• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen Julkaisuaika: 28.07.2010 Voimassaoloaika: 28.07.2010 - 28.02.2011

Muutokset korvattuun ohjeeseen verrattuna:

• Kertakorotusta koskevaa ohjetta on muutettu päätöksen antamisen osalta.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrä on eläketapahtumavuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitun eläkkeen ja tulevan ajan eläkkeenosan yhteismäärä (TyEL 38 §, YEL 35 §).

Vuoden 2010 alusta voimaan tulevan TyEL:n 82 §:n 3 momentin ja YEL:n 76 §:n 3 momentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttaa myös se, että eläkkeen alkamiseen mennessä ansaittu eläke muunnetaan työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Säännöstä sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1.1.2010 tai sen jälkeen.

Ansaittu eläke

Vuoden 2005 alusta työansioiden perusteella ansaitun eläkkeen määrä lasketaan kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista ansioista (vuosiansio). Eläkettä karttuu vuosiansioista 1,5 % vuodessa 53 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Tämän jälkeen karttuma on 1,9 % vuodessa 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun (TyEL 64 §). Myös yrittäjän kokonaistyötulosta eläkettä karttuu samojen karttumisprosenttien mukaan (YEL 61 §). Eläkkeen karttumista työskentelyn perusteella on selostettu tarkemmin ohjeistossa Eläkkeen karttuminen.

Eläkettä karttuu myös palkattomilta ajoilta saatujen sosiaalietuuksien (etuusansiot) perusteena olevien työansioiden perusteella 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan (TyEL 65 §, YEL 62 §). Eläkkeen karttumista palkattomilta ajoilta on selostettu tarkemmin ohjeistossa Eläkkeen karttuminen palkattomilta ajoilta.

Ansaitun eläkkeen määrään vaikuttaa myös päättyneen eläkkeen ajalta sekä sen aikaisesta työstä karttunut eläke. Päättyneestä tulevan ajan eläkkeenosan sisältäneestä eläkeajasta (eläkesuhde) karttuu uutta eläkettä, jos uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein aikaisempaan eläkkeeseen nähden. Eläkesuhteesta eläkettä karttuu tulevan ajan ansion perusteella tulevan ajan karttumisprosenttien mukaan (TyEL 68 §, YEL 65 §). Vuoden 2004 sääntöjen mukaisissa eläkkeissä karttuman perusteena on tulevan ajan eläkepalkka. Asiasta on kerrottu tarkemmin Eläkkeen karttuminen -ohjeiston ohjeessa Uuden eläkkeen karttuminen eläkkeestä. Eläkeaikaisesta työskentelystä uutta eläkettä karttuu 1,5 %:n vuotuisen karttuman mukaan (TyEL 67 §, YEL 64 §). Asiasta on kerrottu tarkemmin Eläkkeen karttuminen -ohjeiston ohjeessa Karttuminen eläkkeen rinnalla tehdystä työstä .

Tulevan ajan eläkkeenosa

Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika on eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Jotta henkilöllä olisi oikeus tulevan ajan eläkkeenosaan, hänellä tulee olla työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita yhteensä vähintään 12 566,70 euroa työkyvyttömyyden alkamista edeltäneen kymmenen kalenterivuoden aikana. Euromäärä vastaa palkkakertoimen arvoa yksi vuonna 2004.

Tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa eläketapahtumavuoden alusta 50 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun ja sen jälkeen 1,3 % vuodessa 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka (TyEL 66 §, YEL 63 §).

• Vuoden 2010 alusta voimaantulevan TyEL:n 66 §:n 2 momentin ja YEL:n 63 §:n 2 momentin mukaan tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka. Karttumisprosenttia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan pääsääntöisesti huomioon eläketapahtumaa edeltävän viiden kalenterivuoden aikana saadut työ- ja etuusansiot. Poikkeustilanteissa (nuoret tai ansioita vain eläketapahtumavuonna) myös eläketapahtumavuoden työ- ja etuusansiot otetaan tulevan ajan ansiota laskettaessa huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Tulevan ajan jakso alkaa näissäkin tilanteissa eläketapahtumavuoden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy tulevan ajan eläkkeenosa, ansaittua eläkettä laskettaessa työ- ja etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka. Eläketapahtumavuoden työ- ja etuusansioita ei siis oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeen ansaittua eläkettä määrättäessä eikä myöskään vanhuuseläkettä määrättäessä, koska eläketapahtumavuoden alusta alkava tulevan ajan eläkekarttuma korvaa ne.

Jos henkilöllä ei ole oikeutta tulevaan aikaan (12 566,70 euron raja ei täyty), tai tulevan ajan ansio on 0, työansioista karttuu eläkettä eläketapahtumakuukauden loppuun saakka. Etuusansiot otetaan tällöinkin huomioon eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun.

Tulevan ajan eläkkeenosasta kerrotaan tarkemmin Työkyvyttömyyseläke -ohjeiston ohjeessa Tulevan ajan eläke .

TEL-suojaosuus

Työsuhteesta, joka ennen vuotta 2005 oli vakuutettu TEL:n mukaan ja oli jatkuvana 1.1.2005, lasketaan suojaosuus, jos eläketapahtuma on ennen vuotta 2012 ja työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka. Suojatusta työsuhteesta ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumakuukauden loppuun saakka. Laskettaessa työsuhteesta karttunutta eläkettä vuoden 2005 säännösten mukaan eläketapahtumavuodelta karttunut eläke lasketaan käyttäen tulevan ajan ansiota ja tulevan ajan karttumisprosentteja. Näin tehdään, jotta vuosien 2004 ja 2005 säännösten mukaisten eläkkeiden ansainta-aika olisi yhtä pitkä. Suojaosuuden laskennasta kerrotaan tarkemmin Eläkkeen karttuminen -ohjeiston ohjeessa TEL-suojaosuus.

Muissa eläkelaeissa ei ole vastaavaa suojaosuuden laskentaa.

Osatyökyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jos työntekijän työkyky on alentunut vähintään 2/5 mutta alle 3/5. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä (TyEL 38 §, YEL 35 §).

Eläke siis lasketaan täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä ja jaetaan kahdella. Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuessa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi osatyökyvyttömyyseläke kerrotaan kahdella. Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuessa täydeksi eläkettä ei siis lasketa uudelleen.

Yksilöllinen varhaiseläke

Yksityisellä puolella yksilöllinen varhaiseläke on voitu myöntää ennen vuotta 1944 syntyneelle vakuutetulle. Syntymävuosirajan vuoksi yksilöllisiä varhaiseläkkeitä ei myönnetä enää vuoden 2006 jälkeen.

Julkisella puolella vuosina 1944–1947 syntyneillä on tietyin edellytyksin oikeus saada yksilöllinen varhaiseläke.

Yksilöllinen varhaiseläke määräytyy samoin kuin työkyvyttömyyseläke. Yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksenä oleva tulevan ajan oikeus määritellään kuitenkin vuoden 2004 säännösten mukaan.

Jos yksilöllisen varhaiseläkkeen eläketapahtuma on vuoden 2005 jälkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen tuleva aika lasketaan vuoden 2005 säännösten mukaan. Tulevan ajan jakso on tällöin eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.

Ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä

Vuoden 2005 säännösten mukaisista työkyvyttömyyseläkkeistä vähennetään liikenne- ja tapaturmavakuutuslain (LITA) mukaiset korvaukset (TyEL 92–95 §, YEL 85 - 88 §). Vähentämisestä on kerrottu tarkemmin Yhteensovitus ja ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä -ohjeiston ohjeessa Ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä 1.1.2007 alkaen.

Vuoden 2004 säännösten mukaan LITA-etuus yhteensovitettiin työeläkkeen kanssa. Vuoden 2004 säännösten mukainen yhteensovitus voi tulla edelleen tehtäväksi muun muassa silloin, kun myönnetään eläke entisin perustein vuoden 2004 säännöin määrätyn eläkkeen jälkeen tai LITA-etuuden määrä muuttuu. Näistä tilanteista on kerrottu tarkemmin Yhteensovitus ja ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä -ohjeiston ohjeessa Yhteensovitus säilyy vuoden 2004 säännösten mukaisena .

Julkisella puolella vuoden 2004 lopussa laskettava vapaakirja yhteensovitetaan soveltaen vuoden 2004 modifioituja säännöksiä. Asiasta on kerrottu tarkemmin Vapaakirjaus 31.12.2004 -ohjeiston ohjeessa Vapaakirjaus julkisten alojen eläkelakien mukaan .

Entisin perustein myönnettävä eläke

Työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, jos uusi työkyvyttömyys alkaa ennen kuin edellisen eläkkeen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta. Jos myöhempi eläke myönnetään saman sairauden perusteella, se määrätään entisin perustein, vaikka aiemman eläkkeen päättymisestä olisi kulunut yli kaksi vuotta (TyEL 80 §, YEL 74 §).

Tämä kahden vuoden aika lasketaan siten, että jos eläke on päättynyt 31.12.2006 ja uusi eläketapahtuma on 31.12.2008, kyseessä on vielä entisin perustein myöntö. Sama määrittelytapa on vuoden 2004 säännösten mukaisen tulevan ajan päättelyssä: kun työsuhde on päättynyt 31.12.2003, on siitä vielä tulevan ajan oikeus 31.12.2004.

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, eläkkeen määrä pysyy samana. Siihen tehdään ainoastaan indeksitarkistus, jos uusi eläke alkaa eri vuonna kuin aiempi on päättynyt. Aikaisemman eläkkeen aikana ja eläkejaksojen välissä mahdollisesti olleista työ- tai virkasuhteista taikka yrittäjätoiminnasta karttunutta eläkettä ei oteta huomioon. Näistä karttunut eläke lisätään vanhuuseläkkeeseen tai uusin perustein myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Vuoden 2004 säännösten mukaista vapaakirjaeläkettä ei voida myöntää entisin perustein. Näin ollen, jos vuoden 2004 säännöin vapaakirjana myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen on uusi eläketapahtuma ennen kuin edellisen eläkkeen päättymisestä on kaksi vuotta, uusi eläke lasketaan vuoden 2005 säännösten mukaisesti. Vastaavassa tilanteessa vuoden 2005 säännösten mukaisen eläkkeen jälkeen uusi eläke myönnetään entisin perustein, vaikka aiempaan eläkkeeseen ei olisi sisältynyt tulevan ajan eläkeosuutta.

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen laskentaesimerkki

Vuoden 2004 vapaakirjan automaattisen katkaisun vaikutus tutkitaan eläketapahtuman yhteydessä

Vuoden 2004 lopun TEL-, MEL- ja VaEL-vapaakirjaa laskettaessa on 54 vuotta täyttäneille tehty automaattinen katkaisu. Automaattinen katkaisu tehtiin sen vuoden lopussa, johon mennessä 54 vuotta täyttäneen työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kymmenen vuotta. Vapaakirjaa laskettaessa eläkepalkkana käytettiin joko yhdenjaksoisen työsuhteen eläkepalkkaa tai automaattisesti katkaistun työsuhteen jälkimmäisen työsuhdejakson eläkepalkkaa riippuen siitä, onko karttunut eläke suurempi yhdenjaksoisesta työsuhteesta vai katkaistun työsuhteen työsuhdejaksoista.

Tulevan ajan ansiota määrättäessä vuoden 2004 ansio lasketaan lähtökohtaisesti sen eläkepalkan perusteella, jolla vuoden 2004 lopun vapaakirja laskettiin eli joko yhdenjaksoisen työsuhteen eläkepalkan tai jälkimmäisen työsuhdejakson eläkepalkan perusteella. Vuoden 2004 ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa vielä silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2009.

Periaatteessa vuoden 2004 vapaakirjan automaattisen katkaisun vaikutus on tutkittava uudestaan, kun tulevan ajan eläkkeen eläketapahtuma sattuu. Tosin, mitä kauempana eläketapahtuma on siirtymäkaudella, sitä epätodennäköisempää on, että automaattisen katkaisun uudelleen tarkastelemisella olisi vaikutusta lopullisen eläkkeen määrään. Vaikutusta eläkkeeseen voi olla sitä todennäköisemmin, mitä lyhyempi on työsuhteen kesto (vähintään kuitenkin 10 vuotta, jotta katkaisu voidaan ylipäänsä tehdä) ja mitä suurempi ero on tuolloin eri työsuhdejaksojen eläkepalkkojen välillä (K2 merkittävästi pienempi).

Esimerkki: Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta, kun työsuhteeseen on tehty automaattinen katkaisu

Työkyvyttömyyseläke kertasuorituksena

Jos täysi työkyvyttömyyseläke on ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä pienempi kuin 20 euroa kuukaudessa, eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena.

Kun työkyvyttömyyseläkkeen määrä on ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä vähintään 20 euroa, mutta enintään 50 euroa kuukaudessa, eläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos eläkkeensaajalle on ilmoitettu eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena eikä hän ole vastustanut sitä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertasuoritus sisältää myös sen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen (TyEL 114 §, Yel 99 §).

Mainitut euromäärät vastaavat palkkakertoimen arvoa yksi vuonna 2004. Kertasuorituksesta kerrotaan tarkemmin ohjeistossa Kertasuoritus.

Kertakorotus

Vuodesta 2010 alkaen nuorena työkyvyttömiksi tulleiden eläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella sen vuoden alusta, johon mennessä eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi kalenterivuotta. Kertakorotuksen voi saada aikaisintaan 24-vuotiaana eikä sitä enää myönnetä, jos eläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen. Täysi korotus on 25 prosenttia eläkkeen määrästä ja sen saa 24 – 31-vuotiaana. Korotus pienenee 1,0 prosenttiyksiköllä kutakin ikävuotta kohden eikä sitä saa enää yli 55-vuotiaana (TyEL 81 §, YEL 75 §).

Esimerkki. Työkyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2010. Viisi täyttä kalenterivuotta eläkkeen alkamisesta on kulunut vuoden 2014 loppuun mennessä, joten kertakorotus tehdään 1.1.2015.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän muuttuminen kertakorotuksen johdosta on rinnastettavissa eläkkeen indeksitarkistukseen, joten siitä ei tarvitse antaa päätöstä, jollei eläkkeensaaja sitä nimenomaisesti vaadi.

Entisin perustein myönnetyn eläkkeen kertakorotus

Jos työkyvyttömyyseläke päättyy ja katkon jälkeen uuden eläketapahtuman johdosta eläke myönnetään entisin perustein, kertakorotushetki lasketaan eläkkeen ensimmäisestä alkamisesta. Jos eläke ei juuri kertakorotushetkellä ole ollut maksussa, kertakorotus lasketaan kuitenkin sen hetken mukaisesti, kuin se olisi laskettu, jos eläke olisi jatkunut yhdenjaksoisesti. Kertakorotus lisätään tällaiseen entisin perustein myönnettävään eläkkeeseen sen alkaessa.

Esimerkki. Henkilö on saanut kuntoutustukea ajalla 1.9.2006 - 31.5.2011. Hänelle myönnetään 1.4.2013 alkaen työkyvyttömyyseläke entisin perustein. Jos eläke olisi jatkunut yhdenjaksoisena, siihen olisi lisätty kertakorotus 1.1.2012 alkaen. Henkilön 1.4.2013 alkavaan työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään kertakorotus sen korotusprosentin mukaan, joka vastaa hänen ikäänsä 1.1.2012.

Kuntoutusrahan jälkeen entisin perustein myönnetyn eläkkeen kertakorotus

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen, myös kuntoutusraha-aika lasketaan eläkeaikaan.

Esimerkki. Henkilö on saanut kuntoutusrahaa ajalla 1.9.2006 - 31.5.2007. Hänelle on 1.10.2008 alkaen myönnetty työkyvyttömyyseläke entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen. Työkyvyttömyyseläke kertakorotetaan 1.1.2012 alkaen.

Kertakorotusprosentin määräytyminen

Kertakorotus määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen eläkkeensaaja on korotushetkellä eli korotusvuoden alussa 1. tammikuuta. Jos eläkkeensaaja on syntynyt 1.1., ikä on sen mukainen, mitä hän tuona päivänä täyttäisi.

Kertakorotusprosentit iän mukaan

Ikä korotus vuoden alussa	Korotusprosentti
24 – 31	25
32	24
33	23
34	22
35	21
36	20
37	19
38	18
39	17
40	16
41	15
42	14
43	13
44	12
45	11
46	10
47	9
48	8
49	7
50	6
51	5
52	4
53	3
54	2
55	1
56	0

Esimerkki kertakorotuksesta

Henkilö on tullut työkyvyttömäksi 35-vuotiaana vuonna 2006. Eläke on alkanut sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan jälkeen 36-vuotiaana 1.7.2007. Eläkettä on maksettu ensin kuntoutustukena kahden vuoden ajan 30.6.2009 asti. Sen jälkeen henkilö on kuntoutunut vuoden ajaksi. Eläke on sen jälkeen myönnetty entisin perustein 1.7.2010 alkaen 30.6.2012 saakka ja alkaa entisin perustein uudestaan 1.2.2014 alkaen.

Eläkeaika	Työssäoloaika
1.7.2007–30.6.2009	1.7.2009–30.6.2010
1.7.2010–30.6.2012	1.7.2012–31.1.2014
1.2.2014–	-

Viisi vuotta ensimmäisen eläkkeen alkamisesta tulee täyteen 1.7.2012. Henkilö on seuraavan vuoden alussa (1.1.2013) 41-vuotias, jolloin kertakorotus on 15 %. Kertakorotus lasketaan 1.2.2014 entisin perustein myönnettävään eläkkeeseen.

Eläkkeen määrä on indeksitarkistusten jälkeen 1 517,85 euroa/kk vuonna 2014. Kertakorotuksen jälkeen eläke on 1 517,85 euroa/kk x 1,15 = 1 745,53 euroa/kk 1.2.2014 alkaen.

Kertakorotus lasketaan LITA-vähennetyn/yhteensovitetun eläkkeen perusteella

Kertakorotus lasketaan henkilön maksussa olevien eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Näin ollen, jos eläkkeeseen on tehty LITA-vähennys, kertakorotus lasketaan LITA-vähennetystä eläkkeestä ja lisätään LITA-vähennettyyn eläkkeeseen.

Kertakorotus lisätään myös vuoden 2004 säännöin laskettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen. Korotus tehdään aikaisintaan vuoden 2010 alussa edellyttäen, että eläkkeen alkamisesta on siihen mennessä kulunut viisi täyttä kalenterivuotta. Korotusprosentti määrätään siten, että se vastaa eläkkeensaajan ikää korotushetkellä eli 1. tammikuuta. Kertakorotus lasketaan vuoden 2004 säännöin yhteensovitetusta eläkkeestä ja lisätään yhteensovitettuun eläkkeeseen.

Valtion varoista rahoitettavaan eläkkeen osaan (erillislaki eläkkeen korvaamisesta lapsenhoidon ja opiskelun ajalta) tehdään kertakorotus samoin kuin työeläkkeeseen.

Kertakorotushetkellä eläkkeeseen maksettavaan kuntoutuskorotukseen ei tule kertakorotusta. Jos eläkkeensaaja menee kuntoutukseen kertakorotuksen tekemisen jälkeen, lasketaan kuntoutuskorotus kertakorotuksen sisältävästä eläkkeestä.

Kuntoutusrahaan lasketaan kertakorotus samoin kuin eläkkeeseen. Korotus tehdään koko kuntoutusrahan määrään.

Työeläkkeen kertakorotus ei aiheuta eläkkeen uudelleen vähentämistä/yhteensovitusta, eikä se pienennä kansaneläkkeen määrää.

Tapaturmaeläkkeen kertakorotuksen huomioon ottaminen työeläkkeessä

Myös tapaturmaeläkkeeseen tehdään kertakorotus. Tapaturmaeläkkeen kertakorotus tehdään sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä tapaturman sattumista seuraavan vuoden alusta on kulunut viisi kalenterivuotta. Tapaturmaeläkkeissä kertakorotus tehdään eri korotusprosenttien mukaan kuin työeläkkeissä ja vanhin ikäluokka, jolle kertakorotus voi tulla tehtäväksi, on 64-vuotiaat. Korotus tehdään vuoden 2010 alussa myös ennen 1.1.2005 alkaneisiin tapaturmaeläkkeisiin.

Pelkästään tapaturmaeläkkeen kertakorotus ei aiheuta uutta työeläkkeen vähentämistä/yhteensovitusta. Jos tapaturmaeläke muuttuu muusta syystä kuin kertakorotuksen vuoksi, on työeläkkeen vähentäminen/yhteensovitus tehtävä uudestaan. Työeläkkeen vähennyksessä/yhteensovituksessa tapaturmaeläke otetaan huomioon sen suuruisena, kuin se vähennyksen/yhteensovituksen tekohetkellä on. Näin ollen, jos tapaturmaeläke on kertakorotettu, tapaturmaeläke otetaan työeläkkeen vähentämistä/yhteensovitusta tehtäessä huomioon kertakorotettuna.

Eläkkeen vähentämistä on selostettu tarkemmin Yhteensovitus ja ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä -ohjeiston ohjeessa Ensisijaisten etuuksien vähentäminen eläkkeestä 1.1.2007 alkaen ja yhteensovituksesta mainitun ohjeiston ohjeessa Yhteensovitus säilyy vuoden 2004 säännösten mukaisena .

Kertakorotus ja kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke

Vuoden 2004 säännöksin lasketun kertasuoritetun, toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke lasketaan uudelleen. Kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olleet vapaakirjat tarkistetaan vuoden 2004 indeksitasoon puoliväli-indeksillä ja siitä vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Koska eläke lasketaan uudelleen ja tarkistamisessa käytetään puoliväli-indeksiä ja palkkakerrointa, eläkkeeseen ei tule lisättäväksi kertakorotuksen osuutta.

Kun eläke kertasuoritetaan vuoden 2005 säännösten mukaan, toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kanssa maksetaan samalla myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke. Tällä tavoin kertasuoritettuun eläkkeeseen ei myöskään lisätä kertakorotuksen osuutta, koska eläkettä ei enää lasketa uudelleen. Sekä työkyvyttömyys- että sen jälkeinen vanhuuseläke maksetaan kertasuorituksena, kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen.

Eläkkeensaajan työkyvyn palautumisen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Työkyvyttömyyseläkkeessä voi tapahtua muutoksia eläkkeensaajan työkyvyn muuttuessa tai palautuessa. Työkyvyn muuttumista ja palautumista arvioitaessa otetaan huomioon myös eläkkeensaajan ansiotulot.

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos henkilö ansaitsee vähintään 40 prosenttia, mutta enintään 60 prosenttia siitä keskiansiosta, jonka perusteella hänen eläkkeensä on määrätty (TyEL 47 §, YEL 44 §).

Eläke lakkautetaan tai sen maksaminen keskeytetään, jos henkilön ansiot ovat yli 60 prosenttia hänen keskiansioistaan ja ansioiden arvioidaan olevan jatkuvia.

Keskiansiolla tarkoitetaan tässä henkilön vakiintunutta ansiotasoa, jona voidaan pitää esimerkiksi tulevan ajan ansiota. Jos tulevan ajan ansio poikkeaa huomattavasti henkilön normaalista ansiotasosta, keskiansio määritellään tapauskohtaisesti.

Keskiansio, jonka perusteella edellä mainittu 40:n ja 60:n %:n raja määrätään, muunnetaan rajojen laskemiseksi palkkakertoimella sen vuoden tasoon, jossa tarkastelu tehdään. Jos kyseessä on 2004 säännöin myönnetty eläke, raja määritellään tulevan ajan eläkepalkan perusteella, joka tarkistetaan puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella tarkasteluvuoden tasoon.

Eläke voidaan lakkauttaa tai sen maksaminen keskeyttää tai täysi työkyvyttömyyseläke tarkistaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi enintään vuoden ajalta takautuvasti (TyEL 51 §, YEL 48 §).

Edellä mainittuja säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon, että sen estämättä, mitä niissä säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen, ajalla 1.1.2010 - 31.12.2013 sovelletaan kuitenkin lakia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä. Ks. tarkemmin ohje Työhönpaluun edistämislaki .

Kun täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen määrä muuttuu vastaavasti eli pienenee puoleen. Eläkettä ei siis lasketa alusta asti uudestaan. Kun työkyvyttömyyseläke päättyy kokonaan, siitä muodostuu yhdenjaksoinen eläkesuhde, jos peräkkäisissä eläkejaksoissa on ollut entisin perustein myöntöjä tai eläkkeen aikana on ollut keskeytyksiä. Yhdenjaksoinen eläkesuhde alkaa ensimmäisen eläketapahtumavuoden alusta ja päättyy viimeisen eläkejakson päättymiskuukauden loppuun.