|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
   |
 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
Vakuutuskaudet Julkaisuaika: 06.03.2012 Voimassaoloaika: 06.03.2012 - toistaiseksi
Ohjeen kohtaa Suomen vakuutuskausitodistus on muutettu johtuen uuden vakuutuskausisovelluksen käyttöön ottamisesta 5.3.2012. Merkittävin muutos uudessa sovelluksessa on vakuutuskausien muodostuminen uudessa sovelluksessa 1.1.2005 lukien ansioperusteisesti vakuutusvuosina. Ohjeessa on myös tarkennettu vakuutuskausien pyöristämistä koskevia ohjeita. Tässä soveltamisohjeessa on kerrottu EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaisesta vakuutuskausien määrittelystä 1.5.2010 lukien. EU-säännökset ovat muuttuneet uusien EU:n sosiaaliturva-asetusten
Uusien asetusten säännöksiä sovelletaan eläkkeisiin, joita koskeva päätös annetaan tai eläke alkaa 1.5.2010 tai sen jälkeen, vaikka eläketapahtuma olisi sattunut tai eläkettä koskeva hakemus olisi tullut vireille ennen 1.5.2010. Uudet asetukset eivät ole tuoneet periaatteellisia muutoksia vakuutuskausien osalta verrattuna asetuksiin 1408/71 ja 574/72. Vakuutuskausia koskevat EU-säännöksetVakuutuskausien määrittelyä koskeva oikeusperusta tulee EY:n perustamissopimuksesta. Lissabonin sopimuksen artiklan 48 (aikaisemmin perustamissopimuksen artikla 42) mukaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi on oltava sosiaaliturvan alalla järjestelmä, jonka mukaan eri jäsenvaltioiden vakuutuskaudet lasketaan yhteen määritettäessä oikeutta etuuteen ja etuuden säilyttämiseksi sekä sen määrän laskemiseksi. EU-säännökset vaikuttavat Suomen työeläkkeen laskemiseen. Jos hakija on työskennellyt ainakin kahdessa EU-maassa, eläke lasketaan kahdella tavalla: ns. itsenäisenä etuutena (eli puhtaan kansallisena tai asetuksen mukaisena kansallisena eläkkeenä) ja pro rata -etuutena. Näistä suurempi myönnetään. Tästä on kerrottu tarkemmin ohjeessa EU-eläkkeen määräytyminen . Teoreettisen eläkkeen ja sen perusteella laskettavan pro rata –etuuden laskemiseksi tarvitaan Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskausia. Vakuutuskausia voidaan tarvita myös eläkeoikeuden syntymiseksi tarvittavien vakuutuskausien täyttämiseksi. Monissa EU-maissa eläkeoikeuden syntymiseksi edellytetään hyvinkin pitkää työskentelyä. Jos täyden vanhuuseläkkeen saamiseksi jossakin muussa EU-maassa edellytetään esimerkiksi 15 vuoden työskentelyä, otetaan eläkeoikeuden syntymiseksi huomioon vakuutuskaudet muista EU-maista. Vakuutuskausia koskeva määritelmä EU-asetuksissaVakuutuskausi on määritelty perusasetuksessa (artikla 1.t). Sen mukaan vakuutuskaudella tarkoitetaan
jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai katsotaan täyttyneiksi sekä
Työskentelykausilla ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausilla tarkoitetaan perusasetuksen määritelmän (artikla 1.u) mukaan kausia, jotka on sellaisiksi määritelty tai tunnustettu siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet, ja kaikkia sellaisena käsiteltäviä kausia, jos niiden katsotaan kyseisen lainsäädännön mukaan vastaavan työskentelykausia tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia. Asumiskausi on perusasetuksen määritelmän mukaan kausi, joka on määritelty tai tunnustettu sellaiseksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan se on täyttynyt tai katsotaan täyttyneeksi. Perusasetuksessa on yleinen, kaikkia kausia koskeva yhteinen säännös (artikla 6). Sen mukaan kausia (vakuutuskausia, työskentelykausia, itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia, asumiskausia) otetaan huomioon tarpeellisessa määrin ikään kuin ne olisivat oman lainsäädännön mukaisia kausia
Täytäntöönpanoasetuksen eläkkeiden laskemista koskevan säännöksen (artikla 43) mukaan teoreettisen eläkkeen ja pro rata – etuuden (etuuden teoreettinen ja tosiasiallinen määrä) laskemisessa tulee soveltaa täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä kausien yhteenlaskemisesta. Vakuutuskaudet ovat lähtökohtaisesti
Eläkkeen laskennassa huomioon otettavilla kausilla tarkoitetaan eläkettä kartuttavia kausia. Kukin EU-maa ilmoittaa eläkkeen laskennassa huomioon otettavat sellaiset vakuutuskaudet, jotka siinä maassa kartuttavat eläkettä. Vakuutuskausilla eläkeoikeutta varten tarkoitetaan puolestaan kausia, joita voidaan tarvita eläkeoikeuden syntymiseksi, mutta niitä ei oteta huomioon eläkkeen laskennassa. Vakuutuskaudet voivat sisältää pelkästään työskentelyaikaa tai myös siihen rinnastettavia kausia kuten työttömyysaikoja, opiskeluaikoja tai lastenhoitoaikoja riippuen siitä, mitä aikoja ao. maassa katsotaan vakuutusajaksi. Vakuutuskaudet voivat sisältää myös asumisaikaa. Vakuutuskaudet voivat olla myös vapaaehtoiseen vakuuttamiseen perustuvia. Suomen työeläkejärjestelmässä toisen EU-maan vakuutuskausia tarvitaan lähinnä teoreettisen eläkkeen laskemiseksi. Joissakin tilanteissa toisen EU-maan vakuutuskausia voidaan tarvita myös eläkeoikeuden syntymiseksi. Niitä tarvitaan mm. asetuksen mukaisen kansallisen eläkkeen tulevan ajan osituksessa. Perusasetuksessa on kausien yhteen laskemiseksi erityissäännökset työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkkeiden osalta (artiklat 45 ja 51). Kyseisissä säännöksissä on säädetty mm. vakuutuskausien yhteenlaskemisesta työtekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmien mukaisista eläkkeistä tai eläkkeistä, jotka myönnetään tietyn palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen perusteella. Täytäntöönpanoasetuksen säännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta ja muuntamisestaTäytäntöönpanoasetuksen artikloissa 12 ja 13 on vakuutuskausien yhteenlaskemista ja kausien muuntamista koskevat säännökset. Kausien yhteenlaskemiseksi toimivaltaisen laitoksen tulee ottaa yhteyttä niiden jäsenvaltioiden laitoksiin, joiden lainsäädäntöä henkilöön on sovellettu, jotta määritetään kaikki kyseisten valtioiden lainsäädäntöjen mukaisesti täyttyneet kaudet. Kunkin jäsenvaltion vakuutuskaudet tulee lisätä toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti täyttyneisiin kausiin perusasetuksen 6 artiklan soveltamiseksi edellyttäen, että kaudet eivät ole päällekkäisiä. Päällekkäiset vakuutusajatUudet asetukset lähtevät siitä, että asetuksen piiriin kuuluva henkilö kuuluu tiettynä aikana vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen (perusasetuksen artikla 11.1). Sovellettavan lainsäädännön osalta poikkeuksen tästä yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteesta on perusasetuksen artiklan 14.3 säännös, jonka mukaan työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläke-etuuksien ollessa kyseessä, henkilö voi liittyä jäsenvaltion vapaaehtoiseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutusjärjestelmään myös silloin, kun hän on pakollisesti vakuutettu toisessa jäsenvaltiossa, jos hän on tässä kyseisessä valtiossa ollut aikaisemmin vakuutettu työntekijänä tai ammatinharjoittajana ja jos tämän jäsenvaltio lainsäädännössä hyväksytään tällainen päällekkäisyys. Myös asetuksen 1408/71 säännökset lähtivät siitä, että henkilö vakuutetaan ainoastaan yhdessä EU-maassa (artikla 13). Tästä säännöstä oli ainoastaan yksi poikkeus. Asetuksen liitteessä VII oli lueteltu ne tilanteet, joissa poikettiin yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteesta. Suomella oli liitteessä määräys, jonka mukaan Suomessa asuvaan ja täällä yritystoimintaa harjoittava henkilöön sovellettiin Suomessa tehdyn yritystoiminnan osalta Suomen lainsäädäntöä, vaikka yrittäjä samanaikaisesti työskenteli työsuhteessa toisessa EU-maassa. Tällöin hänet vakuutettiin työsuhteen osalta kyseisessä toisessa EU-maassa. Vakuutuskaudet voivat olla myös päällekkäisiä silloin, kun ne kohdistuvat aikaan, jolloin EU:n sosiaaliturvasäännöksiä ei ole vielä sovellettu, eikä maiden välillä ole ollut sosiaaliturvasopimusta. Vakuutuskaudet voivat olla päällekkäisiä myös sen vuoksi, että eri maat ilmoittavat vakuutuskautensa eri yksiköissä. Esimerkiksi Ruotsi ilmoittaa koko vuoden eläkettä kartuttavaksi ajaksi, vaikka henkilö on työskennellyt vain osan vuotta siellä. Jos henkilö on saman vuoden aikana työskennellyt myös Suomessa, ovat Ruotsin ilmoittamat vakuutuskaudet päällekkäisiä Suomen kausien kanssa. Myös siirtyminen vuosiperusteiseen vakuutuskausitodistukseen Suomessa voi aiheuttaa enemmän tilanteita, joissa Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskaudet ovat päällekkäisiä. Joidenkin uusien EU-jäsenmaiden vakuutuskaudet voivat olla päällekkäisiä Suomen vakuutuskausien kanssa sen vuoksi, että aiemmin näiden maiden kansalaiset ovat saattaneet olla vakuutettuna ao. maassa, vaikka ovatkin työskennelleet ja olleet vakuutettuna myös jossakin toisessa maassa. Jos Suomen vakuutusajat ovat päällekkäisiä toisen EU-maan vakuutuskausien kanssa, otetaan rinnakkaiset vakuutusajat huomioon ainoastaan yhteen kertaan pro rata -eläkettä laskettaessa. Jos vakuutuskaudet ovat kokonaan päällekkäisiä, teoreettista eläkettä ei voida laskea. Kausien ensisijaisuusjärjestyksestä on säännökset täytäntöönpanoasetuksen 12 artiklassa. Suomessa päällekkäisten kausien karsimisessa noudatetaan 12 artiklan perusteella seuraavaa ensisijaisuusjärjestystä:
Näin ollen pakollinen vakuutuskausi on ensisijainen vapaaehtoiseen kauteen nähden. Työskentelykausi on puolestaan ensisijainen rinnasteiseen kauteen nähden. Tällainen rinnasteinen kausi voi olla esimerkiksi lastenhoitoaika tai työttömyyspäivärahakausi taikka eläkkeellä oloaika. Jos Suomen työskentelykausi on päällekkäinen toisen maan työskentelykauden kanssa, on Suomen kausi ensisijainen toisen maan kauteen nähden. Kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön mukaan vakuutuskautta vastaavaksi katsottava (rinnasteinen) kausi otetaan huomioon maassa, jossa henkilö on ollut sitä ennen pakollisesti vakuutettu. Jos henkilö ei ole ollut pakollisesti vakuutettu jäsenvaltiossa ennen kyseistä kautta, vakuutuskautta vastaavaksi katsottava (rinnasteinen) kausi otetaan huomioon maassa, jossa henkilö tuli pakollisesti vakuutetuksi ensimmäisen kerran kyseisen kauden jälkeen. Jos vakuutuskautta ei voida tarkalleen määrittää, oletetaan, että kausi ei ole päällekkäinen Suomen kausien kanssa. Tällaiset kaudet on laskettava mukaan, jos ne kohtuudella voidaan määrittää ja jos se on asianomaisen henkilön edun mukaista. Suomen vakuutuskausitodistusEläketurvakeskus valmistaa Suomen työskentelykausia koskevan vakuutuskausitodistuksen ja Kela asumiskausia koskevan vakuutuskausitodistuksen. Molemmat todistukset toimitetaan aina EU-eläkehakemuksen liitteenä ulkomaille. Tässä kohdassa kerrotaan Suomen työskentelykausia koskevan vakuutuskausitodistuksen muodostumisesta. Eläketurvakeskus muodostaa vakuutuskausitodistuksen ansaintarekisterin ja eläkepäätösrekisterin tietojen ja eläkelaitoksen antamien tietojen perusteella. Eläketurvakeskus vastaa siitä, että vakuutuskaudet muodostetaan oikein rekisteritietojen ja eläkevakuuttajan antamien tietojen perusteella. Eläketurvakeskus käynnistää lisäselvitykset, jos kausia ei ole voitu muodostaa ohjelmallisesti. Eläkevakuuttaja vastaa omien rekisteritietojensa sekä käyttöliittymällä annettujen päivämäärä- ja muiden tietojen oikeellisuudesta vakuutuskausissa. Uusi vakuutuskausisovellusEläkkeen laskennassa ei enää vuoden 2005 uudistuksen jälkeen ole pääsääntöisesti ollut merkitystä työsuhteen kestolla, vaan eläke lasketaan kunakin kalenterivuonna saatujen ansioiden perusteella. Työeläkejärjestelmän vakuutuskausiin ei kuitenkaan toteutettu ansioperusteista käsittelyä vielä tuolloin, vaan ansioperusteiseen vakuutuskausien muodostamiseen päätettiin siirtyä vasta vuonna 2012. Uusi vakuutuskausisovellus otetaan käyttöön 5.3.2012. EU-eläkehakemusliikenteessä käytettävät E-paperilomakkeet korvautuvat EU-tasoisen EESSI-arkkitehtuurin mukaisilla sähköisillä asiakirjoilla (structured electronic documents, SED) viimeistään Euroopan komission yhteydessä toimivan sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan vahvistaman siirtymäajan päättyessä 1.5.2014. Eläkkeitä koskevat tiedot tullaan vaihtamaan sähköisesti jäsenvaltioiden välillä P-sarjan SED:eillä. Vakuutuskausia koskeva sähköinen asiakirja eli SED on P5000. Sähköiseen tietojen vaihtoon liittyvästä siirtymäajasta on kerrottu tarkemmin ohjeessa EU-eläkkeen hakeminen ja käsittely . Vakuutuskaudet on aikaisemman vakuutuskausisovelluksen mukaisesti esitetty E205 lomakkeella. Koska tässä vaiheessa tiedetään, että EESSI:n siirtymäajan päättyessä siirrytään käyttämään P5000 sähköistä sanomaa, lähtökohdaksi uudessa vakuutuskausisovelluksessa on otettu vakuutuskausien ilmoittaminen P5000 SED:n paperitulosteella. Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuskausisovellus tuottaa paperisen lomakkeen, jossa vakuutuskaudet on muodostettu P5000 SED:n tietojen mukaisesti. Suomen työeläkesektorilla käytetään ennen EESSI:n siirtymäajan päättymistä tätä paperimuotoista P5000-lomaketta. Uuden vakuutuskausisovelluksen käyttäjäohjeet löytyvät Eläketurvakeskuksen ohjepalvelusta. Ennen sähköiseen tietojen vaihtoon liittyvän siirtymäajan päättymistä on mahdollista käyttää edelleen E-lomakkeita. Kela ilmoittaa edelleen Suomen asumiskaudet käyttäen E205-lomaketta siirtymäajan päättymiseen asti. Lähtökohtana vakuutuskausien ilmoittamiselle on se, että vakuutuskaudet ilmoitetaan sen mukaisina kuin ne on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa ne ovat täyttyneet (asetus 883/2004 artikla 1.t). Tämän vuoksi uudessa vakuutuskausisovelluksessa vakuutuskausien muodostaminen on jaoteltu kansallisen työeläkelainsäädännön muutosten perusteella seuraaviin ajanjaksoihin:
Vakuutuskaudet 1.1.2005 lukienKoska eläkkeen laskenta on perustunut vuoden 2005 alusta lukien vuosiansioihin, myös vakuutuskausia koskeva muutos toteutetaan takautuvasti samasta ajankohdasta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vuosiansioiden perusteella. Tällöin kaikista työeläkelakien piiriin kuulumisen rajamäärän täyttävistä ansioista muodostuu vakuutusvuosi. Vastaavasti vakuutusvuosi muodostuu myös eläkettä kartuttavista etuusansioista, jos henkilölle ei kyseisenä vuonna työskentelyn perusteella muodostu vakuutusvuotta. Määriteltäessä vakuutuskausien muodostamisperiaatteita uuden vakuutuskausisovelluksen avulla, on päädytty siihen, että vuosiansioperusteiseen määrittelyyn siirrytään 1.1.2005 lukien takautuvasti, koska kyseistä ajankohdasta lukien eläkkeen karttumista koskevat säännökset muuttuivat. Lähtökohtana on vakuutuskauden muodostuminen kalenterivuosittaisen ansion perusteella. Kaikki työeläkelakien soveltamisalan piiriin kuuluvat, työeläkettä kartuttavat ansiot muodostavat vakuutusvuoden. Vakuutusvuosi muodostuu myös työeläkettä kartuttavien palkattomien jaksojen perusteella. Työeläkejärjestelmässä kaikki vakuutuskaudet ilmoitetaan sekä eläkkeeseen oikeuttavina että laskennassa huomioitavina jaksoina. Vakuutuskauden muodostuminen työansioista Vuodesta 2005 alkaen työeläkettä karttuu kaikesta vakuutetusta työstä 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Myös vakuuttamisvelvollisuus noudattaa näitä rajoja. Näin ollen vakuutuskausia muodostettaessa 1.1.2005 alkaen työskentely otetaan huomioon pääsääntöisesti 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Työeläkelakien mukaan vakuutetut ansiot, niiden määrästä riippumatta, otetaan huomioon vakuutuskausissa ja ne muodostavat vakuutusvuoden. Tämä koskee kaikkia työeläkelakeja lukuun ottamatta LEL- ja TaEL-työskentelyä vuosina 2005 -2006. Jos ansiot jäivät alle näiden lakien mukaisen eläkkeeseen oikeuttavan ansiorajan, niitä ei oteta huomioon vakuutuskausissa. Jos henkilölle myönnetään tulevan ajan sisältävä työkyvyttömyys-, työttömyys- tai perhe-eläke, jonka eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen, eläkkeessä otetaan huomioon työpansioita ja etuusansioita eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun. Vakuutuskausitodistuksella otetaan huomioon aika eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun. Vanhuuseläkettä laskettaessa sekä työansiot että etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun. Koska vakuutuskausi muodostuu vuosiperusteisesti, myös vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuodesta muodostuu vakuutusvuosi, jos henkilö on työskennellyt sinä vuonna, jolloin hän siirtyy vanhuuseläkkeelle. Työskentely eläkkeen rinnalla tai eläkkeiden välillä Työskentely työkyvyttömyyseläkkeiden välillä tai rinnalla 1.1.2005 lukien otetaan huomioon vakuutuskausissa, jos se on eläkettä kartuttavaa aikaa. Tällöin työskentelyjaksosta muodostuu vakuutusvuosi. Eläkkeen karttumisesta näissä tilantiessa on kerrottu tarkemmin ohjeissa Eläkkeen karttuminen eläkkeen rinnalla tehdystä työstä sekä Eläkkeen karttuminen eläkkeen katkojen aikana saaduista ansioista. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, työskentelyä eläkkeen rinnalla tai eläkkeiden välillä ei oteta huomioon vakuutuskausitodistuksella. Vakuutuskaudet päättyvät viimeistään aikaisempaa eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun. Eläkesuhdeaika vakuutuskausissa Eläkesuhteesta karttuu eläkettä silloin, kun henkilö on ollut sellaisella työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, jota laskettaessa on otettu huomioon tuleva aika tai lepäävä tuleva aika. Lisäksi edellytetään, että eläke päättyy ja tämän jälkeen myönnetään eläke uusin perustein. Vakuutuskausitodistuksella eläkesuhdeaika otetaan huomioon näiden edellytysten täyttyessä. Palkattomat ajat vakuutuskausissa Eläkettä karttuu 1.1.2005 lukien myös sellaisilta palkattomilta ajoilta, joilta maksetaan työansioon perustuvaa etuutta. Eläkettä kartuttavia etuuksia ovat mm. sairauspäiväraha, äitiys- isyys- ja vanhempainpäiväraha ja ansioperusteinen työttömyyspäiväraha. Asetuksen 883/2004 artiklassa 11.2 on todettu, että raha-etuutta palkkatyön tai ammatinharjoittamisen perusteella saavan henkilön katsotaan harjoittavan tätä työtä tai ammattia. Säännöstä ei sovelleta kuitenkaan eläkkeisiin. Asetuksen säännöksen perusteella edellä mainittuja palkattomia aikoja käsitellään vakuutuskausissa työskentelykausina. Eläkettä karttuu myös alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta (Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta VEKL). Etuuden saamisen edellytys on, että henkilöllä on eri eläkelakien piiriin kuuluvia työansioita yhteensä vähintään 12 566,70 euroa eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä (vuoden 2004 tasossa). Vakuutuskausitodistuksella VEKL:n mukaan eläkettä kartuttavat jaksot näkyvät vakuutuskaudeksi rinnastettavina kausina. Palkattomat jaksot näkyvät vakuutuskausitodistuksella vakuutusvuosina. Vakuutuskausien keskinäinen ensisijaisuusjärjestys Ottaen huomioon edellä mainittu täytäntöönpanoasetuksen artiklassa 12 säädetty kausien keskinäinen ensisijaisuusjärjestys, Suomen vakuutuskaudet ilmoitetaan tiettyä ensisijaisuusjärjestystä noudattaen. Vakuutuskaudet muodostetaan vakuutusvuodeksi päällekkäisiä jaksoja karsimalla. Ensisijaisuusjärjestys on seuraava:
MEL -ja YEL- työskentely on priorisoitu kausia koskevassa ensisijaisuusjärjestyksessä siksi, että asetuksen 883/2004 artiklan 51 perusteella näillä kausilla voi olla erityistä merkitystä kausien yhteenlaskemisessa ratkaistaessa toisessa jäsenvaltiossa edellytyksiä tiettyjen etuuksien myöntämiseksi. Monissa jäsenvaltioissa mm. merimiehillä tai yrittäjillä on erityisiä järjestelmiä, joissa eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on ko. työssä tai ammatinharjoittamisessa täyttyneet kaudet. Artiklan 51 mukaan, jos jäsenvaltion lainsäädännössä tiettyjen etuuksien myöntämiseksi edellytetään, että vakuutuskaudet täyttyvät yksinomaan tietyssä palkkatyössä tai itsenäisessä ammatinharjoittamisessa tai tehtävässä, joka kuuluu palkattujen työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmään, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen perusteella täyttyneet kaudet vain, jos ne ovat täyttyneet vastaavassa järjestelmässä, samassa tehtävässä tai soveltuvassa tapauksessa samassa palkkatyössä tai samassa itsenäisessä ammatinharjoittamisessa. Työskentelykautena vakuutuskausitodistuksella ilmoitetaan varsinainen työskentelyaika sekä palkaton aika, josta karttuu työeläkelakien mukaan eläkettä sekä työeläkelisäpäivät. Rinnasteisena kautena vakuutuskausitodistuksella ilmoitetaan eläkesuhdeaika sekä VEKL:n mukaan eläkettä kartuttava lastenhoitoaika ja eläkettä kartuttava opiskeluaika. Vapaaehtoisena kautena ilmoitetaan TyEL:n 150 §n ja YEL:n 112 §:n mukaan vapaaehtoisesti vakuutettu työskentely ja yrittäjätoiminta. Vakuutuskaudet ennen 1.1.2005Vakuutuskaudet muodostetaan työskentelyaikoihin perustuen 31.12.2004 saakka. Työsuhteiden osalta noudatetaan lakikohtaisia vakuuttamisvelvollisuutta ja eläkkeen karttumista koskevia ikärajoja. Maksukausista muodostetaan kalenteriaikaa ja päällekkäisyyksien karsiminen ja työsuhteiden ketjuttaminen tehdään niillä säännöillä, jotka ovat olleet käytössä aikaisemmassa vakuutuskausisovelluksessa. Työskentely- ja yrittäjyysjaksoilla sekä rinnastettavilla jaksoilla täytetään 360 päivän kalenterivuotta. Uuden vakuutuskausisovelluksen mukaisissa vakuutuskausitodistuksissa ilmoitetaan vain jaksoja, jotka otetaan huomioon sekä eläkeoikeutta että laskentaa varten. Myös kausien ensisijaisuusjärjestys määräytyy samoin kuin kausissa 1.1.2005 lukien. Oheisesta taulukosta löytyvät vakuuttamisvelvollisuuden ja karttumisen alaikärajat ennen vuotta 2005. Vakuuttamisvelvollisuus ja eläkkeen karttuminen ennen 1.1.2005 Toisen EU-maan vakuutuskausien huomioon ottaminenEU-maat ilmoittavat eläkeoikeutta varten ja laskentaa varten sellaisten lakisääteisten järjestelmien mukaisia kausia, jotka kuuluvat perusasetuksen soveltamisalaan. Toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siten kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Näin ollen jos toinen EU-maa ilmoittaa kuukauden eläkettä kartuttavaksi ajaksi, otetaan laskennassa huomioon kuukausi, vaikka todellisuudessa aika olisi esimerkiksi kaksi viikkoa. Toisen EU-maan ilmoittamien vakuutusaikojen laatuun ei myöskään kiinnitetä huomiota. Em. tilanteissa toisen EU-maan mahdolliset rinnastettavat kaudet (mm. työttömyys- tai lastenhoitoaika) otetaan huomioon samoin kuin työskentely. Samoin jos toinen EU-maa on ilmoittanut esimerkiksi varusmiespalvelusaikaa tai virkamiesten erityisjärjestelmän mukaista aikaa eläkettä kartuttaviksi kausiksi, otetaan ne Suomessa huomion teoreettisen eläkkeen laskennassa. Nämä kaudet otetaan huomioon riippumatta siitä, oikeuttaisiko kyseinen kausi Suomessa eläkkeeseen. Hallintotoimikunta on antanut 16.12.2010 päätöksen H6, joka koskee asetuksen 883/2004 artiklan 6 mukaisien kausien yhteenlaskemista koskevien tiettyjen periaatteiden soveltamista sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen. Päätöksen mukaan kaikki vakuutuskaudet (sekä maksukaudet että kaudet, joiden katsotaan vastaavan vakuutuskausia) täyttävät vakuutuskauden määritelmän. Kausien yhteenlaskemisperiaatteen mukaan toisen jäsenvaltion ilmoittamat kaudet on laskettava yhteen kyseenalaistamatta niiden laatua. Jäsenvaltiolla on kuitenkin toimivalta yhteenlaskemisperiaatetta sovellettuaan määrittää muut ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä. Toisen EU-maan asumiskausia ei kuitenkaan oteta huomioon, vaikka ne olisi ilmoitettu laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi. Kun lasketaan korotettua karttumaa toisen EU-maan työskentelyn perusteella, noudatetaan EU-eläkkeen määräytymistä koskevan ohjeen kohdan korotettua karttumaa koskevaa ohjeistusta. Kun toisen maan vakuutuskausia otetaan Suomessa huomioon, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja. Ulkomaisten vakuutuskausien kestolta vaaditaan samaa odotusaikaa kuin mitä vaaditaan eläkkeeseen oikeuttavan työsuhteen tai yrittäjätoiminnan kestolta Suomessa. Teoreettisen eläkkeen laskennassa ei oteta huomioon toisen maan kausia, jotka ovat kestäneet alle kansallisessa laissa säädetyn odotusajan. Suomen työeläkelakien mukaisia ansiorajoja ei mitenkään seurata. TEL:n mukaan vähimmäiskesto ennen 1.1.1965 oli kuusi kuukautta, ennen 1.7.1971 neljä kuukautta ja sen jälkeen yksi kuukausi. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen TyEL:n mukaan laissa ei ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä. TaEL:n mukaan 1.1.1998 lukien alle kuukaudenkin työskentely on ollut työeläkelakien piirissä. Näin ollen toisen maan kausien kestolla ei ole merkitystä 1.1.1998 lukien. KVTEL:n mukaan vähimmäiskesto ennen 1.7.1971 oli neljä kuukautta, jonka jälkeen yksi kuukausi. 1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely on ollut työeläkelakien piirissä. Näin ollen toisen maan kausien kestolla ei ole merkitystä 1.1.1998 lukien. VEL:n mukaan vähimmäiskesto ennen 1.1.1967 oli neljä kuukautta, jonka jälkeen yksi kuukausi. Jos henkilöllä on ollut sekä ennen että jälkeen 1.1.1967 VEL-työskentelyä vähintään kuukausi, luetaan myös ennen 1.1.1967 vähintään kuukauden työskentelyjaksot VEL-eläkeajaksi. 1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely on ollut työeläkelakien piirissä (LYVEL). Näin ollen toisen maan kausien kestolla ei ole merkitystä 1.1.1998 lukien. Ennen 8.7.1961 päättyneitä toisen EU-maan ilmoittamia vakuutuskausia ei oteta huomioon. Aika ennen 1.7.1962 otetaan huomioon puolikkaana, jos työsuhde on ollut voimassa 8.7.1961 tai sen jälkeen. Toisen EU-maan yrittäjäjaksot otetaan huomioon 1.1.1970 alkaen. Edellytyksenä on YEL:n mukaan, että yrittäjätoiminta on jatkunut vähintään neljä kuukautta yhtäjaksoisesti. Jos toisen EU-maan ilmoittamasta vakuutuskaudesta ei ilmene, onko jakso ennen 1.1.1970 yrittäjätoimintaa, käsitellään sitä työsuhteena. Toisen EU-maan kaudet otetaan Suomessa huomioon Suomen karttumien ja ikärajojen puitteissa. 31.12.2004 saakka toisen EU-maan työsuhdekausia, jotka ovat täyttyneet ennen henkilön 23 vuoden iän täyttämistä tai 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, ei pääsääntöisesti oteta huomioon. 1.1.2005 alkaen työskentely otetaan huomioon vakuutuskausissa pääsääntöisesti 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Kun lasketaan EU-säännösten mukaista työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä 2005 säännöksin (eläketapahtuma 1.1.2006 tai sen jälkeen), toisen EU-maan kaudet otetaan huomioon enintään eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun. Jos eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, toisen EU-maan kaudet otetaan huomioon enintään Suomen eläketapahtumakuukauden loppuun. Jos kysymyksessä on vanhuuseläke, toisen EU-maan kaudet otetaan huomioon enintään Suomen eläketapahtumakuukauden loppuun. Vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on, kun vanhuuseläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät eli eläkeikä on saavutettu, työskentely on päättynyt ja eläkettä on haettu. Vakuutuskausien muuntamista koskevat säännöt ovat täytäntöönpanoasetuksen artiklassa 13. Vakuutuskausien muuntamisen perustana käytetään kautta, jonka ilmoittaa sen jäsenvaltion laitos, jonka lainsäädännön mukaisesti kausi on täyttynyt. Jos kyseessä on järjestelmä, jossa kaudet ilmaistaan päivinä, muuntamiseen päivistä muiksi yksiköiksi ja päinvastoin, käytetään seuraavaa taulukkoa:
Laitoksen joka ilmoittaa päivinä ilmaistuja kausia, on samalla mainittava, käyttäkö sen hallinnoima järjestelmä perustana, viittä, kuutta vai seitsemää päivää. Jos kaudet ilmoitetaan muina yksikköinä kuin päivinä ,
Muunnettaessa viikkoja kuukausiksi ja päinvastoin viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi käyttäen taulukossa esitettyjen kuuteen päivään perustuville järjestelmille tarkoitettujen muuntamissääntöjen mukaisesti. Jos kaudet ilmaistaan osina, nämä luvut on muunnettava seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön (esimerkiksi viikot päiviksi) käyttäen yllä kuvattuja sääntöjä. Vuosien osat muunnetaan kuukausiksi, ellei kyseinen järjestelmä perustu neljännesvuosiin. Jos tämän muuntamisen jälkeen jää edelleen tulokseksi jonkin yksikön osa, tulokseksi katsotaan seuraava suurempi kokonaisyksikkö. Esimerkki. Jäsenvaltio ilmoittaa vakuutusajaksi 35,25 viikkoa. Koska ajanjakso on ilmoitettu osina, muuntaminen kuukausiksi edellyttää ensin viikkojen muuntamista seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön eli päiviksi. Muunnettaessa viikkoja kuukausiksi, käytetään kuuteen päivään perustuvaa muuntamissääntöä. Näin ollen 35,25 viikkoa kerrotaan luvulla 6 (35,25 x 6= 211,5 päivää). Päivien lukumäärä 211,5 jaetaan luvulla 26, jotta päivät muuntuvat kuukausiksi (211,5:26 = 8,135 kk). Koska lopputuloksena on edelleen osina ilmaistu luku, pyöristetään lopputulos seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön, joka on 9 kuukautta. Edellä kuvattujen muuntosääntöjen soveltaminen ei saa johtaa siihen, että yhden kalenterivuoden aikana täyttyneiden kausien kokonaismääräksi tulee määrä, joka on suurempi kuin taulukon viimeisessä sarakkeessa ilmoitettujen päivien lukumäärä, 52 viikkoa, 12 kuukautta tai neljä neljännesvuotta. Toisaalta muuntamisen lopputulos ei saa johtaa siihen, että muunnettavien kausien enimmäismäärä yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaan muodostuisi toisessa jäsenvaltiossa lyhyemmäksi kaudeksi kuin toisen jäsenvaltion kausien vuosittainen enimmäismäärä. Näin ollen yksi kokonainen vakuutusvuosi yhdessä jäsenvaltiossa tulee vastata aina vuotuista kausien enimmäismäärää muiden jäsenvaltioiden järjestelmissä. Muuntaminen suoritetaan joko yhtenä toimenpiteenä, joka kattaa kaikki ilmoitetut kaudet, taikka kultakin vuodelta, jos kaudet ilmoitetaan vuosikohtaisesti. Toisen EU-maan vakuutuskaudet, jotka on ilmaistu eri kokonaisyksikköinä kuin Suomen vakuutuskaudet, muunnetaan kuukausiksi käyttäen edellä kuvattuja täytäntöönpanoasetuksen artiklan 13 mukaisia muuntosääntöjä. Ennen muuntoa otetaan huomioon eri lakien voimaantuloajankohdat, Suomen vähimmäiskestoajat, ikärajat ja poistetaan päällekkäisyydet. Jos toinen maa ilmoittaa päiviä, ja niitä kuukausiksi muunnettaessa jää irtopäiviä, kerätään näistä eri jaksojen irtopäivistä täysiä kuukausia. Jos tämän jälkeen jää ylimääräisiä päiviä, tulee nämä pyöristää seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön eli seuraavaan suurempaan kuukauteen. Vastaavasti Suomen vakuutuskaudet tilanteessa, jossa Suomen kausien yhteismääräksi tulee kuukausia ja yksittäisiä päiviä, pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön eli kuukauteen. Eri maiden kohdalla on kerrottu tarkemmin, miten eri kokonaisyksikköinä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan kuukausiksi. Vakuutuskaudet vahvistetaan käyttäen EU:n siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunnan hyväksymiä lomakkeita (E 205 tai P 5000). Muiden EU-maiden vakuutuskaudetTiedot muiden EU-maiden vakuutuskausista perustuvat niihin tietoihin, jotka on kerätty asetusten 1408/71 ja 574/72 soveltamisen aikana. Tähän osioon ei ole tullut merkittäviä muutoksia verrattuna aikaisempaan ohjeistukseen. Iso-Britannian ilmoittamia vakuutuskausia on täydennetty ja Iso-Britannian viikkoina ilmoitettujen vakuutuskausien muuntamissääntö on päivitetty vastaamaan uusien asetusten mukaista menettelyä. Myös Italian ja Irlannin viikkoina ilmoitettujen vakuutuskausien muuntamissääntö on päivitetty vastaamaan uusien asetusten mukaista menettelyä. Oletettavaa on, että useat EU-maat tulevat ilmoittamaan vakuutuskaudet käyttämällä E 205 lomaketta uusiin asetuksien sähköistä tietojen vaihtoa koskevana siirtymäaikana 1.5.2010 – 30.4.2012. Lisäksi ETA-maiden (Norja, Islanti, Liechtenstein) ja Sveitsin osalta sovelletaan edelleen asetuksia 1408/71 ja 574/72 myös 1.5.2010 jälkeen siihen asti kuin ETA-maat ja Sveitsi liittyvät soveltamaan uusia asetuksia. Myös kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan toistaiseksi asetuksia 1408/71 ja 574/72 asetuksen 859/2003 perusteella. Tästä tarkemmin soveltamisohjeessa: Yleistä EU:n sosiaaliturva-asetuksista. PohjoismaatRuotsi Ruotsi ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 SE
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat kaudet ilmoitetaan yleensä 1. ja 2. sarakkeissa. 1. sarake: Försäkringsperioder som ger rätt till inkomstgrundad pension/sjukersättning, ”Tuloihin perustuvaan eläkkeeseen/sairauskorvaukseen oikeuttavat vakuutuskaudet” Tässä sarakkeessa ilmoitetaan myös
2. sarake: Perioder som behandlas som försäkringsperioder, ”Vakuutuskausina pidettävät kaudet” Tässä sarakkeessa ilmoitetaan rinnastettavat kaudet, joita ovat mm.
Huom! 1. sarakkeen kaudet ovat ensisijaisia. 2. sarakkeessa ilmoitetaan vain ne rinnastettavat vuodet, jotka eivät mene päällekkäin 1. sarakkeen vuosien kanssa Joissakin tapauksissa 1. ja 2. sarakkeissa voidaan ilmoittaa vuodet ”År med omdebitering”, jotka ovat yrittäjätoimintavuosia. Takuueläkkeen laskemisessa huomioon otettavat kaudet ilmoitetaan 3. sarakkeessa. 3. sarake: Bosättningsperioder som ger rätt till garantiersättning/garantipension, ”Asumiskaudet, jotka oikeuttavat takuukorvaukseen/takuueläkkeeseen” Tässä sarakkeessa Ruotsi ilmoittaa ne tarkat ajat, jolloin henkilö on ollut vakuutettuna Ruotsin asumisperusteisessä eläketurvassa. Kaudet kertovat yleensä todellisen asumisajan. Jos kyseessä on esimerkiksi Suomessa asuva merimies, joka työskentelee Ruotsin lipun alla kulkevassa laivassa, 3. sarakkeen kaudet kertovat todellisen työskentelyajan. Sama pätee Suomessa asuvaan rajatyöntekijään, joka työskentelee Ruotsissa. Kohdassa 8.4 Ruotsi täsmentää tarvittaessa, kuinka kaudet otetaan Ruotsissa huomioon. Esimerkkejä
Laskettaessa Suomen työeläkettä kaikki kaudet otetaan huomioon riippumatta siitä kuinka ne Ruotsin lainsäädännön mukaan oikeuttavat esim. ainoastaan vanhuuseläkkeeseen.
Ruotsi ilmoittaa työeläkevakuutuskaudet sen vuoden loppuun, johon saakka verotus on vahvistettu. Jos muun selvittelyn perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä pidempään, Ruotsin vakuutuskaudet otetaan huomioon työskentelyn päättymisvuoden loppuun saakka tai Ruotsin eläkkeen alkamiseen saakka. Ruotsin kaudet otetaan kuitenkin huomioon enintään Suomen eläketapahtumaan saakka tai tilanteen mukaan eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun saakka (jos eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen).
Norja Norja ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 NO 1. sarake: Botid og likestilte perioder tilbakelagt etter norsk trygdelovgivning, ”Norjan sosiaaliturvalainsäädännön mukainen asumisaika tai rinnastettavat kaudet ) Tässä sarakkeessa ilmoitetaan todelliset vakuutuskaudet eli todellinen jäsenyysaika Norjan sosiaaliturvassa, folketrygdenissä. Sarakkeessa ilmoitetut ajat ovat yleensä asumisaikoja, mutta jos henkilö on ollut folketrygdenin jäsen esimerkiksi pelkän työskentelyn perusteella asuessaan toisessa maassa, sarakkeessa näkyvät todelliset työskentelyajat.
2. sarake: År med opptjente pensjonspoäng, ”Eläkepistevuodet”
2. sarakkeen kaudet otetaan huomioon työeläkkeen laskennassa. Jos henkilön todellinen työskentely tai asuminen Norjassa folketrygdenissä vakuutettuna on kestänyt yhteensä alle vuoden, hän ei voi saada eläkettä Norjasta, vaikkakin hänelle on saatettu vahvistaa eläkepisteitä yhdelle tai useammalle vuodelle. Näissä tapauksissa Norja saattaa jättää ”År med opptjente pensjonspoäng”-sarakkeen tyhjäksi. 3. sarake: Sum av hver trygdetidsperiode, ”jokaisen vakuutusjakson summa (vuosina, kuukausina ja päivinä)”. Tässä eläkepistevuodet huomioidaan kokonaisina vuosina, jos todellista jäsenyysaikaa folketrygdenissä on vähintään 12 kuukautta. Kohta 8.2 Samlet tid etter norsk lovgivning,”Norjan lainssäädännön mukainen kokonaisvakuutusaika” Kohdassa 8.2 Norja ilmoittaa kokonaisvakuutusajan. Jos henkilön todellinen jäsenyysaika Norjan folketrygdenissä on kestänyt vähintään vuoden, eläkepistevuodet huomioidaan tässä kokonaisina. Jos henkilön jäsenyysaika on alle 12 kuukautta, tässä näkyy todellinen vakuutusaika, joka siis voi olla asumista, työskentelyä tai kumpaakin. Tämä on se aika, joka näissä tapauksissa otetaan huomioon Suomen teoreettisen eläkkeen EU-laskennassa, jollei eläkepäätöksessä ole erityisesti mainittu työskentelyaika Norjassa. Ko. kauden voi jättää ottamatta huomioon, jos näyttää muun aineiston perusteella siltä, että ko. henkilö ei ole työskennellyt Norjassa, vaan ainoastaan asunut. Norja ilmoittaa työeläkevakuutuskaudet kuten Ruotsikin sen vuoden loppuun, johon saakka verotus on vahvistettu. Jos muun selvittelyn perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä pidempään, Norjan vakuutuskaudet otetaan huomioon työskentelyn päättymisvuoden loppuun saakka tai Norjan eläkkeen alkamiseen saakka. Norjan kaudet otetaan kuitenkin huomioon enintään Suomen eläketapahtumaan saakka tai tilanteen mukaan eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun saakka (jos eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen). Koska Norja vahvistaa vakuutuskausitodistuksella täysiä vuosia, ne muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Tanska Tanska ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 DK. Lomakkeella Tanska vahvistaa vain sosiaalilainsäädäntönsä mukaisia asumiskausia "Bopaelsperioder eller dermed ligestillede perioder efter den sociale pensionslovgivning". Työskentelykaudet selvitetään ATP-husetin antamien tietojen perusteella. Laskennassa otetaan huomioon ATP-husetin maksutietojen perusteella saadut kaudet. ATP-huset vahvistaa henkilön ATP –maksut 1.4.1964 lukien. Suurin osa Tanskassa työskennelleistä (ml. yrittäjät) on maksanut A-osaan kuuluvia yleisiä ATP-maksuja. B- ja C- ja D -osassa puolestaan ilmoitetaan ATP-maksut, jos henkilö on ollut vakuutettuna tietyllä julkisella alalla. Jakamalla yksittäisenä vuonna maksettu ATP –maksu ko. vuodelle vahvistetulla ATP:n kuukausimaksulla "gaeldende bidragssats" voidaan arvioida aika, jota maksu vastaa. Maksuosa saadaan ATP-husetin ilmoitukselta. A, B ja C- ja D-osille on vahvistettu eri kuukausimaksut. Yleiset maksut Kaudet ja A-osan maksu/(A-sats) Bidrag pr. måned, kr. 01.04.1964 – 30.09.1972 21,60 01.10.1972 – 31.12.1981 36,00 01.01.1982 – 31.12.1987 97,20 01.01.1988 – 31.12.1989145,80 01.01.1990 – 31.12.1995194,40 01.01.1996 – 31.12.2005223,65 01.01.2006 -243,90 Jos henkilöllä on ollut esim. vuonna 1987 maksuja 1069,20 kr, se jaetaan 97,20 kr:lla ja näin saadaan 11 kuukautta vakuutusaikaa. Joissakin ATP-tulosteissa kuukaudet on laskettu valmiiksi. Jos näin laskemalla saadaan yli 12 kuukautta, otetaan kuitenkin Tanskan kausina huomioon ainoastaan 12 kuukautta. Julkisten alojen maksut B-osan maksu/(B-sats) Bidrag pr. måned 01.01.1964 – 31.12.1987 käytetään muunnettaessa A-osan vahvistettuja maksuja. 01.01.1988 lukien maksu on 97,20 kr. C-osan maksu/(C-sats) Bidrag pr. måned 01.01.1964 – 31.12.1987 käytetään muunnettaessa A-osan vahvistettuja maksuja. 01.01.1988 – 31.12.1995 käytetään B-osan maksuja ja 01.01.1996 lukien C-osan maksuja. 01.01.1996 – 31.12.2005 maksu on 126,45 kr. ja 01.01.2006 lukien 146,70 kr. D-osan maksu/(D-sats) Bidrag pr. måned 01.01.1964 – 31.12.1987 käytetään muunnettaessa A-osan vahvistettuja maksuja, 01.01.1988 – 31.12.2005 käytetään B-osan maksuja ja 01.01.2006 lukien D-osan maksua, joka on 117,45 kr. Islanti Islanti ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 IS. 1. sarake: Lisäeläkkeeseen oikeuttavat työeläkejärjestelmän alaiset kaudet ”Starfstimabil sem veita rétt til viobótar-lifeyrissjóoum” 2. sarake: Peruseläkkeeseen oikeuttavat asumiskaudet ”Búsetutimabil er veita rétt til grunnlifeyris” 3. sarake: työskentelykausien yhteismäärä 4. sarake: asumiskausien yhteismäärä Islanti ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Lähtökohtaisesti kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia (lukuun ottamatta asumiskausia). Muut EU-maat ja Sveitsi Belgia Belgia ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 BE
Rinnastettavia kausia ovat mm. asevelvollisuus-, työttömyys- ja työkyvyttömyyskaudet. Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Belgia ilmoittaa vakuutuskaudet päivinä (6 päivää viikko, 312 päivää vuosi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 26:lla eli päivät/26. Bulgaria Bulgaria ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 BG
Rinnastettavia kausia ovat mm. äitiys- ja lastenhoitoajat, sairaan lapsen hoitoajat, lyhytkestoiset työkyvyttömyysajat, työttömyys- ja asevelvollisuusajat, palkattomat poissaoloajat (30 pv/vuosi) sekä opiskeluajat, joilta henkilö on maksanut itse vakuutusmaksuja. Bulgariassa ei ole asetuksen tarkoittamia asumiskausia. Bulgaria ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Lähtökohtaisesti kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Espanja Espanja ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 ES.
Rinnastettavia kausia ovat mm. lastenhoitoajat. Lähtökohtaisesti kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia, jollei Espanja ole erityisesti ilmoittanut kausia ainoastaan eläkeoikeutta varten. Espanja ilmoittaa vakuutuskautensa yleensä päivinä "dias" tai joskus vuosina "anos" ja päivinä "dias" (7 päivää viikko, 360 päivää vuosi). Joskus Espanja ilmoittaa 365/366 päivää vuodessa. Muunnettaessa kausia katsotaan, että vuodessa on enintään 360 päivää. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Hollanti Hollanti ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 NL.
Jos on kysymys yleisen vanhuuseläkelain (AOW) ja yleisen perhe-eläkelain ANV, ennen AWW mukaisista kausista, kaudet ilmoittaa Sociale Verzekeringsbank SVB. SVB:n ilmoittamista kausista ei ilmene, ovatko ne työskentely- ja/tai asumiskausia. Työskentelykaudet ja kaudet työkyvyttömyyseläkettä varten WIA (WAO, WAZ) tai WAJONG (nuorten työkyvyttömyyseläkettä varten) vahvistaa UWV GAK. Työskentelykaudet työkyvyttömyys- ja perhe-eläkettä varten on eläkelaitoksen pyydettävä erikseen. Hollannin ilmoittamista kausista otetaan laskennassa huomioon ainoastaan työskentelyaikaa vastaavat kaudet. Työskentelykaudet myös vanhuuseläkkeen laskentaa varten on mahdollista pyytää GAK:sta. Hollanti ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina "jaren", kuukausina "maanden" ja päivinä "dagen" (7 päivää viikko, 30 päivää kuukausi, 12 kuukautta vuosi, 360 päivää vuosi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Irlanti Irlanti ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 IE
Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Irlanti ilmoittaa vakuutuskaudet viikkoina. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kuudella ja jakamalla 26:llä eli (vko x 6)/26. Iso-Britannia Iso-Britannia ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 UK
Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Iso-Britannia ilmoittaa vakuutuskaudet viikkoina. Yksikin työpäivä viikossa näkyy vakuutusmaksuviikkona. Viikot ilmoitetaan siten, että vuodessa on joko 52 tai 53 viikkoa (joka kuudes vuosi). Muunnettaessa viikkoja kuukausiksi vuodessa on kuitenkin enintään 52 viikkoa. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kuudella ja jakamalla 26:lla eli (vko x 6)/26. Tällöin vuodessa ei voi olla kuitenkaan enemmän kuin 12 kuukautta. Näin ollen viikot on muunnettava kuukausiksi vuositasolla. Peruseläkkeiden lisäksi Britanniassa on palkansaajien lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä, State Second Pension (AP/S2P), joka korvasi sitä edeltäneen SERPS-lisäeläkejärjestelmän huhtikuussa 2002. Työnantaja sekä yksittäinen työntekijä ovat voineet myös korvata lakisääteisen lisäeläketurvan työnantajakohtaisella eläkejärjestelyllä tai henkilökohtaisella eläkkeellä. Näiden järjestelmien tai järjestelyjen mukaisia kausia ei ilmoiteta erikseen E 205 UK –lomakkeella. Iso- Britannia ilmoittaa joskus kausia, joita kutsutaan ”pre 16 credits”, ”pre entry credits”, ”pension credits” tai ”opening credits”. Nämä ovat kausia ennen 16 vuoden iän täyttämistä, siis ennen 23 iän täyttämistä, ja jäävät meillä laskennassa ulkopuolelle. Italia Italia ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 IT. Lomakkeella E 205 IT on eritelty kaudet eläkeoikeutta ja laskentaa varten, kaudet ainoastaan laskentaa varten ja ainoastaan eläkeoikeutta varten. Italia ilmoittaa vakuutuskaudet yleensä viikkoina "settimane" tai "ss". Vuodessa Italia ilmoittaa 52 viikkoa. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kuudella ja jakamalla 26:llä eli (vko x 6)/26. Tällöin vuodessa ei voi olla kuitenkaan enemmän kuin 12 kuukautta. Joskus Italia ilmoittaa vakuutuskaudet kuukausina "mm" (12 kuukautta vuosi), vuosineljänneksinä "tt" (neljä vuosineljännestä vuosi) tai vuosina ”aa” (360 päivää). Itävalta Itävalta ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 AT
Työskentelykausien lisäksi muut laskennassa huomioon otettavat kaudet on lomakkeella yleensä tarkoin luokiteltu, kuten Saksan lomakkeella. Lomakkeella on eritelty kaudet eläkeoikeutta varten ja kaudet laskentaa varten. Jos lomakkeella on vakuutuskausien jälkeen merkintä ”F”, on kyse vapaaehtoisista vakuutuskausista. Jo siinä on merkintä ”FS”, henkilö on itse maksanut vakuutusmaksuja kyseiseltä ajalta, ja ne otetaan huomioon laskennassa, muttei eläkeoikeutta varten. Jos lomakkeella on rinnastettavien kausien jälkeen merkintä ”E”, ne otetaan huomioon eläkeoikeutta varten, muttei laskennassa. Kaivoskausien ilmoittamista varten on E 205 AT lisäsivu. Itävalta ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina "Monate". Kreikka Kreikka ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 GR
Rinnastettavia kausia ovat esim. lastenhoitoajat, työkyvyttömyys-, sairauspäiväraha-, työttömyyskorvauskaudet sekä asevelvollisuus- ja opiskeluajat. Kreikassa sosiaaliturvaa hoitaa pääasiassa IKA, mutta siellä on myös muita sosiaaliturvalaitoksia, mm. OGA (erityisesti maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden sosiaalivakuutuslaitos), NAT (Kreikan merimiesten eläkekassa) ja TEVE (kauppiaiden ja käsityöläisten sosiaalivakuutuslaitos). IKA erottelee lomakkeella E 205 GR kaudet, jotka ovat ainoastaan laskennassa huomioon otettavia tai eläkeoikeuden syntymiseksi tarvittavia. Vakuutuskaudet ilmoitetaan päivinä (300 päivää vuosi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 25:lla eli päivät/25. (Uuden asetuksen mukaan ei näyttäisi olevan mahdollista käyttää järjestelmää, jossa kuukaudessa on 25 päivää. Siitä, tuleeko IKA ilmoittamaan vakuutusajan toisin uuden asetuksen aikana, ei ole saatu tietoa.) OGA ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. NAT Ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina ja päivinä (30 päivää kuukausi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:lla eli päivät/30. TEVE ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina. Latvia Latvia ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 LV
Latvia ilmoittaa vakuutuskautensa ennen 1996 vuosina, kuukausina ja päivinä ja vuoden 1996 alusta lukien vuosina ja kuukausina. Kaikki lomakkeella ilmoitetut kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Liettua Liettua ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 LT
eläkeoikeutta varten tai kausi laskentaa varten jne. Liettua ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina. Vaikka henkilö olisi työskennellyt vain muutamia kuukausia, mutta hänen tulonsa ovat olleet riittävän korkeat, lomakkeella ilmoitetaan yksi vuosi vakuutusaikaa. Kaikki lomakkeella ilmoitetut kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Luxemburg Luxemburg ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 LU Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Luxemburg ilmoittaa kausien yhteismäärän päivinä "Jours" ja kuukausina "Mois" (yleensä kuukausina), (6 päivää viikko, 312 päivää vuosi, karkausvuonna 313 päivää). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 26:lla eli päivät/26. Portugali Portugali ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 PT tai E 205 P
Vuotta 1994 edeltävät vakuutuskaudet ilmoitetaan kuukausina tai vuosina ja vuodesta 1994 lukien vuosina (joissakin versioissa myös päivinä). Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. E 205 PT –versiossa kaudet on lisäksi jaoteltu kaudet eläkeoikeutta varten ja kaudet laskentaa varten. Kaivoksissa ja niihin verrattavissa yrityksissä työskennelleiden kohdalla on omat tunnuksensa 1 = työskentely maan päällä, 2 = työskentely maan alla, 3 = erittelemätön työskentely. Puola Puola ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 PL
Rinnastettavia kausia ovat mm. lastenhoito-, työkyvyttömyys- ja opiskeluajat (edellyttää valmistumista). Ne täsmennetään lomakkeen kohdassa 8.3. Vakuutuskausien jälkeen merkitään ”D”, jos kyse on vapaaehtoisista kausista. Lomakkeella on eritelty kaudet eläkeoikeutta varten ja kaudet laskentaa varten. Kaivoskausien ilmoittamista varten on E 205 PL lisäsivu. Puola ilmoittaa vakuutuskaudet kuukausina ja päivinä. Ranska Ranska ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 FR
Rinnastettavia kausia ovat mm. lastenhoitoajat, sairaus-, äitiys-, työtapaturmakorvausajat, työttömyys- ja asevelvollisuusajat. Vakuutuskausien jälkeen merkataan V, jos kyse on vapaaehtoisista kausista. Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia (mukaan lukien mm. vuosineljännekset ”Majoration annuités pour mère de famille” (äitiysavustuksen korotus), joita ei ole ilmoitettu ajallisesti mistä – mihin, Ranska ilmoittaa kaudet vuosineljänneksinä "Trimestres". (6 päivää viikko, 312 päivää vuosi). Vuosineljännekset muutetaan kuukausiksi kertomalla yhteismäärä kolmella. Romania Romania ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 RO
Rinnastettavia kausia ovat esim. lastenhoitoajat, sairaan lapsen hoitoajat, sairausajat, yliopisto-opiskeluajat (edellyttää valmistumista) ja asevelvollisuusajat. Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Lisäksi Romanian lainsäädännön mukaan on palvelusaikaa pidentäviä tiettyjä erityiskausia, joilta ei ole maksettu maksuja (esim. poliittisen vainon johdosta). Saksa Saksa ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeelle E 205 DE
Laskennassa otetaan huomioon työskentelykaudet työntekijänä, yrittäjänä tai virkamiehenä. Lomakkeella järjestelmä ilmoitetaan lyhenteellä AN = työntekijä, SB = yrittäjä, BT = virkamies tai 1.1.2005 lukien BV = ammatilliseen erityisjärjestelmään kuuluva työsuhteinen/yrittäjä. Varsinaisissa lomakkeen sarakkeissa on ao. henkilöryhmien eläkejärjestelmää kuvaava lyhenne, esim. ”ArV” tai ”AV” (työskentely ennen 1.1.2005) ja ”RV” 1.1.2005 lukien. Kaivostyöntekijöiden kaudet ilmoitetaan lyhenteellä ”KnV”. Kohdassa ”Ammatti” ei ole enää jakoa työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Yleiseen järjestelmään, virkamiesten järjestelmään ja ammatillisiin järjestelmiin kuuluvien kaudet ilmoitetaan erillisillä E 205 DE lomakkeilla. Työskentelyjaksojen lisäksi laskennassa otetaan huomioon vakuutuskausina mm.
Seuraavia kausia ei oteta laskennassa huomioon:
Lomakkeella on eritelty kaudet oikeuden saamiseksi kaikkien eläkkeiden osalta kohdassa 8.1.1, kaudet laskentaa varten kohdassa 8.2 ja kohdassa 8.1.2 kaudet varhennettua vanhuuseläkettä varten henkilölle, jolla on pitkä työura (35 v.). Samoja numeroita käytetään yleensä myös kohdassa ”Ammatti”, jolloin riveittäin voi seurata miten kaudet kulloinkin Saksassa huomioidaan. Jos kauden kohdalla on esim. merkintä 8.1.2 ja 8.2 (yleisesti esiintyvä merkintä), se otetaan Suomessa huomioon laskennassa. Jos kauden kohdalla on vain 8.1.2, sitä ei Suomessa oteta laskentaa varten huomioon. Saksa ilmoittaa kautensa kuukausina (Monate). Slovakia Slovakia ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 SK
Lomakkeella on eritelty kaudet eläkeoikeutta varten sekä kaudet laskentaa varten. Slovakia ilmoittaa kaudet vuosina, kuukausina ja päivinä tai pelkästään vuosina. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Slovenia Slovenia ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 SI
Lomakkeella on eritelty kaudet eläkeoikeutta varten (kaikki eläkkeet), kaudet ainoastaan vanhuuseläkeoikeutta varten ja kaudet laskentaa varten. Slovenia ilmoittaa kaudet vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. Sveitsi Sveitsi ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 CH Schweizerische Ausgleichskasse Genevessä vahvistaa vakuutuskaudet, joita ovat "AHV-kaudet" eli yleisen vanhuus- ja perhe-eläkevakuutuksen kaudet ja "IV" -kaudet eli työkyvyttömyysvakuutuksen kaudet. Vakuutuskausilomakkeella on eritelty viisi vakuutusmaksulajia:
Kaikki edellä mainitut kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Pakollista lisäeläkejärjestelmää BVG hallinnoiva Sicherheitsfonds BVG ei vahvista kausia. Jos henkilö kuuluu yleiseen järjestelmään, hän kuuluu myös BVG-järjestelmään. Sveitsi ilmoittaa kaudet kuukausina "Zahl der Monate" tai "Nombre de mois". Tsekin tasavalta Tsekin tasavalta ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 CZ vakuutuskausina P
Rinnastettavia kausia ovat kaudet, joilta ei ole maksettu vakuutusmaksuja mm. korkeakouluopiskelu- ja työttömyyskaudet, kaudet, jolloin henkilön työkyky on alentunut, työkyvyttömyyseläke-, asevelvollisuus-, lastenhoito- ja omaishoitaja-ajat. Asetuksen tarkoittamia asumiskausia ei Tsekin tasavallassa ole. Lomakkeella on eritelty kaudet eläkeoikeutta varten ja kaudet laskentaa varten. Tsekin tasavalta ilmoittaa vakuutuskaudet ja niihin rinnastettavat kaudet päivinä "Doby pojisteni a doby postavené jim na roven" (365/366 päivää vuosi). Muunnettaessa päiviä kuukausiksi vuodessa on enintään 360 päivää. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Unkari Unkari ilmoittaa vakuutuskautensa lomakkeella E 205 HU Kausien tyyppikoodi ilmoitetaan sarakkeessa ”Típus”
Rinnastettavia kausia ovat mm. kaudet lapsen syntymän johdosta, sairaan lapsen hoidon perusteella, akateemisen koulutuksen perusteella sekä asevelvollisuus- ja siviilipalveluskaudet. Unkari ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina ja päivinä. Koska Unkarin vuodessa on todistusten mukaan 365 päivää, muunnettaessa päiviä kuukausiksi päivät jaetaan ensin 365:llä ja kerrotaan sitten 360:lla, minkä jälkeen vasta jako 30:llä. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. (Uuden asetuksen mukaan päivien enimmäismäärä on 360 päivää. Siitä, tuleeko Unkari muuttamaan vakuutusaikansa ilmoittamista, ei ole saatu tietoa). Lomakkeella on ilmoitettu kaikkien vakuutuskausien yhteismäärä. Nämä kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Lisäksi lomakkeella on ilmoitettu kaudet varhennettua vanhuuseläkettä sekä alennettua vanhuuseläkettä varten. Viro Viro ilmoitta vakuutuskautensa lomakkeella E 205 EE. Kaikki kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia kausia. Virossa ei ole rekisteriä, josta ilmenisivät kaikki työskentelykaudet. Sosiaalivakuutusvirastolla on rekisteri, josta ilmenevät vakuutuskaudet 1.1.1999 alkaen. Sitä aikaisemmalta ajalta tarvitaan työkirjoja. Viro ilmoittaa vakuutuskautensa ennen 31.12.1998 työkirjan tietojen perusteella vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kahdellatoista. 1.1.1999 lukien Viro ilmoittaa ns. "vakuutusvuosia", "insurance years" (iy). Eläkkeen karttuminen riippuu siitä, kuinka paljon henkilöstä on maksettu sosiaaliveroa (social tax). Näin ollen vakuutuskausitodistuksella voidaan ilmoittaa yksi vakuutusvuosi, vaikka henkilö olisi työskennellyt vain muutamia kuukausia, jos hänen tulonsa ovat olleet riittävän korkeat. Kokonainen vakuutusvuosi ilmoitetaan luvulla 1,000. Jos henkilö on työskennellyt vain osan vuodesta, vakuutusaika ilmoitetaan esimerkiksi luvulla 0,512. Tämä vastaa noin kuutta kuukautta, riippuen tuloista. Osavuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla osavuotta vastaava luku kahdellatoista. Viro vahvistaa kautensa vasta, kun verotus on vahvistettu. Tämän vuoksi noudatetaan samaa ohjeistusta kuin Norjan ja Ruotsin kohdalla: Viro ilmoittaa työeläkevakuutuskaudet sen vuoden loppuun, johon saakka verotus on vahvistettu. Jos muun selvittelyn perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä pidempään, Viron vakuutuskaudet otetaan huomioon työskentelyn päättymisvuoden loppuun saakka tai Viron eläkkeen alkamiseen saakka. Viron kaudet otetaan kuitenkin huomioon enintään Suomen eläketapahtumaan saakka tai tilanteen mukaan eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun saakka (jos eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen). Jos henkilö on kuulunut erityiseen ammattikohtaiseen eläkejärjestelmään tai virkamiesten eläkejärjestelmään, kaudet ilmoitetaan edelleenkin vuosina, kuukausina ja päivinä kalenterivuosittain. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| © Eläketurvakeskus Käyttöehdot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
