksettu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen kotihoidon tuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta voi kuitenkin karttua vanhemmalle eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso erillinen soveltamisohje Etuus opiskeluajalta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta. Lasta voi hoitaa myös yrittäjänä toimiva perhepäivähoitaja, päiväkoti tai henkilö, jonka kanssa vanhempi on tehnyt työsopimuksen. Perheellä voi tällöin olla oikeus yksityisen hoidon tukeen. Työsuhteessa olevan hoitajan eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään paitsi perheen mahdollisesti hoitajalle maksamaa palkkaa, myös Kansaneläkelaitoksen hänelle suoraan suorittamaa yksityisen hoidon tukea. Jos hoitajan palkka on sovittu maksettavaksi niin, että osan siitä muodostaa yksityisen hoidon tuki ja siihen maksettava kunnallinen lisä, myös tällainen kunnallinen lisä on eläketyöansiota, vaikka kunta maksaisi sen suoraan työntekijälle. Katso tarkemmin Yksityisen hoidon tuki. Koulutustuki, koulutuspäiväraha, aikuiskoulutustukiTyöttömyyskassan tai Kelan maksamat koulutusetuudet eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Poissaolo ajalta, jolta maksetaan työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea ja koulutuspäivärahaa sekä aikuiskoulutustukea voivat kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Eläkkeen karttuminen koulutusetuusajoilta . Kultainen kädenpuristusLakiin perustumatonta korvausta työsuhteen päättyessä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Työnantaja voi vapaaehtoisesti tai sopimukseen perustuen maksaa työsuhteen päättyessä myös muuta kuin lakiin perustuvaa korvausta. Tällainen korvaus on mm. kertakorvaus irtisanomisesta (ns. kultainen kädenpuristus). Samanlaista korvausta voidaan maksaa myös jollakin muulla nimikkeellä. Katso ohje Työstä maksettava vastike kohta Työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset. KuntoutusetuudetKelan, työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön maksamat kuntoutusetuudet eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Poissaolo ajalta, jolta henkilö saa kyseisiä etuuksia voi kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Eläkkeen karttuminen kuntoutusajoilta. KustannussopimusTekijänoikeuslain (404/1961) 31 §:n mukaan kustannussopimuksella tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden painamalla tai senkaltaista menetelmää käyttäen monistaa ja julkaista kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Kustannussopimuksen perusteella maksettuja korvauksia ei pidetä eläketyöansiona, ellei kysymys tosiasiallisesti ole työsuhteessa tehdystä työstä maksetusta palkasta. Katso Tekijänoikeuspalkkio. Kustannusten korvauksetTyömatkasta saatua päivärahaa tai muita kustannusten korvauksia ei katsota eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi siltä osin kun ne yleensä ovat verovapaita. Palkansaajalle työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksena maksettavaa hyvitystä ei ennakkoperintälain mukaan pidetä palkkana sikäli kuin se ei ylitä näiden kustannusten arvioitua määrää. Jos maksetut korvaukset ylittävät todelliset kustannukset, ylite katsotaan ennakonpidätyksessä palkaksi. Tällöin ylite pääsääntöisesti otetaan huomioon myös eläketyöansiossa. Suoritukset, jotka ovat selvästi kustannusten korvausta, eivät kuitenkaan ole eläketyöansiota, vaikka niistä olisi toimitettava veron ennakonpidätys tai ne katsotaan veronalaisiksi lopullisessa verotuksessa. Korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työnansiota esimerkiksi silloin kun kyse on työehtosopimuksessa sovitusta kustannusten korvauksesta, joka verottajan tulkinnan mukaan on kuitenkin veronalainen. Esimerkki: Työntekijöille maksetaan päivittäin ateriakorvaus, joka perustuu työehtosopimukseen. Työnantajan maksama ateriakorvaus on verovapaan ateriakorvauksen enimmäismäärän suuruinen. Työntekijät kiertävät tekemässä asennustöitä eri asennuskohteissa ja työmaata vaihdetaan vaihtelevin aikavälein. Verotusratkaisun mukaan, mikäli yhdellä ja samalla työmaalla on työskennelty yli vuoden ajan, ei maksettua ateriakorvausta voi käsitellä verovapaana. Kun työntekijät vaihtavat uudelle työmaalle, korvaukset ovat taas verovapaita. Työeläkelakeja sovellettaessa työnantajan maksamassa ateriakorvauksessa on selvästi kyse työehtosopimukseen perustuvasta kustannusten korvauksesta eikä korvaus ylitä verohallituksen vahvistamaa verosta vapaata enimmäismäärää. Tällaisessa tilanteessa ateriakorvaus ei ole työntekijöiden työstä maksettua vastiketta siltäkään osin, kun se mahdollisesti katsotaan veron ennakkoperinnän alaiseksi palkaksi. Näin ollen ateriakorvauksia, jotka selvästi ovat kustannusten korvauksia, ei tule ottaa miltään osin huomioon TEL:n mukaisina eläkkeen perusteena olevina työansioina. Esimerkki: Työnantaja oli maksanut työntekijälle työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa seitsemältä päivältä viikossa, joista kahdelta päivältä maksettava päiväraha oli ennakonpidätyksen alaista tuloa. Päivärahat eivät ylittäneet verohallituksen vahvistamia verovapaita määriä. Päivärahat eivät miltään osin ole eläketyöansiota, koska ne ovat selvästi kustannusten korvauksia. Katso ohje Eläkkeen perusteena olevan työansion ja veron ennakonpidätysvelvollisuuden suhde . Esimerkkeinä erilaisista kustannusten korvauksista, joita ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa siltä osin kuin ne eivät ylitä todellisten kustannusten määrää, voidaan mainita
Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- tai muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.
Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaiselle ruokailupaikallaan.
Korvaus työmatkaan liittyvistä matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
Korvaus oman kulkuneuvon käytöstä työmatkaan. Työmatka määritellään lähtökohtaisesti samoin kuin ennakkoperinnässä. Työmatkalla ei tarkoiteta matkaa kodin ja varsinaisen työpaikan välillä.
Työnantajan maksama muuttoraha, jota maksetaan korvaukseksi niistä haitoista, joita syntyy muutettaessa työskentelypaikkakunnalle.
Työnantajat saattavat tukea työntekijöidensä vapaaehtoista ammatillista kehitystä edistävää opiskelua. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi opintojen aiheuttamista kurssi-, kirja- ja asumiskustannuksista. Katso myös Ansionmenetyskorvaukset. Työmatkoihin liittyvien kustannusten korvausten osalta vertailukohtana ovat verovapaana pidettävät rahamäärät, jotka verohallitus vuosittain vahvistaa. Siltä osin kuin kyseisiä korvauksia pidetään verotettavana ansiotulona, niitä pidetään yleensä myös eläketyöansioon kuuluvana ansiona. Jos työnantaja maksaa esim. matkakustannuksista korvauksia, jotka ylittävät verohallituksen päätöksen mukaiset määrät, ylite katsotaan ennakonpidätyksessä palkaksi. Ennakonpidätyksen alainen palkka kuuluu tällöin myös eläketyöansioon. Samoin eläketyöansiota ovat päivärahan tai muun kulukorvauksen nimellä maksetut suoritukset, joiden voidaan katsoa tosiasiallisesti olevan työstä maksettua palkkaa. Suorituksen nimikkeellä ei siten ole ratkaisevaa merkitystä. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 23.1.1986 (VakO 985/85) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 19.9.1989 (ETK 11378) Tarkempia tietoja veron ennakonpidätysvelvollisuudesta saa verohallinnon Internet-sivustosta www.vero.fi . Katso myös ohje Ulkomaantyön eläkkeen perusteena olevat ansiot ennen 1994 Käteinen voittopalkkioKäteisenä maksettua voittopalkkiota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä sille, että käteistä voittopalkkiota ei luettaisi eläkkeen perusteena oleviin ansioihin, on muun muassa, että se maksetaan koko henkilöstölle. Jos käteinen voittopalkkio maksetaan vain tietylle rajatulle henkilöstöryhmälle tai tietyille yksittäisille työntekijöille, kyse on eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavasta tulospalkan luonteisesta erästä. Koko henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen vakinaista tai pidempiaikaista henkilöstöä. Yrityksellä saattaa olla palveluksessaan henkilöitä, joiden työsuhde kestää vain lyhyen ajan, kuten kesälomansijaisia tai lyhytaikaista työtä tekeviä työntekijöitä. Lain edellyttämän vaatimuksen koko henkilöstölle maksamisesta katsotaan täyttyvän, vaikka käteistä voittopalkkiota ei maksettaisi kesätyöntekijöille tai muille vastaavanlaisessa lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Lisäksi edellytetään, että
Henkilöstörahastolain (814/1989) 2 §:n 2 momentin mukaan voittopalkkioerällä tarkoitetaan rahasuoritusta, joka yrityksessä määräytyy olennaisesti tuloslaskelman tai siihen rinnastuvalla sisäisellä laskentatoimella tuotetun laskelman mukaisesta liikevoitosta lisättynä poistoilla tai sen jälkeisestä toiminnan kannattavuudesta osoittavasta erästä ja mahdollisesti lisäksi muista yrityksen toiminnan tehokkuutta osoittavista tekijöistä.
Käteistä voittopalkkiota määrättäessä noudatettavat menettelylliset edellytykset, joiden on täytyttävä, että kyse voidaan katsoa olevan eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle jäävästä käteisestä voittopalkkiosta, ovat seuraavat:
Periaatteessa olisi suotavaa, että työnantaja informoisi työntekijöitä mainitulla tavalla käteisten voittopalkkioiden mahdollisesta maksamisesta ja eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuulumattomuudesta jo ennen kuin se tilikausi on alkanut, jolta voittopalkkio mahdollisesti tulee maksettavaksi. Ennen tilikauden alkamista tapahtuvaa käsittelyä ei kuitenkaan voida pitää välttämättömänä edellytyksenä sille, että voittopalkkiota ei luettaisi työansioksi. Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset Katso myös Henkilöstörahasto, Voittopalkkiot, Voitto-osuudet KäännöspalkkiotKäännöstyöstä maksettuja korvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos kääntäjä ei ole työsuhteessa. Kielenkääntäjiä, jotka työskentelevät omissa tiloissaan, omilla välineillään, itse määrääminään aikoina ja jotka eivät saa tästä työstään säännöllistä aikapalkkaa, vaan tehtäväkohtaisia palkkioita, on työeläkelakeja sovellettaessa yleensä pidetty itsenäisinä yrittäjinä. Jos kielenkääntäjä työskentelee työsuhteessa, käännöspalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 29.1.1987 (VakO 3464/85) Työsuhteen tunnistamisesta katso ohje Työsuhteen perusteella saadut ansiot oikeuttavat eläkkeeseen . LahjaTyönantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antamat tavanomaiset esine- tai rahalahjat eivät ole vastiketta työstä. Nämä lahjat ovat eläkettä kartuttavan työansiokäsitteen ulkopuolella riippumatta niiden verotuskohtelusta. Eläketyöansiota ei siten ole myöskään tällaisen henkilökohtaisen syyn perusteella saatu rahalahja, jos se katsotaan tavanomaiseksi, vaikka verotuksessa se katsotaan ennakonpidätyksenalaiseksi palkaksi. Lahjan tavanomaisuutta arvioidaan samoin perustein kuin veron ennakonpidätyksessä. Merkityksellisiä seikkoja ovat lahjan laatu ja arvo sekä työnantajan lahjojen antamisessa noudattama käytäntö. Jos työnantajalla on esimerkiksi vakiintunut käytäntö, että yrityksen kaikille 50 vuotta täyttäville työntekijöille annetaan merkkipäivälahjaksi 100 euron arvoinen kaulaketju, voidaan lahjaa pitää tavanomaisena. Määrättyjen palvelusvuosien perusteella maksettava korvaus tai lahja sen sijaan on eläkkeen perusteena olevaa työansiota samoin perustein kuin veron ennakkoa pidätettäessä. Tavanomaista esinelahjaa ei pidetä eläketyöansiona. Työansiota ovat myös erilaiset lahja- tai juhlarahat, joita työnantaja suorittaa työntekijöilleen sopimuksen tai tavan mukaan vakiintuneesti. Näitä ovat muun muassa jouluraha ja 13. kuukauden palkka. Esimerkki: Työnantaja saattaa maksaa kesken kuukauden eläkkeelle jääville työntekijöilleen koko kuukauden palkan, vaikka työntekijä ei olisi työssä koko kuukautta. Koko palkka katsotaan eläketyöansioksi. LisäpäivärahatSairauskassan maksamia lisäpäivärahoja pidetään vakuutuskorvauksena, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Sairauskassa voi suorittaa työntekijälle lisäpäivärahaa. Lisäpäiväraha on etuus, jota maksetaan sen jälkeen, kun jäsenen työehtosopimuksen mukainen oikeus sairausajan palkkaan tai täydennyspäivärahaan on päättynyt. Katso Sairausajan palkka ja sairauspäivärahat. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 17.2.1983 (VakO 1294/82) Lomaraha, Lomallelähtöraha, Lomaltapaluuraha, Lomapalkan korotusLomaraha tai sitä vastaava korvaus on vastiketta työsopimuksen mukaisesta työstä ja se otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Katso tarkemmin Vuosilomaan liittyvät vastikkeet. Luento- ja esitelmäpalkkiotLuento- ja esitelmäpalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota vain jos ne on maksettu työsuhteessa tehdystä työstä. Sen sijaan veron ennakonpidätyksessä ne katsotaan aina palkaksi. Yksittäisiä henkilökohtaisia luento- tai esitelmäpalkkioita on työeläkelakeja sovellettaessa yleensä pidetty yrittäjätulona, sillä on katsottu, ettei työsuhteen tunnusmerkistöön kuuluva työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työtä täyty tällaisten töiden osalta. Esimerkiksi yksittäisestä asiantuntijalta tiettyyn aikaan ja paikkaan tilatusta luentoesityksestä maksettava palkkio katsotaan yleensä yrittäjätuloksi. Tällöin työhön ei kuulu tiettyjen kurssikokonaisuuksien suunnittelua ja vetämistä vaan kyseessä on yksittäisten luennoitsijan oman alan asiantuntemukseen perustuvien luentojen pitäminen. Yrittäjätoimintana voidaan pitää myös laajemmin harjoitettua luennointia esimerkiksi silloin kun tällainen toiminta on osa luennoitsijan yritystoimintaa. Esimerkiksi konsultointia harjoittavalta yrittäjältä tilatusta luennosta tai koulutuspaketista suoritettava korvaus katsotaan yrittäjätuloksi. Työsuhteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun luento tai luennot ovat osa jonkin oppilaitoksen tai koulutustoimintaa harjoittavan yrityksen opetusohjelmaa. Mitä pidemmästä tai kurssikokonaisuuden kannalta merkityksellisemmästä koulutusjaksosta on kysymys, sitä todennäköisemmin on olemassa sellainen tosiasiallinen kiinteä yhteys kokonaisuuteen, että kysymyksessä on työsuhteessa tehty työ. Tällainen kiinteä yhteys voi syntyä esimerkiksi siitä, että luennoitsija suunnittelee yhdessä kurssinjärjestäjän kanssa tiettyyn kurssikokonaisuuteen liittyvän luentosarjan. Mitä tiiviimpi yhteys luennoitsijalla on muuhun kokonaisuuteen, ja mitä enemmän hänen tehtäviinsä kuuluu muutakin kuin luennointia, esimerkiksi harjoitustehtävien tai kokeiden laatimista ja korjausta, sitä lähemmäs työsuhdetta siirrytään. Ollakseen työsuhteessa tapahtuvaa työskentelyä, luennoitsijoilta edellytetään kiinteää yhteyttä kurssikokonaisuuteen, tilaisuuden järjestäjään tai mahdollisesti muihin luennoitsijoihin. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 17.12.2001 (ETK 12248) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen päätös 11.5.2001 (ETK 1754) Luennoitsijat kunta- ja valtiosektorillaKuEL:a sovelletaan 1.1.2005 alkaen myös sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka eivät ole työsuhteessa kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöön, mutta joille jäsenyhteisö maksaa palkkiota tai vastiketta tehdystä työstä toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Jos tällainen toiminta kuitenkin kuuluu sen laajuuden, yhdenjaksoisuuden ja henkilön työpanoksen perusteella YEL:n piiriin tai sitä harjoitetaan yhtiön tai muun yhteisön nimissä, ei se kuulu KuEL:n soveltamispiiriin. VEL:ssa on ollut vastaava säännös vuodesta 1998 alkaen. Ennen 1.1.2005 KuEL:n mukaan kertaluontoisista luennoista ja esitelmistä suoritettuja palkkioita ei otettu huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. LuontoisedutLuontoisedut, jotka on maksettu vastikkeena työstä, kuuluvat eläketyöansioon riippumatta siitä, suoritetaanko niitä rahapalkan lisäksi vai yksinomaan. Luontoisedut otetaan huomioon myös vaikka työnteko olisi keskeytyneenä vuorotteluvapaan tai muun palkattoman jakson ajan. Luontoisedulla tarkoitetaan työsuhteen perusteella muussa muodossa kuin rahana saatua etua, joka on vastiketta työstä. Vastaava etu, joka saadaan työsuhteen perusteella muutoin kuin vastikkeena työstä katsotaan henkilökuntaeduksi. Katso tarkemmin kohta Henkilökuntaetuudet. Tyypillisiä luontoisetuja ovat mm.
Työntekijä voi saada asunnon käytettäväkseen työ- tai virkasuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perusteella tai palkkaan sisältyvänä etuna. Asuinhuoneen vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaan työsuhdeasunnolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella vuokralle annettua asuinhuoneistoa, johon työnantajalla on määräämisvalta vuokranantajana, yhteisön jäsenyyden tai osuuden perusteella taikka perustamansa säätiön välityksellä. Työsuhdeasunnon vuokrasuhde voidaan irtisanoa työsuhteen päättyessä. Tällainen työsuhdeasunto arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan eläketyöansiota määriteltäessä. Työnantajan maksaessa palkansaajan omistaman tai vuokraaman asunnon yhtiövastikkeen tai vuokran, ei asuntoa käsitellä verotuksessa luontoisetuasuntona. Näissä tilanteissa työnantajan maksamat suoritukset katsotaan verotuksessa rahapalkaksi, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Työntekijällä tai hänen perheellään voi olla oikeus käyttää yksityisajoihin työnantajan autoa. Autoetu on kyseessä myös jos työnantaja luovuttaa leasingehdoilla vuokraamansa auton työntekijän yksityiskäyttöön.
Työnantaja voi antaa työntekijälle käyttöön puhelimen tai matkapuhelimen ja maksaa perusmaksut sekä kaikista puheluista aiheutuneet kulut. Pelkästään työtehtäviä varten hankitusta puhelimesta sen sijaan ei synny verotettavaa etuutta.
Työnantaja voi järjestää ravintoedun työnantajan ylläpitämässä omassa työpaikkaruokalassa, muun ruokalanpitäjän työnantajan tiloissa ylläpitämässä työpaikkaruokalassa taikka ns. sopimusruokailuna, jossa työnantaja on tehnyt ravitsemusliikkeen kanssa sopimuksen työntekijöiden työpaikkaruokailun järjestämiseksi. Ravintoetu voidaan järjestää myös ns. laitosruokailuna, jolla tarkoitetaan ruokailua, joka on järjestetty potilas-, koululais-, tai muuna vastaavana ruokailuna eikä ensisijassa henkilökuntaa varten. Työnantaja voi tarjota ravintoedun myös antamalla työntekijöille lounasseteleitä tai vastaavina ruokailulipukkeina. Muita luontoisetuja voivat olla esimerkiksi työnantajan kustantama vapaa-ajanasunto, moottori- tai purjevene, virkistysmatka, laajakaistaetu sekä kodinhoitoetu. Luontoisedut arvioidaan rahaksi verohallituksen vuosittain vahvistamien perusteiden mukaan. Ne luontoisedut, joiden arvoa verohallitus ei vahvista, arvostetaan käypään arvoon. Käyvällä arvolla tarkoitetaan työnantajalle edun antamisesta syntyvien kustannusten määrää. Myös saamatta jääneiden luontoisetujen perusteella maksettu rahakorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 23.9.1982 (VakO 1368/81) Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 3.10.1985 (VakO 1895/84) Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 29.3.1984 (VakO 391/83) Tarkempia tietoja veron ennakonpidätysvelvollisuudesta saa verohallinnon Internet-sivustosta www.vero.fi . LuottamustoimipalkkiotLuottamustoimet eivät yleensä kuulu pakollisen työeläkevakuutuksen piiriin. Palkkion maksaja voi kuitenkin TEL 1 b §:ssä säädetyin edellytyksin järjestää luottamustoimessa olevalle eläketurvan vapaaehtoisesti. Mikäli luottamustoimi vakuutetaan vapaaehtoisesti, otetaan maksetut luottamustoimipalkkiot huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Mikäli luottamustoimea ei vakuuteta vapaaehtoisesti, palkkiot eivät ole eläketyöansiota. Kuitenkin jos työntekijä on työsuhteessa yritykseen, jonka luottamustoimessa hän toimii, työntekijän luottamustoimesta työnantajaltaan saamat palkkiot tulee vakuuttaa samalla kuin työntekijän varsinainen työsuhde. Tällöin luottamustoimipalkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Luottamustoimien vapaaehtoinen vakuuttaminen on ollut mahdollista 1.1.1974 alkaen. LuottamustoimiLuottamustoimena pidetään TEL:a sovellettaessa tehtävää, johon henkilö on määräajaksi tai toistaiseksi valittu edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöpiiriä tai asiantuntemusta ja jossa tehtävässään hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi yrittäjien eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä. Jollei toimikautta ole sovittu tai määrätty, luottamustoimen katsotaan alkaneen sen kalenterikuukauden alusta, jolta luottamustoimeen kuuluvasta tehtävästä ensimmäisen kerran maksetaan palkkiota, sekä päättyneen sen kalenterikuukauden lopussa, jolta viimeksi on maksettu palkkiota. Luottamustoimelle on mm. tyypillistä, että siihen valitaan yleensä vaalilla tai otetaan päätöksellä. Luottamustoimi kestää tietyn toimikauden ajan, esimerkiksi yhdistyksen säännöissä määrätyn ajan eikä luottamustoimeen valittu ole toimikauden aikana erotettavissa muuten kuin hallintotoimin. Luottamustoimessa vastike on yleensä vähäinen, esimerkiksi vain kulukorvaus tai palkkio, jonka ei voida arvioida vastaavan tehtävän vastuullisuutta tai henkilön työmäärää tehtävässä. Luottamustehtävässä ovat yleensä esimerkiksi
Yrityksen hallituksessa voi olla jäseniä, jotka ovat samalla työsuhteessa yritykseen, ja toisaalta jäseniä, jotka on nimetty hallitukseen yrityksen ulkopuolelta. Luottamustoimi yrityksessä, jossa henkilö on samalla työsuhteessaKun yrityksen luottamustoimessa oleva työntekijä on samanaikaisesti työsuhteessa yritykseen tai yhteisöön, luottamustoimesta maksettavat palkkiot ovat eläketyöansiota. Luottamustoimi vakuutetaan samalla kuin työntekijän varsinainen työsuhde. Luottamusmiestoiminnasta voidaan maksaa erillinen palkkio, vaikka luottamusmies hoitaisikin tehtävänsä työajan puitteissa ja saisi vajaaksi jäävältä työajalta normaalin palkan. Luottamusmiestoimen hoitamisesta voidaan maksaa myös ylityökorvaukseen rinnastettava korvaus, kun luottamismiestehtäviä hoidetaan työajan ulkopuolella. Molemmat erät ovat eläketyöansiota, kun maksajana on työntekijän työnantaja. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 27.10.1981 (VakO 4241/77) Luottamustoimi yrityksessä, jossa henkilö ei ole samalla työsuhteessaJos luottamustoimessa oleva ei ole samanaikaisesti työsuhteessa yritykseen, luottamustoimesta maksettavat palkkiot eivät ole eläketyöansiota. Työeläkevakuutus on kuitenkin mahdollista järjestää vapaaehtoisesti, jolloin palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Ansionmenetyskorvauksia ja palkkioita, joita luottamusmies saa muualta kuin omalta työnantajaltaan (esim. ammattiliitolta) olleessaan työnantajansa luottamustoimessa, ei oteta huomioon eläketyöansiossa. Tällaisten palkkioiden maksaja voi kuitenkin järjestää eläketurvan vapaaehtoisesti. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen päätös 12.11.2001 (ETK 1795) Joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa saattaa olla mahdollista, että toisen yrityksen luottamustoimesta saadut palkkiot otetaan huomioon varsinaisen työsuhteen eläketyöansiona, jos luottamustoimen maksajaa voidaan pitää varsinaisen työnantajan sijaismaksajana. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi konsernitilanteissa. Kunnalliset luottamushenkilötKunnallisille luottamushenkilöille maksetut ansionmenetyskorvaukset ja määräajalta maksetut erilliset palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. 1.1.2005 alkaen kunnalliset luottamushenkilöt rinnastetaan työntekijöihin ja ansionmenetyskorvaukset ja erillispalkkiot oikeuttavat eläkkeeseen ilman alarajaa. Määräajalta maksettuja erillisiä palkkioita ovat ennalta määrätyt kiinteät palkkiot esim. vuosi-, kuukausi- tai neljännesvuosipalkkiot. Erillispalkkioita eivät ole suoritusperusteiset palkkiot kuten luento- tai toimituspalkkiot tai muut laskun mukaan määräytyvät palkkiot. Kunnallisille luottamushenkilöille maksetut kokouspalkkiot eivät ole eläketyöansiota. Ennen 1.1.2002 voimassa olleen lain mukaan luottamushenkilöille maksettavilta ansionmenetyksen korvauksilta ja määräajalta maksettavilta erillisiltä palkkioilta on edellytetty, että ne täyttävät vähintään TEL:n rajamäärän, jotta ne oikeuttaisivat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä kuntoutustukeen. Mainitun rajamäärän täyttymistä tarkasteltaessa otetaan huomioon kunkin jäsenyhteisön maksamat palkkiot erikseen. Lähdeveron alaiset palkkatulotPalkka ja sen lisät ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin kun ne ovat lähdeverolain alaisia. Edellytyksenä on kuitenkin, että ne maksetaan sellaisesta työstä, joka kuuluu vakuuttaa Suomen työsuhde-eläkelakien mukaan. Tällainen suoritus on esimerkiksi ulkomaisen taiteilijan Suomessa pidetystä esityksestä maksettu korvaus. Katso myös Palkka sekä erilaiset palkan lisät ja korotukset sekä ohje Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka . Lähetetyn työntekijän eläketyöansioEräissä tilanteissa työntekijän eläke karttuu Suomeen myös ulkomaantyön aikana. Ulkomailla työskentelevän työntekijän eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy ns. vakuutuspalkan perusteella. Ulkomaantyössä eläke ei siis määräydy tosiasiallisesti maksettujen ansioiden mukaan. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava. Jos vastaavaa työtä ei Suomessa ole, työansiona pidetään sitä palkkaa, jonka muuten voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Vakuutuspalkka koskee TEL:a, LEL:a, TaEL:a ja KuEL:a. Valtion eläkelaissa sen sijaan ei ole vakuutuspalkkaa vastaavaa säännöstä, vaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Katso ohje Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka . Lääkärin palkkiotKatso esimerkki Lääkärin eläketurva . Matkakustannusten korvauksetMatkakustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Matkakustannusten korvauksilla tarkoitetaan työnantajan maksamia korvauksia työmatkaan liittyvistä matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Myös oman auton käytöstä työmatkaan maksettavat kilometrikorvaukset ovat matkakorvauksia. Katso Kustannusten korvaukset. Muuttokustannusten korvauksetMuuttokustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Muuttokustannusten korvaus tarkoittaa työnantajan maksamaa muuttorahaa, jota maksetaan korvaukseksi niistä haitoista, joita syntyy muutettaessa työskentelypaikkakunnalle. Katso Kustannusten korvaukset. Odotusajan palkkaOdotusajan palkkaa pidetään koron luonteisena suorituksena eikä sitä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa. Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaan työntekijällä on korkolain tarkoittaman viivästyskoron lisäksi oikeus työsuhteen päättyessä ns. odotusajan palkkaan palkanmaksun tai muun työsuhteesta johtuneen saatavan suorituksen viivästyessä. Työnantajan velvollisuudella maksaa työntekijälle odotuspäivien palkka pyritään turvaamaan, että työnantaja varmasti suorittaisi työsuhteesta johtuvat selvät ja riidattomat saatavat työsuhteen päättyessä. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 9.5.1985 (VakO 3098/84) Oikeuden päätöksellä vahvistettu palkkasaatavaOikeuden päätöksellä vahvistettu palkkasaatava otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa siltä osin kun se työnantajan maksamana otettaisiin huomioon. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 28.1.1994 (VakO 4789/93) Katso ohje Eläkkeen perusteena olevien työansioiden kohdentaminen tietylle ajalle Katso myös Konkurssi. Omaishoidon tukiOmaishoidon tuki on eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Omaishoitajan eläketurva määräytyy 1.7.1993 alkaen KVTEL:n (KuEL:n 1.8.2003 alkaen) säännösten mukaisesti, mikäli hoitaja on tehnyt kunnan tai kuntaliiton kanssa sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun ns. omaishoitosopimuksen, vaikka omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Mikäli hoitaja on ns. vierashoitaja eli muu kuin hoidettavan omainen tai läheinen, voi kyse olla myös työsuhteesta hoitajan ja kunnan välillä. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla. Sopimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä myös muun henkilön kuin hoidettavan omaisen tai läheisen kanssa. Omaishoitajan eläketurva ennen 1.7.1993 katso tiedote LA10/93 Kotona tapahtuva hoito ja hoitajan eläketurva . Vertaa Perhehoitajan palkkio, Vammaisen henkilökohtainen avustaja. Opinnäytetyö, Diplomityö, Pro Gradu -työOpinnäytteestä maksettu korvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota vain jos opinnäytetyö on tehty työsuhteessa. Opinnäytetyötä ei useinkaan tehdä työsuhteessa, vaikka jokin yritys saattaa maksaa opinnäytetyön tekijälle palkkion työstä. Opinnäytetyö kuuluu kiinteästi opiskeluun ja tähtää tutkinnon suorittamiseen. Oppilaitoksessa on yleensä nimetty opinnäytetyön tekijää ohjaava opettaja. Lisäksi oppilaitos määrittelee opinnäytetyölle asetut kriteerit. Yleensä opinnäytetyön tekijä saa itse valita työaikansa ja sen miten, miten ja missä hän työn tekee. Opinnäytetyön tekijä ei siten yleensä ole yhtiön työn johdon ja valvonnan alainen. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 17.7.1997 (ETK 11947) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen päätös 21.10.1988 (ETK 1261) Katso myös Apuraha. OpintotukiKelan maksama opintotuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Opiskeluaika voi kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Etuus opiskeluajalta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta . Työnantajat saattavat tukea työntekijöidensä vapaaehtoista ammatillista kehitystä edistävää opiskelua. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi opintovapaa-ajan ansionmenetyksestä sekä opintojen aiheuttamista kurssi-, kirja- ja asumiskustannuksista. Jos työnantaja maksaa opiskeluajalta palkkaa, otetaan se normaalisti huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. Jos työnantaja ei maksa palkkaa, mutta maksaa samalta ajalta ansionmenetyskorvausta, jota ei voida tulkita palkaksi ja jos opiskelun ei voida katsoa liittyvän läheisesti työntekijän tekemään työhön, ei ansionmenetyksestä maksettava korvaus ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työntekijän tekemään työhön liittyvät esimerkiksi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoidon tai niitä varten hankitun koulutuksen ajalta maksetut korvaukset. Muilta osin työnantajan maksamaa opintotukea pidetään kulukorvauksena, jota ei ote huomioon eläketyöansiossa. Katso Kustannusten korvaukset. Oppisopimus- tai koulutusajan palkkaAmmatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu oppisopimus on työsopimus, joten sen perusteella maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Aikaisemmin (ennen vuotta 1999) oppisopimuksesta säädettiin oppisopimuslaissa. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus järjestetään siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus. Jos tällaisessa työpaikkakoulutuksessa oleva on tehnyt työsopimuksen työnantajan kanssa, otetaan maksettu palkka huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. OptiotKatso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset . Osa-aikatyöstä maksettu korvausOsa-aikatyössä työskentelevän henkilön eläkkeen perusteena työansiona otetaan huomioon työnantajan osa-aikatyöstä maksama palkan määrä. Osa-aikaeläkkeellä olevalle karttuu eläkettä myös ansionalenemasta. Katso ohje Osa-aikaeläkkeen määrä . Osa-aikalisä ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska kysymys ei ole työnantajan maksamasta palkasta. Työvoimatoimisto voi myöntää ansionvähennyksen korvausta (osa-aikalisä) työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön määräajaksi. Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja palkkaa osa-aikalisäkauden ajaksi työvoimatoimiston osoittaman siellä työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Katso Työllistämistuki ja työttömälle itselleen maksettu tuki Osa-aikalisä ei kartuta eläkettä etuusansionakaan. Osa-aikaeläkettä ja osa-aikalisää ei voi saada samanaikaisesti. OsakeantiTyönantajan työntekijöille suuntaama osakeanti, jossa henkilöstön enemmistöllä on oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan, katsotaan henkilökuntaeduksi, joka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Käypä hinta määritellään samoin kuin ennakkoperinnässä. Katso myös Henkilökuntaedut. Jos osakeanti koskee vain osaa henkilöstöstä, kyse ei ole henkilökuntaedusta, vaan kyse on työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten eläkkeen perusteena olevasta ansiosta. Ennakonpidätyksen alainen etu on tässä tapauksessa eläketyöansiota. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 18.5.1994 (VakO 5418/93) Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset OsakepalkkioNiin sanottujen osakepalkkiojärjestelmien perusteella maksettavia suorituksia pidetään eläkkeen perusteena olevina työansioina silloin, kun osakepalkkiojärjestelmä on palkkion määräytymisperusteiden osalta rinnastettavissa muihin tulospalkkiojärjestelmiin. Jos siis osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion saaminen perustuu samantyyppisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuin muissakin tulospalkkiojärjestelmissä ja jos työntekijä saa järjestelmän perusteella osakepalkkion peruuttamattomasti, vaikkakin lykkäävin ehdoin, itselleen, voidaan osakepalkkiota pitää rahakorvaukseen rinnastettavana työstä maksettavana vastikkeena. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 1.2.2000 (ETK 12138) Hallitus on huhtikuussa 2005 antanut eduskunnalle lakiesityksen, jossa esitetään muun muassa TEL:n 7 §:n muuttamista työntekijöille annettavien osakepalkkioiden osalta ( HE 45/2005 ). Jos lakiesitys toteutuu esityksen mukaisena, on sillä olennainen vaikutus osakepalkkiojärjestelmistä annettuihin ohjeisiin. Sen vuoksi Eläketurvakeskus antaa syksyllä 2005 osakepalkkioita koskevat uudet soveltamisohjeet sen jälkeen, kun lainmuutos on käsitelty eduskunnassa. Hallituksen esityksen mukaan lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2006 alussa ja se koskisi lain voimaantulon jälkeen annettavia suorituksia. Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset Osingot ja voitto-osuudetOsakeyhtiön vähemmistöosakkaaseen sovelletaan TEL:a. Sama koskee muun muassa kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä. Osakkaan saamaa voitto-osuutta tai osinkoa ei pidetä eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluvana siltäkään osin kuin sitä verotetaan ansiotulona. Sen sijaan palkkana maksetut suoritukset ovat eläketyöansiota, jos osakas tai äänetön yhtiömies on työskennellyt yrityksessä. Katso ohje Toimitusjohtajan ja yrityksen osaomistajan samat korvaukset . Palkka sekä erilaiset palkan lisät ja korotuksetPääsääntö on, että eläkkeen perusteena olevaa työansiota määriteltäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työsuhteessa tehdystä työstä. Eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluu peruspalkka, joka voi määräytyä ajan tai työsuorituksen tai molempien perusteella. Aikapalkka on normaali tunti- tai kuukausipalkka, urakkapalkka puolestaan perustuu tehtyyn työmäärään. Osaurakkapalkka koostuu kiinteästä tunti tai kuukausipalkasta, sekä muuttuvasta osasta, jonka suuruus määräytyy tehdyn työmäärän perusteella. Palkkiopalkka muodostuu kiinteästä tunti- tai kuukausipalkkaerästä sekä muuttuvasta osasta, joka määräytyy prosentuaalisesti työtuloksen perusteella. Perusteena palkkiopalkan prosentuaaliselle osuudelle voi olla esim. raaka-aineen tai energian säästö. Myös eräillä aloilla käytössä olevat niin sanotut urakkapohjat ovat ennakkoon maksettua palkkaa ja kuuluvat siten eläketyöansioon. Peruspalkka on eläkkeeseen oikeuttavaa palkkaa riippumatta siitä, onko se ansaittu säännöllisestä työstä, ylityöstä, hätätyöstä tai esimerkiksi sairausajan palkkana taikka irtisanomisajan palkkana. Eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluvat myös erilaiset palkan lisät ja korotukset, esimerkiksi
Lisäksi työstä maksettavaksi korvaukseksi katsotaan erilaiset varallaolokorvaukset, arkipyhä- tai vapaavuorokorvaukset sekä rahana maksetut korvaukset siitä, ettei työajan lyhentämiseksi sovittuja vapaita (pekkasvapaita) ole voitu pitää. Ennen työsuhteen päättymistä pitämättä jääneistä vapaavuoroista maksettava korvaus perustuu työehtosopimukseen ja on vastasuoritusta työsopimuksen mukaisesta työstä. Eläketyöansiota ovat myös:
Palkka ja sen lisät ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin kun ne ovat lähdeverolain alaisia tai ne pienuutensa tai muun syyn vuoksi eivät ole ennakonpidätyksen alaisia (esim. opiskelijan palkka tai kotitalouden maksama palkka). Katso tarkemmin ohje Eläkkeen perusteena olevan työansion ja veron ennakonpidätyksenalaisen palkan suhde . PalkkaturvaPalkkaturvana maksettu vastike työstä on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Palkkaturvana voidaan palkkaturvalain mukaan maksaa kaikki saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan. Palkkaturvana saatetaan maksaa palkan, lomakorvauksen tai provisioiden lisäksi esimerkiksi odotusajan palkkaa, joka ei kuulu eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Työansioissa huomioidaan vain se osuus palkkaturvana maksetusta määrästä, joka on vastiketta työstä. Kaikkea palkkaturvana maksettua ei siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot. Eläkkeen perusteena olevassa työansiossa huomioitava määrä saattaa kuitenkin olla suurempi kuin palkkaturvana maksettu määrä, koska palkkaturvalain mukaan voidaan suorittaa vain palkkasaatavat, jotka ovat erääntyneet aikaisintaan kolme kuukautta ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä. Palkka, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta, otetaan kokonaisuudessaan huomioon työansiossa, jos siitä on saatu luotettava näyttö esimerkiksi konkurssituomiossa. Vuoden 2005 alusta lukien palkkaturvaviranomainen maksaa palkkaturvana maksettavat saatavat työntekijäin eläkemaksulla ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksulla vähennettynä. Aikaisemmin STM:n TEL-maksusta antaman päätöksen 6 §:n nojalla työntekijäin eläkemaksua ei pidätetty palkkaturvalain nojalla maksetuista palkoista. Palveluraha, juomaraha, tippi, ekstra, vapaaehtoinen lahjaYleisöltä saadut palvelurahat otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa samansuuruisina kuin viimeksi toimitetussa verotuksessa, jollei muuta selvitystä esitetä. Asiakkaat maksavat esimerkiksi eteisvahtimestareille ja tarjoilijoille palvelurahoja. Työntekijän palkkaus saattaa joissakin tapauksissa muodostua kokonaan näistä palvelurahoista. Ravintoloiden eteisvahtimestareiden ja tarjoilijoiden on vakiintuneesti katsottu työskentelevän työsuhteessa ravintolan omistajaan. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 25.8.2000 (VakO4227/99) Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle ja tämän edelleen eläkelaitokselle palvelurahojen todellinen määrä. Työnantaja perii tämän perusteella työntekijältä kuukausittain työntekijän eläkemaksun. Katso ohje Työntekijäin eläkemaksun perusteena oleva TEL-, LEL- ja TaEL-ansio . Jos verotuksessa poiketaan ilmoitetuista ansioiden määristä, voidaan eläkkeen perusteena oleva työansio tarkistaa verotuksessa vahvistetun suuruiseksi, jos verotusta varten ilmoitettuja tietoja voidaan pitää luotettavampina kuin työnantajalle ilmoitettuja. Jos verotus on kuitenkin toimitettu arvioimalla, katso Vakuutusoikeuden päätös 3.10.1995 (VakO 8027/94) . Asiakas saattaa maksaa henkilökunnalle tarkoitetun palvelurahan myös maksukortilla. Tällöin palvelurahojen perintä asiakkaalta tapahtuu varsinaisen ostoksen laskutuksen yhteydessä ja raha tulee työnantajayrityksen pankkitilille. Työnantaja puolestaan tilittää ne myöhemmin työntekijälle. Palvelurahat ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä millä tavalla ne kierrätetään työntekijälle. Evankelistat ja saarnaajat saattavat työskennellä työsuhteessa ja heidän palkkansa voi koostua seurakuntalaisilta saaduista vapaaehtoisista lahjoista. Myös tällaisista vapaaehtoisista lahjoituksista koostuva vastike työstä on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 13.4.1999 (ETK 12076) PalvelusvuosikorvausPalvelusvuosikorvaus on ikälisään verrattava palkanlisä, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona. Joidenkin työehtosopimusten mukaan työnantajan tulee maksaa työntekijälle palvelusvuosikorvausta, jonka suuruus riippuu työsuhteen kestosta. Työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa työoikeudellisen työsuhteen ajalta palvelusvuosikorvausta, vaikka henkilö ei tosiasiallisesti työskentelisikään. PekkasvapaatRahana maksetut korvaukset siitä, ettei työajan lyhentämiseksi sovittuja vapaita (pekkasvapaita) ole voitu pitää, ovat eläkkeen perusteena olevaa työnansiota. Katso Palkka sekä erilaiset palkan lisät ja korotukset. Perhehoitajan palkkioPerhehoitajalain (312/1992) mukaiselle hoitajalle hoitotyöstä maksetut palkkiot ovat yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Hoidettavan kustannuksista maksettua korvausta ei sen sijaan oteta huomioon eläketyöansiossa. Perhehoitajaan, joka on tehnyt kunnan kanssa perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen, sovelletaan KVTEL:a 1.7.1992 alkaen (KuEL:a 1.8.2003 alkaen), vaikka perhehoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan tai kuntaliittoon. Perhehoitajalla on oikeus saada työstään palkkio, jonka määrä perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa korvauksia mm. perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon järjestäminen muutoin kuin perhehoitajalaissa tarkoitetulla toimeksiantosopimuksella sekä perhehoitajien asema ennen 1.7.1992 katso tiedote LA10/93 Kotona tapahtuva hoito ja hoitajan eläketurva . Vertaa Omaishoidon tuki, Vammaisen henkilökohtainen avustaja. Pro Gradu -työPro gradu -työstä maksettu korvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota vain jos pro gradu on tehty työsuhteessa. Katso Opinnäytetyö. ProvisiotTyöntekijän työsuoritukseen perustuva provisio maksetaan korvauksena työstä ja otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Erilaisissa myyntitehtävissä palkka koostuu usein pohjapalkasta ja provisiosta tai pelkästään provisiosta. Provisio on yksilön työsuoritukseen perustuvaa palkkaa ja se lasketaan yleensä prosenttiosuutena myynnin arvosta. Kun provisiopalkkaa maksetaan työsuhteessa tehdystä työstä, eläketyöansioon kuuluu sekä mahdollinen pohjapalkka että provisio, josta on vähennetty kulujen osuus, eli ennakonpidätyksen alainen provision määrä. Pelkällä provisiopalkalla työskentelevä henkilö voi työskennellä myös itsenäisenä yrittäjänä, jolloin provisio ei luonnollisesti kuulu eläketyöansioon. Katso esimerkki Edustajan eläketurva . Puhelimen käyttöetuPuhelimen käyttöedussa on kyse luontoisedusta, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa riippumatta siitä, annetaanko se rahapalkan lisäksi vai yksinomaan. Työnantaja voi antaa työntekijälle käyttöön puhelimen tai matkapuhelimen ja maksaa perusmaksut sekä kaikista puheluista aiheutuneet kulut. Pelkästään työtehtäviä varten hankitusta puhelimesta sen sijaan ei synny verotettavaa etuutta. Katso Luontoisedut. PäivärahatTyömatkasta saatuja päivärahoja ei katsota eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi siltä osin kun ne yleensä ovat verovapaita. Katso Kustannusten korvaukset. Työntekijälle itselleen maksettua sairausvakuutuslain (SVL) mukaista päivärahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Jos päiväraha on maksettu työnantajalle ja työnantaja maksaa koko palkan työntekijälle tältä ajalta, on koko palkka eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso Sairausajan palkka ja sairauspäivärahat. RahalahjaTyönantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antamat tavanomaiset rahalahjat eivät ole vastiketta työstä. Nämä lahjat ovat eläkettä kartuttavan työansiokäsitteen ulkopuolella riippumatta niiden verotuskohtelusta. Määrättyjen palvelusvuosien perusteella maksettava korvaus tai rahalahja sen sijaan on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työansioon kuuluu myös erilaiset lahja- tai juhlarahat, joita työnantaja suorittaa työntekijöilleen sopimuksen tai tavan mukaan vakiintuneesti. Katso Lahja. Ravintoetu, ruokaetuRavintoedussa on kyse luontoisedusta, joka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä, suoritetaanko sitä rahapalkan lisäksi vai yksinomaan. Työnantaja voi järjestää ravintoedun työnantajan ylläpitämässä omassa työpaikkaruokalassa, muun ruokalanpitäjän työnantajan tiloissa ylläpitämässä työpaikkaruokalassa taikka ns. sopimusruokailuna, jossa työnantaja on tehnyt ravitsemusliikkeen kanssa sopimuksen työntekijöiden työpaikkaruokailun järjestämiseksi. Ravintoetu voidaan järjestää myös ns. laitosruokailuna, jolla tarkoitetaan ruokailua, joka on järjestetty potilas-, koululais-, tai muuna vastaavana ruokailuna eikä ensisijassa henkilökuntaa varten. Työnantaja voi tarjota ravintoedun myös antamalla työntekijöille lounasseteleitä tai vastaavina ruokailulipukkeina. Katso Luontoisedut. Rekrytointipalkkio, vinkkipalkkioRekrytointipalkkio on yleensä eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Yritys voi maksaa työntekijälleen palkkion siitä, että työntekijä antaa vinkin uuden työntekijän palkkaamiseksi. Työntekijä voi työsuhteensa puitteissa tehdä muutakin kuin nimenomaan työsopimuksessa sovittua työtä. Tällöin muustakin kuin työsopimuksen mukaisesta työstä saatu vastike kuuluu eläkkeen perusteena olevaan ansioon. Mikäli palkkio maksetaan ulkopuoliselle vinkin antajalle, palkkiota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Rekrytointiin johtavan vihjeen antaminen ei yksinään muodosta työsuhdetta osapuolten välille, ellei toisin ole sovittu. Rojalti, käyttöoikeusmaksuRojaltia voidaan pitää eräänlaisena käyttökorvauksena, minkä vuoksi se ei yleensä ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Rojalti on esimerkiksi teoksen tekijälle tai patentin haltijalle maksettava korvaus siitä, että hänen tuotteensa saatetaan julkisuuteen tai käytettäväksi. Käyttökorvauksella tarkoitetaan tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta. Lisäksi sillä tarkoitetaan teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettavaa korvausta. Rojalti maksetaan yleensä määräprosenttina tuloista, esimerkiksi myynnin arvosta tai julkisten esityskertojen perusteella. Rojaltilla tarkoitetaan nimenomaan sellaisia suorituksia, joissa työntekijällä on työsuhteesta riippumatta oikeus saada korvaus jollakin immateriaalioikeudellisella perusteella. Rojaltin nimellä maksetut suoritukset voivat tosiasiassa olla myös palkkaa. Esimerkki: Tietokonepelien suunnittelu- ja myyntitoimintaa harjoittava yritys oli maksanut työntekijöilleen rojaltikorvauksia erään tietokonepelin ja sen lisä- sekä oheistuotteiden myynnistä. Korvauksia oli maksettu niille työntekijöille, jotka olivat osallistuneet pelin kehittämistä koskevaan projektiin. Kyseiseen tietokonepeliin ei sisältynyt sellaisia työntekijöiden tekemiä keksintöjä, jotka olisi suojattu patentilla tai muulla vastaavalla tavalla taikka joihin olisi ollut sovellettava niin sanottua työsuhdekeksintölakia (656/1967) . Työntekijöiden oikeudesta rojaltikorvauksiin oli otettu määräyksiä yhtiön ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin. Korvauksia voitiin maksaa myös niille henkilöille, jotka eivät enää olleet yhtiön palveluksessa. Korvaus, jonka työnantaja maksaa työntekijöille osallistumisesta tietokoneohjelman kehittelytyöhön, on katsottava perustuvan työnantajan ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin ja olevan nimenomaan työntekijöille heidän työsopimusten mukaisista töistään maksettua vastiketta. Sillä, että työntekijöille maksettavia suorituksia nimitetään rojalteiksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä. Suoritukset voitiin rinnastaa sellaisiin työnantajayhtiön tulokseen tai muuhun vastaavaan suureeseen perustuviin tulospalkkausjärjestelmiin, joiden perusteella työntekijöille maksettavat suoritukset myös kuuluvat eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Myös tulospalkkausjärjestelmissä voi työntekijälle tulla maksettavaksi työsuhteen perusteella suorituksia vielä sen jälkeenkin, kun työsuhde työnantajaan jo on päättynyt. Kysymys voi silti olla työsuhteen aikana tehdystä työstä saatavasta vastikkeesta, joka on otettava huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa. Katso myös Tekijänoikeuspalkkiot ja Työsuhdekeksintökorvaukset. Sairausajan palkka ja sairauspäivärahatSairausajan palkkaSairausajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työntekijällä, joka sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on kykenemätön työhönsä, on oikeus työsopimuslain mukaan sairausajan palkkaan kunnes sairausvakuutuslain mukainen päiväraha alkaa. Työehtosopimuksen perusteella työntekijällä voi olla oikeus sairausajan palkkaan pidemmältä ajalta kuin työsopimuslain mukaan. Työehtosopimuksella myös sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää eri tavoin. Esimerkki: Työntekijä tulee työkyvyttömäksi lokakuussa 2004 ja hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke silloin sattuvan eläketapahtuman perusteella. Työnantaja kuitenkin maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa marras-, joulu-, tammi- ja helmikuulta. Näitä sairausajan palkkoja ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden jälkeen vuonna 2005 maksettu sairausajan palkka on kuitenkin työstä maksettua vastiketta, joka otetaan huomioon vanhuuseläkettä määrättäessä. Sairausajan palkkaa ei voida kohdentaa työkyvyttömyyden alkamista edeltävälle ajalle. Sairausvakuutuslain mukainen päivärahaKansaneläkelaitoksen tai työnantajan sairauskassan työntekijälle itselleen maksamaa sairausvakuutuslain (SVL) mukaista päivärahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Ajalta, jolta työntekijälle itselleen maksetaan päivärahaa, karttuu kuitenkin eläkettä etuuden perusteena olevan työansion perusteella. Katso ohje Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta . Jos sairausajan palkanmaksu on järjestetty niin, että Kansaneläkelaitoksen tai vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksama päiväraha maksetaan suoraan työntekijälle, Kansaneläkelaitosta tai sairauskassaa ei pidetä palkan sijaismaksajana. Kyse on sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksusta, eikä päiväraha ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain mukaan omavastuuajan jälkeen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi. Sairauspäivärahan maksaa Kansaneläkelaitos tai vakuutuskassalaissa tarkoitettu sairauskassa ja se maksetaan joko työntekijälle itselleen suoraan tai hänen työnantajalleen, jos tämä on maksanut sairausajalta palkkaa. Jos päiväraha on maksettu työnantajalle ja työnantaja maksaa koko palkan työntekijälle tältä ajalta, koko palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Tällöin on siis kysymys sairausajan palkan maksamisesta. Jos taas Kansaneläkelaitos tai sairauskassa on maksanut päivärahan sairausajan palkan maksuajalta kokonaan työntekijälle ja työnantaja maksaa palkasta vain sairauspäivärahan ylittävän osan , työnantajan tosiasiallisesti maksama osuus kuuluu eläkkeen perusteena olevaan työansioon ja päiväraha ei. Työntekijälle itselleen maksettu sairauspäiväraha kartuttaa kuitenkin eläkettä etuusansion muodossa. Esimerkki: Eläkelautakunnan päätös 12.6.2002 (ELK 3505/01) Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen päätyttyä, kuuluu palkka silloinkin eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Esimerkki: Yhtiön rakennustyömaalla sattuneen tapaturman johdosta vakuutusyhtiö suoritti työnantajalle tapaturmapäivärahaa työntekijän työkyvyttömyysajalta. Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan yhtiön sairausajan palkan maksuvelvoite olisi ollut 35 työpäivän ajalta. Yhtiö maksoi kuitenkin työntekijälle sairausajan palkkaa vielä tämän jälkeenkin ja suoritti siitä LEL-maksut. Työehtosopimuksen mukaan yhtiön ei olisi pitänyt maksaa palkkaa, vaan vakuutusyhtiön olisi tullut suorittaa päivärahat suoraan työntekijälle. Yhtiön menettely johtui osittain vakuutuskorvausten hitaasta maksuunpanosta. Yhtiö halusi maksaa työntekijälle korvaukset palkanmaksuaikataulun mukaisesti, koska vakuutusyhtiön päivärahakorvaukset maksetaan noin kolme kuukautta jäljessä. Yhtiön tulee suorittaa LEL-maksut myös niistä sairausajan palkoista, jotka se on maksanut työntekijälle työehtosopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen päätyttyäkin. Rakennusalan työehtosopimuksen määräykset siitä, kuinka pitkältä sairausajalta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, ovat työsuhteessa noudatettavia vähimmäisehtoja. Niistä voidaan poiketa työntekijälle edullisempaan suuntaan. Sairauskassan maksamat täydennyspäivärahatTäydennyspäiväraha otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kansaneläkelaitoksen lisäksi sairausvakuutusetuuksia voivat maksaa myös vakuutuskassalaissa tarkoitetut kassat. Sairauskassan jäseninä ovat yleensä tietyn työnantajan palveluksessa olevat tai määrättyyn ammattikuntaan kuuluvat henkilöt. Kassat maksavat jäsenilleen lakisääteisiä sairausvakuutusetuuksia ja niitä täydentäviä lisäetuuksia tai ainoastaan lisäetuuksia. Työehtosopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi sairaus- taikka äitiysloma-ajan palkan maksamisesta työnantajan yhteydessä toimivan työpaikkakassan kautta täydennyspäivärahana. Kassa maksaa täydennyspäivärahaa säännöissä määrätyn ajan, joka yleensä vastaa työehtosopimuksessa määriteltyä sairausajan palkan maksuaikaa. Täydennyspäiväraha on siis sairausajan palkan yksi maksamistapa. Sairausajan palkkaa vastaavana korvauksena suoritettu täydennyspäiväraha kuuluu eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Kysymys ei siis täydennyspäivärahan osalta ole sosiaalivakuutusetuudesta, vaan työnantajan maksuvelvollisuuden piirissä olevasta sairausajan palkasta, jonka maksutapa vain on sovittu normaalista poikkeavasti. Jos osa päivärahasta maksetaan sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana ja osa täydennyspäivärahana, vain täydennyspäivärahana maksettu osuus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sairauspäivärahana maksettu osuus kartuttaa eläkettä muutoin. Katso ohje Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta . Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 10.5.1977 (VakO 8401/76) Sairauskassan maksamat lisäpäivärahatSairauskassan maksamia lisäpäivärahoja pidetään vakuutuskorvauksena, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Sairauskassa voi suorittaa työntekijälle myös lisäpäivärahaa. Lisäpäiväraha on etuus, jota maksetaan sen jälkeen, kun jäsenen työehtosopimuksen mukainen oikeus sairausajan palkkaan tai täydennyspäivärahaan on päättynyt. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 17.2.1983 (VakO 1294/82) SairausrahaSairausraha on luokiteltavissa samantapaisiin suoritteisiin kuin lisäpäiväraha, eikä sitä siten lasketa eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Työntekijälle voidaan maksaa vapaaehtoisen vakuutuksen perustuvaa sairausrahaa esim. eläkekassasta. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 29.3.1984 (VakO 749/83) Saneerausmenettelyssä leikattu palkanosaEnnen saneerausmenettelyn alkamista erääntynyt leikattu palkanosa on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Eläketyöansiota on siis työntekijän koko palkka, joka on erääntynyt ennen saneerausmenettelyn alkamista. Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä saneerausmenettelyyn. Saneerausta käytetään silloin, kun yrityksen voidaan sen avulla odottaa tervehtyvän ja velkojien saavan saatavilleen paremman suorituksen kuin konkurssissa. Saneerausmenettelyssä voidaan sopia esimerkiksi, että työntekijöiden ennen saneerausmenettelyn alkamista erääntyneitä palkkoja leikataan. Saneerausmenettely toteutetaan tuomioistuimen päätöksellä. Velkasaneerausohjelman toimeenpanosta vastaa selvitysmies. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 29.10.1996 (ETK 11883) Työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat maksetaan työnantajan maksukyvyttömyystilanteen yhteydessä usein palkkaturvajärjestelmästä. Katso tarkemmin Palkkaturva. Jos saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen työntekijän vastaista palkkaa pienennetään, otetaan eläketyöansiona huomioon vain tosiasiallisesti maksettu palkka. Tätä palkan pienennystä ei siis oteta huomioon. Tässä tilanteessa myös työeläkevakuutusmaksut maksetaan alennetusta palkasta. Katso myös Konkurssi SijaismaksajaPalkka tai muu vastike, joka on sovittu maksettavaksi korvauksena työstä, on eläkkeen perusteena olevaan ansioon kuuluvaa myös silloin, kun sen suorittaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä, palkkaturvaviranomainen tai muu maksaja. Sijaismaksaja voi olla esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen työnantajan takaaja, velkoja tai muu maksaja. Sijaismaksajina toimivat yleensä ulosottovirastot, kunnat, kaupungit, Kansaneläkelaitos, työvoima- ja elinkeinokeskukset ja konkurssipesät. Katso myös Työstä maksettava vastike kohta Sijaismaksajan maksama suoritus. Sovinto työsuhderiita-asiassaPalkkoja tai työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia tuomioistuimessa saatetaan sopia ennen tuomioistuimen ratkaisua. Jos tällöin on sovittu työntekijälle tulevasta erittelemättömästä kertakorvauksesta, ei sitä yleensä pidetä miltään osin eläkkeen perusteena olevana työansiona. Katso ohje Työstä maksettava vastike kohta Työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset. Starttiraha eli työllistämistuki yrittäjäksi ryhtyvälleStarttiraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Yrittäjäksi ryhtyvä työtön työnhakija voi saada työllistämistukea eli starttirahaa. Henkilön on tällöin otettava itselleen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutus, mikäli YEL:n piiriin kuulumisen edellytykset täyttyvät. Vuoden 2005 alusta alkoi kaksivuotinen starttirahakokeilu, jonka mukaan myös muulle kuin työttömälle, eli työelämästä, opiskelusta tai kotityöstä tulevalle, kokoaikaiselle yrittäjälle voidaan myöntää starttirahaa. Jos henkilö ryhtyy harjoittamaan yritystoimintaa sellaisessa yhtiömuodossa, jossa hänellä ei ole TEL:n 1 d §:ssä tarkoitettua johtavaa asemaa ja määräämisvaltaa, pidetään häntä työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteessa olevana. Katso tarkemmin ohje Toimitusjohtajalle ja yrityksen osaomistajalle maksetut suoritukset . Tällöin YEL-vakuutus ei ole mahdollinen. Häntä ei kuitenkaan voida pelkän starttirahan perusteella vakuuttaa työsuhde-eläkelakien (TEL, LEL tai TaEL) mukaisesti, jos hän ei nosta yrityksestä lainkaan sellaista palkkaa, joka katsotaan eläketyöansioksi. Katso myös Työllistämistuki ja työttömälle itselleen maksettu tuki. StipenditStipendejä ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Jos stipendi kuitenkin maksetaan vastikkeena työsuhteessa tehdystä työstä, kyse on itse asiassa palkasta. Katso Apurahat. SäästöhenkivakuutusSäästöhenkivakuutusmaksujen ennakonpidätyksen alainen osuus kuuluu työntekijän eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Säästöhenkivakuutus liittyy yrityksen palkkauksen kehittämis- ja kannustejärjestelmiin. Työnantajan työntekijälle ottama vakuutus on usein valinnainen tai kiinteä osa yksittäisen työntekijän kokonaispalkkaa. Se on erikseen sovittu työnteon vastike toisin kuin koko henkilökunnan käytettäviksi tarkoitetut henkilökuntaedut. Vuoden 1993 alusta lukien säästöhenkivakuutusmaksut, jotka työnantaja on maksanut työntekijälle ottamansa säästöhenkivakuutuksen perusteella, ovat täysimääräisesti työntekijäin veronalaista ansiotuloa. Näin ollen vuoden 1993 alusta lukien työnantajan suorittamat säästöhenkivakuutusmaksut otetaan kokonaisuudessaan huomioon myös eläketyöansiossa. Vuosina 1989 - 1992 sen sijaan työantajan maksamista säästöhenkivakuutusmaksuista luettiin työntekijän veronalaisesti tuloksi ja siten myös työansioon kuuluvaksi vain 10 prosenttia. Säästöhenkivakuutussopimukseen sisältyvän kuolemanvaravakuutuksen osuus vakuutusmaksuista ei ole korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1994 ottaman kannan mukaan (KHO 1994/1343) työntekijän veronalaista tuloa. Myöskään pelkän kuolemanvaravakuutuksen maksut eivät yleensä ole työntekijän veronalaista tuloa. Kyseiset maksut eivät siten sisälly myöskään eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Työnantajan maksamat, palkansaajan itse ottaman henkivakuutuksen maksut ovat myös työntekijän veronalaista tuloa ja siten myös osa eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset kohta Yksilöllinen eläkevakuutus ja säästöhenkivakuutus. Katso tiedote LA16/94, Työnantajan työntekijälleen ottama yksilöllinen vapaaehtoinen eläkevakuutus ja säästöhenkivakuutus eläkepalkassa . TantiemiTantiemi on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Tantiemi on osapalkka, jonka suuruus riippuu yrityksen vuosivoitosta ja joka voidaan maksaa peruspalkan lisäksi. Tantiemi maksetaan yleensä yrityksen johtoon kuuluvalle henkilölle, jonka katsotaan selvimmin vaikuttavan yrityksen menestykseen. Kyseessä on siis erä, jonka perusteena on yksittäisen työntekijän työsuorituksen palkitseminen. Katso Bonus. Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvausTapaturma - ja liikennevakuutuslain mukaiset ansionmenetyskorvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kyseiset etuusajat voivat kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta . Työnantaja saattaa maksaa työtapaturman tai liikennevahingon jälkeen sairausajan palkkaa, joka on eläketyöansiota. Katso Sairausajan palkka ja sairauspäivärahat. TasaeräTasaerä ei ole eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Eräiden työehtosopimusten mukaan työntekijälle maksetaan ns. tasaerä. Tasaerä on eräänlainen ennakolta maksettu palkkaerä ja se maksetaan heti työsuhteen alkaessa. Kun työsuhde aikanaan päättyy, maksettu tasaerä peritään takaisin viimeisen palkan-maksun yhteydessä. Tasaerässä on kyse eräänlaisesta työntekijän velasta työnantajalle, joka maksetaan pois työsuhteen päättyessä. Kyseistä erää ei siten voida pitää vastikkeena työnteosta. Koska tasaerä ei ole tehdystä työstä maksettua palkkaa maksamisvuonna, sitä ei oteta huomioon maksamisvuoden eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Tasaerä ei toisaalta vähennä työsuhteen päättymisvuoden työansiota siitä huolimatta, että työnantaja vähentää sen maksamastaan palkasta. Vertaa Työhöntulopalkkio. TavarantarkastuspalkkiotTavarantarkastajalle maksettuja palkkioita ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Tavarantarkastajan suorittamaa työtä on pidettävä luonteeltaan sellaisena, ettei tarkastusta pyytäneellä voida katsoa olevan oikeutta tarkastajan tekemän työn johtoon ja valvontaan työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Tavarantarkastajaan sovelletaan yrittäjien eläkelain (YEL) , jos toiminta täyttää YEL:n edellytykset kestoajan ja vähimmäistyötulon osalta. Hyväksytty tavarantarkastaja on Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan hyväksymä asiantuntija ja toimii Keskuskauppakamarin valvonnassa. Tavarantarkastaja on puolueeton ja antaa pyynnöstä määrämuotoisen tarkastuskertomuksen tarkastuksen kohteen kunnosta, havaitusta virheestä tai vahingosta taikka määrittää kohteen käyvän arvon. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 30.11.1999 (ETK 12129) TehdaspalokuntaToimintaa yhtiön tehdaspalokunnassa käsitellään yhtenä kokonaisuutena työntekijän yhtiöön olevan varsinaisen työsuhteen kanssa. Palokunnassa tehdystä työstä saadut ansiot otetaan siten huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Katso esimerkki Useamman erillisen rinnakkaisen työn tekeminen saman työnteettäjän lukuun . Katso myös Vapaapalokunta. Tekijänoikeuspalkkiot ja uusintapalkkiotLakisääteisiä korvauksia tekijänoikeuksien luovuttamisesta ei yleensä pidetä työsuhteeseen perustuvana palkkana, joten niitä ei oteta huomioon eläketyöansiossa. Näyttelijälle tai muusikolle maksettua uusintapalkkiota pidetään tekijänoikeuskorvaukseen verrattavana suorituksena, eikä sitäkään siten oteta huomioon työansiossa. Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 23.9.1982 (VakO 7192/81) Tekijänoikeus on yksinomainen oikeus teoksen hyödyntämiseen. Teoksia ovat esimerkiksi muodoltaan itsenäiset ja omaperäiset kirjalliset ja taiteelliset teokset. Teoksia voivat olla mm. kirjoitukset, kuvat, taideteolliset tuotteet ja tietokoneohjelmat. Tekijänoikeuslain (404/1961) mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tekijänoikeudesta saadaan korvausta, kun oikeus luovutetaan kokonaan, osittain tai joku käyttää suojattua teosta. Tekijänoikeuskorvauksia eivät ole teoksen omistusoikeuden perusteella maksetut korvaukset, esim. taideteoksen kauppahinta. Katso myös Rojalti, Työsuhdekeksintökorvaus ja Kustannussopimus. Todistelusta maksettavat korvauksetLainkäyttöelimissä annetun todistelun johdosta maksettavia korvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa ansiossa, koska kyseessä on kustannusten korvaus. Katso Kustannusten korvaukset. Toimitusjohtajalle maksettavat korvauksetKatso ohje Toimitusjohtajalle ja yrityksen osaomistajalle maksetut korvaukset . TulospalkkioVaikka tulospalkkion määrä ei olekaan suoraan riippuvainen yksittäisen työntekijän tekemästä työstä, pidetään tulospalkkioita työstä maksettuna vastikkeena ja siten eläkkeen perusteena olevana työansiona. Erilaisten työpaikka- tai yrityskohtaisten tulospalkkioiden suuruutta ei yleensä säädellä työ- tai virkaehtosopimuksissa. Tulospalkkiona maksetun palkkion määrä ei välttämättä ole suoraan riippuvainen yksittäisen työntekijän tekemästä työstä, vaan palkkio voi määräytyä työntekijäryhmien, työyksiköiden aikaansaannosten perusteella tai jopa koko yrityksen (konsernin) tuloksen perusteella. Tulospalkkioista päättää yleensä yrityksen johto. Katso Bonus Katso myös ohjeet Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset ja Työstä maksettava vastike . Tuotantopalkkio ja tuotantolisäTuotantopalkkio ja tuotantolisä ovat tulospalkkion luonteisia suorituksia ja siten eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso Tulospalkkio. Työharjoittelusta, työkokeilusta ja työelämävalmennuksesta maksettu korvausTyömarkkinatuella tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisessa työharjoittelussa, työkokeilussa tai työelämävalmennuksessa työpaikalla oleva ei työskentele työsuhteessa eikä mainittujen (ns.; työmarkkinatoimenpiteet on laissa oleva termi) työmarkkinatoimenpiteiden ajoilta maksettuja korvauksia siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Katso tarkemmin Työllistämistuki ja työttömälle itselleen maksettu tuki. Työharjoittelu voi tapahtua myös työsuhteessa, jolloin työstä sovittu vastike kuuluu eläkkeen perusteena olevaan ansioon. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 22.8.1994 (ETK 11721) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 19.7.1983 (ETK 11023) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 30.12.1985 (ETK 11181) Työhöntulopalkkio, kynnysraha, sign on -palkkioTyönantajan uudelle työntekijälle maksama ns. työhöntulopalkkio on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työhöntulopalkkio maksetaan työntekijälle kun tämä aloittaa työt. Yleensä palkkioon liittyy takaisinmaksuehto, jonka mukaan työntekijän on maksettava osa palkkiosta takaisin, jos hän päättää työsuhteensa ennen sovittua määräaikaa. Jos työntekijä eroaa ennen määräaikaa ja joutuu maksamaan osan palkkiosta takaisin, eläkkeen perusteena olevaa ansiota tulee tältä osin korjata. Vertaa Tasaerä. Työllistämistuki ja työttömälle itselleen maksettu tuki tai etuusTyönantaja voi saada työllistämistukea työntekijän palkkaamiseen. Toisaalta työllistämistukea voidaan maksaa myös henkilölle itselleen hänen työllistymisensä tukemiseksi tai työllistymisedellytystensä parantamiseksi. Työnantajalle maksettava työllistämistukiJos yritys tai yhteisö on palkannut työntekijän jonkin työllistämistuen (kunnalle tai yksityiselle maksettava työllistämistuki, yhdistelmätuki, valtion virastojen ja laitosten määrärahat työttömien työllistämiseen, työllistämistuki työaikakokeilujen tukemiseen) avulla, on työntekijä työsuhteessa tuen saajaan. Tuen saaja on tällöin velvollinen järjestämään henkilön eläketurvan. Eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan kokonaispalkka, jonka työnantaja maksaa työntekijälle. Työllistämistuki on työnantajalle työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, joka voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Tuen saamisen edellytykset on kerrottu julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) . Tuen myöntää ja maksaa työvoimatoimisto. Tukea saanut työnantaja voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän edelleen työskentelemään muualle. Muualle työhön sijoitettu on kuitenkin työsuhteessa työllistämistukea saavaan tahoon, joka järjestää työntekijän eläketurvan. Eläkkeen perusteena oleviin työansioihin luetaan myös tällöin työstä vastikkeena maksettava kokonaispalkka. Myös työvoimatoimisto voi palkata työttömän ja sijoittaa hänet edelleen muualle töihin. Tällöin henkilö on työsuhteessa työvoimatoimistoon. Yhdistelmätuki/työmarkkinatuki työnantajalleTukea saava työnantaja on velvollinen järjestämään työllistetyn eläketurvan ja eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan kokonaispalkka, jonka työnantaja maksaa työntekijälle. Työnantajalle, joka tekee yli 500 päivää työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneen työmarkkinatukeen oikeutetun työttömän työnhakijan kanssa työ- tai oppisopimuksen, voidaan myöntää työllistämisestä aiheutuvien palkkakustannusten kattamiseksi yhdistelmätukea. Yhdistelmätukea voidaan maksaa saman henkilön työllistämisen edistämiseksi enintään 24 kuukautta kerrallaan. Yhdistelmätuki koostuu ensimmäisen vuoden aikana työnantajalle maksettavasta työmarkkinatuesta, johon on yhdistetty työllistämistukea. Toisena vuonna työnantajalle maksetaan yhdistelmätukena vain työmarkkinatuki. Henkilöllä itsellään ei ole oikeutta työmarkkinatukeen siltä ajalta, jolta tuki maksetaan hänen työllistymisensä edistämiseksi työnantajalle. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan yhdistelmätukea koskeva 3-vuotinen kokeilu, jonka perusteella yhdistelmätukea voidaan myöntää myös sellaisen henkilön työllistämiseen, joka on saanut työmarkkinatukea 200 - 499 päivältä. Yhdistelmätukena voidaan kahden vuoden ajalta myöntää täysimääräinen työmarkkinatuki ilman työllistämistuen osuutta. Yhdistelmätuen myöntää ja maksaa työvoimatoimisto. Työharjoittelu tai työkokeilu työmarkkinatuellaTyömarkkinatuella työharjoittelussa tai työkokeilussa oleva ei työskentele työsuhteessa eikä työmarkkinatukea siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Työvoimatoimisto voi osoittaa työmarkkinatuen saajan työharjoitteluun tai työkokeiluun työpaikalla. Työharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää työnhakija työelämään sekä edistää hänen työhönsijoittumistaan ja ammattitaitoaan. Työkokeiluun voidaan ohjata tai osoittaa ammatinvalinta- tai urapalvelusuunnittelupalveluita saava henkilö hänen soveltuvuutensa sekä koulutus- ja työvaihtoehtojensa selvittämiseksi. Työkokeilua käytetään myös vajaakuntoisen henkilön työhön sijoituksen tai työssä pysymisen tukemisessa. Työvoimatoimisto ja työkokeilun tai työharjoittelun järjestäjä tekevät määräaikaisen sopimuksen. Työvoimatoimisto maksaa työharjoittelussa tai työkokeilussa olevalle täyden, tarveharkinnattoman työmarkkinatuen. Harjoittelijalle tai työkokeilussa olevalle ei makseta palkkaa eikä hän ole työsuhteessa harjoittelu- tai kokeilupaikan järjestäjään eikä työvoimatoimistoon. TyöelämävalmennusTyöelämävalmennuksen ajalta henkilölle maksettavaa työmarkkinatukea tai työllistämistukea ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Jos työvoimatoimiston työelämävalmennukseen ohjaama henkilö kuuluu työmarkkinatuen piiriin, hänelle maksetaan työmarkkinatukea myös työelämävalmennuksen ajalta. Jos työelämävalmennuksessa oleva saa työttömyysturvaetuutena perus- tai ansiopäivärahaa, työvoimatoimisto voi myöntää valmennusajalle työllistämistukea, jolla turvataan henkilön toimeentulo. Kummassakaan tilanteessa henkilö ei ole työsuhteessa valmennuksen järjestäjään eikä työvoimatoimistoon eikä tukea siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Työllistämistuki yrittäjäksi ryhtyvälle eli starttirahaStarttiraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Yrittäjäksi ryhtyvä työtön työnhakija voi saada työllistämistukea eli starttirahaa. Henkilön on tällöin otettava itselleen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutus, mikäli YEL:n piiriin kuulumisen edellytykset täyttyvät. Vuoden 2005 alusta alkoi kaksivuotinen starttirahakokeilu, jonka mukaan myös muulle kuin työttömälle, eli työelämästä, opiskelusta tai kotityöstä tulevalle, kokoaikaiselle yrittäjälle voidaan myöntää starttirahaa. Jos henkilö ryhtyy harjoittamaan yritystoimintaa sellaisessa yhtiömuodossa, jossa hänellä ei ole TEL:n 1 d §:ssä tarkoitettua johtavaa asemaa ja määräämisvaltaa, pidetään häntä työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteessa olevana. Katso tarkemmin ohje Toimitusjohtajalle ja yrityksen osaomistajalle maksetut suoritukset . Tällöin YEL-vakuutus ei ole mahdollinen. Häntä ei kuitenkaan voida pelkän starttirahan perusteella vakuuttaa työsuhde-eläkelakien (TEL, LEL tai TaEL) mukaisesti, jos hän ei nosta yrityksestä lainkaan sellaista palkkaa, joka katsotaan eläketyöansioksi. Osa-aikalisä, Ansionvähennyksen korvausOsa-aikatyössä työskentelevän henkilön eläkkeen perusteena olevan työansiona otetaan huomioon ainoastaan työnantajan osa-aikatyöstä maksama palkan määrä. Osa-aikalisää ei siten lisätä työansioihin. Ansionvähennyksen korvausta (osa-aikalisä) voidaan myöntää työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön määräajaksi. Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on, että työnantaja palkkaa osa-aikalisäkauden ajaksi työvoimatoimiston osoittaman siellä työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Osa-aikatyöhön siirtyneen sijaiseksi palkatun eläkkeen perusteena olevassa työansiossa otetaan huomioon hänelle maksettu palkka. Osa-aikatyöhön tulevan palkkaamiseen työnantaja ei voi saada työllistämistukea. Katso myös ohje A 6/98 Työllistämistuilla työllistäminen, tähän rinnastettavat työllistämistavat ja työllistettyjen eläketurva . Katso ohje Eläkkeen karttuminen työttömyysetuusajoilta . Työntekijän eläkemaksun palautusJos työnantaja palauttaa pidättämänsä työntekijän eläkemaksut työntekijälle silloin, kun työnantaja ei joudu maksamaan lainkaan kannatusmaksua eläkesäätiölle, eläkemaksun palautusta ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vastaava ei voi tulla kysymykseen, jos työnantaja on järjestänyt eläketurvan eläkevakuutusyhtiössä. TyöpaikkalääkäriTyösuhteessa olevan työpaikkalääkärin työansioon kuuluvat sellaiset palkkiot, jotka työnantaja on henkilökunnalle annetuista lääkärinpalveluksista suorittanut. Tehdystä sopimuksesta riippuen myös työntekijöiden työpaikkalääkärillä käynnistään suoraan lääkärille maksamat palkkiot kuuluvat eläkkeen perusteen olevaan työansioon. Työpaikkalääkäri on yleensä työsuhteessa, kun hänellä on vastaanotto yhtiön työntekijöille yhtiön tiloissa. Omissa tiloissaan ja omilla välineillään työskentelevä työpaikkalääkäri on yleensä yrittäjä. Katso esimerkki Lääkärin eläketurva , johon on linkitetty aikaisempia oikeustapauksia. TyösuhdekeksintökorvauksetTyösuhdekeksinnöistä maksettava korvaus ei yleensä ole vastasuoritusta työsopimuksen perusteella tehdystä työstä, joten sitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, vaikka korvaus olisi veron ennakonpidätyksen alaista ansiota. Immateriaalioikeudellisen periaatteen mukaan patentilla suojattavissa olevan keksinnön tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus itse hyödyntää keksintöänsä ja saada sen tuotto hyväkseen. Työsuhdekeksintölaissa on kuitenkin säädetty, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa ottaa työntekijänsä tekemän keksinnön oikeudet itselleen. Työntekijälle on tällöin maksettava kohtuullinen korvaus. Usein korvauksen suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon keksinnön taloudellinen merkitys työnantajalle. Korvaus voidaan maksaa kertasuorituksena tai jatkuvana ns. rojaltikorvauksena. Kun työnantaja maksaa työntekijälleen työsuhdekeksintölaissa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen, ei kysymys ole varsinaisesta työsopimuksen mukaisen työvelvoitteen täyttämisestä aiheutuvasta vastikkeesta vaan pikemminkin immateriaalioikeudellisin perustein maksetusta korvauksesta, jota ei oteta eläketyöansiossa huomioon. Tehtyjen keksintöjen lukumäärään perustuvat kiinteämääräiset palkkiot voivat kuitenkin kuulua eläkkeen perusteena oleviin ansioihin sellaisilla työntekijöillä, joiden pääasiallisiin työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin kuuluu nimenomaisesti tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta sekä patentilla suojattavissa olevien keksintöjen tekeminen. Hyväksyttyjen keksintöjen lukumäärään perustuvalla palkkiojärjestelmällä on tuotekehittelytehtävissä olevien työntekijöiden kohdalla tosiasiallisesti tulospalkkausjärjestelmän piirteitä. Tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta on 2000-luvulle siirryttäessä muodostunut olennaiseksi osaksi yritysten toimintaa. Useissa yrityksissä on erillisiä tutkimus- ja tuotekehittely-yksikköjä. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 24.1.2002 (ETK 12263)
Esimerkki:
Vakuutusoikeuden päätös 24.5.1984 (VakO 3608/83)
Työsuojelutoimikunnan jäsenyydestä maksetut palkkiotTyösuojelutoimikunnan jäsenyydestä maksetut palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos palkkion saaja on työsuhteessa. Katso Hallintoelinten jäsenyyspalkkiot. TyöttömyyspäivärahaTyöttömyyspäiväraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Aika, jolta ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan, voi kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Kelan maksamat työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, jotka eivät perustu ansioihin, eivät sen sijaan ole mukana ansaittua eläkettä laskettaessa. Mikäli näitä on maksettu niiden vuosien aikana, jotka ovat mukana tulevan ajan ansiota määrättäessä, vaikuttavat ne kuitenkin tulevan ajan ansioon. Katso ohje Eläkkeen karttuminen työttömyysetuusajoilta . Myös tulevan ajan ansion laskemisesta Eläketurvakeskus antaa myöhemmin erillisen soveltamisohjeen. Katso myös Työllistämistuki ja työttömälle itselleen maksettu tuki. TyövaatekorvauksetTyövaatekorvauksessa on kyse kustannusten korvauksesta, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Katso Kustannusten korvaukset. TyövälinekorvauksetTyövälinekorvauksessa on kyse kustannusten korvauksesta, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Katso Kustannusten korvaukset. TäydennyspäivärahaTäydennyspäiväraha otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kansaneläkelaitoksen lisäksi sairausvakuutusetuuksia voivat maksaa myös vakuutuskassalaissa tarkoitetut kassat. Sairauskassan jäseninä ovat yleensä tietyn työnantajan palveluksessa olevat tai määrättyyn ammattikuntaan kuuluvat henkilöt. Kassat maksavat jäsenilleen lakisääteisiä sairausvakuutusetuuksia ja niitä täydentäviä lisäetuuksia tai ainoastaan lisäetuuksia. Työehtosopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi sairaus- taikka äitiysloma-ajan palkan maksamisesta työnantajan yhteydessä toimivan työpaikkakassan kautta täydennyspäivärahana. Kassa maksaa täydennyspäivärahaa säännöissä määrätyn ajan, joka yleensä vastaa työehtosopimuksessa määriteltyä sairausajan palkan maksuaikaa. Sairausajan palkkaa ei makseta yhtä aikaa täydennyspäivärahan kanssa. Sairausajan palkkaa vastaavana korvauksena suoritettu täydennyspäiväraha kuuluu eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Kysymys ei siis täydennyspäivärahan osalta ole sosiaalivakuutusetuudesta, vaan työnantajan maksuvelvollisuuden piirissä olevasta sairausajan palkasta, jonka maksutapa vain on sovittu normaalista poikkeavasti. Jos osa päivärahasta maksetaan sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana ja osa täydennyspäivärahana, vain täydennyspäivärahana maksettu osuus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sairauspäivärahana maksettu osuus kartuttaa eläkettä muutoin. Katso ohje Eläkkeen karttuminen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella maksettujen korvausten ajoilta . Veroton täydennyspäivärahaMyös veroton täydennyspäiväraha otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Täydennyspäiväraha oli aiemmin voimassa olleen tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) mukaan kassan jäsenille verotonta, jos työantajan maksama vakuutusmaksu kassalle ei ylittänyt 75 prosenttia kassan maksuista. Vuoden 1991 jälkeiseltä ajalta maksettavat täydennyspäivärahat ovat veronalaista tuloa. Ulkomaantyön palkkaEräissä tilanteissa työntekijän eläke karttuu Suomeen myös ulkomaantyön aikana. Ulkomailla työskentelevän työntekijän eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy ns. vakuutuspalkan perusteella eikä ns. todellisten ansioiden mukaan. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava. Jos vastaavaa työtä ei Suomessa ole, työansiona pidetään sitä palkkaa, jonka muuten voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Vakuutuspalkka koskee TEL:a, LEL:a, TaEL:a ja KuEL:a. Valtion eläkelaissa sen sijaan ei ole vakuutuspalkkaa vastaavaa säännöstä, vaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Katso ohje Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka . Ulkomaantyön päivärahatTyömatkasta saatuja päivärahoja ei katsota eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi siltä osin kun ne yleensä ovat verovapaita. Katso Kustannusten korvaukset. Katso myös ohje Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka . Urheilijan palkkiotUrheilijalle maksetut korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska työeläkelainsäädäntö ei koske urheilemista. Urheilijoiden eläketurvaa koskee sen sijaan laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta (575/2000) . Sen mukaan jos urheilijan ja urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön välillä on sovittu, että urheilija saa urheilemisesta veronalaista palkkaa vuodessa tai pelikaudessa vähintään laissa säädetyn määrän (9 526,16 euroa), urheiluseuran tai muun yhteisön on järjestettävä urheilijalle vakuutuksella turva tapaturman ja vanhuuden varalta siihen saakka, kun hän täyttää 38 vuotta. Jos urheilijalla ei ole sopimusta ja hän saa urheilemisesta vuodessa veronalaista tuloa vähintään laissa säädetyn määrän, hänen on itse järjestettävä vakuutuksella turva tapaturman ja vanhuuden varalle. Laki koskee siis sekä ns. joukkueurheilijoita että myös yksilöurheilijoita. Urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaista turvaa hoitavat vakuutusyhtiöt. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto huolehtii vakuuttamisen seurannasta ja yleisestä valvonnasta sekä pitää rekisteriä vakuutetuista urheilijoista ja vakuutuksenottajista. Urheilun lajiliitot tai muut kilpailutoiminnasta vastaavat yhteisöt huolehtivat, että sen piirissä harjoitettavaan kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ja muut urheilutoimintaa harjoittavat yhteisöt sekä urheilijat järjestävät vakuutusturvan. VahingonkorvauksetVahingonkorvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska vahingonkorvaus ei ole vastiketta työstä. Vahingonkorvaus voi perustua mm. vahingonkorvauslakiin taikka pakolliseen tai vapaehtoiseen vahinkovakuutukseen. Myös sopimussuhteeseen voi usein liittyä vahingonkorvausvelvollisuus toiselle sopijapuolelle aiheutetusta vahingosta. Vahingonkorvausta voidaan maksaa esimerkiksi työsopimussuhteen laittoman irtisanomisen johdosta. Katso Työstä maksettava vastike kohta Työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset. Vahingonkorvausta ovat myös tasa-arvolain nojalla maksettavat hyvitykset sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä sekä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain nojalla maksetut vahingonkorvaukset. Vakuutusasiamiehen palkkiotVakuutusyhtiöön työsuhteessa olevan henkilön työsuhteeseen saattaa liittyä velvollisuus myydä muidenkin saman yritysryhmän yhtiöiden vakuutuksia, jolloin työnantajayhtiö maksaa tästä myyntityöstä palkan. Nämä palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota samoin kuin sellaisetkin myyntipalkkiot, jotka yhtiö maksaa työntekijälle hänen vapaa-aikanaan suorittamastaan yhtiön vakuutusten myynnistä. Jos palkkion maksaa muu kuin työnantajayhtiö ja muuta maksajaa ei voida pitää sijaismaksajana, palkkioiden kuuluminen eläketyöansioon on ratkaistava sen mukaan täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit vakuutusasiamiehen ja maksajan välisessä oikeussuhteessa. Jos vakuutusasiamiehelle maksetaan pelkkää provisiopalkkaa, katsotaan hänet yleensä yrittäjäksi. Katso esimerkki Useamman erillisen rinnakkaisen työn tekeminen saman työnteettäjän lukuun . Sijaismaksajan käsitteestä katso ohje Työstä maksettava vastike . VakuutuskorvauksetVakuutuskorvauksia, jotka maksetaan vapaaehtoisen tai pakollisen vahinkovakuutuksen perusteella, ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kyse on tällöin vahingonkorvauksesta, joka ei ole vastiketta työn teosta. Pakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettuja ansionmenetyskorvauksia ei myöskään oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Lakisääteiset ansionmenetyskorvaukset saattavat kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Sosiaalietuudet ja vuoden 2005 eläkeuudistus . VakuutuspalkkaEräissä tilanteissa työntekijän eläke karttuu Suomeen myös ulkomaantyön aikana. Ulkomailla työskentelevän työntekijän eläkkeen perusteena oleva työansio ei kuitenkaan yleensä määräydy todellisten ansioiden mukaan vaan ns. vakuutuspalkan perusteella. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava. Jos vastaavaa työtä ei Suomessa ole, työansiona pidetään sitä palkkaa, jonka muuten voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Vakuutuspalkka koskee TEL:a, LEL:a, TaEL:a ja KuEL:a. Valtion eläkelaissa sen sijaan ei ole vakuutuspalkkaa vastaavaa säännöstä, vaan eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Katso ohje Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka . Vammaisen henkilön henkilökohtaiselle avustajalle maksettu palkkioVammaisen henkilön avustajalle maksettu vastike on yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen kunnalta tukea, joka perustuu lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( Vammaispalvelulaki 380/87 ). Laki tuli voimaan 1.1.1988. Vammainen henkilö valitsee ja palkkaa itse henkilökohtaisen avustajansa ja toimii tämän työnantajana. Hän on siten velvollinen järjestämään avustajalleen myös eläketurvan. Kunta suorittaa vammaiselle korvauksen avustajasta aiheutuvista kustannuksista, joihin luetaan myös työnantajan maksettaviksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset. Tällaisia korvattavia maksuja ovat muun muassa työeläkevakuutusmaksut. Käytännössä kunta saattaa maksaa myöntämänsä tuen hoitopalkkiona suoraan avustajalle ja pidättää siitä veron ja suorittaa sosiaaliturvamaksun. Tämä ei kuitenkaan vaikuta vammaisen asemaan avustajansa työnantajana. Kuntaa pidetään palkan sijaismaksajana. Sijaismaksajan käsitteestä katso ohje Työstä maksettava vastike . Vammaispalvelulaissa tarkoitettuna vammaisen henkilökohtaisena avustaja voi toimia myös vammaisen perheenjäsen. Vaikka kysymyksessä on perheenjäsen, on hän työsuhteessa vammaiseen tai hänen holhoojaan, jos hänen kanssaan on tehty työsopimus. Esimerkki: Eläkelautakunnan päätös 29.3.2004 (ELK 3861/03) Kuulovammaisen tulkkauspalvelutVaikeavammaisen henkilökohtaisesta avustajasta on pidettävä erillään kuulovammaisen henkilön oikeus saada vammaispalvelulain nojalla korvauksetta tulkkauspalveluja. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille muun ohella tulkkipalvelut, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kunta voi käytännössä täyttää tämän velvoitteensa palkkaamalla tulkin, ostamalla palvelut tulkilta tai tulkkivälitykseltä tai korvaamalla kuulovammaiselle tulkin käytöstä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Kuulovammainen voi myös itse palkata avustajakseen tulkin tai ostaa tulkkipalveluja tulkkivälitykseltä. Vammaispalvelulain mukaan tulkkipalvelut ovat maksuttomat 1.1.1994 alkaen vaikeavammaiselle henkilölle, jona pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- tai näkövammaista tai puhevammaista henkilöä. Se, mitä työeläkelakia viittomakielen tulkin työskentelyyn on sovellettava, riippuu siitä, keneen työntekijä (tulkki) on työsuhteessa ja täyttääkö työntekijä ja työsuhde sen eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset, johon kyseiseen työnantajaan työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat. Näin ollen viittomakielen tulkkeja voi koskea VEL, KUEL, TEL tai TaEL. Tulkki voi kuulua myös YEL:n piiriin. Katso tarkemmin esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 5.1.1994 (ETK 11651) Erään vakuutusoikeuden päätöksen mukaan alaikäisen kuulovammaisen henkilön vanhempia ei kuitenkaan voitu pitää kuulovammaisen tulkkina ja opettajana toimineen henkilön työnantajana. Katso tarkemmin esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 4.9.2003 (VakO 5089/2001 ) Myös Eläkelautakunta on syksyllä 2004 antanut päätöksen, jossa täysi-ikäistä kuulovammaista henkilöä ei pidetty hänen tulkkinaan toimineen henkilön työnantajana. Eläkelautakunta on perustellut ratkaisuaan sillä, että kuulovammaisella oli muun lainsäädännön perusteella oikeus saada tulkkauspalvelut maksutta, joten hän ei ollut velvollinen maksamaan tulkille palkkaa. Kunta ei siten voinut toimia kuulovammaisen palkanmaksuvelvollisuuden sijaismaksajana. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoimintaVammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toimintaSosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d §:n mukaiseen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaan toimintaan osallistuvat voivat tehdä työtä työsuhteessa. Näin ollen ns. suojatyö- ja työkeskuksissa työskenteleville maksettu vastike otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisten työhön sijoittautumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan osana henkilöt saattavat tehdä työsuhteessa erilaisia tehtäviä kuten käsitöitä, pitopalveluun liittyviä tehtäviä, kiinteistöhuoltotehtäviä, kokoonpano- ja vaihetöitä, maataloustöitä jne. Heille maksetaan työtunneista erinimisiä korvauksia, jotka luetaan eläketyöansioon, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Katso ohje Työsuhteen perusteella saadut ansiot oikeuttavat eläkkeeseen . Esimerkki: Vakuutusoikeuden päätös 11.11.1993 (VakO 7871/92) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 22.10.1992 (ETK 11578) Vammaisten henkilöiden työtoimintaSosiaalihuoltolain 27 e §:n mukaiseen vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan. Näin ollen tällaiselle henkilölle mahdollisesti maksettua korvausta ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua edellä mainittuun suojatyöhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Työtoimintaan osallistuvan henkilön ja toiminnan järjestäjän välille ei synny työsuhdetta eivätkä työsuhteen säädökset koske työtoimintaa. Työtoiminta voi olla hyvin monimuotoista eikä sen sisältöä ole määritelty sosiaalihuoltolaissa. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan sovelletaan kuitenkin työturvallisuuslainsäädäntöä ja nuorista työntekijöistä annettua lainsäädäntöä. Työtoiminnan järjestäjän on lisäksi otettava tapaturmavakuutuslain mukainen vakuutus työtoimintaan osallistuville henkilöille. Vapaaehtoinen eläkevakuutusVerotuksessa palkkana pidettävät yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Katso tarkemmin Yksilöllinen eläkevakuutus. Katso myös ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset . VapaapalokuntaPalo- ja pelastustoimen tehtäviin kuuluvista harjoituksista, hälytyksistä ja varallaolosta maksettavat ansiot on otettava huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vapaapalokuntalaisille palkan maksaa yleensä kunta, joka kuitenkaan ei ole heidän työnantajansa. Sijaismaksajan käsitteestä katso tarkemmin ohje Työstä maksettava vastike . Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 3.6.1999 (ETK 12090) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen päätös 8.4.2003 (ETK 1839) VelkajärjestelyKatso Saneerausmenettelyssä leikattu palkanosa. Voitto-osuudet, Voitonjakoerät, VoittopalkkiotJos yhtiökokous päättää jakaa osan osakeyhtiön voitosta työntekijöille, kyseessä ei ole työstä maksettava vastike. Kyse on tällöin siitä, että yrityksen omistajat päättävät tyytyä pienempään osinkoon antamalla osan voitosta koko henkilöstölle. Vertaa Käteinen voittopalkkio ja Henkilöstörahastot. Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettava suoritukset . VuorotteluvapaakorvausVuorotteluvapaalla olevalle työntekijälle työnantaja ei maksa palkkaa vaan vapaalle jäävä saa vuorottelu(vapaa)korvauksen, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Kyseinen etuusaika kuitenkin kartuttaa eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Sosiaalietuudet ja vuoden 2005 eläkeuudistus . Sijaiseksi palkatulle työntekijälle sen sijaan maksetaan normaalisti palkkaa, joka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä oleva työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Jos vuorotteluvapaalla olevan sijaiseksi palkattu on pitkäaikaistyötön, työnantaja voi saada hänen palkkaukseensa työllistämistukea. Katso ohje A 6/98 Työllistämistuilla työllistäminen, tähän rinnastettavat työllistämistavat ja työllistettyjen eläketurva . Vuosilomaan liittyvät vastikkeetVuosilomapalkkaVuosilomapalkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja vuosilomapalkkaan. Vuosiloma luetaan työsuhteen jatkumisaikaan ja sen ajalta maksettu palkka työansioihin silloinkin, kun työntekijä jää vuosilomaltansa suoraan eläkkeelle tai työsuhde muutoin päättyy siten, että työntekijä pitää vuosilomansa irtisanomisajan lopussa. VuosilomakorvausVuosilomakorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota sen suuruisena kuin se määräytyy lain tai työehtosopimuksen mukaan. Jos työntekijälle on maksettu lomakorvausta enemmän ja jos ylitettä ei voida tulkita työstä maksetuksi vastikkeeksi, on kyseessä eläkkeen perusteena olevaan ansioon kuulumaton vahingonkorvauksen luonteinen erä. Vuosilomakorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä, maksetaanko se työsuhteen aikana vai sen päättyessä. Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus otetaan TEL:ssa ja TaEL:ssa huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos työoikeudellinen työsuhde päättyy aikaisintaan 1.1.2005. Ennen 1.1.2005 TEL 7 e §:n 1 momentissa oli erityissäännös siitä, että työsuhteen päättyessä maksettavaa vuosiloman korvausta ei lueta eläkepalkkaan. TaEL:n, KuEL:n ja VEL:n säännökset olivat vastaavanlaiset. LEL:ssa sen sijaan työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus kuului eläkepalkkaan myös aikaisemmin. TaEL:ssa työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus otettiin huomioon työansiona ennen 1.1.1998 päättyneissä työsuhteissa. Työsuhteen kestäessä työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suoritetaan lomapalkan asemasta lomakorvaus. Myös työsuhteen päättyessä työntekijällä on tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus lomakorvaukseen yhtä monelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hänellä olisi ollut oikeus lomaan. Korvaus pitämättä jääneestä säästövapaastaEläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluu myös korvaus, joka maksetaan säästövapaasta, joka on pitämättä työsuhteen päättyessä. Tämä koskee 1.1.2005 jälkeen päättyneitä työsuhteita. Erilaiset lomarahatLomaltapaluuraha on työehtosopimuksessa sovittu etuus. Eri alojen työehtosopimuksissa lomaltapaluurahaa vastaavaa etuutta voidaan nimittää lomarahaksi, lomallelähtörahaksi ja lomapalkan korotukseksi. Lomaltapaluuraha tai sitä vastaava korvaus on vastiketta työsopimuksen mukaisesta työstä ja se on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Näin myös silloin, kun se maksetaan työsuhteen päättyessä. Työsuhteen päättyessä maksettu lomaraha oli eläketyöansiota myös ennen vuotta 2005 päättyneissä työsuhteissa. Vuosilomaan liittyviä suorituksia on käsitelty tarkemmin ohjeessa Työstä maksettava vastike . Välimiesoikeuden jäsenten palkkiotLainvoimaisessa välitystuomiossa vahvistettua ja maksettavaksi tuomittua palkkiota välimiesoikeuden jäsenelle ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Laissa välimiesmenettelystä (967/1992) on säädetty, että välimiehen tehtävään tulee saada henkilön suostumus. Välimiehet käyttävät itsenäisesti tuomiovaltaa ja ratkaisevat riita-asian tuomarin vastuulla. Heiltä edellytetään puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Välimiesten ei voida katsoa toimivan tietyn työnantajan johdon ja valvonnan alaisina, joten he eivät ole työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Myös palkkionsa välimiehet määräävät itse itselleen. Kysymyksessä on henkilökohtainen luottamustehtävä, joka pääsääntöisesti ei kuulu lakisääteisen työeläketurvan piiriin. Katso Luottamustoimipalkkiot. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa välimiestä on pidettävä erikoisasiantuntijana, jonka tehtäviin tavanomaisesti kuuluu välimiesoikeuden jäsenenä toimiminen, tilanne saattaa olla toinen. Esimerkiksi elinkeinoelämän johonkin erityisalaan perehtyneen asianajajan välimiestehtävistä saamia palkkioita on pidettävä hänen yrittäjätulonaan. Välimiehen katsominen yrittäjäksi on ratkaistava tapauskohtaisesti. Yrittäjän eläkkeen perusteena oleva työtulo määräytyy hänelle vakuutuksen alkaessa vahvistetun YEL:n mukaisen työtulon perusteella. Jollei muuta ole sovittu tai määrätty, asianosaiset vastaavat välimiesten palkkioista yhteisvastuullisesti. Välimiehelle tulevan korvauksen on oltava kohtuullinen huomioiden tehtävän vaatima aika, asian vaikeusaste ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Vertaa Tavarantarkastuspalkkiot. Yhteistoimintalain mukaisen toiminnan palkkiotYhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (YT-lain) mukaiset palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos palkkionsaaja on työsuhteessa palkkion maksajaan. Samoin ennen YT-lakia voimassa olleen tuotantokomitealain mukaiset palkkiot kuuluvat työansioon. Jos YT-lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn alaisten asioiden käsittelyä varten on työpaikalle perustettu erityinen toimikunta (esim. asuntotoimikunta, ruokalatoimikunta, vapaa-ajantoimikunta ja osastotoimikunta), toimikunnan jäsenyydestä maksetut palkkiot kuuluvat myös työansioon. Katso Hallintoelinten jäsenyyspalkkiot. Yksilöllinen eläkevakuutusVerotuksessa palkkana pidettävät yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuista verotuksessa palkkaa on vuoden aikana maksettujen maksujen 8500 euroa (vuonna 2005) ylittävä osa. Edellytyksenä on, että eläke alkaa aikaisintaan vakuutetun työntekijän täytettyä 62 vuotta. Jos useampi työnantaja maksaa vakuutusmaksuja, ne lasketaan verotusta toimitettaessa yhteen, ja 8 500 euron yli menevä määrä verotetaan palkkana. Kyseinen lainmuutos tuli voimaan eräin poikkeuksin vuoden 2005 alussa. Aikaisemmin työnantajan maksamat yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksut olivat työntekijän veronalaista ansiotuloa siltä osin kuin ne olisivat työntekijän itsensä maksamina hänen verotuksessaan kokonaan tai osittain vähennyskelvottomia. Veronalaiset eläkevakuutusmaksut olivat tällöinkin eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Yksilöllinen eläkevakuutus liittyy yrityksen palkkauksen kehittämis- ja kannustejärjestelmiin. Työnantajan työntekijälle ottama vakuutus on usein valinnainen tai kiinteä osa yksittäisen työntekijän kokonaispalkkaa. Se on erikseen sovittu työnteon vastike toisin kuin koko henkilökunnan käytettäviksi tarkoitetut henkilökuntaedut. Vapaaehtoisella yksilöllisellä eläkevakuutuksella tarkoitetaan verotuksessa sellaista vanhuus- ja perhe-eläkevakuutusta sekä niihin liittyvää työkyvyttömyys- ja työttömyysvakuutusta, johon perustuva eläke on tarkoitettu maksettavaksi toistuvina erinä puolivuosittain tai lyhyemmin väliajoin vakuutetun tai edunsaajan jäljellä olevan eliniän tai vähintään kahden vuoden ajan. Katso ohje Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat suoritukset , jossa käsitellään kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen ja TEL:n lisäeläketurvan perusteella muodostuvia etuja. Katso myös Säästöhenkivakuutus. Yksityisen hoidon tukiTyösuhteessa olevan hoitajan eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään paitsi perheen mahdollisesti hoitajalle maksamaa palkkaa, myös Kansaneläkelaitoksen hänelle suoraan suorittamaa tukea. Jos hoitajan palkka on sovittu maksettavaksi niin, että osan siitä muodostaa yksityisen hoidon tuki ja siihen maksettava kunnallinen lisä, myös tällainen kunnallinen lisä on eläketyöansiota, vaikka kunta maksaisi sen suoraan työntekijälle. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaan lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisessä päivähoidossa maksetaan yksityisen hoidon tukea suoraan vanhemman valitsemalle yksityisen päivähoidon tuottajalle. Tuen maksaa Kansaneläkelaitos. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta on tullut voimaan 1.8.1997 Lasten yksityisen hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle kouluikäinen lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella hoitolisä. Molemmat maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Lisäksi kunta voi päättää, että hoitorahaa tai hoitolisää maksetaan korotettuna (kunnallinen lisä). Kunnallisen lisän voi kunta maksaa suoraan tai se voidaan maksaa Kansaneläkelaitoksen kautta. Päivähoidon tuottaja voi olla yrittäjänä toimiva perhepäivähoitaja, päiväkoti tai henkilö, jonka kanssa tukeen oikeutettu vanhempi on tehnyt kirjallisen työsopimuksen päivähoidosta vähintään yhden kuukauden ajaksi. Kun päivähoidon tuottajana on henkilö, jonka kanssa vanhempi on tehnyt työsopimuksen, vanhempi on työnantaja-asemassa hoidon tuottajaan nähden. Yrittäjäasemassa oleva hoidon tuottaja vastaa itse sosiaaliturvastaan, muun muassa YEL-vakuutuksen ottamisesta. Esimerkki: Eläketurvakeskuksen lausunto 4.6.1998 (ETK 12014) Esimerkki: Eläketurvakeskuksen päätös 19.8.1996 (ETK 1651) Kun hoitaja työskentelee työsuhteessa, perheen oikeudeksi säädettyä yksityisen hoidon tukea voidaan luonteensa puolesta pitää perheen hoidon tuottajalle maksamana työsopimuslain tarkoittamana palkkana, jonka teknisluonteinen maksatus tapahtuu Kansaneläkelaitoksen kautta. Yksityisen hoidon tuesta maksaa veroa päivähoidon tuottaja. Kun Kela maksaa yksityisen hoidon tuen työsuhteiselle hoitajalle, Kela pidättää siitä ennakon, mutta hoitajan palkannut perhe pidättää ennakon maksamastaan palkkaosuudesta ja maksaa sosiaaliturvamaksut koko palkkasummasta työnantajan ominaisuudessa. Kansaneläkelaitos ei pidätä maksettavasta tuesta työntekijän osuutta työeläkemaksusta. Työnantajana oleva perhe vastaa työeläkevakuutusmaksusta sekä itse maksamansa palkan että Kansaneläkelaitoksen maksaman tuen osalta. Jos perhe maksaa hoitajalle tuen ohella palkkaa suoraan, peritään myös tuen perusteella määräytyvä työntekijän maksuosuus tästä palkasta. Jos palkkana on vain Kansaneläketaitoksen suorittama tuki, ei työntekijän eläkemaksua voida periä, koska Kansaneläkelaitos ei ole maksun perintään oikeutettu. Tällöin eläkevakuutusmaksu jää kokonaisuudessaan työnantajana olevan vanhemman kustannettavaksi. Työntekijän eläkemaksu pidätetään vastaavasti myös Kansaneläkelaitoksen tai kunnan itsensä maksaman kunnallisen lisän osalta. Katso myös ohje A 20/97 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta . Katso ohje Työntekijäin eläkemaksun perusteena oleva TEL-, LEL- ja TaEL-ansio. Lastaan itse hoitavalle vanhemmalle maksettu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta voi kuitenkin karttua vanhemmalle eläkettä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso ohje Etuus opiskeluajalta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta . YrityssaneerausKatso Saneerausmenettelyssä leikattu palkanosa. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaÄitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa ajalta työnantajan maksama palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kansaneläkelaitoksen tai työnantajan sairauskassan työntekijälle itselleen maksamaa sairausvakuutuslain (SVL) mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Päiväraha-aika kartuttaa kuitenkin eläkettä. Katso ohje Eläkkeen karttuminen vanhempainpäiväraha-ajoilta . Jos päiväraha on maksettu työnantajalle ja työnantaja maksaa koko palkan työntekijälle tältä ajalta, on koko palkka (= sairausajan palkka) eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jos taas Kansaneläkelaitos tai sairauskassa on maksanut päivärahan palkan maksuajalta kokonaan työntekijälle ja työnantaja maksaa palkasta vain päivärahan ylittävän osan, työnantajan tosiasiallisesti maksama osuus on eläkkeen perusteena oleviin työansiota ja päiväraha ei. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa ajalta maksettu palkka ja päivärahat kuuluvat eläkkeen perusteena olevaan työansioon samalla tavalla kuin sairausajan palkka ja sairauspäivärahat. Katso tarkemmin Sairausajan palkka ja sairauspäivärahat. 13. kuukauden palkkaEläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluvat erilaiset lahja- tai juhlarahat, joita työnantaja suorittaa työntekijöilleen sopimuksen tai tavan mukaan vakiintuneesti. Katso Lahja. |
||||||||||||||||
| © Eläketurvakeskus Käyttöehdot | |||||||||||||||||
Vakuuttaminen
TyEL-eläketurvan järjestäminen
