Hakuohjeet

Sanahaku sisällöstä

Asia

Aihe

Eläkelaji

Voimassaoloaika -

Vain voimassa olevat

Soveltamisaika -

Vastuunjakovuosi -

Säädöslyhenne

Alueellinen kattavuus

Julkaisupäivä -

---

Siirry yleiskirjeeseen Nro

EU-eläkkeen hakeminen ja käsittely Julkaisuaika: 09.11.2011 Voimassaoloaika: 08.11.2011 - 05.05.2013

Ohjetta on päivitetty Kelan uuden etuustyön hallintajärjestelmän eli OIWA:n käyttöön ottamisen johdosta. Kela lähettää OIWA:n kautta asiakirjat sähköisessä muodossa keskitetysti työeläkejärjestelmän keskuspisteeseen ja tällä on vaikutusta myös EU-eläkkeen hakemista ja käsittelyä koskevaan prosessiin. Ohjeessa on otettu huomioon myös 1.1.2012 voimaan tulevat VILMA-säännökset.

Tässä ohjeessa kerrotaan EU-eläkkeen hakemista koskevasta menettelystä 1.5.2010 alkaen. EU-eläkkeen hakemisesta on säännökset EU:n sosiaaliturva-asetuksissa 883/2004 (jäljempänä perusasetus) ja sen täytäntöönpanoasetuksessa 987/2009 (jäljempänä täytäntöönpanoasetus).

EU-eläkkeen hakemista ja käsittelyä koskee perusasetuksen 50 artiklan 1 kohta ja täytäntöönpanoasetuksen 43 - 53 artiklat.

Yleiset periaatteet

EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan henkilöihin, jotka ovat tai ovat olleet kahden tai useamman EU-maan sosiaaliturvajärjestelmässä vakuutettuna.

Kun eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna useamman EU-maan sosiaaliturvajärjestelmässä, hän jättää eläkehakemuksen ainoastaan yhden EU-maan sosiaaliturvalaitokseen, joka on yleensä hakijan asuinpaikan sosiaaliturvalaitos. Se toimittaa hakemuksen kaikkiin niihin EU-maihin, joista eläkkeenhakija hakee eläkettä.

Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkehakemusta ei toimiteta toisiin EU-maihin, jos hakija nimenomaisesti ilmoittaa hakemuslomakkeella, että hän ei hae eläkettä toisista EU-maista. Hakijan täytyy luetella hakemuslomakkeella maat, joista hän ei hae eläkettä. Vanhuuseläkehakemuksella hakijan on ilmoitettava, mistä muista EU-maista hän haluaa eläkettä hakea. Hänen on ilmoitettava myös, mistä ajankohdasta hän haluaa toisen EU-maan vanhuuseläkkeen, jos hän sitä hakee.

Useimmista EU-maista eläkettä voi saada vain sillä perusteella, että hakija tai edunjättäjä on ollut siellä työssä. Pohjoismaista ja Alankomaista eläkettä voi saada myös maassa asumisen perusteella.

Sveitsistä, Iso-Britanniasta ja Saksasta vanhuuseläkkeen voi saada puolison tai entisen puolison vakuutuksen perusteella tai maksamalla vapaaehtoisesti vakuutusmaksuja. Itävallassa ja Saksassa avioerotilanteessa voidaan avioliiton aikana kertyneet eläkeoikeudet jakaa puolisoiden kesken.

Hakemuksen jättöpaikka

Eläkkeenhakijan tulee toimittaa eläkehakemus asuinmaansa sosiaaliturvalaitokselle tai sen EU-maan sosiaaliturvalaitokselle, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä häneen viimeksi sovellettiin (täytäntöönpanoasetuksen 45 artiklan 4 kohta). Jos hakija jättää eläkehakemuksen asuinmaansa sosiaaliturvalaitokselle ja jos hän ei ole koskaan ollut vakuutettuna asuinmaassaan asumisen tai työskentelyn perusteella, on asuinmaan sosiaaliturvalaitoksen toimitettava hakemus sen maan sosiaaliturvalaitokselle, jonka lainsäädäntöä hakijaan viimeksi sovellettiin. Näin määräytyvää laitosta kutsutaan yhteyslaitokseksi.

EU-tuomioistuin on katsonut, että eläkehakemuksen voi jättää minkä tahansa EU-maan laitokselle. Eläkehakemus tulee vireille ja hakemusprosessi käynnistyy kaikissa EU-maissa kunkin maan lainsäädännön mukaisesti ajankohtana, jolloin hakemus on jätetty jonkin EU-maan laitokselle. Tämä koskee myös tilanteita, joissa yhden EU-maan laitos on toimittanut hakemuksen edelleen yhteyslaitokselle toiseen EU-maahan.

EU-tuomioistuin on ratkaisussaan Camera (92/81) katsonut, että hakemuksen jättämisellä muuhun kuin käsittelevään laitokseen (nykyisin yhteyslaitos) on sama vaikutus kuin sen jättämisellä käsittelevään laitokseen (nykyinen yhteyslaitos). Vastaavasti EU-tuomioistuin on ratkaisussaan Picard (C-335/95) katsonut, että eläkehakemuksen voi jättää minkä tahansa jäsenvaltion laitokseen ja hakemuksen on katsottava tulleen vireille sinä päivänä, kun se jätettiin yhden jäsenvaltion laitokseen. (ks. myös tämän ohjeen kohta hakemuksen vireilletulo)

Yhteyslaitoksen tehtävät

Suomessa yhteyslaitoksena toimii Eläketurvakeskus. Yhteyslaitokselle kuuluvat yhteydenpitotehtävät hoidetaan Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolla (UM-osasto).

Yhteyslaitoksen tehtävänä on (täytäntöönpanoasetuksen 47 artiklan 1 kohta):

• Toimittaa eläkehakemus ja muut eläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot kaikkiin niihin EU-maihin, joissa hakija tai perhe-eläkkeissä edunjättäjä on ollut vakuutettuna ja joista hakija hakee eläkettä.
• Hakijan pyynnöstä antaa hänelle tiedot, jotka liittyvät yhteisönäkökohtiin asian käsittelyssä.
• Pitää hakija ajan tasalla hänen eläkehakemuksensa käsittelyn etenemisestä.
• Toimittaa hakijalle yhteenveto päätöksistä sen jälkeen, kun kaikki eläkehakemusprosessissa mukana olevat laitokset ovat antaneet omat eläkepäätöksensä.

Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu muussa EU-maassa, jossa hän on myös ollut vakuutettuna, toimii tämän maan vakuutuslaitos yhteyslaitoksena eläkehakemusasiassa. Yhteydenpidon Suomesta ulkomaan yhteyslaitokseen hoitaa myös työeläkelaitosten puolesta Kelan ulkomaan yksikkö. (ks. tämän ohjeen kohta Kela yhdyslaitoksena)

Yhteyslaitoksen määräytyminen

Yhteyslaitos määräytyy seuraavasti:

Yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija/edunjättäjä on ollut vakuutettuna myös asuinmaassaan.

Yhteyslaitos on sen maan laitos, jossa hakija/edunjättäjä viimeksi on ollut vakuutettuna, jos hakija/edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa. Hakija voi asua tällöin myös EU:n ulkopuolisessa maassa.

Suomalainen henkilö on työskennellyt Ruotsissa ja viimeksi Suomessa. Hän hakee eläkettä asuessaan Intiassa. Eläketurvakeskus on yhteyslaitos.

Yhteyslaitoksen määräytymiseen liittyviä erityistilanteita:

• Komennusmaassaan asuva lähetetty työntekijä, joka on kuulunut Suomen lainsäädännön piiriin komennuksen ajan, hakee eläkettä Suomesta. Jos hän Suomen lisäksi on ollut vakuutettuna jossakin toisessa EU-maassa, yhteyslaitos on asuinmaan laitos, jos hän on ollut jossakin vaiheessa tässä maassa vakuutettuna. Jos hän ei ole ollut asuinmaassaan vakuutettuna, yhteyslaitos on Eläketurvakeskus Suomessa, jossa hakija on viimeksi ollut vakuutettuna. Jos hakija ei Suomen lisäksi ole ollut vakuutettuna muussa EU-maassa, kysymyksessä ei ole EU-tilanne.
• Edunjättäjä on vain asunut Espanjassa eläkeläisenä, eikä hän ole koskaan ollut vakuutettuna Espanjassa. Jos edunjättäjä ei Suomen lisäksi ole ollut vakuutettuna muussa EU-maassa, kysymyksessä ei ole EU-tilanne.
• Kreikan lipun alla purjehtivalla laivalla työskentelevä merimies, joka on Kreikassa vakuutettu lippusäännön perusteella, hakee eläkettä. Hän asuu Suomessa, jossa hän on ollut asumisen tai työskentelyn perusteella jossakin vaiheessa vakuutettuna. Yhteyslaitos on Suomessa Eläketurvakeskus.
• Työkyvyttömyyseläkkeen hakija asuu Ruotsissa, jossa hän on joskus ollut asumisen perusteella vakuutettuna. Eläkkeen hakemishetkellä hän työskentelee Suomessa rajatyöntekijänä. Hakija on täyttänyt Suomen kansallisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen sekä U-liitteen ja jättänyt ne Kelan toimistoon. Teoreettinen laitos pyytää Kelan ulkomaan yksikön välityksellä Ruotsista EU-hakemustiedot, koska Ruotsin Försäkringskassan on yhteyslaitos. Pohjoismaissa yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija tai edunjättäjä on ollut tässä Pohjoismaassa asumisen tai työskentelyn perusteella vakuutettuna.
• Eläkkeenhakija asuu Virossa, jossa hän ei ole koskaan työskennellyt. Virossa ei voi olla asumisen perusteella vakuutettu. Kysymyksessä ei ole EU-tilanne, jos hakija ei ole ollut vakuutettuna missään muussa EU-maassa. Jos hakija puolestaan on Suomen lisäksi työskennellyt Virossa, yhteyslaitos on Viron sosiaaliturvalaitos.

Tietojenvaihto sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana

Täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan tietojenvaihto jäsenmaiden välillä tapahtuu sähköisesti. Täytäntöönpanoasetuksen 95 artiklan 1 kohdan mukaan sähköiseen tietojenvaihtoon siirtymiselle on 24 kuukauden mittainen siirtymäaika (1.5.2010 – 30.4.2012), jolloin tietoja ei vielä tarvitse vaihtaa sähköisesti. Täytäntöönpanoasetuksen 95 artiklan 2 kohdan mukaan Hallintotoimikunta voi sopia siirtymäajan pidentämisestä, jos sähköiseen tietojenvaihtoon tarvittava EU-tason infrastruktuuri (Electronic Exchange of Social Security Information ns. EESSI) myöhästyy merkittävästi. Hallintotoimikunta on kokouksessaan 18.–19.10.2011 päättänyt jatkaa siirtymäaikaa 24 kuukaudella eli 30.4.2014 saakka. Sähköiseen tietojenvaihtoon tulee siirtyä kaikkien jäsenmaiden välillä viimeistään 1.5.2014. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin etuussektoreittain ja kahdenvälisin sopimuksin siirtyä sähköiseen tietojenvaihtoon ajalla 1.7.2012 - 30.4.2014.

Pääsääntöisesti siirtymäaikana pitäisi käyttää niin sanottuja paperisia versioita rakenteisista asiakirjoista, joista käytetään englanniksi nimitystä Sructured Electronic Document (jäljempänä SED). SEDit on suunniteltu sähköistä tietojenvaihtoa varten.

Siirtymäaikana tietojenvaihto voi vielä tapahtua E-lomakkeilla, jos ne tuotetaan sähköisellä sovelluksella. Lisäksi edellytetään, että liikkuvan työntekijän uusien asetusten mukaiset oikeudet eivät vaarannu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisiä E-lomakkeita voidaan käyttää, jos uusien asetusten säännökset eivät ole muuttuneet siten, että niistä aiheutuisi maiden välillä vaihdettaviin tietoihin merkittäviä muutoksia.

Siirtymäaikana on jäsenvaltioiden laitosten kuitenkin hyväksyttävä toisesta maasta tulevat lomakkeet olivat ne sitten uuden muotoisia paperisia SEDejä tai vanhoja E-lomakkeita, vaikka niitä ei olisikaan tuotettu sähköisellä sovelluksella.

Lomakkeiden käytöstä siirtymäaikana on annettu hallintotoimikunnan päätös nro E1. Päätöksen voimassaoloaikaa on jatkettu hallintotoimikunnan siirtymäajan jatkamista koskevan päätöksen yhteydessä.

Siirtymäaikana ovat siis käytössä seuraavat E-lomakkeet ja paperiset SEDit:

Käyttötarkoitus	paperinen SED	E-lomake
Lastenhoitokaudet	P1000 P1100	-
Vanhuuseläkehakemus	P2000	E 202
Perhe-eläkehakemus	P2100	E 203
Työkyvyttömyyseläkehakemus	P2200	E 204
Eläkehakemuksen maakohtaiset lisätiedot (31 erilaista kunkin maan tarpeiden mukaan)	P3000	E 202, E 203 ja E 204-lomakkeiden lisäsivut
Tiedot vakuutetun vakuutushistoriasta	P4000	E 207
Vakuutuskausitodistus	P5000	E 205
Ilmoitus eläkepäätöksestä	P6000	E 210
Päätösten yhteenveto	P1 asiakkaalle P7000 laitosten välillä	E 211
Lisätietopyyntö	P8000	E 001 kaikkiin näihin tarkoituksiin
Vastaus lisätietopyyntöön	P9000
Lisätietojen toimittaminen	P10000
Minimieläkkeitä koskevat määrätiedustelut ja -ilmoitukset	P11000 P12000 P13000	-
Lääkärinlausunto	-	E 213

Tällä hetkellä Eläketurvakeskuksen UM-osasto hoitaa yhteydenpidon muihin maihin E-lomakkeilla. UM-osasto kuitenkin siirtyy asteittain paperisten SEDien käyttöön syyskuusta 2012 alkaen, kun se saa käyttöön uuden käsittelyjärjestelmän. Tämän jälkeen UM-osasto käyttää tilanteesta riippuen joko E-lomaketta tai paperista SEDiä. Uuden vakuutuskausisovelluksen käyttöönotosta lähtien vakuutuskaudet ilmoitetaan paperisella P5000 SEDillä.

Lastenhoitoaikojen tiedusteluun käytetään tarvittaessa SEDiä P1000 ja lastenhoitoaikojen tiedusteluun vastatessa P1100 SEDiä. Tämä menettely ohjeistetaan tarkemmin sen jälkeen, kun hallintotoimikunnassa on annettu tarkemmat täytäntöönpanoa koskevat menettelyohjeet.

Eläkelaitokset voivat ilmoittaa päätöstiedot edelleen lomakkeella E 210.

Eläkelaitoksille tiedotetaan käytettävissä lomakkeissa tapahtuvista muutoksista.

Hakemus ja sen liitteet

Eläkettä haetaan asuinmaan kansallisella eläkehakemuksella. Kansallisen hakemuslomakkeen jättämisellä eläkehakemus tulee vireille ja hakemusprosessi käynnistyy kaikissa niissä EU-maissa, joissa hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna ja joista hakija haluaa eläkettä hakea.

Suomessa työeläke- ja kansaneläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä haetaan kansallisilla lomakkeilla. Hakemuksen lisäksi täytetään ulkomailla työskentelyä ja asumista koskeva niin sanottu U-liite. U-liite täytetään perhe-eläkkeissä myös lesken osalta.

Hakemukseen liitetään U-liitteen lisäksi myös muut mahdolliset asiakirjat työskentelystä ulkomailla (työtodistukset, vakuuttamiseen liittyvät tositteet, mahdollinen työkirja esimerkiksi Viroa, Latviaa, Liettuaa, Kreikkaa ja Romaniaa varten).

Hakemuksen ja tietojen toimittaminen muihin EU-maihin, kun eläkettä haetaan toisesta EU-maasta

Kun eläkkeenhakija asuu Suomessa, Eläketurvakeskuksen UM-osasto toimittaa hakemuksen ja U-liitteen tiedot toisiin EU-maihin.

EU:n eläkehakemusliikenteessä Suomessa käytetään siirtymäaikana joko E-lomakkeita tai paperisia SEDejä.

Suomi käyttää ensisijaisesti kansallista lääkärinlausuntolomaketta ja E 213 -lomake lähetetään ulkomaille vain pyynnöstä. E 213 -lomake löytyy Eläketurvakeskuksen nettisivuilta ( www.etk.fi ) lomakepankista ja se on tarkoitettu vain lääkäreiden käyttöön.

Joidenkin maiden kanssa on nimenomaisesti sovittu, ettei E 213 -lomaketta käytetä. Näitä maita ovat Pohjoismaat, Itävalta ja Iso-Britannia. Muun muassa Iso-Britannia pyytää lisälääkärinlausunnot Suomessa asuvista omalla lomakkeellaan. E 213 –lomakkeen uudistamistyö on kuitenkin jo aloitettu, mutta korvaavan lomakkeen ja SEDin valmistuminen kestänee pitkään. Näin ollen E 213 –lomaketta käytetään toistaiseksi.

Saksan kanssa oli aikaisemmin sovittu siitä, että E 213 -lomaketta ei käytetä. Saksa on kuitenkin muuttanut käytäntöään ja vaatii tällä hetkellä kaikilta jäsenvaltioilta, että Saksaan lähetettävissä työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on mukana E 213 -lomake.

Tilanteissa, jossa 1.5.2010 jälkeenkin sovelletaan asetusta 1408/71 ja sen täytäntöönpanoasetusta 574/72, tietojen vaihdossa käytetään ainoastaan E-lomakkeita. Katso tarkemmin tilanteista, jolloin sovelletaan edelleen asetuksia 1408/71 ja 574/72 ohjeesta Yleistä EU:n sosiaaliturva-asetuksista (kohta vanhojen asetusten soveltaminen).

Jos U-liitettä ei ole hakemuksen liitteenä, hakemuksen vastaanottanut laitos (teoreettinen/Kela) pyytää hakijaa täyttämään sen, mikäli eläkkeenhakija on eläkehakemuksella ilmoittanut työskentelystä tai asumisesta ulkomailla. Hakemuksen vastaanottaja myös ilmoittaa välittäessään hakemusta muille, mitä lisätietoja ja mihin mennessä se on pyytänyt. Jos Kela on vastaanottanut hakemuksen eikä se ole ilmoittanut pyytäneensä U-liitettä hakijalta, eläkelaitos pyytää U-liitettä Kelan kautta. Myös silloin, kun eläkettä ei haeta toisesta EU-maasta, U-liite on pyydettävä.

Hakemuksen ja tietojen toimittaminen muihin EU-maihin, kun eläkettä ei haeta toisesta EU-maasta

Jos eläkettä ei (vielä) haeta toisesta EU-maasta, hakemuspakettia ei toimiteta Eläketurvakeskuksen UM-osastolle. Tällöin teoreettinen laitos pyytää UM-osaston välityksellä vakuutuskaudet (E 205 –lomakkeen tai P5000 SEDin) kaikista niistä EU-maista, joissa hakija on ilmoittanut työskennelleensä. Työeläkkeen pro rata -eläkkeen laskemiseksi pelkät työskentelykaudet riittävät.

Kun eläkettä ei (vielä) haeta ulkomailta, eläkehakemusta ei pitäisi virittää eläkehakemusrekisteriin EU-eläkehakemuksena. Jos teoreettinen laitos tekee virityksen esimerkiksi sen vuoksi, että se voi laskea eläkkeen EU-säännöin, teoreettisen laitoksen pitää ilmoittaa Eläketurvakeskuksen UM-osastolle, ettei kysymyksessä ole EU-hakemus. Teoreettinen laitos ilmoittaa myös Kelan EU-eläkeyksikköön siitä, ettei kysymyksessä olekaan EU-hakemus. Tarvittaessa tästä ilmoitetaan myös seurannaislaitokseen.

Kun henkilö hakee eläkettä ainoastaan Suomen työeläkejärjestelmästä ja hän asuu toisessa EU-maassa, hakemus viritetään aina EU-hakemuksena.

Teoreettinen laitos ja seurannaislaitos 1.1.2012

Teoreettisella laitoksella tarkoitetaan Suomessa työeläkelaitosta, joka ratkaisee eläkehakemuksen ja laskee teoreettisen eläkkeen määrän. Jos VILMA-menettely toteutuu, teoreettinen laitos määräytyy VILMA-sääntöjen mukaan. Tällöin VILMA-laitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista VILMAn piiriin kuuluneiden eläkejärjestelmien eläkkeistä.

Jos VILMA-menettely ei toteudu, teoreettinen laitos määräytyy soveltuvin osin samoin kuin eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.  Tällöin teoreettinen laitos on se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita kahden viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana.  Jos ansioita ei ole vakuutettu 2005 tai sen jälkeen, teoreettinen eläkelaitos on se eläkelaitos laitos, jossa eläkkeen hakija oli Suomessa viimeksi vakuutettu. Kun teoreettista laitosta ei voi aina suoraan määrittää, eläkelaitokset voivat keskenään sopia, mikä laitos ottaa teoreettisen laitoksen tehtävät hoitaakseen.

Seurannaislaitos on Suomessa työeläkelaitos, joka ratkaisee teoreettisen laitoksen ohella eläkehakemuksen.

Lisätietoa:

Katso tarkemmin viimeisen laitoksen periaatteesta – Vilmamenettely ja eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos

Vireilletulo

Eläkehakemus tulee vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, joissa eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna ja joista hakija haluaa hakea eläkettä (vanhuuseläke) tai hakija ei erikseen ole ilmoittanut, ettei hän halua hakea eläkettä (työkyvyttömyys- ja perhe-eläke). Jos hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut työskentelystään tai asumisestaan jossakin EU-maassa, hakemuksen katsotaan tulleen vireille kyseissä maassa vasta sitten, kun hakija ilmoittaa työskentelystään tai asumisestaan tässä maassa. Tämä ei koske perhe-eläkehakemuksia, koska perhe-eläkkeen hakijan ei voida olettaa tietävän, missä kaikissa maissa edunjättäjä on ollut vakuutettuna. Perhe-eläkehakemuksiin sovelletaan edelleen pääsääntönä sitä, että eläkehakemus tulee vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa (täytäntöönpanoasetuksen 45 artiklan 4 – 5 kohdat).

Eläkkeen alkaminen ja esimerkiksi se, myönnetäänkö eläkettä takautuvasti, määräytyy kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella.

Hakija asuu Suomessa

Suomessa asuvan eläkkeenhakijan eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on jätetty työeläkelaitokseen, sen palvelupisteeseen, Kelan toimistoon tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeen hakemispalvelun kautta lähetetty sähköinen hakemus tulee vireille silloin, kun hakija lähettää sähköisen hakemuksen.

E 202, 203 ja 204 -lomakkeissa on kohta "hakemuksen jättöpäivä", johon Eläketurvakeskuksen UM-osasto merkitsee päivän, jolloin hakemus on jätetty edellä mainittuun paikkaan Suomessa ja jolloin hakemus tulee vireille myös muissa EU-maissa. Vastaava kohta on myös SEDeillä P2000, P2100 ja P2200.

Jos eläkkeenhakija ei hae vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta samaan aikaan Suomen eläkkeen kanssa, UM-osasto merkitsee E 202 -lomakkeelle tai SEDille P2000 hakemuksen jättöpäiväksi sen päivän, jolloin henkilö ilmoittaa hakevansa toisen EU-maan vanhuuseläkettä.

Jos eläkkeenhakija ei Suomen työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan ole ilmoittanut työskentelystään tai asumisestaan toisessa EU-maassa ja toisen maan työkyvyttömyyseläkettä haetaan vasta myöhemmin, UM-osasto merkitsee hakemuksen jättöpäiväksi uuden hakemuksen jättöpäivän.

Jos eläkkeenhakija ei Suomen perhe-eläkettä hakiessaan ole ilmoittanut edunjättäjän työskentelystä tai asumisesta toisessa EU-maassa ja toisen maan perhe-eläkettä haetaan vasta myöhemmin, UM-osasto merkitsee hakemuksen jättöpäiväksi alkuperäisen hakemuksen jättöpäivän. Jos hakija on alun perin ilmoittanut, että hän ei hae perhe-eläkettä jostakin toisesta EU-maasta, mutta hän myöhemmin päättääkin hakea perhe-eläkettä myös tästä EU-maasta, hakemuksen jättöpäiväksi ilmoitetaan uuden hakemuksen vireilletuloajankohta. Tällöin UM-osasto merkitsee E 203 -lomakkeen tai SEDin P2100 lisätietoihin, että hakija ei ole halunnut hakea toisen maan perhe-eläkettä samanaikaisesti Suomen perhe-eläkkeen kanssa.

Hakija asuu toisessa EU-maassa

Hakemuksen vireilletuloajankohta selvitetään E-lomakkeen tietojen perusteella. E 202, 203 ja 204 -lomakkeissa on kohta "hakemuksen jättöpäivä", jonka perusteella hakemuksen vireilletuloajankohta lähtökohtaisesti selvitetään. Vastaava tietosisältö on myös SEDeissä P2000, P2100 ja P2200.

Tarvittaessa vireilletuloajankohta selvitetään toisen EU-maan yhteyslaitoksesta. Jos riittävää selvitystä hakemuksen vireilletulosta ei toisesta maasta saada, E 202, E 203 tai E 204 -lomakkeen allekirjoituspäivää tai E 207 -lomakkeessa olevaa toisen EU-maan eläkelaitoksen leimauspäivää tai vastaavia tietoja SEDeillä pidetään vireilletuloajankohtana riippuen siitä, kumpi päivämäärä on aikaisempi.

Perhe-eläkehakemusta lukuun ottamatta ulkomailta tulevan hakemuksen katsotaan tulleen Suomen työeläkkeen osalta vireille kuitenkin vasta siitä ajankohdasta, kun hakija on ilmoittanut työskentelystä Suomessa ja vanhuuseläkkeessä lisäksi ilmoittanut hakevansa Suomen eläkettä.

Jos hakemuksen jättöpäivän perusteella voidaan olettaa, että silloin ei vielä ole haettu Suomen eläkettä, teoreettinen laitos selvittää tarvittaessa Kelan ulkomaan yksikön välityksellä toisesta EU-maasta, milloin Suomen eläkettä koskeva hakemus on jätetty tai milloin hakija on ilmoittanut työskentelystään Suomessa. Jos viivästys johtuu toisen EU-maan laitoksen viivästyksestä, hakemuksen on aina katsottava tuleen vireille samanaikaisesti toisen maan hakemuksen kanssa.

Jos hakemuksen viivästyminen johtuu siitä, ettei hakija ole ilmoittanut työskentelystään Suomessa tai hakenut eläkettä Suomesta, hakemus tulee vireille vasta siitä ajankohdasta, kun hän on ilmoittanut työskentelystään Suomessa tai hakenut Suomen eläkettä. Tämä ei koske perhe-eläkehakemuksia, koska niihin sovelletaan edelleen pääsääntöä siitä, että eläkehakemus tulee vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

Ruotsin Försäkringskassan voi aloittaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen (sjukersättning) käsittelyn viran puolesta (ex officio), jos henkilö saa sairauspäivärahaa ja jos hänen katsotaan olevan työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvytön.

Ruotsin Försäkringskassan merkitsee E 204 -lomakkeeseen "hakemuksen jättöpäiväksi" sen päivän, jolloin vakuutuskassan käsittelijä toteaa, että vakuutuskassalla on tarvittavat tiedot Ruotsin työkyvyttömyyseläkkeen (sjukersättning) myöntämiseksi. Tätä päivää käytetään Suomessa hakemuksen vireilletuloajankohtana.

Hakemuksen vireilletuloajankohtana pidetään ensisijaisesti toisen maan ilmoittamaa hakemuksen jättöpäivää. Jos tätä ei ole ilmoitettu hakemuksella tai muussa selvityksessä, käytetään E-lomakkeen tai paperisen SEDin allekirjoituspäivää. Viimesijaisena vaihtoehtona voidaan käyttää päivämäärää, jolloin hakemus on saapunut Suomeen. Kela välittää hakemuksen työeläkelaitokselle OIWAn kautta. Tällöin hakemuksen Kelaan saapumispäivä ilmenee OIWAn indeksitiedoista.

Koska hakemuksen voi jättää minkä tahansa EU-maan sosiaaliturvalaitokseen, esimerkiksi Ruotsissa asuvat saattavat jättää eläkehakemuksen Suomeen. Hakemuksen katsotaan tuleen vireille silloin, kun se on jätetty Eläketurvakeskukseen, työeläkelaitokseen, sen palvelupisteeseen tai Kelan toimistoon.

Tällöin teoreettinen laitos pyytää E-lomakkeet (tai hakemus SEDit) Kelan ulkomaan yksikön välityksellä toisen EU-maan yhteyslaitoksesta. Lomake on pyydettävä, jos U-liitteen tietojen perusteella arvioidaan, että eläkkeenhakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettu myös toisessa EU-maassa. Tähän toiseen EU-maahan tulee ilmoittaa samalla hakemuksen vireilletulopäivä. Näin varmistutaan siitä, että saadaan Suomen eläkehakemukseen oikea vireilletuloajankohta. Eläkkeenhakija on saattanut jättää eläkehakemuksen myös toiseen EU-maahan. Vireilletuloajankohta määräytyy ensiksi jätetyn eläkehakemuksen vireilletuloajankohdan mukaan.

Hakemuksen peruuttaminen

Eläkehakemuksen peruuttaminen yhdessä maassa ei tarkoita sitä, että eläkehakemus peruutettaisiin samanaikaisesti kaikissa muissa EU-maissa (täytäntöönpanoasetuksen 46 artiklan 3 kohta). Näin ollen eläkehakemus voidaan peruuttaa ainoastaan jonkin maan osalta.

Eläkehakemuksen peruuttaminen ennen kuin eläkepäätös on lainvoimainen aiheuttaa sen, että oikeutta eläkkeen saamiseen ei lainkaan synny. Suomen työeläkelait eivät sisällä säännöksiä eläkehakemuksen peruuttamisesta. Soveltamiskäytännössä on kuitenkin pidetty mahdollisena peruuttaa hakemus ennen kuin sen perusteella annettu eläkepäätös on saanut lainvoiman, toisin sanoen ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen.

Jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty (lainvoimainen päätös), hakija saattaa pyytää ulkomaan hakemuksen peruuttamista esimerkiksi jos hän

• haluaa jatkaa työssä ja eläkekarttuma pienenisi
• haluaa siirtyä osa-aikaeläkkeelle (ulkomaan eläke on osa-aikaeläkkeen estävä etuus)
• saa työttömyysturvaetuuksia (ulkomaan eläke on työttömyysetuuden estävä tai sitä vähentävä etuus)

Peruuttamisesta on ilmoitettava muihin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin. Tieto yhden maan eläkkeen peruuttamisesta ilmoitetaan kaikkiin niihin maihin, joihin eläkehakemus on toimitettu. Jos eläkkeenhakija ilmoittaa eläkehakemuksen peruuttamisesta eläkelaitokseen, on tästä ilmoitettava Eläketurvakeskuksen UM-osaston tai Kelan ulkomaan yksikön välityksellä muihin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin.

Itävalta, Italia, Saksa, Alankomaat ja Espanja antoivat uusien asetusten valmistelun aikana EU:n neuvostokäsittelyssä pöytäkirjatun julistuksen, jonka mukaisesti esimerkiksi eläkehakemuksen peruuttaminen jossakin toisessa EU-maassa ei saa johtaa niiden sosiaaliturva- tai toimeentulotukijärjestelmään kohdistuvaan lisäpainolastiin.

Jos eläkkeenhakija, joka on työskennellyt Itävallassa, Saksassa, Alankomaissa tai Espanjassa, haluaa peruuttaa jonkin EU-maan eläkettä koskevan hakemuksen, voi esimerkiksi Suomen eläkehakemuksen peruuttamisella olla vaikutuksia näistä maista myönnettäviin muihin etuuksiin, kuten toimeentulotukeen. Kysymyksessä on tällöin todennäköisesti kyseisissä maissa asuva eläkkeenhakija, jonka pitää ennen eläkehakemuksen peruuttamista selvittää asuinmaansa sosiaaliturvalaitoksesta peruuttamisen mahdollinen vaikutus muihin etuuksiin.

Hakemusprosessi, eläkkeenhakija asuu Suomessa

Täytäntöönpanoasetuksen eläkehakemusprosessia koskevien säännösten mukaan yhteyslaitoksen on toimitettava eläkehakemus ja siihen liittyvät asiakirjat viipymättä kaikille eläkehakemusprosessissa mukana oleville laitoksille, jotta ne pystyvät aloittamaan hakemuksen käsittelyn samanaikaisesti (täytäntöönpanoasetuksen 48 artiklan 4 kohta). Tämä tarkoittaa sitä, että hakemus pitää voida toimittaa muihin maihin useammassa osassa yhden hakemuspaketin sijaan. Näin ollen nykyisestä ”EU-eläkehakemuspaketti” –menettelystä pitäisi periaatteessa luopua.

Siirtymäaikana eli ennen sähköiseen tietojen vaihtoon siirtymistä Suomessa asuvien osalta toimitaan kuitenkin samoin kuin nykyisin: lähtökohtaisesti kaikki tapausta koskevat asiakirjat toimitetaan muihin maihin yhtenä pakettina.

Hakemus vastaanotetaan Kelassa

8.11.2011 alkaen Kela välittää vastaanottamansa eläkehakemuksen liitteineen työeläkejärjestelmän keskuspisteelle Santralle sähköisesti uuden käsittelyjärjestelmänsä OIWAn kautta. OIWAn indeksitiedoissa Kela ilmoittaa, mitä eläkkeitä hakemuksella haetaan. Jos hakemuksella haetaan Suomen työeläkettä, Santra ohjaa hakemuksen koneellisen päättelyn avulla teoreettiselle eläkelaitokselle. Jos hakemuksella haetaan ulkomaista eläkettä, ohjautuu hakemus suoraan Eläketurvakeskuksen UM-osastolle. Näin ollen jos hakemuksella haetaan sekä työeläkettä että ulkomaista eläkettä, saavat eläkelaitos ja Eläketurvakeskuksen UM-osasto hakemuksen käsiteltäväksi samanaikaisesti. UM-osasto ei kuitenkaan aloita hakemuksen käsittelyä ennen kuin eläkelaitos ilmoittaa, että hakemus on valmis toimitettavaksi ulkomaille.

Kun Kela vastaanottaa hakemuksen, se tarkistaa ensin henkilötiedot väestörekisteristä ja pyytää mahdollisesti puuttuvat liitteet. Tämän jälkeen hakemus toimitetaan työeläkejärjestelmälle normaalisti kolmen päivän sisällä sen vastaanottamisesta. Jos Kela on pyytänyt hakijalta lisätietoja, se ilmoittaa OIWAn indeksitietojen lisätiedot-kentässä, mitä tietoja se on pyytänyt ja mihin mennessä.

Eläkelaitos virittää hakemuksen Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin. Kela luopuu vastaanottoilmoituksen tekemisestä 8.11.2011 alkaen.

Jos Santran koneellinen päättely epäonnistuu, ohjautuu hakemus Eläketurvakeskuksen rekisteripalvelut-osaston EL-tiimille. EL-tiimi selvittää, mille eläkelaitokselle hakemuksen käsittely kuuluu, rekisteröi hakemuksen vireille Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin ja välittää hakemuksen postitse asianomaisille laitoksille.

Jos eläkehakemuksella haetaan ainoastaan ulkomaista eläkettä, ohjautuu hakemus vain Eläketurvakeskuksen UM-osastolle. Ainoastaan ulkomaista eläkettä haetaan muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• Toisen maan vanhuuseläkettä (työ- tai peruseläkettä) haetaan eri aikaan kuin Suomen työeläkettä.
• Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen haetaan Ruotsin vanhuuseläkettä.

Näissä tilanteissa UM-osasto virittää hakemuksen Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin.

Hakemus vastaanotetaan työeläkejärjestelmässä

Kun eläkehakemus jätetään työeläkelaitokseen, sen palvelupisteeseen tai Eläketurvakeskukseen, on seuraavat asiat otettava huomioon:

• Hakemuksen vastaanottanut työeläkelaitos ratkaisee, mikä on teoreettinen laitos ja sen mukaisesti siirtää hakemuksen ja jakaa sen tarvittaessa seurannaislaitokseen.
• EU-hakemus viritetään Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin.
• Jos Kelan eläkettä on haettu, hakemus jaetaan hakijan asuinkunnan Kelan toimistoon ja hakemukseen tai saatteeseen tehdään merkintä siitä, mihin toimistoon hakemus on lähetetty.
• Jos U-liitettä ei ole hakemuksen liitteenä, teoreettinen laitos pyytää hakijaa täyttämään sen, jos eläkkeenhakija on hakemuksella ilmoittanut työskentelystä tai asumisesta ulkomailla.

Jos perhe-eläkkeen hakija on yli 65-vuotias leski, hakemusta ei toimiteta Kelaan, koska hänellä ei ole enää oikeutta Kelan leskeneläkkeeseen. Jos haetaan osatyökyvyttömyyseläkettä tai sen ennakkopäätöstä, hakemusta ei toimiteta Kelaan, koska kansaneläkejärjestelmästä ei myönnetä osatyökyvyttömyyseläkettä.

Jos Ruotsin sopimuseläkkeitä (avtalspension) koskevia hakemuksia tulee eläkelaitoksille tai Eläketurvakeskukselle Kelasta, kyseiset hakemukset palautetaan Kelan toimistoon. Kela lähettää Ruotsin sopimuseläkkeitä koskevat hakemukset suoraan Ruotsiin asianomaisille sopimuseläkeyhtiöille. Jos hakemusta ei ole jätetty Kelaan, eläkelaitos tai Eläketurvakeskuksen UM-osasto palauttaa hakemuksen hakijalle.

Kela voi ottaa sopimuseläkkeen huomioon kansaneläkkeen määrässä, koska sopimuseläkkeet eivät kuulu asetuksen 883/2004 soveltamisalaan.

Eläkkeen hakemispalvelu (sähköinen hakemus)

Vanhuuseläkettä voi hakea sähköisesti. Sähköistä hakemusta voi käyttää myös haettaessa toisen EU-maan vanhuuseläkettä. Eläkehakemus ohjautuu viimeiseen laitokseen. U-liitettä ei kuitenkaan voi täyttää vielä tässä vaiheessa sähköisesti. Näin ollen hakijan täytyy täyttää erikseen U-liite ja lähettää se viimeiseen laitokseen. Vaikka haetaan pelkästään ulkomaan vanhuuseläkettä, hakemus ohjautuu viimeiseen laitokseen. Tämä toimittaa eläkehakemuksen ja U-liitteen Eläketurvakeskuksen UM-osastolle.

EU-eläkehakemuspaketti

Lähtökohtaisesti EU-hakemusmenettely aloitetaan aina, jos hakija on ilmoittanut hakevansa myös toisen maan eläkettä (vanhuuseläke) tai ilmoittanut työskentelystään tai asumisestaan toisessa EU-maassa (työkyvyttömyys- ja perhe-eläke). Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkehakemusta ei kuitenkaan toimiteta toisiin EU-maihin, jos hakija nimenomaisesti ilmoittaa hakemuslomakkeella, että hän ei halua hakea työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä jostakin/joistakin toisista EU-maista.

Teoreettinen eläkelaitos lähettää Eläketurvakeskuksen UM-osastolle EU-eläkehakemuspaketin, paitsi silloin, kun UM-osasto on saanut hakemuksen suoraan OIWAn kautta. Silloin eläkelaitos ei tee täydellistä EU-eläkehakemuspakettia, vaan ilmoittaa ETK4000-lähetteellä UM-osastolle, että hakemus on valmis toimitettavaksi ulkomaille. Kun teoreettinen eläkelaitos vastaanottaa hakemuksen OIWAn kautta, tulee sen aina tarkistaa OIWAn indeksitiedoista, onko hakemus mennyt myös Eläketurvakeskuksen UM-osastolle. Jos hakemus on mennyt myös UM-osastolle, ei eläkelaitoksen tarvitse lähettää OIWAn kautta tulleita asiakirjoja UM-osastolle uudelleen. Kun eläkelaitoksen ratkaisu on valmis, se ilmoittaa UM-osastolle ETK4000-lähetteellä, että hakemus on valmis toimitettavaksi ulkomaille. Lähetteellä tulee ilmoittaa hakijalta suoraan saadut lisätiedot, mahdollinen vanhan vakuutuskausitodistuksen voimassaolo ja sen oheen tulee liittää suoraan eläkelaitokselle tulleet asiakirjat ja eläkepäätös, jos se on jo valmis.

Jos eläkelaitoksen käsittelyssä on ilmennyt, että hakemusta ei toimitetakaan ulkomaille, tulee eläkelaitoksen aina ilmoittaa asiasta UM-osastolle, jos hakemus on OIWAn kautta mennyt myös sinne.

Jos teoreettinen eläkelaitos on vastaanottanut hakemuksen muutoin kuin OIWAn kautta, sen tulee lähettää Eläketurvakeskuksen UM-osastolle täydellinen EU-eläkehakemuspaketti, jossa ovat mukana seuraavat asiakirjat:

• ETK4000 lähete
• Kopio eläkehakemuksesta
• Kopio U-liitteestä
• Kopiot lääkärinlausunnoista (kaikki muut paitsi A-todistus)
• Kopio mahdollisesta työnantajakuvauksesta ja muut mahdolliset hakijan toiminta- ja työkykyä koskevat asiakirjat (esimerkiksi työnantajan selvitys työkyvystä sekä muut työkyvyn selvitykseen ja kuntoutukseen liittyvät asiakirjat)
• Kaikki ulkomaista työskentelyä koskevat asiakirjat
• Sosiaaliviranomaisten tai työttömyyskassan regressivaatimus
• Mahdollinen edunvalvojamääräys
• Eläkelaitoksessa olevat LITA-tiedot
• Eläkepäätös, jos se voidaan antaa samanaikaisesti

UM-osastolla nähdään koneellisesti Kelan etuustiedot ja osittain muut korvaustiedot.

Ennen ETK4000-lähetteen tai EU-eläkehakemuspaketin toimittamista Eläketurvakeskuksen UM-osastolle, teoreettinen laitos tilaa vakuutuskausisovelluksella vakuutuskausitodistuksen.

Kun hakemus koskee työkyvyttömyyseläkettä, teoreettinen laitos lähettää asiakirjat UM-osastolle vasta, kun eläkeoikeus on ratkaistu ja eläketapahtumapäivä on tiedossa. Vanhuuseläkehakemus ja sitä koskevat asiakirjat lähetetään UM-osastolle sen jälkeen, kun tiedetään eläketapahtumapäivä ja mahdollinen työskentelyn päättymispäivä.

Teoreettinen laitos lähettää hakijalle tiedotekirjeen, jossa todetaan, että ulkomaan eläkettä koskeva hakemus on toimitettu edelleen UM-osastolle. Tämä on saatettu todeta vaihtoehtoisesti eläkelaitoksen päätöksessä.

Jos EU-eläkehakemuspaketin UM-osastolle lähettämisen jälkeen eläkelaitokseen tulee aineistoa, jolla on vaikutusta eläkehakemuksen ratkaisemiseen tai käsittelyyn, on aineisto toimitettava välittömästi myös UM-osastolle, jos se ei ole saanut sitä suoraan OIWAn kautta. Tällaista aineistoa on mm. sosiaaliviranomaisen tai työttömyyskassan regressivaatimus, edunvalvojan määräys, uusi lääkärinlausunto tai työkyvyn selvitykseen liittyvät asiakirjat.

EU-eläkehakemuspakettia ei tehdä

EU-eläkehakemuspakettia ei tehdä muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• Jos henkilön eläkehakemus on aikaisemmin hylätty toisessa EU-maassa sen vuoksi, että työskentelyä toisessa maassa on ollut alle 12 kuukautta tai että hakija ei ole ollut vakuutettuna tässä maassa ja/tai toisesta maasta on saatu niin sanottu nollavakuutuskausitodistus ja tämän jälkeen tulee uusi eläkehakemus (esim. vanhuuseläkehakemus, perhe-eläkehakemus tai työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemus/lääkärinlausunto). Tällöin edellytetään myös, että vakuutetulla ei ole uusia vakuutuskausia kyseissä maassa. Mahdollinen myöhempi eläkehakemus viritetään Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin kansallisena hakemuksena. Uutta lääkärinlausuntoa ja päätöstä ei myöskään toimiteta Eläketurvakeskuksen UM-osastolle.
• Jos eläkettä haetaan ainoastaan Suomesta, EU-eläkehakemuspakettia ei tehdä. Jos henkilö myöhemmin hakee ulkomaan eläkettä, eläkelaitos toimittaa EU-hakemuspaketin Eläketurvakeskuksen UM-osastolle toiseen maahan toimitettavaksi. Paketin mukaan ei liitetä Suomen eläkepäätöstä, mutta saatteessa todetaan, että Suomesta on annettu eläkepäätös aiemmin. Usein näissä tilanteissa hakemus tulee hakijalta tai Kelan kautta suoraan UM-osastolle edelleen toimitettavaksi.
• Jos kysymyksessä on kuntoutustuen jatko, Eläketurvakeskuksen UM-osastolle toimitetaan ainoastaan lääkärinlausunto ja päätös.
• Jos hakija on ollut Norjassa tai Islannissa vain alle 16-vuotiaana tai Tanskassa vain alle 15-vuotiaana, hakemusta ei tarvitse toimittaa näihin maihin. Jos henkilö on ollut Ruotsissa vain alle 16-vuotiaana ja hän on täyttänyt 16 vuotta ennen vuotta 1999, hakemusta ei tarvitse toimittaa Ruotsiin.

Jos eläkelaitos on edellä mainituissa tilanteissa saanut hakemuksen OIWAn kautta ja se on mennyt samanaikaisesti myös suoraan Eläketurvakeskuksen UM-osastolle, tulee eläkelaitoksen ilmoittaa UM-osastolle, että hakemusta ei toimiteta ulkomaille. Ilmoituksessa tulee mainita syy, miksi hakemusta ei toimiteta ulkomaille.

Lisäselvitykset hakijalta

Teoreettinen laitos on hakijaan yhteydessä ja tiedustelee, haluaako hän, että hänen eläkehakemuksensa toimitetaan toiseen maahan muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• Jos henkilö saa/tai hakee Suomesta osa-aikaeläkettä ja hakee vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta, hakemusta ei lähetetä ulkomaille, jollei eläkkeenhakija sitä nimenomaan vaadi (ks. ohjeen kohta osa-aikaeläke).
• Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja toinen EU-maa on myöntänyt määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai hylännyt sen ja hakija toimittaa uuden lääkärinlausunnon valitusta varten (ks. ohjeen kohta kuntoutustuen jatkaminen).
• Jos henkilö hakee ulkomaan vanhuuseläkettä liian aikaisessa vaiheessa, teoreettinen laitos on yhteydessä hakijaan ja kehottaa häntä hakemaan ulkomaan eläkettä uudelleen noin vuotta ennen haluttua eläkkeen alkamisajankohtaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö hakee vanhuuseläkettä Suomesta ja ilmoittaa hakemuksella hakevansa ulkomaan eläkettä alkamaan esimerkiksi vasta kahden vuoden päästä. Tällöin hän on vanhuuseläkehakemukselle merkinnyt ajankohdan, josta hän haluaa toisen maan vanhuuseläkkeen.
• Eläkkeenhakija hakee vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta, jossa eläkeikä on korkeampi kuin Suomessa.
• Hakija ei ole ollut vakuutettuna maassa, jossa hän on ilmoittanut oleskelleensa (esimerkiksi maassa ei ole asumisperusteista järjestelmää tai oleskelu on ollut vain lyhyt turistimatka).
• Hakija on ollut toisessa maassa Suomesta lähetetty työntekijä ja koko työskentelyn ajan Suomessa työeläkevakuutettu.
• Hakija on oleskellut Espanjassa muuten kuin työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Koska Espanja ei myönnä eläkkeitä pelkän asumisen perusteella, hakemus välitetään Espanjaan vain, jos hakija katsoo olleensa työn perusteella vakuutettu ja pyytää hakemuksen välittämistä eteenpäin. Perhe-eläkehakemukset välitetään aina Espanjaan.
• Hakija on oleskellut Ranskassa muuten kuin työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Ranskan yhteyslaitos vanhuus- ja perhe-eläkkeissä on pyytänyt, ettei Eläketurvakeskus lähettäisi heille hakemuksia, joissa hakija hakee vanhuuseläkettä pelkän asumisen perusteella. Perhe-eläke- ja työkyvyttömyyseläkehakemukset toimitetaan aina Ranskaan.

Jos eläkelaitos ja Eläketurvakeskuksen UM-osasto ovat vastaanottaneet tällaisen hakemuksen OIWAn kautta, ja eläkelaitoksen tiedustelun jälkeen käy ilmi, ettei hakemusta tarvitse lähettää ulkomaille, tulee eläkelaitoksen ilmoittaa asiasta UM-osastolle. Jos hakija haluaa hakea ulkomaista eläkettä, eläkelaitoksen tulee ilmoittaa ETK4000-lähetteellä Eläketurvakeskuksen UM-osastolle yhteydenotosta hakijaan sekä mainita, että hakija nimenomaan haluaa, että hakemus lähetetään toiseen EU-maahan. Jos hakijaan on oltu yhteydessä kirjallisesti, toimitetaan UM-osastolle kopio kyselystä ja vastauksesta.

Jos lisäselvitystä hakijan ulkomaan oleskelusta ei saada tai sen perusteella ei voida päätellä, onko kysymyksessä EU-eläkehakemustilanne taikka jos hakija haluaa, että hakemus toimitetaan toiseen EU-maahan, EU-eläkehakemuspaketti tai ETK4000-lähete toimitetaan Eläketurvakeskuksen UM-osastolle.

Jos EU-hakemuspakettia ei tehdä ja jos hakemuksesta on kuitenkin tehty EU-viritys Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, teoreettinen eläkelaitos ilmoittaa Eläketurvakeskuksen UM-osastolle, ettei kysymyksessä ole EU-hakemus. Teoreettinen laitos ilmoittaa myös Kelan EU-eläkeyksikköön siitä, ettei kysymyksessä olekaan EU-hakemus. Tarvittaessa tästä ilmoitetaan myös seurannaislaitokseen.

UM-osasto ilmoittaa asiasta tarvittaessa Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosastolle, joka voi poistaa EU-virityksen hakemusrekisteristä.

Eläketurvakeskuksen toimenpiteet yhteyslaitoksena

Eläketurvakeskuksen UM-osasto täyttää Suomen eläkehakemuksen ja U-liitteen sekä rekisteritietojen perusteella hakemusta vastaavan E 200 -sarjan hakemuslomakkeen sekä E 207 -vakuutushistorialomakkeen tai vastaavat SEDit. UM-osasto tulostaa työeläkevakuutusta koskevan E 205 FI -lomakkeen tai P5000 SEDin. UM-osasto pyytää Kelan asumiskausista E 205 FI -lomakkeen, jollei Kelan EU-eläkeyksikkö ole sitä toimittanut.

UM-osasto saa koneellisesti osan Kelan päätöstiedoista, joita tarvitaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemuksen täyttämiseksi. Tarvittaessa UM-osasto on yhteydessä hakijaan lisätietojen saamiseksi.

UM-osasto lähettää lomakkeet E 202, E 203 tai E 204, E 205 FI (työskentely- ja asumiskaudet) ja E 207 tai vastaavat SEDit sekä mahdolliset lääkärinlausunnot (ei A-lääkärinlausuntoja) toisen EU-maan yhdyslaitokselle. UM-osasto lähettää ulkomaille yleensä täydellisen "EU-eläkehakemuspaketin", jossa ovat mukana kaikki asiakirjat.

Kun toisen EU-maan laitos on saanut EU-eläkehakemuksen liitteineen Suomesta, se vahvistaa oman maansa vakuutuskaudet ja lähettää niistä tiedot lomakkeella E 205 tai SEDillä P5000 UM-osastolle. UM-osasto välittää tiedot toisen EU-maan vakuutuskausista edelleen teoreettiselle eläkelaitokselle ja Kelan EU-eläkeyksikköön eläkkeen laskemista varten. Tiedot toimitetaan sitä mukaa kuin ne saadaan.

Uusien EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaan jokaisen EU-maan pitäisi toimittaa vakuutuskaudet kaikkiin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin, eli ei enää yhteyslaitoksen välityksellä (täytäntöönpanoasetuksen 47 artiklan 4 kohta) Siirtymäaikana Eläketurvakeskuksen UM-osasto yhteyslaitoksena ilmoittaa toisten hakemusmenettelyssä mukana olevien EU-maiden vakuutuskausitiedot kaikkiin niihin maihin, joissa hakija on ollut vakuutettuna (esimerkiksi Ruotsin tiedot Portugaliin ja päinvastoin), jotta niiden laitokset voivat laskea eläkkeen määrän.

Eläkelaitokset voivat tehdä lisätiedusteluja ulkomaan laitokselle UM-osaston välityksellä. Eläkelaitos voi tehdä lisätiedustelun joko suojatulla sähköpostilla tai lisätiedustelulomakkeella (ETK 2210, ETK 2211, ETK 2219). UM-osastolla on suojattu sähköposti Försäkringskassaniin ja Pensionsmyndigheteniin Ruotsiin. Suojattu yhteys on luotu myös Viron vakuutuslaitoksen ulkomaanyksikköön (nimetyt henkilöt).

UM-osastolle tulee myös lisäkyselyitä ulkomaisilta yhdyslaitoksilta. Jos UM-osasto ei pysty itse vastaamaan näihin lisätiedusteluihin, se välittää tiedustelun hakijalle itselleen vastattavaksi.

Teoreettisen laitoksen tehtävänä on olla yhteydessä hakijaan, jos on tarvetta selvittää, onko kysymyksessä EU-eläkehakemus. Jos teoreettinen laitos ei kuitenkaan ole ollut yhteydessä hakijaan, UM-osasto voi olla yhteydessä hakijaan ja varmistaa, onko kysymyksessä EU-hakemus ja toimitetaanko hakemus toiseen maahan.

Jos hakija hyväksyy sen, ettei hakemusta toimiteta toiseen EU-maahan, hakemuksen käsittely keskeytetään. Tällöin UM-osasto päättää hakemuksen käsittelyn ja ilmoittaa tästä teoreettiseen laitokseen, Kelan EU-eläkeyksikköön ja mahdolliseen seurannaislaitokseen.

Kela tai teoreettinen laitos saattaa tarvita kuitenkin vakuutuskausitodistuksen eläkkeen laskentaa varten. Tällöin se pyytää vakuutuskausitodistuksen toisesta EU-maasta UM-osaston kautta.

Jos hakija haluaa, että hakemus toimitetaan toiseen EU-maahan, UM-osasto toimittaa hakemuspaketin toiseen EU-maahan.

Lääketieteelliset lisätutkimukset

Ulkomainen yhdyslaitos voi pyytää lääketieteellistä lisätutkimusta Suomessa asuvasta eläkkeenhakijasta. Eläketurvakeskuksen UM-osasto välittää pyynnön teoreettiseen laitokseen, joka on yhteydessä hakijaan. Pyyntö välitetään teoreettisen laitokseen, vaikka Suomesta työkyvyttömyyseläkehakemus olisi hylätty.

Jos lisätutkimuksia pyydetään sellaisesta eläkkeenhakijasta, joka ei ole ollut Suomessa ollenkaan työeläkevakuutettuna, UM-osasto välittää pyynnön Kelaan.

Kun ulkomainen laitos pyytää lisätutkimusta Suomessa asuvasta henkilöstä, tutkimus toimitetaan EU-säännösten mukaan Suomen lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti.

Teoreettinen laitos maksaa tutkimuskulut ja velkoo ne UM-osaston välityksellä ulkomaan laitokselta, jollei maiden välillä ole sovittu kustannusten korvauksesta luopumisesta. Kustannusten korvaamisesta on luovuttu Pohjoismaiden ja Iso-Britannian kesken. Näissä tapauksissa kustannukset jäävät siis teoreettisen laitoksen vastattavaksi.

Jos ulkomaanlaitos pyytää Suomea täyttämään E 213-lomakkeen, UM-osasto lähettää pyynnön mukana E 213 -lomakkeen teoreettiseen laitokseen. E 213 -lomake on lääkäreiden saatavilla myös Eläketurvakeskuksen nettisivujen ( www.etk.fi ) lomakepankissa.

Jos toinen EU-maa pyytää pelkästään lääkärinlausuntoa lomakkeella E 213 eikä varsinaisia lisätutkimuksia, eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri voi täyttää lomakkeen E 213 asiakirjoissa olevien lääkärinlausuntojen perusteella, jos asiakirjoissa on lomakkeen täyttämiseen riittävät tiedot.

Jos eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri ei voi täyttää lomaketta E 213 asiakirjoissa olevien lääkärinlausuntojen perusteella, tällöin menetellään samoin kuin tilanteessa, jossa ulkomainen laitos pyytää lääketieteellistä lisätutkimusta Suomessa asuvasta henkilöstä.

Jos hakijan oleskelu toisessa EU-maassa on ollut lyhyt, teoreettinen laitos varmistaa Eläketurvakeskuksen UM-osaston välityksellä toisesta EU-maasta ennen E 213 -lomakkeen täyttämistä, onko hakijalla juridista oikeutta eläkkeeseen kyseisestä maasta.

Hakemusprosessi, hakija asuu ulkomailla

Kela yhdyslaitoksena

Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu toisessa EU-maassa, toimii tämän maan vakuutuslaitos yhteyslaitoksena eläkehakemusasiassa. Yhteydenpidon Suomesta ulkomaan yhteyslaitokseen hoitaa työeläkelaitosten puolesta Kelan ulkomaan yksikkö.

Kun eläkkeenhakija täyttää asuinmaansa eläkehakemuksen, hän ilmoittaa myös omasta tai edunjättäjän työskentelystä tai asumisesta Suomessa. Asuinmaan käsittelevä laitos lähettää Kelan ulkomaan yksikköön hakemusta vastaavan lomakkeen E 202, E 203 tai E 204, vakuutuskausitodistuksen E 205 ja hakijan tai edunjättäjän ulkomaan vakuutushistoriaa koskevan lomakkeen E 207 tai vastaavat SEDit sekä mahdolliset lääkärinlausunnot ja mahdolliset muut asiakirjat.

Kun ulkomailta tulee E-eläkehakemus tai paperinen SED, Kelan ulkomaan yksikkö tarkistaa hakemuksen ja toimii seuraavasti:

• Pyytää tarvittaessa suomalaisen henkilötunnuksen maistraatista.
• Lähettää hakemusasiakirjat OIWAn kautta sähköisesti työeläkejärjestelmän keskuspisteelle Santralle, jonka koneellinen päättely ohjaa hakemuksen teoreettiselle eläkelaitokselle. Jos Santran koneellinen päättely epäonnistuu, siirtyy asia Eläketurvakeskuksen rekisteripalvelut-osaston EL-tiimin selvitettäväksi.
• Lähettää Suomen vakuutuskausitodistukset ulkomaan yhteyslaitokselle (työskentelykausi- ja asumiskausitodistukset).
• Jakaa myöhemmin tulleet ulkomaiset vakuutuskausitodistukset teoreettiseen laitokseen.
• Lähettää Suomen eläkepäätökset, myös työeläkepäätökset, ulkomaan yhteyslaitokselle (lähtökohtaisesti kaikki päätökset samanaikaisesti).

Jos hakemus on puutteellinen, ulkomaan yksikkö toimii seuraavasti:

• Tekee ulkomaille lisätiedustelun lisätiedustelulomakkeella, suojatulla sähköpostilla tai faksilla.
• Liittää kopion lisätiedustelusta myös teoreettiselle laitokselle lähetettäviin asiakirjoihin, jotta teoreettinen laitos tietää, mitä lisätietoja Kela on pyytänyt ulkomailta.
• Välittää myös hakemuksen käsittelyn yhteydessä tehtävät lisätiedustelut ulkomaille työeläkelaitosten puolesta.
• Jos IBAN-numeroa ei ole ulkomailta tulleessa hakemuksessa, ulkomaan yksikkö pyytää sitä hakijalta. Jos asiakkaalta saadaan IBAN-tiedot, ne välitetään myös työeläkelaitokseen, jos eläkepäätöstä ei vielä ole annettu.

Lisätiedustelulomakkeella pyydetään, että ulkomaan yhteyslaitos palauttaa lomakkeen täytettynä Kelalle (tällöin Eläketurvakeskuksen palautusosoite yliviivataan). Kelan ulkomaan yksikkö toimittaa ulkomailta palautuvan lomakkeen tai sen kopion välittömästi teoreettiseen laitokseen.

Teoreettisen laitoksen toimet

Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu toisessa EU-maassa, teoreettinen laitos saa eläkehakemuslomakkeen Kelan ulkomaan yksikön välityksellä. Teoreettinen laitos toimii tällöin seuraavasti:

• Virittää hakemuksen EU-asiana Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin.
• Tilaa Eläketurvakeskukselta työskentelyyn perustuvan vakuutuskausitodistuksen.
• Jakaa Kelan ulkomaan yksiköstä saamansa E-hakemuksen tai SEDit liitteineen tarvittaessa edelleen seurannaislaitoksille.
• Lähettää päätökset ja E 210-lomakkeen Kelan ulkomaan yksikköön.

Jos teoreettinen laitos tarvitsee eläkeasian käsittelyssä Kelan pyytämiä lisätietoja, se jää odottamaan niiden saapumista. Jos teoreettinen laitos tarvitsee muita lisätietoja kuin mitä Kelan ulkomaan yksikkö on jo pyytänyt, teoreettinen laitos täyttää lomakkeen E 001 ja/tai lisätiedustelulomakkeen, johon teoreettinen laitos merkitsee tarvitsemansa lisätiedot. Lomakkeet teoreettinen laitos lähettää Kelan ulkomaan yksikköön, joka toimittaa ne ulkomaille. Ulkomaan yksikkö välittää lisätietopyynnöt ulkomaille sellaisina kuin ne on saatu työeläkelaitokselta. Ulkomaan yksiköllä on suojattu sähköpostiyhteys Ruotsiin. Näin ollen Ruotsia koskevat lisäkyselyt voi laittaa sähköpostilla ulkomaan yksikköön.

Seurannaislaitokset lähettävät päätöksensä ja lomakkeen E 210 teoreettiselle laitokselle, joka lähettää ne yhdessä oman päätöksensä ja E 210-lomakkeen kanssa Kelan ulkomaan yksikköön toiseen EU-maahan toimitettavaksi. Ulkomaan yksikkö ei tiedä, mitkä työeläkelaitokset antavat eläkepäätöksen teoreettisen laitoksen lisäksi.

Uusi lääkärintutkimus

Kun eläkkeenhakija asuu ulkomailla, eläkelaitos voi pyytää Kelan ulkomaan yksikön välityksellä hakijan oleskelu- tai asuinpaikan laitosta teettämään uuden lääkärintarkastuksen. Toisen maan laitos toimittaa tutkimuksen sen soveltamassa lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti.

Teoreettinen laitos ilmoittaa E 001- ja/tai lisätiedustelulomakkeella Kelan ulkomaan yksikön välityksellä ulkomaan yhteyslaitokselle, millaista tutkimusta se pyytää tehtäväksi. Ulkomaan yksikkö välittää tutkimuspyynnön yhteyslaitokselle, joka on yhteydessä hakijaan. Jos eläkelaitos pyytää esimerkiksi Ruotsin paikallista vakuutuskassaa hankkimaan uuden lääkärinlausunnon hakijasta, paikallinen vakuutuskassa hankkii pyydetyn lausunnon. Pyyntö on aina toimitettava toisen EU-maan yhteyslaitokselle eikä hakijalle suoraan.

Uusia tutkimuksia pyytävä laitos vastaa tutkimuskustannuksista. EU-säännösten mukaisista kustannusten korvaamisesta on kuitenkin luovuttu Pohjoismaiden ja Iso-Britannian kesken. Sen sijaan esimerkiksi Saksa voi periä normaalisti kustannukset Suomen työeläkelaitoksen pyytämistä uusista lääkärintarkastuksista.

Eläketurvakeskuksen neuvontaosaston antamat päätökset

Jollei hakijalla ole työsuhteita Suomen ansaintajärjestelmässä tai jos hänen työskentelynsä on päättynyt ennen työeläkelakien voimaantuloa, Eläketurvakeskuksen neuvontaosasto antaa hakemukseen hylkäävän päätöksen sekä julkisen että yksityisen sektorin osalta. Myös niissä tilanteissa, joissa hakija on ilmoittanut ainoaksi toiminnakseen MYEL-toiminnan, joka on päättynyt ennen 1.1.1970, antaa Eläketurvakeskuksen neuvontaosasto hylkäävän päätöksen.

Jos hakija ilmoittaa ainoastaan muun kuin yksityisen sektorin palvelusta, eläkehakemus toimitetaan ko. julkisen sektorin laitokseen, vaikka palvelus olisi päättynyt ennen 8.7.1961. Jos hakija tällöin ilmoittaa sekä valtion että kunnan palvelusta, eläkehakemus toimitetaan viimeiseen julkiseen laitokseen eli ainoastaan yhteen laitokseen.

Jos hakija ilmoittaa hakemuksessa sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelusta, jotka ovat päättyneet ennen 8.7.1961, hakemusta ei jaeta julkiselle sektorille.

Neuvontaosasto lähettää päätöksen muutoksenhakuohjeineen hakijalle. Päätös ja lomake E 210 sekä vakuutuskausitodistus E 205 tai P5000 SED lähetetään myös Kelan ulkomaan yksikölle toimitettavaksi ulkomaan yhteyslaitokselle.

Eri eläke-etuuksien hakemista koskevat erityisohjeet

Vanhuuseläke

Suomessa asuvan vanhuuseläkkeen hakijan täytyy ilmoittaa eläkehakemuksessa, hakeeko hän vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta. Jos hän hakee toisen EU-maan vanhuuseläkettä, hakijan on ilmoitettava myös, mistä ajankohdasta alkaen hän sitä hakee. Eläketurvakeskuksen UM-osasto siirtää tämän päivämäärän toiseen EU-maahan toimitettavaan E 202 -lomakkeeseen tai SEDille P2000 kohtaan "hakijan valitsema eläkkeen alkamisajankohta".

Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa toisen EU-maan vanhuuseläkettä, teoreettinen laitos virittää hakemuksen EU-hakemuksena. Yleensä vanhuuseläkettä kannattaa hakea toisesta EU-maasta kuusi kuukautta tai enintään vuosi ennen vanhuuseläkeikää kyseisessä EU-maassa.

Jos eläkkeenhakija ei ole hakenut ulkomaan eläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa ja kun hän myöhemmin hakee ulkomaan vanhuuseläkettä, eläkelaitos toimittaa EU-hakemuspaketin Eläketurvakeskuksen UM-osastolle toiseen maahan toimitettavaksi. Eläkelaitos ei tee viritystä Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, vaan UM-osasto tekee virityksen. Useimmiten näissä tapauksissa hakemuksen vastaanottaa Kelan toimisto.

Jos toisesta EU-maasta tulee Suomeen vanhuuseläkehakemus, jonka perusteella vanhuuseläke voisi tulla myönnettäväksi varhennettuna, hakijalta tiedustellaan, haluaako hän vanhuuseläkkeen varhennettuna Suomesta. Tällöin hakijalle ilmoitetaan, kuinka paljon eläkkeen varhentaminen pienentää eläkettä. Jos eläkkeenhakija ilmoittaa, ettei hän halua varhennettua vanhuuseläkettä, vanhuuseläke myönnetään myöhemmin 63 vuoden iässä saman hakemuksen perusteella.

Vanhuuseläkkeen lykkääminen

Vanhuuseläkkeen hakemista on mahdollista lykätä, jos eläkkeenhakija nimenomaisesti pyytää vanhuuseläkkeen lykkäämistä. Lykkääminen on todettava eläkehakemuksessa. Lykkäämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eläkkeenhakija on jo täyttänyt eläkkeensaamisen edellytykset, mutta hän ei halua hakea eläkettä. Jos eläkkeenhakija ei ole vielä täyttänyt eläkkeensaamisen edellytyksiä, kysymyksessä ei ole vanhuuseläkkeen lykkääminen.

Käytännössä voi olla vaikeaa tietää, onko hakija täyttänyt vanhuuseläkeiän toisessa EU-maassa. Näin ollen, jos eläkkeenhakija ilmoittaa, että hän ei vielä hae toisen maan eläkettä, voi tämä tarkoittaa myös sitä, että hakija haluaa lykätä vanhuuseläkkeen hakemista toisesta EU-maasta.

Sen maan laitoksen, jonka vanhuuseläkkeen hakemista eläkkeenhakija haluaa lykätä, täytyy ilmoittaa hakijalle lykkäämisen vaikutuksista, jos hakija tätä pyytää (täytäntöönpanoasetuksen 46 artiklan 2 kohta). Käytännössä hakijan omalla vastuulla on selvittää, onko hän jo täyttänyt vanhuuseläkeiän myös toisessa EU-maassa, jonka eläkkeen hakemista hän haluaa lykätä.

Suomen työeläkkeen lykkääminen tarkoittaa tilannetta, jossa hakija ei vielä halua hakea vanhuuseläkettä 63 vuoden tai 68 ikävuoden välillä. Tällöin hakijalle on hakijan pyynnöstä selvitettävä esimerkiksi eläkkeen vaikutukset korotettuun karttumaan tai vanhuuseläkkeen lykkäyskorotuksen vaikutukset.

Käytännössä henkilön kannalta oleellinen tieto on se, että ulkomaan eläke estää Suomessa eläkkeen karttumisen korkeammalla prosentilla.

Erityistä Ruotsin vanhuuseläkkeen hakemisesta

Ruotsissa työeläkkeen vanhuuseläkeikä on joustava 61 ikävuodesta alkaen. Asumisperusteisen takuueläkkeen eläkeikä on 65 vuotta.

Vanhuuseläke voidaan yleensä myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta tai, jos hakija ei hakiessaan ole vielä täyttänyt 61 vuotta, sen kuukauden alusta, jona hän täyttää 61 vuotta. Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä, joka päättyy 65 vuoden iässä, ja hakee siihen suoraan jatkeeksi vanhuuseläkettä, eläke voidaan poikkeuksellisesti myöntää korkeintaan kolme kuukautta takautuvasti.

Työntekoon perustuva vanhuuseläke koostuu ansaintaeläkkeestä (inkomstpension IP), lisäeläkkeestä (tilläggspension TP) ja rahastoeläkkeestä (premiepension).

Rahastoeläkettä voi hakea samasta tai eri ajankohdasta kuin ansainta- ja lisäeläkettä. Jos asiasta ei ole mainintaa hakemuksella, Ruotsi olettaa, että Suomessa asuva hakija hakee kaikkia eläkkeen osia samanaikaisesti. Jos hakijalla on oikeus rahastoeläkkeeseen, Ruotsi lähettää hakijalle lisälomakkeen täytettäväksi. Lomakkeella kysytään vielä alkamisajankohtaa sekä sitä, haluaako hakija pitää rahastoeläkevarojaan edelleen rahastoissa vai ei ja haluaako hän liittää rahastoeläkkeeseen leskeneläketurvan.

Takuueläke (garantipension) voi alkaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakija täyttää 65 vuotta. Jos hänellä on 65 vuotta täyttäessään työntekoon perustuva vanhuuseläke jo maksussa, Ruotsi ottaa viran puolesta kantaa takuueläkeoikeuteen ja antaa asiasta päätöksen. Erillistä hakemusta ei silloin tarvitse tehdä. Muussa tapauksessa Ruotsi ratkaisee hakemuksesta samanaikaisesti sekä oikeuden työskentelyyn perustuvaan vanhuuseläkkeeseen että takuueläkkeeseen. Pelkkää takuueläkettä ei voi hakea, jos työeläkeoikeutta on.

Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke

Suomessa työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi eikä vanhuuseläkkeestä anneta erillistä päätöstä. Ruotsissa puolestaan työkyvyttömyyseläkkeen (sjukersättning) jälkeistä vanhuuseläkettä on haettava. Tällöin vanhuuseläke voidaan myöntää kolme kuukautta takautuvasti.

Kun Suomessa asuva työkyvyttömyyseläkkeen saaja hakee vanhuuseläkettä Ruotsista, on hänen täytettävä Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus. Kelan toimistoon, työeläkelaitokseen tai työeläkejärjestelmän palveluspisteeseen jätetty vanhuuseläkehakemus toimitetaan suoraan Eläketurvakeskuksen UM-osastolle. UM-osasto täyttää E 202 -lomakkeen tai P2000 SEDin ja toimittaa sen Pensionsmyndigheteniin. Myös uusi E 205 FI -lomake tai P5000 SED toimitetaan Pensionsmyndigheteniin, jos vakuutuskaudet ovat muuttuneet. Jos kaudet eivät ole muuttuneet, UM-osasto toimittaa Pensionsmyndigheteniin kopion voimassa olevasta vanhasta E 205 FI -lomakkeesta tai P5000 SEDistä.

Vuoden 2005 alusta lukien Suomen eläkettä on karttunut myös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä. Näin ollen voi olla mahdollista, että Suomesta annetaan uudesta karttuneesta eläkkeestä uusi päätös. Tällöin E 202 -lomakkeen tai P2000 SEDin lisäksi toiseen maahan toimitetaan uusi E 205 FI -lomake tai P5000 SED.

Kun Ruotsissa asuva työkyvyttömyyseläkkeen saaja hakee Ruotsin vanhuuseläkettä, Ruotsi toimittaa Kelan ulkomaan yksikköön E 202 -lomakkeen (E205 -lomakkeen) tai E 001 -lomakkeen tai vastaavat SEDit.

Ulkomaan yksikkö ei pääsääntöisesti toimita E 001 -lomaketta eläkelaitokseen. Ulkomaan yksikkö ilmoittaa kirjeellä Ruotsiin maksussa olevien työeläkkeiden määrät ja mahdollisen kansaneläkkeen määrän.

Jos Suomen työkyvyttömyyseläke on myönnetty kertasuorituksena ennen 1.1.2006, Suomen työkyvyttömyyseläkeoikeus on tutkimatta tai Suomessa on uutta eläkettä kartuttavaa työskentelyä, Kelan ulkomaan yksikkö pyytää Ruotsista E 202, E 205 ja E 207 -lomakkeet tai vastaavat SEDit ja toimittaa ne teoreettiseen laitokseen.

Jos Ruotsista tulee E 202 -lomake tai P2000 SED, ulkomaan yksikkö toimittaa hakemuksen teoreettiseen laitokseen, joka ilmoittaa Ruotsiin ulkomaan yksikön välityksellä Suomen vanhuuseläkkeen määrän (lomakkeella E 001) ilmoitushetken tasossa. Vanhoja päätöskopioita ei lähetetä Ruotsiin. Tällöin EU-viritys mitätöidään Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteristä.

Ulkomaan yksikkö toimittaa aina Ruotsin eläkepäätöksen tiedoksi teoreettiseen laitokseen Eläketurvakeskuksen kautta. Eläketurvakeskus rekisteröi ulkomaan päätöksen.

Työkyvyttömyyseläke

Suomessa asuvan eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkehakemus toimitetaan lähtökohtaisesti myös muihin EU-maihin, joissa hakija on ilmoittanut työskennelleensä tai asuneensa. Hakemusta ei toimiteta muihin maihin, jos hakija erityisesti ilmoittaa hakemuksella, että hän ei halua hakea jonkin toisen EU-maan työkyvyttömyyseläkettä.

Jos eläkkeenhakija ei ole hakenut ulkomaan eläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa ja jos hän myöhemmin hakee ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä, eläkelaitos toimittaa EU-hakemuspaketin Eläketurvakeskuksen UM-osastolle toiseen maahan toimitettavaksi, jos eläkelaitos vastaanottaa hakemuksen. Eläkelaitos ei tee viritystä Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, vaan UM-osasto tekee virityksen.

Ruotsi, Norja ja moni muu maa tarvitsevat työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisua varten tietoa hakijan työ- ja toimintakyvystä, miten se on alentunut, miten sitä on tutkittu ja hoidettu sekä mitä on tehty esimerkiksi soveltuvamman työn järjestämiseksi. Näin ollen työeläkelaitosten täytyy liittää hakemuspakettiin kaikki näihin asioihin liittyvät asiakirjat. Ratkaisevaa ei ole tieto siitä, onko kuntoutus Suomen eläkkeen kannalta tarkoituksenmukaista vai ei. Toinen maa tarvitsee tiedot omaa työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisua varten. UM-osasto toimittaa hakemuspaketin mukana Ruotsiin myös kopion kansallisesta eläkehakemuslomakkeesta.

Norja tarvitsee työkyvyttömyyseläkkeen laskentaa varten tiedon siitä, sisältyykö Suomen työeläkkeeseen tuleva aika vai ei.

Kuntoutustuen jatkaminen

Jatkohakemukseksi riittää Suomessa yleensä pelkkä lääkärinlausunto. Tarvittaessa eläkelaitos voi pyytää hakijalta lisätietoja lomakkeella "Selvitys työkyvystä kuntoutustukea varten". Myös silloin, kun eläkkeen jatkamista haetaan myöhemmin, kuitenkin vuoden kuluessa eläkkeen päättymisestä, hakemukseksi saattaa eläkelaitoksen harkinnan mukaan riittää pelkkä lääkärinlausunto.

Jos kuntoutustuen jatkon hakija ei ensimmäisen hakemuksen yhteydessä ole halunnut, että hakemus toimitetaan toisiin EU-maihin, ei myöskään jatkon yhteydessä hakemusta toimiteta toisiin maihin, jollei eläkkeenhakija tätä erityisesti pyydä. Jos hakija puolestaan on hakenut ensimmäisen hakemuksen yhteydessä työkyvyttömyyseläkettä myös toisista EU-maista, myös jatkoa koskeva hakemus toimitetaan toisiin EU-maihin.

Jatkon hakemiseksi toimitettu lääkärinlausunto (ETK4000-lähetteen liitteenä) toimitetaan Eläketurvakeskuksen UM-osastolle, joka toimittaa lääkärinlausunnon (lomakkeen E 001 -lomakkeen tai SEDin P10000 liitteenä) ulkomaille, jos ulkomaan päätöstä alkuperäiseen hakemukseen ei ole vielä saatu. Samalla ulkomaille toimitetaan Suomen jatkopäätös, jos se on UM-osastolla. Jos päätöstä ei vielä ole, se toimitetaan myöhemmin toiseen maahan. (Ks. myös ohjeen kohta EU-hakemuspakettia ei tehdä). Toinen EU-maa voi tarvittaessa pyytää täyttämään E 204 -lomakkeen tai P2200 SEDin.

Jos UM-osasto on jo saanut ulkomaan päätöksen edellisen hakemuksen perusteella, uudet lääkärinlausunnot muodostavat osan uutta hakemusta. Tällöin UM-osasto toimittaa uuden E 204 -lomakkeen tai P2200 SEDin ja sen liitteenä uudet lääkärinlausunnot ja päätökset toiseen EU-maahan.

Teoreettisen laitoksen on selvitettävä hakijalta, haluaako hän, että asiakirjat toimitetaan toiseen EU-maahan, jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja toinen EU-maa on myöntänyt määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai hylännyt sen ja hakija toimittaa uuden lääkärinlausunnon valitusta varten. Hakijalta olisi selvyyden vuoksi tarkastettava, onko uusi lääkärinlausunto tarkoitettu vain Suomen valitusta koskevaksi lisäselvitykseksi vai haluaako hakija, että se toimitetaan myös toiseen EU-maahan. Jos hakija haluaa lääkärinlausunnon toimitettavaksi toiseen EU-maahan, tulee yhteydenotosta hakijaan mainita ETK4000-lähetteellä lähetettäessä lääkärinlausuntoa Eläketurvakeskuksen UM-osastolle. Myös UM-osasto voi tarvittaessa olla hakijaan yhteydessä.

Osatyökyvyttömyyseläke (ennakkopäätös)

Osatyökyvyttömyyseläkkeestä voidaan hakea ensin ennakkopäätöstä ja vasta sitten, kun hakija ilmoittaa ottavansa osatyökyvyttömyyseläkkeen, eläkelaitos antaa lopullisen maksupäätöksen.

Eläkehakemus viritetään heti EU-eläkehakemukseksi Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, mutta hakemusta ei toimiteta Eläketurvakeskuksen UM-osastolle vielä ennakkopäätösvaiheessa. Vasta kun hakija ilmoittaa jäävänsä osatyökyvyttömyyseläkkeelle, lähetetään asiakirjat EU-hakemusta varten UM-osastolle. Hakemusta ei toimiteta ulkomaille, jos hakija on eläkehakemuksella ilmoittanut, että hän ei halua hakea työkyvyttömyyseläkettä muista EU-maista.

Eläkelaitos ei lähetetä hakemusta UM-osastolle ulkomaille toimitettavaksi, jos se hylkää ennakkopäätöshakemuksen tai jos hakija ei ota osatyökyvyttömyyseläkettä. Hakijalle on päätöksen yhteydessä tiedotettava siitä, että työkyvyttömyyseläkehakemusta ei toimiteta toiseen EU-maahan. Hakemus toimitetaan kuitenkin toiseen EU-maahan, jos hakija sitä haluaa.

Jos hakemusta ei toimiteta toiseen maahan ja on tehty EU-viritys Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, teoreettinen eläkelaitos ilmoittaa Eläketurvakeskuksen UM-osastolle, ettei kysymyksessä ole EU-hakemus. Tarvittaessa teoreettinen laitos ilmoittaa tästä myös seurannaislaitokseen. Vaikka EU-viritystä hakemusrekisteriin ei olisi tehtykään, tulee UM-osastolle ilmoittaa että hakemusta ei toimiteta toiseen EU-maahan, jos UM-osasto on saanut hakemuksen OIWAn kautta.

Jos henkilö on alun perin hakenut täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta hakemus on hylätty ja hänelle on annettu osatyökyvyttömyyseläkkeestä ennakkopäätös, hakemusprosessi käynnistyy normaalisti. EU-hakemuspaketti toimitetaan UM-osastolle sen jälkeen, kun työkyvyttömyyseläkeoikeus on ratkaistu ensimmäisen kerran.

Perhe-eläke

Suomessa asuvan eläkkeenhakijan perhe-eläkehakemus toimitetaan lähtökohtaisesti myös muihin EU-maihin, joissa hakija on ilmoittanut edunjättäjän työskennelleen tai asuneen. Hakemusta ei toimiteta muihin maihin, jos hakija erityisesti ilmoittaa hakemuksella, että hän ei halua hakea perhe-eläkettä jostakin toisesta EU-maasta.

Jos eläkkeenhakija ei ole hakenut ulkomaan perhe-eläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa ja jos hän myöhemmin hakee ulkomaan eläkettä, eläkelaitos toimittaa EU-hakemuspaketin Eläketurvakeskuksen UM-osastolle toiseen maahan toimitettavaksi, jos eläkelaitos vastaanottaa hakemuksen. Eläkelaitos ei tee viritystä Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, vaan UM-osasto tekee virityksen.

Eläkkeenhakija voi jättää perhe-eläkehakemuksen asuinvaltionsa vakuutuslaitokseen, vaikka edunjättäjä ei olisikaan ollut vakuutettu hakijan asuinmaassa.

Työttömyyseläke

Työttömyyseläke on EU-säännöksien mukainen vanhuuseläke. Muissa EU-maissa ei ole Suomen työttömyyseläkettä vastaavaa eläkettä. Esimerkiksi Ruotsista vanhuuseläkkeen voi kuitenkin saada joustavasti 61 ikävuodesta alkaen.

Toisen EU-maan vanhuuseläkettä tulisi hakea vasta, kun hakijalle on annettu työttömyyskassan todistus työttömyyseläkkeen hakemista varten. Hakija olisi ohjattava hakemaan toisen maan vanhuuseläkettä vasta siitä ajankohdasta, jolloin Suomen työttömyyseläke alkaa. Tämä sen vuoksi, että myös ulkomainen vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke estää työttömyyspäivärahan maksamisen Suomessa. Suomen työttömyyseläkettä voidaan maksaa samanaikaisesti ulkomaisen vanhuuseläkkeen tai varhennetun vanhuuseläkkeen kanssa.

Jos henkilö ilmoittaa hakevansa eläkettä Ruotsista syntymäpäivästään lähtien, Ruotsi myöntää eläkkeen ko. kuukauden alusta. Tämä täytyy ottaa huomioon arvioitaessa täyttyykö 500 päivän vaatimus. Muutkin maat saattavat myöntää oman vanhuuseläkkeensä muusta päivästä kuin seuraavan kuukauden alusta.

Toisen EU-maan työkyvyttömyyseläke ei puolestaan estä työttömyyspäivärahan saamista Suomessa, vaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä otetaan huomioon työttömyyspäivärahaa vähentävänä. Jos ulkomaan työkyvyttömyyseläke on niin suuri, että se vie työttömyyspäivärahan nollille, sillä voi olla samanlaiset vaikutukset työttömyyseläkeoikeuteen kuin ulkomaan vanhuuseläkkeellä.

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläkkeeseen ei sovelleta uuden täytäntöönpanoasetuksen eläkehakemusprosessia koskevia säännöksiä eikä EU-eläkkeen määräytymistä koskevia säännöksiä. Ulkomaan työskentelyllä voi kuitenkin olla vaikutusta osa-aikaeläkeoikeuteen ja sen määrään.

Katso tarkemmin osa-aikaeläkkeestä ohjeesta EU-eläkkeen määräytyminen .

Osa-aikaeläkehakemuksessa tiedustellaan, onko hakija työskennellyt ulkomailla ja missä maassa. Hakemuksessa hakijaa ei ohjata täyttämään U-liitettä. Eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää hakijaa täyttämään U-liitteen.

Jos hakemuksen tietojen perusteella päätellään, että hakija on työskennellyt toisessa EU-maassa, eläkelaitos pyytää tarvittaessa oman eläkkeensä laskentaa varten kyseisen maan vakuutuskaudet Eläketurvakeskuksen UM-osaston välityksellä.

Suomen osa-aikaeläkkeen myöntämisen estää, jos henkilö saa työskentelyyn perustuvaa lakisääteistä eläkettä toisesta EU-maasta. Jos henkilö, joka saa/tai hakee Suomesta osa-aikaeläkettä, hakee eläkettä myös toisesta EU-maasta, hakemusta ei lähetetä ulkomaille, jollei eläkkeenhakija sitä nimenomaan vaadi. Eläkelaitos on tarvittaessa yhteydessä hakijaan ja varmistaa, haluaako eläkkeenhakija, että hakemus toimitetaan toiseen EU-maahan ja mistä ajankohdasta hän haluaa toisen EU-maan eläkkeen.

Vanhuuseläkkeen alkamisajankohdan voi yleensä määrittää siten, ettei toisen maan vanhuuseläkettä tule maksettavaksi samalle ajalle kuin Suomen osa-aikaeläke. Työkyvyttömyyseläkkeessä Ruotsi hyväksyy hakijan kirjallisen toivomuksen eläkkeen alkamisajan siirtämisestä. Toivomus on esitettävä ennen eläkepäätöksen antamista. Muut maat eivät yleensä ota huomion toivomusta työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajan siirtämisestä.

Kuntoutus

EU-tilanteessa kuntoutusetuutena maksettavaa kuntoutusrahaa ei pidetä eläkkeenä, koska kuntoutusrahan hakijaa ei pidetä työkyvyttömänä. Näin ollen kuntoutuksen hakeminen ei käynnistä EU-hakemusprosessia.

Katso tarkemmin kuntoutuksesta ohjeesta EU-eläkkeen määräytyminen .

Jos eläkelaitos ryhtyy kuntouttamaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevaa henkilöä, kuntoutuskorotus lasketaan siihen työeläkkeeseen, jota hakija saa Suomesta. Pelkän kuntoutuskorotuksen vuoksi ei käynnistetä EU-hakemusprosessia.

Jos kuitenkin toiseen maahan toimitetun kuntoutustukihakemuksen jälkeen myönnetään kuntoutusraha tai kuntoutustuki, johon lisätään kuntoutuskorotus, eläkelaitos lähettää kuntoutusraha- /kuntoutustukipäätöksen (sekä lääkärinlausunnon ja muut kuntoutusselvitykset) UM-osastolle. Se puolestaan lähettää päätöksen liitteineen toisiin EU-maihin.

EU-hakemusprosessi käynnistyy myös seuraavissa tilanteissa, jollei hakija nimenomaan ole ilmoittanut työkyvyttömyyseläkehakemuksella, että hän ei halua hakea työkyvyttömyyseläkettä toisesta EU-maista:

• Hakijan työkyvyttömyyseläkettä ollaan Suomessa hylkäämässä, mutta kuntoutusta sen sijaan oltaisiin myöntämässä.
• Toisessa EU-maassa työskennellyt henkilö hakee kuntoutusrahakauden jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.