Työeläkelakipalvelu 		Julkinen Soveltamisohje
Tulostettu: 21.05.2013
Tarkoitettu työeläkejärjestelmälle

Eri sosiaalietuuksien määräytyminen Julkaisuaika: 09.09.2010 Voimassaoloaika: 01.01.2010 - 31.12.2011

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika 01.01.2010 - 31.12.2011
Korvattu ohjeella Eri sosiaalietuuksien määräytyminen
Korvannut ohjeen Eri sosiaalietuuksien määräytyminen
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Sulje

Ohjetta on päivitetty työttömyysturvalain mukaisen ansiopäivärahan osalta kohdasta lisäpäiväoikeus.

Vanhempainpäiväraha

Päivärahojen määräytymisestä säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Etuuksia myöntää Kansaneläkelaitos (Kela). Katso lisäksi sairauspäiväraha myöhemmin.

Äitiysrahan kesto on 105 arkipäivää (lauantait mukaan lukien). Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äiti voi itse valita, milloin hän tänä aikana aloittaa äitiysrahakauden.

Erityisäitiysrahaa maksetaan lapsen odotusajalta, jos äidin tai sikiön terveydelle voi aiheutua vaaraa äidin työskentelyolosuhteista, eikä vaaraa voida poistaa eikä työnantaja pysty järjestämään äidille muuta työtä.

Isyysrahaa voidaan maksaa isälle 1–18 arkipäivää enintään neljässä eri jaksossa, jos hän äidin äitiys- tai vanhempainrahakaudella on poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolisesta työstä ja osallistuu lapsen hoitoon. Isyysrahaa maksetaan vakuutetulle, joka elää lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa.

Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä äitiysrahakauden jälkeen. Vanhempainraha maksetaan jommallekummalle vanhemmista. Isän isyysrahakautta jatketaan enintään 12 arkipäivällä (24 arkipäivällä, jos lapsesta maksettava ensimmäinen vanhempainpäivärahapäivä on 1.1.2010 tai sen jälkeen) välittömästi vanhempainrahakauden jatkoksi, jos hän käyttää vähintään viimeiset 12 arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Tätä isäkuukautta voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin, mutta se on pidettävä viimeistään kuitenkin 180 päivän kuluessa. Siirtämismahdollisuuden ehtona on, että perhe saa väliaikana kotihoidon tukea siten, että vanhempi itse hoitaa lasta. Vanhempainrahakautta jatketaan 60 arkipäivällä lasta kohden toisesta lapsesta alkaen, jos lapsia syntyy samalla kertaa enemmän kuin yksi. Pidennysjakso on mahdollista käyttää osittain tai kokonaan äitiys- tai vanhempainkaudella tai sen jatkoksi.

Vanhempainrahaa voidaan maksaa osittaisena vanhempainrahana, jos vanhemmat jakavat keskenään lapsen hoitovastuun sopimalla osa-aikatyöstä samalle ajanjaksolle. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Vanhempainraha maksetaan tällöin molemmille vanhemmille erikseen kummankin omien työtulojen perusteella laskettuna. Vanhempainraha on kummallekin tällöin puolet kummankin täydestä päivärahasta.

Alle 7-vuotiaan ottolapsen johdosta on mahdollista saada isyys- ja vanhempainrahaa. Isyysrahaa maksetaan ottoisälle kuten biologiselle isälle. Vanhempainrahaa maksetaan, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähintään 200 arkipäivää. Ottovanhemmilla on mahdollisuus saada myös osittaista vanhempainrahaa.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on myös oikeus vanhempainrahaan tai osittaiseen vanhempainrahaan.

Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan hakijan työtulojen perusteella kuten sairauspäiväraha. Vanhempainpäivärahan määrä on aina kuitenkin vähintään vähimmäistasoinen. Jos toisen lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi täyttää kolme vuotta, käytetään vanhempainrahan laskemisessa samaa työtuloa kuin edellisessä lapsessa. Vanhempainraha on ensimmäisiltä 30 päivältä ja äitiysraha ensimmäisiltä 56 päivältä korkeampi kuin sairauspäiväraha. Myös isyysraha isäkuukauden ajalta voi olla korotettu.

Lapsen äiti voi työskennellä tai opiskella samaan aikaan (paitsi ennen laskettua aikaa olevien 31–50 päivän aikana), kun hänellä on oikeus äitiys- tai vanhempainrahaan. Työssäolopäiviltä vanhempainpäivärahaa maksetaan vähimmäispäivärahan tasoisena. Jos vanhempainpäivärahan saaja saa samalta ajalta opintorahaa, maksetaan vanhempainpäiväraha vähimmäismääräisenä.

Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä myös, jos vanhempi saa vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Yrittäjien vanhempainpäiväraha määräytyy YEL- tai MYEL-työtulon perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on asettanut työryhmän selvittämään vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen mahdollisuuksia. Uudistuksella halutaan tukea vanhemmuutta sekä kannustaa isiä pitämään perhevapaita nykyistä enemmän. Työryhmän toimikausi on 1.9.2009–31.12.2010.

Työttömyysturvalain mukainen ansiopäiväraha

Ansioon perustuvia työttömyysetuuksia myöntävät työttömyyskassat ( Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, TYJ ) (Työttömyysturvalaki 1290/2002)

Työttömyyskassat maksavat työttömäksi joutuneelle tai lomautetulle, työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa olleelle ja työssäoloehdon täyttäneelle työntekijälle työttömyysturvalain mukaista ansiopäivärahaa.

Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on ollut 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä työttömyyttä välittömästi edeltäneen tarkasteluajan, 28 kuukauden aikana. Ennen vuotta 2010 vaadittiin 43 kalenteriviikkoa, ja tätä työssäoloehdon alkuehtoa sovellettiin silloin, kun jäsen haki ensimmäistä kertaa ansiopäivärahaa tai sitä ei ollut maksettu 1.1.1997 jälkeiseltä ajalta.

Samaa työssäoloehtoa (34/28) sovelletaan myös ns. paluuehtoon. Ennen vuotta 2010 paluuehto, jota myös nollausehdoksi kutsutaan, oli 34/24.  

Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 18 kk ollut ja työssäoloehdon täyttänyt yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa, mikäli hänen yritystoimintansa loppuu tai keskeytyy pidemmäksi ajaksi kuin neljäksi kuukaudeksi. Työssäoloehto täyttyy, kun yritystoiminta on ennen lopettamista tai keskeyttämistä kestänyt vähintään 18 kuukautta työttömyyttä edeltävien 48 kuukauden aikana. Ennen vuotta 2010 ehdot olivat 24/48 kuukautta. Sivutoimisella yrittäjällä on mahdollisuus saada soviteltua ansiopäivärahaa. Yrittäjän määritelmä työeläkelakeja sovellettaessa on erilainen kuin työttömyysturvalaissa. Osaomistajayrittäjät eivät kuulu yrittäjien eläkelain piiriin, mutta työttömyysturvalaissa heidät rinnastetaan yrittäjiin.

Vuoden 2010 uudistuksessa on selkeytetty säännöksiä siitä, jos henkilö siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi tai päinvastoin. Kyse on palkansaajan ja yrittäjän jälkisuojasta. Esimerkiksi, jos henkilö on ollut ensin yrittäjänä ja sen jälkeen palkansaajana, hän ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen sen perusteella, että palkansaajana hänen työssäoloehtonsa ei täyttyisi. Hänellä on tällöin yrittäjäkassaan kuulumisen perusteella oikeus työttömyysetuuteen, jos yrittäjänä olon työssäoloehto täyttyi.

Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät mm. kuntoutus, sairaus, vuorotteluvapaa ja muut työntekoon rinnastettavat ajat.

Työssäoloehdon voi menettää olemalla poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta tai jos vakuutettuna oloon tulee katkos.

Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos työaika on enintään 75 % alalla sovellettavasta kokoaikatyöstä. Soviteltuun ansiopäivärahaan on sivutoimisen yrittäjän lisäksi oikeutettu työntekijä, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai rinnastettavan syyn vuoksi. Siihen on oikeutettu myös työtön työnhakija, joka on ottanut vastaan enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön tai henkilö, joka tekee osa-aikaista työtä – ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen. Lyhennetylle työviikolle lomautetulla on oikeus päivärahaan täysiltä työttömyyspäiviltä.

Ansiopäivärahan määrä muodostuu perusosasta, ansio-osasta, korotetusta ansio-osasta ja muutosturvan ansio-osasta (ent. työllistymisohjelmalisä). Muutosturvan ansio-osaan on oikeus työllistymistä edistävien palvelujen eli aktiiviajan toimenpiteiden aikana. Näitä ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus tai omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämävalmennus sekä työ- ja koulutuskokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

Perusosan määrä on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on ansio-osa tämän rajan (taitekohta) ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Korotetussa ansio-osassa luvut ovat 57,5/35 prosenttia ja muutosturvan piiriin kuuluvilla 65/37,5 prosenttia. Ennen vuotta 2010 perusosa oli samansuuruinen, mutta taitekohta oli matalammalla (90-kertainen) ja korotetun ansio-osan prosentit olivat pienemmät.

Korotettua ansio-osaa saa heti työttömyyden alkaessa 20 päivältä, jos työhistoriaa on kolme vuotta (ei lueta yrittäjäjaksoja). Se voidaan joissain tilanteissa maksaa myöhemminkin. Ansio-osaa korotettuna maksetaan pitkän työuran päätyttyä enintään 100 päivältä vähintään 5 vuotta jäsenenä olleelle, jos eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä on 20 vuodelta ja henkilö on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, tai jos yhdenjaksoisesti 200 päivää lomautettuna ollut työntekijä irtisanoo itsensä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivältä, eikä sen saaminen edellytä tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen päättymisellä ole merkitystä. Sitä ei makseta, jos työntekijällä on oikeus lisäpäiviin.

Yrittäjillä on myös oikeus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotettuun ansio-osaan 200 päivältä.

Ylläpitokorvausta maksetaan mm. omaehtoisen opiskelun, työvoimapoliittisen koulutuksen ja muiden työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta.

Omavastuuaika on 7 päivää, jotka otetaan huomioon kerran 500 päivän enimmäisaikaan. Omavastuuaika kuluu jo työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta. Näin kannustetaan osallistumaan aktiiviajan toimenpiteisiin.

Työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan hakemuksen perusteella maksaa ilman päätöstä työttömyysetuutta ennakkona enintään 2 kuukaudelta. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta.

Lisäpäiväoikeus. Ennen vuotta 1950 syntynyt työntekijä, joka täyttää 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta.

Vuonna 1950–1954 syntynyt työntekijä, joka täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, voi saada ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Tällöin vaaditaan lisäksi, että hän on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka täyttää 60 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, saa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Tällöin vaaditaan lisäksi, että hän on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Lisäpäiväoikeus ei koske yrittäjiä.

Ansiopäivärahan etuuden peruste on työttömyyttä välittömästi edeltäneiden 34 kalenteriviikon ansiot, joista on vähennetty lomaraha ja lomakorvaus kokonaan ja työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaten 3,5 %. Näin saatu palkka jaetaan jakson arkipäivillä, jolloin saadaan päiväpalkka. Jos työ on ollut kausiluonteista, lasketaan palkka vuositulosta.

Yrittäjän ansiopäivärahan perusteena on hänen työttömyysvakuutuksensa perusteeksi valitsema työtulo, mikä saa olla enintään YEL- ja/tai MYEL-työtulon tai osaomistajayrittäjillä palkan suuruinen.

Tulot ja jotkin sosiaalietuudet vaikuttavat työttömyysetuuteen. Mikäli työttömyysetuutta saavalla henkilöllä on ansiotuloja, voidaan hänen päivärahaansa tai työmarkkinatukeaan maksaa soviteltuna, jolloin täydestä etuudesta vähennetään puolet sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta.

Myös henkilölle itselleen maksettavat sosiaalietuudet saattavat pienentää työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta, jolloin etuus maksetaan vähennettynä.

Työttömyyspäivärahaa, sekä ansio- että peruspäivärahaa, voidaan vähentää myös puolisolle maksettavan kotihoidon tuen perusteella. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Työttömyysetuutta voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Muut työkyvyttömyyseläkkeet estävät työttömyysetuuden maksamisen kokonaan.

Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki

Ansioon perustumattomia työttömyysetuuksia myöntää Kela. (Työttömyysturvalaki 1290/2002)

Mikäli työntekijä tai yrittäjä ei ole työttömyyskassan jäsen, saattaa hänellä työttömäksi jouduttuaan olla oikeus Kelan maksamaan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Peruspäivärahaa maksetaan, jos henkilö täyttää työssäoloehdon eli on ollut 34 viikkoa ansiotyössä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työtunteja on pitänyt olla vähintään 18 viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on toiminut yrittäjänä vähintään 18 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 48 kuukauden aikana, ja että yritystoiminta on ollut riittävän laajaa.

Omavastuuaika on 7 arkipäivää, jotka otetaan huomioon kerran 500 päivän enimmäisaikaan.

Työmarkkinatukeen on oikeus henkilöllä, joka ensimmäistä kertaa tulee työmarkkinoille tai joka ei täytä peruspäivärahan saamiseksi vaadittavaa työssäoloehtoa. Lisäksi tuen piiriin kuuluvat ne, joiden 500 päivän (perus- tai ansiopäivärahan) enimmäismäärä on jo täyttynyt. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu, ja se on peruspäivärahan suuruinen.

Alle 25-vuotiaille on rajoituksia työmarkkinatuen saamiselle. 17-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voi saada työmarkkinatukea vain työvoimakoulutuksen, työharjoittelun tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen ajalta. Muilta alle 25-vuotiailta, ei-ammatillista koulutusta omaavilta edellytetään, että he ovat hakeneet ammatillista koulutusta, eivätkä ole kieltäytyneet tarjotusta työstä tai koulutuksesta.

Ilman ammattitaitoa oleville, jotka eivät ole aikaisemmin täyttäneet työssäoloehtoa, maksetaan työmarkkinatukea vasta 5 kuukauden odotusajan jälkeen.

1.9.2009 lukien työttömyysetuuteen oikeutetulle voidaan hakemuksen perusteella maksaa ilman päätöstä työttömyysetuutta ennakkona enintään 2 kuukaudelta. Ennakko vähennetään myöhemmin myönnettävästä työttömyysetuudesta.

Korotettua peruspäivärahaa maksetaan 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä, jos 3 vuoden työssäoloehto täyttyy. Lisäksi korotettuun päivärahaan tai työmarkkinatukeen on oikeus työllistymistä edistävien palvelujen (aktiiviajan) aikana enintään 200 päivältä, myös yrittäjillä. Työmarkkinatukea saavien osalta korotettu tuki rajataan niihin, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea enintään 500 päivältä, tai jotka ovat pudonneet ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle, ja ovat saaneet sitä enintään 180 päivältä.

Ylläpitokorvausta maksetaan mm. omaehtoisen opiskelun, työvoimapoliittisen koulutuksen ja eräiden muiden työllisyyttä edistävien palvelujen ajalta. Työ- tai koulutuskokeilun ajalta ylläpitokorvausta ei makseta.

Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena hänen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemistä seuraavan kolmen vuoden aikana.

Työmarkkinatukeen voidaan soveltaa tarveharkintaa ottamalla huomioon omat ja puolison tulot. Vanhempiensa taloudessa asuvan työmarkkinatuki voidaan maksaa alennettuna tukena (osittainen tuki). Tarveharkintaa on myös voitu soveltaa yhdessä sovittelun kanssa.

Samat sosiaalivakuutusetuudet, jotka vähennetään ansiopäivärahasta, vähennetään myös työmarkkinatuesta. Myös estävät etuudet ovat samat.

Vuorotteluvapaalain mukainen vuorottelukorvaus

Ansiosidonnaisen vuorottelukorvauksen myöntää työttömyyskassa. Työttömyyskassaan kuulumattomille vuorottelukorvauksen myöntää Kela. (Vuorotteluvapaalaki 1305/2002)

Vuorotteluvapaalaki muutetaan pysyväksi vuodesta 2010 lukien.

Vuorotteluvapaalakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, ja jos hän ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään kuukauden palkaton jakso. Lisäksi edellytetään 10 vuoden työhistoriaa. Laki ei koske yrittäjiä.

Työntekijä voi jäädä vuorotteluvapaalle työnantajan suostumuksella. Työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen vuorotteluvapaasta ja vuorotteluvapaasijaiseksi tulee palkata työtön henkilö. Vuorotteluvapaa voi kestää 90–359 päivää ja sen voi pitää joko yhdessä tai useammassa jaksossa. Vuorotteluvapaalla oleva työttömyyskassaan kuuluva työntekijä saa ansioon perustuvaa vuorottelukorvausta.

Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen.

Työttömyyskassaan kuuluville vuorottelukorvauksen määrä on 70 % ansiopäivärahasta. Määrä on 80 %, jos eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä on vähintään 25 vuotta. Vuorottelukorvauksen etuuden peruste on työttömyyspäivärahasta poiketen vuorotteluvapaata edeltäneen vuoden ansiotulo.

Kelasta haettava vuorottelukorvaus lasketaan peruspäivärahasta (70 % tai 80 %) ilman lapsikorotuksia.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki

Uusia koulutustukia ei myönnetä enää 1.1.2010 jälkeen. Etuus korvataan korotetulla työttömyyspäivärahalla.

Ansiosidonnaisen etuuden myöntäjiä ovat työttömyyskassat ja ei-ansiosidonnaisen osalta Kela. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002)

Työttömyysturvalain koulutuspäiväraha

Uusia koulutuspäivärahoja ei myönnetä enää 1.1.2010 jälkeen. Etuus korvataan korotetulla työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaisen etuuden myöntäjiä ovat työttömyyskassat ja työttömyyskassaan kuulumattomien osalta Kela. (Työttömyysturvalain 10. luku)

Aikuiskoulutustuki

Ohjeeseen sisältyy myös 1.5.2010 voimaantulevat lainmuutokset. Tämän lain mukaiset etuudet maksetaan 1.8.2010 alkaen.

Aikuiskoulutuksentuen myöntää ja maksaa Koulutusrahasto. (Laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000)

Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.

Tuki voidaan myöntää, jos henkilö on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työsuhteessa tai yrittäjänä yhteensä 5 vuotta. Työntekoon rinnastettavana aikana huomioidaan mm. perhevapaat, varusmiespalvelu ja kuntoutustuki. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen koulutuksen alkua, jää palkattomalle opintovapaalle vähintään 2 kuukaudeksi, eikä saa muuta tukea opiskeluunsa. Vapaan ei tarvitse olla yhdessä jaksossa. 1.8.2010 lukien edellytetään 8 vuoden työhistoriaa, josta työhön rinnastettavaa aikaa voi olla enintään 2 vuotta. Yrittäjillä työhistoriaan saa sisältyä palkansaajana oloa.

Yrittäjän on koulutuksen vuoksi keskeytettävä työntekonsa tai olennaisesti vähennettävä sitä. Jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu, henkilöllä ei ole oikeutta aikuiskoulutustukeen. 1.8.2010 lukien vaaditaan yritystoiminnan ansiotulojen alentumista vähintään kolmanneksella viimeiseen verotustietoon verrattuna. Ansiotulojen aleneminen arvioitaisiin jälkikäteen. Muut kuin yritystulot eivät saa ylittää ¾ osaa yrittäjälle myönnetystä tuen määrästä.

1.8.2010 lukien aikuiskoulutustukea voi saada soviteltuna esim. osa-aikaisen opiskelun vuoksi, jos työstä poissaolosta on sovittu työnantajan kanssa. Yrittäjillä ei tätä oikeutta ole.

Aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa koulutusta ovat mm. ammatilliset perus- tai erityisopinnot ja ammatilliset lisäopinnot, ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistoissa suoritettavat tutkinnot.

Koulutustuen kestoaika lasketaan henkilölle kertyneen työhistorian perusteella. Ennen vuotta 2007 yksi täysi kuukausi kerrytti tukiaikaa 0,8 päivällä. Muunnettaessa tukipäiviä kuukausiksi katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää. Esimerkiksi 15 työvuotta oikeuttaa 144 tukipäivään. Työssäoloaika määritellään 1.1.2007 lukien työansioiden perusteella siten, että kalenterivuoden ansiot jaetaan vuosittain vahvistettavalla luvulla. Henkilö voi lisäksi käyttää etukäteen laskennallista tukiaikaa 60 vuoden ikään asti. Ehtona on, että työssäoloaikaa on vähintään 10 vuotta ilman rinnasteisia aikoja. Tukiaika (kertynyt ja laskennallinen) voi käytännössä olla enimmillään 18 kuukautta.

1.8.2010 lukien aikuiskoulutustuen kesto muuttuu kiinteäksi siten, että 8 vuoden työhistoria oikeuttaa 18 kuukauden tukeen, mikä vastaa 387 tukipäivää. Lisäksi koulutuksen ei tarvitse enää olla yhdenjaksoista.

Kun tukiaika on käytetty kokonaan, tukea ei voi saada enää uudestaan.

Aikuiskoulutustuen määrä ennen 1.8.2010 muodostuu perusosasta sekä palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 20 % hakijan keskimääräisestä kuukausiansiosta tiettyyn kuukausiansioon saakka (2 700 euroa/kk vuonna 2004) ja 15 % sen ylittävältä osalta.

Aikuiskoulutustuen määrä 1.8.2010 lukien vastaa työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Taso on korkeampi kuin vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus, koska kyseessä on aktiiviajalta maksettava etuus. Yrittäjien aikuiskoulutustuki maksetaan kuitenkin perusosan suuruisena.

Ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tuen hakemiskuukautta edeltäneen työsuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä 12 kuukauden (365 päivän) ajalta. Ansiotuloja laskettaessa huomioon otetaan vain päätoimen palkkatulot, josta vähennetään lomaraha, lomakorvaus ja satunnaiset korvaukset. Sivutöiden tuloja tai sosiaalietuuksia ei oteta huomioon. Pääsääntöisesti yli kuukauden kestäneitä palkattomia aikoja ei lasketa mukaan 12 kuukauden tarkastelujaksoon.

Työ- tai virkasuhteessa oleva hakija voi ansaita satunnaista tuloa päätoimestaan tai muuta verotettavaa ansiotuloa enintään kolme neljäsosaa tuen määrästä tukikuukaudessa. Esimerkiksi 800 euroa kuukaudessa tukea saava voi ansaita enintään 600 euroa kuukaudessa (brutto). Yrittäjällä voi olla jonkin verran sivutoimista ansiotuloa (muuta kuin omasta yritystoiminnasta) koulutuksen aikana. 1.8.2010 lukien yrittäjien ansaintaraja muusta kuin omasta yrittäjätoiminnastaan vastaa palkansaajan kolmen neljäsosan rajaa.

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahan maksaa Kela. (Sairausvakuutuslaki 1224/2004)

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Päivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla henkilöllä, joka on sairauden takia työkyvytön. Päivärahaa saa, kun on ollut työkyvyttömyyttä edeltävien 3 kuukauden aikana ansiotyössä työntekijänä, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Edellytys täyttyy myös, jos henkilö on ollut työttömänä työnhakijana, opiskellut täysipäiväisesti tai ollut sapatti- tai vuorotteluvapaalla, ollut ammatillisessa kuntoutuksessa tai hoitanut omaa talouttaan. Jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty, sairauspäivärahaa saa 55 päivän yhdenjaksoisen työkyvyttömyyden jälkeen.

Jos sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisaika on tullut täyteen, sairauspäivärahaa voi saada saman sairauden perusteella uudelleen vasta vuoden kuluttua. Jos tänä aikana on haettu työkyvyttömyyseläkettä ja hakemus on hylätty tai sen käsittely on kesken, voi hakea työttömyysetuutta, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.

Sairauspäivärahaa vastaavaa päivärahaa maksetaan myös tartuntatautilain perusteella, sekä luovutuspäivärahaa ihmisen elimen ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain perusteella, jos henkilö joutuu olemaan kokonaan pois töistä eikä hän saa työstä poissaoloajalta palkkaa.

Sairauspäivärahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä (25 pv/kk), lukuun ottamatta arkipyhiä ja työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää seuraavaa arkipäivää. YEL- ja MYEL-vakuutetuilla omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja kolme arkipäivää. Siirryttäessä etuudesta toiseen (osasairauspäiväraha – sairauspäiväraha – kuntoutusraha) omavastuuaikaa ei sovelleta uudelleen.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi suoritetuksi 300 päivältä. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivärahan suorituspäivät kahden viimeisen vuoden ajalta. Päivärahan enimmäissuoritusaikaan luetaan myös esimerkiksi sellaiset päivät, joilta henkilöllä on oikeus päivärahaan, mutta sitä ei erinäisistä syistä makseta.

Jos työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, päivärahasta maksetaan työnantajalle palkkaa vastaava osa. Päiväraha voidaan maksaa myös työttömyyskassalle ja sosiaaliviranomaisille.

Osasairauspäivärahauudistus tulee voimaan 1.1.2010. Sairastuneella on oikeus saada osasairauspäivärahaa välittömästi työkyvyttömyyden alusta lukien omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen ilman edeltävää 60 päivän sairauspäivärahakautta. Työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttiin aiemmasta, mutta palkan ei tarvitse vähentyä näiden prosenttien rajoissa.

Osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 72 arkipäivää. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Osasairauspäivärahan määrä on puolet sitä välittömästi edeltäneestä täyden sairauspäivärahan määrästä (ilman mahdollisia vähentäviä etuuksia). Osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, mikäli tämä maksaa täyttä kokoaikatyön palkkaa osa-aikatyöskentelyn ajalta.

Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus, jota ei lasketa sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaikaan.

Päiväraha määräytyy sairausvakuutuslaissa määritellyn työtulon perusteella. Päiväraha määräytyy yleensä viimeksi verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan. Palkkatulosta on tehty verotuksen tulonhankkimisvähennykset sekä työntekijän työeläke- ja työttömyysmaksuvähennykset. Yrittäjän päiväraha määrätään YEL- tai MYEL-vakuutusta varten vahvistetun työtulon perusteella. Siitä ei vähennetä tulonhankkimisvähennyksiä ja työeläke- ja työttömyysmaksuvähennyksiä. Sivutoimisen yrittäjän päiväraha määritellään YEL-työtulon ja toisen työnantajan palveluksessa saatujen ansiotulojen mukaan. Työtulot tarkistetaan palkkakertoimella.

Apurahansaajille sairauspäiväraha määräytyy MYEL-työtulon mukaan. Jos MYEL-vakuutusta ei ole, käytetään päivärahan perusteena verotettavaa apurahaa. Mikäli apuraha ei ole verotettavaa tuloa, sairauspäiväraha on vähimmäistasoinen.

Jos hakijan työtulot ovat nousseet olennaisesti, päivärahan perusteena voidaan käyttää hakijan esittämiä tuloja, jotka hänellä on ollut kuuden kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkamista. Kuuden kuukauden työtulot voidaan ottaa päivärahan perusteeksi, jos ne kerrottuna kahdella ja vähennettynä tulonhankkimisesta johtuvilla kustannuksilla ovat verotuksessa todettuja ja palkkakertoimella tarkistettuja työtuloja vähintään 20 prosenttia suuremmat. Jos kuuden kuukauden työtulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, "liu'utetaan" kuuden kuukauden tarkastelujaksoa sairausvakuutuslaissa säädettävällä tavalla. Hakijan esittämät työtulot voidaan huomioida myös ammatin vaihtumisen, uuden työn alkamisen tai pätkätyöhistorian perusteella, vaikka tuloja olisi esittää vain osalta kuuden kuukauden aikaa.

Päivärahan perusteena voidaan käyttää myös hakijan ennen työkyvyttömyyden alkamista saamaa etuutta, jos päiväraha vuosityötulon perusteella jäisi pienemmäksi. Tällaisia etuuksia ovat työttömyysturvalain mukainen työttömyysetuus (työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja koulutuspäiväraha), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutustuki ja työllistämistuki, opintotukilain mukainen opintotuki sekä Kelan ja työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha. Jos henkilö on saanut useaa edellä mainittua etuutta, voidaan näistä viimeisintä käyttää päivärahan perusteena.

Päiväraha on toissijainen korvaus saman työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin muiden lakien mukaisiin etuuksiin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vakuutettu saa muun lain mukaista työkyvyttömyyskorvausta samalta ajalta, vähennetään tämä korvaus päivärahasta (yhteensovitus).

Sairauspäiväraha (myös osasairauspäiväraha) sovitetaan yhteen muun muassa:

  • työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen kanssa
  • työeläkelakien mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa, jos eläke on alkanut työtulovuonna tai myöhemmin
  • tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilastapaturmalain ja sotilasvammalain mukaisen ansionmenetyskorvauksen kanssa
  • vahingonkorvauslain perusteella maksettavan ansionmenetyskorvauksen kanssa
  • ulkomailta maksettavan etuuden kanssa

Päivärahaa ei ole oikeutta saada ajalta, jolta henkilö saa kuntoutusrahalain tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, tai ansionmenetyskorvausta LITA-kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Sairauspäivärahaoikeutta ei ole myöskään äitiysrahan varhennusajalta. Ennen 1.8.2010 opintoraha on sairauspäivärahan estävä etuus. Sairauspäivärahan ja opintotuen keskinäistä ensisijaisuutta muutetaan 1.8.2010 lukien siten, että sairaus- tai osasairauspäiväraha on opintotuen estävä etuus. Jos opiskelija on hakiessaan sairauspäivärahaa jo saanut opintorahaa samalta ajalta, vähennetään opintoraha päivärahan määrästä. Sairauspäivärahan maksamisen päätyttyä opintorahaa on haettava uudelleen.

Päivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, kansaneläke- tai työeläkelakien mukaista yksilöllistä varhaiseläkettä, osa-aikaeläkettä, työttömyyseläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea; oikeutta ei ole myöskään henkilöllä, jolla on oikeus kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin nojalla myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Päivärahaa voidaan kuitenkin maksaa edellä mainittua eläkettä saavalle 68 vuotta nuoremmalle henkilölle, jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen tekee työtä ja tulee tähän työhön työkyvyttömäksi. Päivärahan määrä lasketaan tällöin eläkkeellä oloaikana saatujen työtulojen perusteella.

Erityishoitoraha

(Sairausvakuutuslaki 1224/2004)

Sairausvakuutuslain perusteella maksetaan erityishoitorahaa vanhemmalle, joka alle 16-vuotiaan lapsensa sairauden vuoksi on estynyt tekemästä työtä eikä saa tältä ajalta palkkaa tai muuta työtuloa tai jonka päätoiminen opiskelu estyy. Erityishoitorahan maksamisen edellytyksenä on, että vanhempi osallistuu lapsensa hoitoon sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla ja lasta hoitava lääkäri on katsonut hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Erityishoitorahaa voidaan tietyissä tilanteissa maksaa molemmille vanhemmille sairaalahoidon tai sairaalan poliklinikkahoidon ajalta. Etuutta maksetaan myös, jos vanhempi sairaalahoitoon liittyen hoitaa vaikeasti sairasta lasta kotona. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta voidaan maksaa erityishoitorahaa.

Erityishoitorahan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi lapsen vaikea sairaus, jos 7–15-vuotias lapsi on sairaala- tai poliklinikkahoidossa tai sairaalakuntoutuksessa, tai jos vanhempi sairaalahoitoon liittyen hoitaa 0–15-vuotiasta lasta kotona. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta voidaan maksaa erityishoitorahaa. Lapsen sairauden ei edellytetä olevan vaikea, kun vanhempi osallistuu lapsen kanssa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssille tai apuvälineen hankintaan.

Erityishoitorahaa voi saada paitsi oman, myös avio- tai avopuolison lapsen, adoptiolapsen tai muun sellaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jota hoitorahaa hakeva tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin.

Erityishoitorahaa maksetaan sairaalahoidon ajalta yleensä enintään 60 arkipäivältä ja lisäksi kotihoidon ajalta enintään 60 päivältä. Maksuaikaa voidaan jatkaa vielä 30 arkipäivällä, jos hoitava lääkäri niin arvioi.

Erityishoitorahan suuruus lasketaan samoin kuin sairauspäivärahan määrä. Erityishoitoraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäispäivärahan suuruinen.

Vähäinen työtulo ei estä erityishoitorahan maksamista. Työtulona ei oteta huomioon vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidosta maksettavaa hoitopalkkiota.

Erityishoitorahaa ei suoriteta siltä osin kuin vanhemmalla on oikeus saada samalla perusteella erityishoitorahaa vastaavaa korvausta. Etuutta ei suoriteta myöskään samalta ajalta, jolta vanhemmalla on oikeus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päivärahaan.

LITA-päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmaetuuksia myöntävät tapaturmavakuutusyhtiöt, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) , Mela , Valtiokonttorin vahingonkorvauspalvelut -linja. Liikennevakuutuksen mukaisia etuuksia myöntävät liikennevakuutusyhtiöt, Liikennevakuutuskeskus ja Valtiokonttorin Vahingonkorvauspalvelut -linja.

Tapaturmavakuutuslain, sotilastapaturmalain ja liikennevakuutuslain mukaan maksetaan päivärahaa tai ansionmenetyskorvausta. Niitä maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä.

Tapaturma- ja sotilastapaturmavakuutuksen päiväraha

Tapaturman sattumisen jälkeinen vuosi maksetaan päivärahaa ja sen jälkeen tapaturmaeläkettä. Tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa suoritetaan työtapaturman tai ammattitaudin perusteella, jos vahingoittunut on ainakin osittain työkyvytön vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa suoritetaan kaikilta kalenteripäiviltä kunnes tapaturmasta aiheutunut vamma on parantunut tai siitä johtunut sairaus päättynyt, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan tapaturmapäivästä lukien.

Sotilastapaturmalain perusteella myönnetään päiväraha kuten tapaturmalain perusteella, mutta päivärahaa aletaan kuitenkin maksaa vasta, kun vahingoittunut tai sairastunut vapautuu palveluksesta.

a. Päivärahan ensimmäiset neljä viikkoa tapaturmapäivän jälkeen (28 kalenteripäivää)

  • Jos on maksettu sairausajan palkkaa, päiväraha maksetaan ( kokonaisuudessaan) työnantajalle siltä osin, kuin se perustuu sairausajan palkkaan.
  • Jos ei ole maksettu sairausajan palkkaa tai on maksettu vain osittain, päivärahan suuruus määräytyy niistä ansioista, jotka työntekijä on samassa työsuhteessa ansainnut tapaturmaa edeltävien neljän viikon aikana. Lyhyissä työsuhteissa käytetään tarvittaessa jopa tuntipalkkaa ansioperusteena.
  • Jos henkilöllä on useita työsuhteita, päiväraha maksetaan erikseen kunkin tapaturman sattuessa voimassa olevan työsuhteen mukaan.

b. Työkyvyttömyys jatkuu tai alkaa neljän viikon jälkeen tapaturmapäivästä

  • Päiväraha määritetään vuosityöansion (vakiintuneen ansiotason) perusteella: päivärahan määrä on 1/360 osa vuosityöansiosta. Kun tapaturmasta on kulunut vuosi, aletaan maksaa tapaturmaeläkettä, joka määrätään saman vuosityöansion perusteella kuin päiväraha. Tapaturmaeläke on 85 % vuosityöansioista 65 vuoden ikään asti ja sen jälkeen 70 %.
  • Vuositulo on aina vähintään tapaturmavakuutuslaissa määrätyn vähimmäisvuosityöansion suuruinen (10 980 euroa vuonna 2009). Vähimmäisvuosityöansiota ei käytetä, jos vahingoittunut on täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä tai on täyttänyt 65 vuotta ja saa vanhuuseläkettä.
  • Päätoimisesti ammattiin opiskelevan vuosityöansio on opiskelua vastaavan työn ansio kolmen vuoden kokemuksella. Tämä koskee myös tapaturmia vuoden aikana valmistumisen jälkeen, jos ansiot ovat muuten alemmat.
  • Peruskoululaisen ja lukiolaisen vuosityöansio on enintään 2 x minimivuosityöansio.
  • Nuoren henkilön (oppivelvollisuudesta enintään 5 vuotta eikä vakiintunutta ansiotasoa) vuosityöansio = ansiot kolmen vuoden kokemuksella työstä tapaturman sattuessa.

c. Yrittäjätoiminnan osalta maksetaan alusta lähtien YEL- tai MYEL-työtulon 360. osa. Pääsääntöisesti vuosityöansiona käytetään vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, mutta alkavassa yrityksessä tai esim. vapautetuilla yrittäjillä käytetään työtulon määrittämisperusteita.

Jos työntekijällä on työsuhdetyön lisäksi myös yrittäjätoimintaa, niin päivärahan perusteena voidaan käyttää yrittäjätulon osalta myös muutoin määriteltyjä tuloja kuin YEL-tuloja, jos vahingoittunut esittää muuta näyttöä yrittäjätoiminnasta saaduista tuloistaan.

Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus

Liikennevakuutuslain perusteella suoritetaan ansionmenetyskorvausta, ns. ohimenevää korvausta henkilölle, jolle aiheutuu liikennevahingon vuoksi tulon tai elatuksen vähentymistä tai työ- tai elinkeinotulojen myöhentymistä. Ansionmenetyskorvausta maksetaan ns. ohimenevänä korvauksena silloin, kun vammautumisesta ei aiheudu pysyvää tulojen menetystä tai alentumista. Ohimenevää korvausta voidaan maksaa jopa useiden vuosien ajan ennen kuin vammautuneen terveydentila on vakiintunut ja hänen mahdollinen paluunsa työelämään on selvitetty. Liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus muuttuu eläkkeeksi useimmiten noin vuoden kuluttua liikennevahingon sattumisesta.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan täyden korvauksen periaatteella. Ansionmenetys lasketaan tavallisesti työnantajan antamien selvitysten tai verotustietojen perusteella.

Yrittäjän kohdalla ansio määritellään yleensä yrityksen kirjanpitotietojen perusteella.

Joissain tapauksissa ansionmenetys voidaan korvata sosiaalietuuksien suuruisena. Näissä tapauksissa otetaan huomioon sosiaalietuuksien mahdolliset määräaikaiset vaihtelut.

Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha

Kuntoutuksen tarkoituksena on työkyvyn säilyttäminen tai sen palauttaminen tai uhkaavan työkyvyn menettämisen torjuminen sekä tällaisesta kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen.

Työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa maksavat työeläkelaitokset. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on pääsääntöisesti työssä olevalla henkilöllä, joka on estynyt kokonaan tai osittain tekemästä ansiotyötään. Kuntoutuksen tarkoituksena estää sairauden, vian tai vamman vuoksi mahdollisesti syntyvä pysyvä työkyvyttömyys.

Edellytyksenä ammatillisen kuntoutuksen saamiselle on, että tulevan ajan ansiot ovat vähintään 25 133,40 euroa (vuoden 2004 tasossa). Tulevan ajan ansiot lasketaan kuntoutuksen hakemisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden (tulevan ajan tarkasteluaika) aikaisista työansioista.

Jos työntekijä on kokonaan estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen kuntoutuksen vuoksi, kuntoutusraha on yhtä suuri kuin työeläkejärjestelmästä maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 %:lla. Kuntoutuksesta on kerrottu tarkemmin ohjeistossa Kuntoutus.

Jos työntekijä ammatillisen kuntoutuksen aikana ansaitsee enemmän kuin puolet työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olevasta työansiosta, kuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä (osakuntoutusraha).

Työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa voidaan maksaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Lisäksi kuntoutusavustusta voidaan maksaa hoito- tai kuntoutussuunnitelman laatimisen ajalta sekä enintään kuudelta kuukaudelta työllistymisen tukemiseksi kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle. Avustus on kuntoutusrahan perusteena olevan työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.

Kuntoutusrahaa ei makseta samalta ajalta sairauspäivärahan kanssa eikä harkinnanvaraista kuntoutusavustusta makseta, jos kuntoutuja saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työeläkelakien mukainen kuntoutus ei tule kysymykseen, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

Kelan kuntoutuslain mukainen kuntoutusraha

Kelan kuntoutuslain mukaista kuntoutusrahaa maksaa Kela. (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005)

Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus on laaja-alaisempaa kuin työeläkejärjestelmän kuntoutus.

Kelan kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias henkilö, joka on kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä työtä. Kuntoutusrahaan oikeuttavalla kuntoutuksella tulee olla yhteys työelämätavoitteeseen eli sitä voidaan maksaa vain, jos kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne pääseminen. Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää lisäksi, että kuntoutujalla on Kelan tai muun Kelan kuntoutuslaissa kuntoutuksen järjestäjän tekemä kuntoutuspäätös tai että kuntoutus on toteutettu muulla kuntoutuslaissa mainitulla perusteella. Tietyin edellytyksin kuntoutusrahaa maksetaan myös ulkomailla annetun kuntoutuksen ajalta.

Lisäksi Kela maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16–19-vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Edellytyksenä, että työkyky ja ansiomahdollisuus tai mahdollisuudet valita ammatti tai työ, on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt. Lisäksi nuorella tulee olla hänen kotikunnassaan laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS).

Työterveyshuoltolain perusteella on mahdollista saada ns. kuntoremonttikurssin ajalta kuntoutusrahaa, jos työterveyshuollossa on havaittu tarve kuntoutukseen alentuneen työkyvyn takia.

Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutusrahaa saaneelle henkilölle työllistymisen tukemiseksi enintään kuudelta kuukaudelta.

Työskentely kuntoutusrahan aikana on mahdollista, mutta tällöin työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa.

Kuntoutusrahan perusteena oleva ansio määräytyy samalla tavalla kuin sairausvakuutuksen perusteena oleva työtulo.

Kuntoutusraha on yleensä sairausvakuutuksen päivärahan suuruinen.

Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan määrä on 75 prosenttia sairausvakuutuslaissa säädetyn vuositulon kolmassadasosasta. Yrittäjillä kuntoutusraha lasketaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen mukaan. Jos yrittäjällä ei ole vakuutusta, kuntoutusraha määräytyy hänen vuositulojensa mukaan (eli niiden ansiotulojen mukaan, jotka yrittäjä on ilmoittanut verottajalle).

Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 prosentilla alennettuna.

Kuntoutuksen perusteella maksetut LITA-ansionmenetyskorvaukset

Tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella myönnetään ansionmenetyskorvausta (Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/625 ja Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/626).

Jos kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta, tapaturma- tai liikennevakuutuslaitos on ensisijainen toimija kuntoutuksessa.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan siltä ajalta, jona henkilö osallistuu ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi korvaus maksetaan kohtuulliselta kuntoutuksen selvittely- ja odotusajalta ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien lomien ajalta. Korvausta voidaan maksaa useita vuosia (esim. kokonaisen tutkinnon suorittamisajalta).

Kuntoutuksen perusteella voidaan maksaa täysimääräistä korvausta, vaikka henkilöllä ei muuten olisi oikeutta täysimääräiseen LITA-ansionmenetyskorvaukseen.

LITA-kuntoutusetuuksien perusteena oleva ansio määräytyy kuten muissa LITA-etuuksissa.

LITA-etuudet ovat ensisijaisia, joten estäviä etuuksia ei ole.

Hoitovapaa ja kotihoidon tuki

Kotihoidon tukea maksaa Kela. Ahvenanmaalla kotihoidon tukea maksavat kunnat. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (797/1992).

Hoitovapaa

Kun vanhempainrahakausi tai isyysrahakausi vanhempainvapaan jälkeen on päättynyt, isä tai äiti voi jäädä hoitovapaalle alle 3-vuotiaan lapsen hoidon vuoksi, ilman että työsuhde katkeaa. Vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla samanaikaisesti. Hoitovapaan voi pitää enintään kahdessa osassa lasta kohti niin, että se kestää vähintään kuukauden kerrallaan. Jaksoja voi olla useampiakin, jos siitä sovitaan työnantajan kanssa. Hoitovapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle vähintään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus hoitovapaaseen kuin muillakin vanhemmilla. Adoptiovanhemman hoitovapaaoikeus jatkuu siihen saakka, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta tai enintään siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten vanhemmat voivat jäädä myös osittaiselle hoitovapaalle, mutta ei samanaikaisesti. Tällöin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennettävä. Työnantaja ja työntekijä sopivat hoitovapaan järjestelyistä, kuten työajasta. Kela maksaa osittaista hoitorahaa, jos vanhemman työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa ja jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi tai jos perheessä on ensi- ja toisluokkalaisia koululaisia (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Etävanhemmalla, joka ei asu lasten kanssa samassa taloudessa, on myös oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Myös yrittäjä voi saada osittaista hoitorahaa, jos hän tekee lyhyempää työaikaa lapsen hoidon vuoksi.

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa hoitovapaan ajalta. Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön, kun hoitovapaa päättyy. Hoitovapaan ajalta ei kerry vuosilomaa. Hoitovapaan aikana on mahdollista saada kotihoidon tukea.

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tuen piiriin kuuluvat sekä työntekijät että yrittäjät.

Kelan myöntämä lasten kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja tulot, hoitorahaan ei. Oikeus tukeen edellyttää, että se myönnetään vähintään 1 kuukaudeksi.

Kotihoidon tuen saamisen edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Näin ollen myös työssä käyvä vanhempi voi saada kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea voi saada myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka eivät ole kunnallisessa hoidossa, jos perheessä on yksi alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Ns. etävanhemmalla ei ole oikeutta kotihoidon tukeen.

Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin vanhemmilla ja saada tältä ajalta lasten kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on adoptiovanhemmille joustavampi kuin muille. Adoptiovanhemmat voivat saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tukea maksetaan alle 2 vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun.

Kotihoidon tukeen on oikeutettu myös EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä asuva Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluva ns. lähetetty työntekijä, jonka perheessä on alle 3-vuotias lapsi.

Kelan etuudet eivät yleensä estä kotihoidon tuen saamista, mutta voivat vaikuttaa sen määrään. Kun tukia sovitetaan yhteen, kotihoidon tukea ei usein jää maksettavaksi. Vanhempainpäivärahat eivät välttämättä estä kotihoidon tuen saamista, jos perheessä on muita alle 3-vuotiaita lapsia. Jos lapsista maksettavien hoitorahojen määrä ylittää vanhempainpäivärahan määrän, hoitorahaa jää maksettavaksi niiden erotuksen verran.

Opintotuki ei vaikuta kotihoidon tukeen.

Hoitolisään vaikuttaa perheen yhteiset bruttotulot, joten esim. sairauspäiväraha ja työttömyysturva huomioidaan tuloina.

Kotihoidontuen saajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa olosuhdemuutoksista, esim. jos perheen tulot tai lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat tai tuen saaja muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Kotihoidon tuki Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan kuntien myöntämä kotihoidon tuki (hemvårdstöd) muodostuu perusosasta, sisaruskorotuksesta ja tuloharkintaisesta lisäosasta. Myös osittainen tuki on mahdollista (partiellt hemvårdstöd). Tukea myönnetään vähintään kuukaudeksi kuten Kelassa.

Kotikunta maksaa tukea hoitovapaan ajan vanhempainpäivärahan loppumisesta siihen asti, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Sisaruskorotusta maksetaan perusosaan oikeutetun lapsen 3–7-vuotiaasta sisaruksesta, joka on enintään 5 h päivässä kunnallisessa päivähoidossa.

Jos perhe alkaa saada uutta vanhempainpäivärahaa, kotihoidon tuen perusosan maksu päättyy. Sisaruskorotuksen ja lisäosan maksu voi jatkua vanhempainvapaan aikanakin.