• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt

Muutokset työkyvyttömyyseläkeoikeudessa ja työkyvyttömyyseläke muuta eläkettä saavalle Julkaisuaika: 28.07.2010 Voimassaoloaika: 28.07.2010 - 28.02.2011

Muutokset korvattuun ohjeeseen verrattuna:

• Ohjeesta on poistettu elinaikakerrointa koskeva teksti 1.1.2010 voimaantulleiden muutosten vuoksi sekä myös kertakorotusta koskeva teksti. Molempia koskevat tarkemmat ohjeet löytyvät Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen -ohjeesta.

Eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkeoikeudessa ja työkyvyttömyyseläkkeen määrässä voi tapahtua muutoksia eläkkeen myöntämisen jälkeen. Muutokset johtuvat pääasiassa eläkkeensaajan työskentelystä ja työkyvyn muutoksesta, mutta eläkkeen määrä saattaa muuttua myös esim. kertakorotuksesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta johtuen. Työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa myös toisen lajiseksi eläkkeeksi ja muu eläke voi muuttua työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, ryhtymisestään ansiotyöhön ja kuntoutuksen keskeytymisestä (TyEL 45 §). Tämä velvollisuus todetaan eläkepäätöksessä.

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta vaatia eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään ja eläkeoikeuteen vaikuttavista seikoista, jos on aihetta epäillä, että näissä seikoissa on tapahtunut muutoksia (TyEL 196 §).

Jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä, eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen. Edellytyksenä on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei esitä tällaista selvitystä eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa. (TyEL 113 §)

Muutokset työkyvyttömyyseläkkeessä

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky muuttuu, hänen oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan hänen hakemuksestaan tai eläkelaitoksen aloitteesta. (TyEL 47 § 1 mom.)

Työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyvyn muuttumista tai palautumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän työansioissa tapahtuneet muutokset. Työntekijällä ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen aikana, jolloin hänen ansiotulonsa ovat enemmän kuin 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta eikä osatyökyvyttömyyseläkkeeseen aikana, jolloin hänen työansionsa ovat enemmän kuin 60 prosenttia mainitusta keskiansiosta. (TyEL 47 § 2 mom.)

Eläke voidaan lakkauttaa tai tarkistaa tai sen maksaminen voidaan keskeyttää enintään vuoden ajalta takautuvasti. Tämä vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä, eläke kuitenkin tarkistetaan tai lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta lukien. (TyEL 51 §)

Määräaikaisesti (1.1.2010 - 31.12.2013) voimassa oleva työhönpaluun edistämislaki (TyEdL 9.10.2009/738) lieventää edellä mainittuja TyEL:n mukaisia ansaintarajoja siten, että työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus ansaita eläkkeensä rinnalla työansioita aina enintään 600 euroa kuukaudessa ilman, että hänen työkyvyttömyyseläkkeensä maksaminen keskeytettäisiin tai lakkautettaisiin.

Jos työansioiden arvioidaan ylittävän yli vuoden ajan 600 euron ja 40 prosentin ansaintarajan, mutta ansiot jäävät alle 60 prosentin ansaintarajan työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Työhönpaluun edistämislaki mahdollistaa ansiorajojen ylittymisen vuoksi keskeytettävän työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi.

Ks. tarkemmin ohje Työhönpaluun edistämislaki .

Jäljempänä olevia ohjekohtia sovellettaessa on otettava huomioon työpaluun edistämislaista aiheutuvat muutokset erillislain voimassaoloaikana.

Osatyökyvyttömyyseläke täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi

Jos osatyökyvyttömyyseläkettä saavan henkilön työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden ajan, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta, ellei TyEL:n 41 §:n säännöksistä muuta johdu. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle on vahvistettu ensisijaisuusaika, täyttä työkyvyttömyyseläkettä ryhdytään maksamaan ensisijaisuusajan päätyttyä. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka. (TyEL 48 § 2 mom.)

Muutos täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi voidaan tehdä myös vuoden ajalta takautuvasti. Tämä vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. (TyEL 51 §)

Ennen 1.1.1982 alkanut ja yhdenjaksoisesti jatkunut osatyökyvyttömyyseläke muutetaan kuitenkin täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi aina muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien. (TyEL:n voimaanpanolain 17 §) Tämä johtuu siitä, että SVL:n mukainen päiväraha muutettiin ensisijaiseksi korvaukseksi työeläkkeisiin nähden 1.1.1982 voimaan tulleella TEL:n muutoksella (472/1981) ja lain voimaantulosäännöksen mukaan lakia ei sovelleta aikaisemmin myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen, joka keskeytyksettä jatkuu lain voimaantulon jälkeen. Jos voimaantulosäännöksen tarkoittama osaeläkkeenä maksettava työkyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, täysi työkyvyttömyyseläke alkaa näin ollen ilman SVL:n mukaista ensisijaisuusaikaa.

Jos henkilöllä julkisten alojen eläkelakien mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla on yksityisten alojen eläkelakien alaista työskentelyä ja osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, ei hänelle voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä yksityisten alojen eläkelakien alaisen työskentelyn perusteella. Henkilöllä on oikeus saada yksityisten alojen eläkelakien perusteella karttunut eläke hakemuksesta vasta vanhuuseläkkeenä tai varhennettuna tai lykättynä vanhuuseläkkeenä tai jos työkyvyttömyyseläkkeen päättymisen jälkeen myönnetään uusi työkyvyttömyyseläke uusin perustein.

Osatyökyvyttömyyseläke täydeksi kuntoutuksen ajalta

Työeläkekuntoutuksen ajalta osatyökyvyttömyyseläke voidaan maksaa täytenä eläkkeenä lisättynä kuntoutuskorotuksella. Vaikka kuntoutus kestää vuotta lyhyemmänkin ajan, voidaan osatyökyvyttömyyseläke muuttaa täydeksi samalle ajalle. (TyEL 30 § 2 mom.)

Täysi työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläkkeeksi

Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä ja muutoksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta. (TyEL 48 § 1 mom.)

Muutos osatyökyvyttömyyseläkkeeksi voidaan tehdä myös vuoden ajalta takautuvasti. Tämä vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Käytännössä toistaiseksi myönnetyn täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttaminen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tulee yleensä kysymykseen eläkkeensaajan ansiotulojen vuoksi. Täysi työkyvyttömyyseläke tai täysi kuntoutustuki muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön ansiotulot ovat yli 40 prosenttia mutta alle 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta.

Yleensä vakiintuneena keskiansiona voidaan käyttää tulevan ajan ansiota. Jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeensaajan aikaisemman työhistorian ansiotasoa, vakiintunut keskiansio voidaan määrätä muulla tavoin hänen ansioidensa perusteella. Ohjeessa Työkyvyn arviointi ja eläkeasian ratkaiseminen kohdassa Ansiovertailuperuste selostetaan tarkemmin vakiintuneen keskiansion määräämistä poikkeustilanteissa.

Kun edellä mainittuja 40 ja 60 %:n rajoja tarkastellaan, muunnetaan se ansio, josta nämä rajat lasketaan, aina palkkakertoimella sen vuoden tasoon, jossa tarkastelu tehdään, riippumatta siitä, minkä säännösten mukaan eläke on laskettu.

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeyttäminen

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja:

1) on ansiotyössä ja tästä työstä saadut ansiot ovat tilapäisesti yli 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta;

2) ei suostu eläkelaitoksen TyEL:n 46 §:n mukaan määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy;

3) ei toimita 46 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen tuloksia eläkelaitokselle sen määräämässä kohtuullisessa ajassa; tai

4) kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työkyvyttömyyseläke voidaan keskeyttää joko toistaiseksi tai määräajaksi. Keskeytyksen ei kuitenkaan tulisi jatkua yli vuoden aikaa.

Työkyvyttömyyseläke keskeytetään keskeytysperusteen ilmaantumista seuraavan kuukauden alusta. Keskeyttäminen voidaan tehdä myös takautuvasti, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavaa kalenterikuukautta edeltävän vuoden ajalta.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä ja eläke tulee sittemmin lakkautettavaksi, eläke lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta lukien. (TyEL 51 §)

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeytysaika katsotaan eläkkeelläoloajaksi.

Ansiorajat ylittävien työansioiden perusteella eläke voidaan jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Ks. tarkemmin ohje Työhönpaluun edistämislaki .

Eläkkeensaajalla tilapäisesti ansioita

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on tilapäisesti työansioita yli 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta, eläke keskeytetään työskentelyn alkamista seuraavan kuukauden alusta. Jos työskentely kuitenkin alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, eläke keskeytetään työskentelyn alkamiskuukauden alusta. Keskeytys voidaan tehdä takautuvasti silloin, kun eläkkeensaaja ei ilmoita työhön menostaan ja asia tulee ilmi eläkkeensaajien valvonnassa tai kun eläkkeensaajan ilmoitus työhön menosta tulee myöhässä.

Eläkkeen keskeyttämisestä annetaan valitusosoituksella varustettu päätös. Jos eläke on keskeytetty toistaiseksi, eläkkeen uudelleen maksuun laittamisesta annetaan päätös valitusosoituksineen. Jos työkyvyttömyyseläke on keskeytetty ennalta määrätyksi ajaksi, eläkkeen maksamista jatketaan työskentelyn ja keskeyttämisjakson päätyttyä ilman päätöstä.

Jos keskeytettynä ollut eläke tulee myöhemmin lakkautettavaksi, tehdään lakkautus keskeyttämisajankohdasta alkaen.

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos ansiotulot ovat jatkuvia ja eläkkeensaajan terveydentilasta saatu selvitys tukee lakkauttamistoimenpidettä.

Eläkkeensaaja kieltäytyy tutkimuksista tai ei toimita tutkimuksen tuloksia ajoissa

Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. (TyEL 46 §)

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja ei suostu menemään eläkelaitoksen määräämään ja kustantamaan tutkimukseen työkyvyttömyytensä jatkumisen selvittämiseksi eikä esitä kieltäytymiseen hyväksyttävää syytä. Samoin työkyvyttömyyseläke voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja ei toimita kohtuullisessa määräajassa tällaisen tutkimuksen tuloksia.

Keskeyttäminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Hyväksyttävä syy tutkimukseen menemisen siirtymiselle tai tutkimustulosten viipymiselle voisi olla esimerkiksi se, että eläkkeensaaja ei ole päässyt tutkimuksiin sovittuna aikana oman sairauden tai lähiomaisen vakavan sairastumisen tai kuoleman takia. Hyväksyttävä syy tutkimustulosten toimittamiselle määräajan jälkeen voi olla myös lääkärinlausunnon valmistumisen viivästyminen eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä.

Eläkkeensaaja kieltäytyy kuntoutuksesta tai koulutuksesta

TyEL:n voimaantulosta 1.1.2007 alkaen eläkelaitoksella on oikeus keskeyttää työkyvyttömyyseläke, jos eläkkeensaaja kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä. Ennen TyEL:n voimaantuloa eläkelaitoksella oli oikeus keskeyttää ainoastaan kuntoutusetuus eli kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyvä kuntoutuskorotus, jos kuntoutuja ilman pätevää syytä keskeytti kuntoutuksen.

Pätevänä syynä keskeyttää kuntoutusraha tai -korotus pidetään esimerkiksi työkyvyttömyyttä aiheuttaneen sairauden pahenemista tai uutta työkyvyttömyyttä aiheuttavaa sairautta. Myös kuntoutujan olosuhteissa tapahtunutta muutosta, esimerkiksi omaisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa pidetään pätevänä syynä kuntoutusrahan tai -korotuksen keskeyttämiseksi.

Edellä mainittuja syitä voidaan pitää pätevinä syinä myös silloin, kun harkitaan, tulisiko työkyvyttömyyseläke keskeyttää sen vuoksi, että työeläkelakien mukaisessa ammatillisessa kuntoutuksessa tai koulutuksessa oleva eläkkeensaaja kieltäytyy kuntoutuksen tai koulutuksen jatkamisesta.

Eläkkeen karttumisesta keskeytyksen ajalta eri tilanteissa kerrotaan ohjeistossa Eläkkeen karttuminen .

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttaminen

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaajan työkyky on siinä määrin palautunut, ettei hän enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky ei ole enää alentunut vähintään 2/5.

Eläkkeen lakkauttamista harkitaan, jos työkyvyttömyyseläkkeellä olevan ansiotulot ylittävät 60 prosenttia ennen eläkkeen myöntämistä olleesta vakiintuneesta ansiosta ja kysymys ei ole tilapäisestä työskentelystä. Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkittaessa otetaan huomioon myös eläkkeensaajan terveydentila arvioitaessa hänen työskentelynsä jatkumisen edellytyksiä.

Eläke lakkautetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona eläkkeensaaja ei enää ole täyttänyt eläkkeen saamisen edellytyksiä. Työkyvyttömyyseläke voidaan lakkauttaa takautuvasti enintään tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä lähinnä seuraavaa kalenterikuukautta edeltäneen vuoden ajalta.

Lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös. Myös aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä on annettava valituskelpoinen päätös.

Kun eläkkeensaajaan on otettu yhteyttä valvontatoimia varten, on hänelle aina ilmoitettava, mihin ratkaisuun on päädytty, vaikka eläke jatkuisi ennallaan.

VILMA-eläkkeen lakkauttamisesta kerrotaan tarkemmin ohjeistossa VILMA -viimeisen eläkelaitoksen periaate - Muutokset myönnetyssä VILMA-eläkkeessä .

Työkyvyttömyyseläkeoikeuden menettäminen ansioiden perusteella yli vuoden ajalta

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky muuttuu, hänen oikeutensa tarkistetaan hänen hakemuksestaan tai eläkelaitoksen aloitteesta.

Eläkkeensaajan työkyvyn muuttumista tai palautumista arvioitaessa otetaan huomioon työansioissa tapahtuneet muutokset. Työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän kuin 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän kuin 60 prosenttia mainitusta keskiansiosta. (TyEL 47 §)

Säännöksen soveltamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei ansiorajan ylitys ole aivan tilapäistä. (HE 45/2005 vp.)

Edellä mainitun säännöksen perusteella työkyvyttömyyseläkeoikeuden menetys ja työkyvyttömyyseläkkeen periminen takaisin on mahdollista yli vuoden ajalta takautuvasti. Säännöstä voidaan soveltaa kuitenkin ainoastaan 1.1.2005 ja sen jälkeen maksettujen eläke-erien osalta (vastaava TEL:n 18 §:n 5 momentin säännös tuli voimaan 1.1.2005).

Aiheettomasti maksetut eläke-erät peritään takaisin. Eläkkeen takaisinperinnästä on annettava erillinen päätös.

Ajalta, jolta työntekijällä ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, ei kartu eläkettä eläkejakson perusteella. Sen sijaan tältä ajalta karttuu eläkettä työansioiden perusteella joko iän mukaisten karttumien mukaan eli 1,5 prosenttia 53 vuoden ikään asti ja 1,9 prosenttia 53 - 62 vuoden iässä tai eläkeaikaisen karttuman mukaan eli 1,5 prosenttia vuodessa. Ks. eläkkeen karttumisesta eri tilanteissa tarkemmin soveltamisohjeisto Eläkkeen karttuminen.

Eläkerekisteriin eläkesuhde päätetään siihen ajankohtaan, johon eläkeoikeuskin päättyy, tai eläkesuhteeseen tehdään katkos sille ajalle, jolta eläkkeeseen ei ole oikeutta.

Liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintä

Kun eläke tarkistetaan tai lakkautetaan takautuvasti tai poistetaan henkilöltä eläkeoikeus takautuvasti joltakin ajalta, aiheetta maksettu eläke tulee periä takaisin. Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi tai eläkkeen maksaminen ei ole johtunut eläkkeensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos perittävä määrä on vähäinen. (TyEL 126 § 2 mom.)

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa maksettavista eläke-eristä. (TyEL 127 §)

Takaisinperintää selostetaan tarkemmin yleiskirjeessä A 34/92 , Perusteetta maksetun etuuden takaisinperintä, ohjeistossa VILMA -viimeisen eläkelaitoksen periaate - VILMA-eläkkeen takaisinperintä ja ohjeistossa Vanhentuminen TyEL:n mukaan - Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentuminen

Työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi

Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma-ajankohta määrää sen, sovelletaanko eläkettä määrättäessä vuoden 2004 vai vuoden 2005 säännöksiä ja näin ollen sen, missä iässä työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Täysi työkyvyttömyyseläke samoin kuin osatyökyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi eläkkeeseen lisätään eläkkeen aikana mahdollisesta työskentelystä vuoden 2005 säännöin karttunut uusi eläke. Myös vuoden 2004 säännöin myönnetyn vapaakirjaeläkkeen aikana mahdollisesta työskentelystä ennen vuotta 2005 karttunut eläke lisätään vanhuuseläkkeeseen.

Koska henkilöllä on iän perusteella oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle, voidaan vuoden 2004 säännöin myönnetty osatyökyvyttömyyseläke eläkkeensaajan niin halutessa muuttaa varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi aikaisintaan 60 vuoden iästä ja vuoden 2005 säännöin myönnetty osatyökyvyttömyyseläke aikaisintaan 62 vuoden iästä. Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö hakee varhennettua vanhuuseläkettä, eläkelaitoksen tulee kuitenkin ensin selvittää hänen mahdollisuutensa saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Ks. varhennetun vanhuuseläkkeen määräytyminen ohjeesta Eläkkeen määräytyminen, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu muuksi eläkkeeksi ja muu eläke muuttuu työkyvyttömyyseläkkeeksi .

Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi vanhuuseläkettä on erikseen haettava ja vanhuuseläkkeestä annetaan päätös seuraavissa tilanteissa:

• vuoden 2004 säännöksin myönnetty työkyvyttömyyseläke on myönnetty kertasuorituksena
• vuoden 2004 säännöksin myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä on rajoitussäännöksellä jätetty pois eläkkeen osa
• työskentelystä työkyvyttömyyseläkkeen aikana on karttunut uutta eläkettä ja työskentely on päättynyt.

Työkyvyttömyyseläketapahtuma 31.12.2005 tai sitä ennen

Yksityisen puolen työkyvyttömyyseläke, jonka eläketapahtuma on ollut 31.12.2005 tai sitä ennen, muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä tai siinä iässä, joka on työntekijän vanhuuseläkeikä.

Tällöin vanhuuseläkkeeseen lisätään hakemuksesta rajoitussäännöksen perusteella pois jätetty eläkkeen osa.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja, jonka eläkkeeseen ei sisälly tulevaa aikaa, työskentelee eläkkeellä ollessaan, hänelle karttuu eläkettä iän mukaisten karttumien mukaan. Kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, eläkkeeseen lisätään hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeen aikaisesta työskentelystä sekä ennen 1.1.2005 että sen jälkeen karttunut eläke.

Vuoden 2005 alusta lukien myös tulevaa aikaa sisältävällä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekijän työskentelystä on pitänyt maksaa työeläkevakuutusmaksut ja hänelle on karttunut eläkettä työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä. Säännös koskee myös niitä työkyvyttömyyseläkkeitä, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen 1.1.2005 (L 886/2004 voimaantulosäännös 10 mom.). Työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Eläkkeen aikaisesta päättyneestä työskentelystä karttunut eläke lisätään hakemuksesta eläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Jos työskentely vielä jatkuu työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi, jatkuvasta työskentelystä karttunut eläke lisätään vanhuuseläkkeeseen työskentelyn päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Tätä karttumaa on haettava erikseen.

YEL:ssä ja MYEL:ssä ei edellytetä työnteon päättymistä, jotta eläke voitaisiin myöntää. Vanhuuseläkkeen aikana YEL- ja MYEL-vakuutuksen ottaminen on vapaaehtoista.

Työkyvyttömyyseläketapahtuma 1.1.2006 tai sen jälkeen

Vuoden 2005 säännöksiä sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeisiin, joiden eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen.

Vuoden 2005 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi yksityisellä puolella 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Alennetun eläkeiän ja lisäturvan osalta työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi selostetaan ohjeistossa Muutokset rekisteröityihin lisäetuihin 1.1.2005 - Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta 2005 alkaen, kun eläkkeessä on lisäturvaa tai perusturvassa ollut alennettu eläkeikä .

Työkyvyttömyyseläkkeen aikana ansaittuun eläkkeeseen on oikeus hakemuksesta työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Karttuma sellaisesta työskentelystä, joka vielä jatkuu työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi, lisätään vanhuuseläkkeeseen työskentelyn päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Tätä karttumaa on haettava erikseen.

Julkisen puolen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi

Julkisen puolen työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden tai tätä alemmassa eläkeiässä, jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 31.12.2005 tai sitä ennen, ja 63 vuoden iässä tai tätä alemmassa eläkeiässä, jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2006 tai myöhemmin.

Työkyvyttömyyseläkkeen aikaisesta päättyneestä työskentelystä karttunut eläke lisätään vanhuuseläkkeeseen vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Vanhuuseläke- KuEL:n mukainen vanhuuseläke pääpiirteittäin .

Työkyvyttömyyseläke ja vanhuuseläke kertasuorituksena

Työkyvyttömyyseläke voidaan maksaa kertasuorituksena, jos eläke on ennen TyEL:n 92 - 94 §:n mukaisen ensisijaisen etuuden vähentämistä pienempi kuin 20 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 ind.). Jos eläkkeen määrä on vähintään 20 euroa mutta enintään 50 euroa kuukaudessa, eläkelaitos voi maksaa eläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeensaajalle on ilmoitettu eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena eikä eläkkeensaaja ole vastustanut sitä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa. Jos eläkelaitos maksaa työkyvyttömyyseläkkeen kertasuorituksena, se maksaa samalla kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen. (TyEL 114 §)

Tätä säännöstä sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeisiin, jotka alkavat 1.1.2007 tai sen jälkeen.

Ohjeet työkyvyttömyyseläkkeen ja sen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen maksamisesta kertasuorituksena ovat ohjeistossa Kertasuoritus .

Vanhuuseläkkeen lakkauttaminen työkyvyttömyyden päättymiseen

Työntekijä voi hakea vanhuuseläkkeensä lakkauttamista, jos hänelle on myönnetty kuntoutustuki sellaisen määräaikaisen työkyvyttömyyden perusteella, jonka on kuntoutustukea myönnettäessä arvioitu jatkuvan sen jälkeen, kun työntekijä täyttää 63 vuotta. Vanhuuseläkkeen lakkauttamista on haettava kuukauden kuluessa arvioidun työkyvyttömyyden päättymisestä lukien ja vanhuuseläke lakkautetaan työkyvyttömyyden päättymiseen. (TyEL 14 §)

TyEL:n 14 §:n säännös on uusi ja sitä voidaan soveltaa vain niissä tilanteissa, joissa 63 vuoden iän jälkeen jatkuva kuntoutustuki päättyy vuonna 2007 tai myöhemmin.

Jos hakijalle myönnetään sellainen kuntoutustuki, joka päättyy 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, hakijalle tulisi kuntoutustukipäätöksen yhteydessä lähettää kirje, jossa kerrotaan, että mikäli hakija haluaa jatkaa työskentelyä työkyvyttömyytensä päättymisen jälkeen, hän voi hakea vanhuuseläkkeen lakkauttamista kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden päättymisestä. Lisäksi hänelle tulisi kertoa, että jos lakkauttamisen edellytykset täyttyvät, hänelle karttuu eläkettä lakkautuksen jälkeisestä työskentelystä saaduista työansioista 4,5 prosenttia vuodessa.

Osatyökyvyttömyyseläke työttömyyseläkkeeksi

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä työttömyyseläke eläkemuotona on lakkautettu siten, että vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet eivät voi enää jäädä työttömyyseläkkeelle.

Jos ennen 1.1.1950 syntynyt osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa, hänelle voi tulla oikeus työttömyyseläkkeeseen. Päivärahakauden jälkeen osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täyden eläkkeen suuruiseksi työttömyyseläkkeeksi. Eläkkeeseen ei kuitenkaan tule tulevan ajan eläkkeenosaa, jollei henkilö kuulu vuoden 2000 lainmuutoksessa suojattujen työntekijöiden piiriin.

Jos työttömyyseläke myönnetään samalle ajalle, jolta osatyökyvyttömyyseläkettä jo on maksettu, katsotaan maksettu osatyökyvyttömyyseläke työttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.

Jos työttömyyseläke lakkaa, osatyökyvyttömyyseläkettä on haettava uudelleen. Aikaisemman osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen ei jatku automaattisesti.

Vuonna 1996 suojatut

Niiden henkilöiden, joiden eläke suojattiin 1.1.1996 lainmuutoksessa, tulevan ajan eläke samoin kuin karttunut eläke lasketaan vuoden 2004 säännöin riippumatta eläketapahtuma-ajankohdasta. Tulevan ajan karttumaprosentti on 1,5 %. Näille suojatuille joudutaan laskemaan työkyvyttömyyseläkkeitä ja työttömyyseläkkeitä vuoden 2004 säännöin mahdollisesti vielä vuonna 2007.

Suojauksien piiriin kuulumisesta on tieto Arekin ansaintarekisterissä. Tiedot voivat olla puutteellisia, jolloin eläkkeen hakija on velvollinen itse osoittamaan, että kuuluu em. suojasäännösten piiriin.

Eläkkeen määräytyminen, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu muuksi eläkkeeksi ja muu eläke muuttuu työkyvyttömyyseläkkeeksi

Työttömyyseläke työkyvyttömyyseläkkeeksi

Jos työttömyyseläkkeen saaja tulee työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi, työttömyyseläke muutetaan hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeksi. Muutos tehdään lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.

Vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetyn työttömyyseläkkeen jälkeinen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vielä 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, jos tuleva aika on laskettu 65 vuoden ikään. Tulevan ajan sisältävä työttömyyseläke muuttuu tällöin määrältään samansuuruiseksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Jos työttömyyseläkkeessä on ollut tulevan ajan eläkkeenosa lepäävänä, ei tätä lepäävää tulevan ajan eläkkeenosaa lisätä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tulevan ajan eläkkeenosa ja tältä ajalta laskettava mahdollinen työeläkelisä ja lapsikorotus lisätään eläkkeeseen siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi tulevan ajan sisältävän työttömyyseläkkeen keskeyttämisen jälkeen ennen kuin kaksi vuotta on kulunut keskeyttämisestä, työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein eli työttömyyseläkkeen suuruisena.

Kun työkyvyttömyyseläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen, myönnetään eläketapahtuman sattuessa 63 vuotta täyttäneelle tai 63 vuotta ensisijaisuusaikana täyttävälle hakijalle työkyvyttömyyseläkkeen sijasta vanhuuseläke entisin perustein.

Kun työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi tai kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein työttömyyseläkkeen suuruisena, ei eläkeaikaisesta tai työttömyyseläkkeen keskeytyksen aikaisesta työskentelystä mahdollisesti 1.1.2005 jälkeen kertynyttä eläkettä lisätä työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaan vasta vanhuuseläkkeeseen.

Osa-aikaeläke työkyvyttömyyseläkkeeksi

Kun harkitaan osa-aikaeläkkeellä olevien henkilöiden oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, arvioidaan heidän työkykyään entiseen kokoaikatyöhön niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on sattunut vuoden kuluessa osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön alkamisesta. Niissä tapauksissa, joissa eläkettä haetaan yli vuoden jatkuneen osa-aikaeläkkeellä olon jälkeen, tulisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen harkita kokonaisuutena ottaen huomioon paitsi osa-aikatyön pituus myös seuraavat seikat:

• onko työkyvyttömyyden syynä oleva sairaus alkanut jo ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä ja onko se haitannut työntekoa osa-aikatyössä?
• onko hakija jatkanut entistä työtään osa-aikaisena vai onko osa-aikatyö kokonaan erilainen kuin aikaisempi työ?

Osa-aikaeläkkeen saajan tullessa työkyvyttömäksi eläke muutetaan hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeksi. Ellei osa-aikaeläkkeen saaja hae SVL:n mukaista päivärahaa, työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömäksi tuloa seuraavan kuukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke tällöin myönnetään samalle ajalle, jolta jo on maksettu osa-aikaeläkettä, osa-aikaeläke katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.

Jos osa-aikaeläkkeen saajalle myönnetään SVL:n mukainen päiväraha, hänelle maksetaan päivärahaa osa-aikaeläkkeen lisäksi. Tällöin myös ensisijaisuusaika vahvistetaan normaalisti ja kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke alkaa ensisijaisuusajan päätyttyä.

Yksityisen alan työeläkelakien mukaan vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneiden osa-aikaeläke ja sen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke määräytyvät vuoden 2004 säännösten mukaan. Poikkeuksena on, että näilläkin henkilöillä on 1.1.2005 alkaen oikeus vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen 63 vuoden iässä. Tästä johtuen myöskään vuonna 1946 tai sitä ennen syntyneelle osa-aikaeläkkeellä olevalle henkilölle ei enää myönnetä työkyvyttömyyseläkettä 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, vaan sen sijaan vanhuuseläke.

Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneiden henkilöiden samoin kuin vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneiden henkilöiden osa-aikaeläkkeen jälkeiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on 31.12.2005 tai sitä ennen, sovelletaan vuoden 2004 säännöksiä. Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen, työkyvyttömyyseläke määräytyy vuoden 2005 säännösten mukaan.

Asiasta tarkemmin ks. esimerkki Työkyvyttömyyseläke osa-aikaeläkkeen jälkeen .

Julkisen alan eläkelakien mukaan myös vuonna 1946 ja sitä aikaisemmin syntyneille myönnetään osa-aikaeläke ja sen jälkeen vanhuuseläke vuoden 2005 säännöin.

Varhennettu vanhuuseläke työkyvyttömyyseläkkeeksi

Varhennetun vanhuuseläkkeen saaja saattaa ilmoittaa eläkelaitokselle, ettei hän haluakaan hakemaansa ja jo myönnettyä eläkettä. Syyksi hän voi ilmoittaa esimerkiksi, että hänellä on alun perin ollut tarkoitus hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Varhennettua vanhuuseläkettä ei lakkauteta eläkkeensaajan pyynnöstä. Jos kuitenkin varhennetun vanhuuseläkkeen saaja ennen kuin eläkepäätös saa lainvoiman ilmoittaa eläkelaitokselle, ettei hän halua myönnettyä eläkettä, eläkelaitos peruuttaa antamansa päätöksen (ELK:n päätös 699/88, 7.6.1988).

Jos varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva henkilö tulee työkyvyttömäksi, hänelle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke siitä eläkkeen osasta, jota ei ole varhennettu. Jos vanhennettua vanhuuseläkettä saava henkilö on työssä, hänellä on oikeus saada SVL:n mukaista päivärahaa työkyvyttömyyden johdosta saamatta jääneiden ansioiden perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä on näin ollen otettava huomioon mahdollinen SVL:n mukaisen päivärahan ensisijaisuusaika.

Jos varhennettua vanhuuseläkettä saava hakee työkyvyttömyyseläkettä ja eläkelaitos katsoo, että oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on ollut olemassa jo ennen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista, eläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen väliaikaisella päätöksellä ja hakee varhennettua vanhuuseläkettä koskevan päätöksen poistamista. Varhennetun vanhuuseläkkeen jo maksetut eläke-erät katsotaan työkyvyttömyyseläkkeen ennakkosuorituksiksi.

Varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja muuttui vuoden 2005 eläkeuudistuksessa 60 vuodesta 62 vuodeksi. Voimaantulosäännöksen 6 momentin mukaan vuonna 1944 ja sitä ennen syntyneet säilyttivät oikeuden saada varhennettu vanhuuseläke 60 vuoden iässä.

MYEL-erityiseläkkeet ja työkyvyttömyyseläke

Luopumistuki ja työkyvyttömyyseläkkeet

Luopumistukilakiin perustuva luopumisjärjestelmä tuli voimaan 1995 alussa ja se on voimassa vuoden 2010 loppuun. Luopumistavasta ja luopumisvuodesta riippuen luopumistuen alaikärajat ovat 55 ja 60 ikävuoden välillä. Ennen vuotta 2007 luopumistuki voitiin myöntää alle 65-vuotiaalle ja 1.1.2007 jälkeen se voidaan myöntää alle 63-vuotiaalle.

Nuorempi puoliso voi saada uinuvan luopumistuen, jos hän on enintään viisi vuotta nuorempi kuin kyseinen luopumistapa edellyttää. Tietyin edellytyksin oikeus uinuvaan luopumistukeen voi olla myös maatalousyrittäjän leskellä ja nuoremmalla sisaruksella. Uinuvan luopumistuen maksaminen alkaa vasta, kun varsinainen luopumisikä täyttyy.

Luopumistuki ei estä työeläkkeen karttumista MYEL-eläkettä lukuunottamatta (LUTUL 24 §). Luopumistuen saaja voi siis saada työkyvyttömyyseläkkeen muiden työeläkelakien kuin MYEL:n mukaan, jos hän luopumistuella ollessaan tulee eläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi. Jos luopumistuen saajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, luopumistuen täydennysosa (= kansaneläkettä vastaava osa) lakkautetaan.

Uinuvalla luopumistuella olevalle voidaan työkyvyttömyyseläke myöntää myös MYEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke siihen saakka, kun luopumistuen maksaminen alkaa.

Jos hakija on oikeutettu sekä työkyvyttömyyseläkkeeseen että luopumistukeen, on hakijan valittava, ottaako hän luopumistuen vai työkyvyttömyyseläkkeen. Jos hän valitsee työkyvyttömyyseläkkeen, puoliso (tai sisarus) menettää oikeutensa uinuvaan luopumistukeen.

Sukupolvenvaihdos- ja työkyvyttömyyseläke

Sukupolvenvaihdoseläkkeitä myönnettiin MYEL:n mukaan vuosina 1974 - 1990 ja sukupolvenvaihdoseläkelain (SPVEL) mukaan vuosina 1991 - 1995. Sukupolvenvaihdoseläkkeen ikäraja oli 55 vuotta ja uinuvan eläkeoikeuden sai 50-vuotiaana.

Sukupolvenvaihdoseläke käyttäytyy työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden samoin kuin luopumistuki.

Luopumiskorvaus ja työkyvyttömyyseläke

Luopumiskorvauksia myönnettiin vuosina 1993 - 1995. Luopumiskorvauksen ikäraja oli 55 vuotta ja uinuvan eläkeoikeuden sai 50-vuotiaana.

Luopumiskorvaus ei estä työeläkkeen karttumista (LUKL 24 §), joten luopumiskorvauksen saaja voi saada työkyvyttömyyseläkkeen muiden työeläkelakien mukaan samoin kuin luopumistuen saaja. Luopumiskorvauksessa on täydennysosan tilalla luopumislisä, joka perustuu viljelemättä jääneeseen peltopinta-alaan ja luovutettuun kotieläinmäärään. Luopumislisän maksaminen loppuu, jos luopumiskorvauksen saajalle myönnetään työkyvyttömyyseläke.

Luopumislisä voi tulla uudelleen maksuun, kun luopumiskorvauksen saaja täyttää 65 vuotta, jos hän luopumiskorvauksella ollessaan ei ole ehtinyt saada luopumislisää vähintään kuuden vuoden ajalta. 65 vuotta täyttäneelle luopumislisää maksetaan 50 prosentilla vähennettynä ja vain niin kauan kunnes sitä on maksettu yhteensä kuuden vuoden ajalta.

Luopumiseläke ja työkyvyttömyyseläkkeet

Luopumiseläkkeitä myönnettiin vuosina 1974 – 1992 maatalousyrittäjille, jotka lopettivat pysyvästi maatalouden harjoittamisen. Ikärajat olivat 55 vuotta yrittäjällä ja 45 vuotta hänen puolisollaan. Luopumiseläke ei ole työeläke eikä sillä ole yläikärajaa. Luopumiseläkkeen määrä laskettiin luovutettavien hehtaarien perusteella.

Työkyvyttömyyseläkkeen ja muunkin työeläkkeen voi saada luopumiseläkkeen rinnalla. Luopumiseläke ei vaikuta työeläkkeisiin eikä kansaneläkkeisiin. Sen sijaan kansaneläkkeen myöntäminen ja 65 vuoden täyttäminen muuttavat luopumiseläkkeen vähennetyksi.