Työeläkelakipalvelu 		Julkinen Soveltamisohje
Ohjeisto: EU-eläke 883/2004 		Tulostettu: 19.06.2013
Tarkoitettu työeläkejärjestelmälle

EU-perhe-eläkkeen määräytyminen Julkaisuaika: 04.05.2010 Voimassaoloaika: -

Lisää infoa Avaa ohje koko näytölle
Voimassaoloaika -
Ohje kuuluu ohjeistoihin EU-eläke 883/2004
Sisällysluettelo Avaa
Linkit Avaa

EU:n sosiaaliturvasäännökset koordinoivat jäsenmaiden sosiaaliturvaa. EU-säännökset vaikuttavat myös Suomen työeläkkeen laskemiseen.

Tässä soveltamisohjeessa on kerrottu perhe-eläkkeen määräytymiseen vaikuttavista EU-säännöksistä 1.5.2010 lukien. EU-eläkkeen määräytymistä koskevat EU-säännökset ovat muuttuneet uusien EU:n sosiaaliturva-asetusten

  • asetus 883/2004 (jäljempänä perusasetus) sekä
  • asetus 987/2009 (jäljempänä täytäntöönpanoasetus)

voimaantulon myötä.

Uudet EU-asetukset eivät kuitenkaan ole tuoneet suuria muutoksia EU-eläkkeen laskentaan verrattuna aikaisempiin asetuksiin 1408/71 ja 574/72, vaan perusperiaatteet ovat eläkkeen määräytymisen osalta säilyneet pitkälti ennallaan.

EU-perhe-eläkkeen hakemista ja hakemuksen käsittelyä ei käsitellä tässä ohjeessa, koska siitä on kerrottu ohjeessa EU-eläkkeen hakeminen ja käsittely. Perhe-eläkettä koskeva muutoksenhaku määräytyy ohjeen Muutoksenhaku EU-eläkepäätökseen mukaisesti.

Eläkkeen määräytymistä koskevia EU-säännöksiä sovelletaan perhe-eläkkeisiin, jos edunjättäjä oli ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-/ETA -maassa tai Sveitsissä. Tällöin ei ole merkitystä, vaikka edunsaajat asuisivat EU-/ETA -maiden tai Sveitsin ulkopuolisessa maassa. Perhe-eläkkeen saamisen edellytykset määräytyvät kunkin maan kansallisen lainsäädännön perusteella sen mukaan, missä edunjättäjä oli ollut vakuutettu.

ETA-maiden (Norja, Islanti, Liechtenstein) ja Sveitsin osalta sovelletaan edelleen asetuksia 1408/71 ja 574/72 myös 1.5.2010 jälkeen siihen asti kun ETA-maat ja Sveitsi liittyvät soveltamaan uusia asetuksia. Myös kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan toistaiseksi asetuksia 1408/71 ja 574/72 asetuksen 859/2003 perusteella. Tästä tarkemmin soveltamisohjeessa: Yleistä EU:n sosiaaliturva-asetuksista .

Kun lasketaan EU-perhe-eläkettä, sovelletaan myös kaikkia kansallisen perhe-eläkkeen määräytymiseen liittyviä ohjeita.

Lapsen eläke uusien asetusten mukaan

Merkittävin muutos verrattuna asetusten 1408/71 ja 574/72 säännöksiin koskee lapsen eläkkeen määräytymistä. Jos eläke alkaa 1.5.2010 jälkeen, päätökseen sovelletaan uusien asetusten säännöksiä. Perusasetuksen mukaan lapseneläkkeisiin sovelletaan perusasetuksen 5 luvun säännöksiä (vanhuus ja perhe-eläkkeet). Lapsen eläkkeet määräytyvät siis samojen säännösten mukaan kuin leskeneläkkeet.

Silloin kun lapsen eläke määräytyy asetuksen 1408/71 mukaan pääsääntöisesti lapsen eläkkeet määräytyvät samojen säännösten mukaan kuin lesken eläkkeet, jos edunjättäjä on kuollut 1.9.1999 tai sen jälkeen. Lapsen eläkkeisiin sovelletaan kuitenkin asetuksen 1408/71 III osaston 8 luvun säännöksiä silloin, kun edunjättäjä oli kuollut ennen 1.9.1999 tai edunjättäjä on ollut sellaisen järjestelmän piirissä, josta myönnetään vain perheavustuksia tai orpojen lisä- ja erityisavustuksia. Näitä maita ovat Belgia, Irlanti, Ranska, Tanska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat. Mikäli edunjättäjä on kuollut ennen 1.9.1999 tai hän oli ollut vakuutettu edellä mainitussa maassa ja eläke alkaa ennen uusien asetusten voimaantuloa 1.5.2010, lapsen eläke maksetaan yleensä ensisijaisesti lapsen asuinmaasta teoreettisena eläkkeenä. Muista EU/ETA-maista tai Sveitsistä, joissa edunjättäjä oli ollut vakuutettu voi tulla erotusetuutta maksettavaksi. Jos lapsen eläkkeeseen sovelletaan asetuksen 1408/71 III osaston 8 luvun säännöksiä, eläkkeen määräytymistä koskevat edelleen Eläketurvakeskuksen yleiskirjeet A 29/97 ja A 20/99.

Sovellettaessa uusien asetusten säännöksiä lapsen eläke ja lesken eläke määräytyvät perusasetuksen vanhuus- ja perhe-eläkkeitä koskevien säännösten mukaan. Jos edunjättäjä on työskennellyt maassa, joka myöntää orvoille täydentäviä tai erityisiä perhe-etuuksia (Belgia, Irlanti, Ranska, Tanska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat), hakemukseen sovelletaan tältä osin uusien asetusten perhe-etuuksia koskevia säännöksiä. Niissä jäsenmaissa, joissa lapsen etuus myönnetään eläkkeenä, etuus myönnetään ja lasketaan perusasetuksen 5 luvun mukaisesi (perusasetuksen artikla 69.2). Näin ollen Suomesta haettava lapsen eläke lasketaan normaalisti vanhuus- ja perhe-eläkkeitä koskevien säännösten mukaisesti.

Jos edunjättäjä on työskennellyt yllä mainitussa orvoille täydentäviä tai erityisiä perhe-etuuksia myöntävässä jäsenvaltiossa, lapsen etuutta haetaan tästä jäsenvaltiosta perhe-etuuksia koskevien säännösten mukaisesti.

  • Jos lapselle on haettu sekä työeläkettä että kansaneläkettä, Kela toimittaa etuushakemuksen perhe-etuuksia käsittelevän vastuuyksikön kautta asianomaiseen jäsenvaltioon.
  • Jos lapselle on haettu ainoastaan työeläkettä, ETK:n UM-osasto toimittaa lapsen etuushakemuksen Kelan EU-eläkeyksikköön saatuaan työeläkelaitoksen vakuutuskausipyynnön. Kelasta hakemus ohjataan perhe-etuushakemusprosessin mukaisesti asianomaiseen jäsenvaltioon.

Kansallisen ja pro rata –perhe-eläkkeen laskeminen

Jos henkilö on työskennellyt Suomen lisäksi muussa EU-maassa, eläke on laskettava kahdella eri tavalla: kansallisena (puhtaan kansallisena tai asetuksen mukaisena kansallisena) sekä pro rata-eläkkeenä. Näistä suurempi myönnetään. EU-eläkkeen määräytymisen yleisistä periaatteista on kerrottu tarkemmin ohjeessa EU-eläkkeen määräytyminen.

Laskettaessa Suomen työeläkettä kansallisena eläkkeenä, sovelletaan Suomen työeläkelainsäädäntöä. Perhe-eläkkeen määräytymisestä on kerrottu tarkemmin ohjeessa Perhe-eläkkeen määräytyminen .

Kansallisten säännösten lisäksi sovelletaan EU-säännöksiä, jotka rajoittavat kansallisen eläkkeen yhteensovittamista. EU-säännösten mukaan kansallisessa eläkkeessä saa yhteensovittaa muun EU-maan työeläkkeestä vain tulevan ajan osalta lasketun eläkkeen osan.

EU-säännökset rajoittavat yhteensovittamista, jos etuus otetaan huomioon kahdessa tai useammassa EU-maassa. Katso tarkemmin yhteensovittamisesta EU-säännösten mukaan ohjeesta EU-eläkkeen määräytyminen .

EU-tilanteessa perhe-eläke määräytyy seuraavalla tavalla (tilanteessa, jossa leskeneläkkeen vähennystä ei vielä tehdä):

  • lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukaan), jos edunjättäjä ei ollut eläkkeellä kuollessaan
  • lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle ja lapsille
  • lasketaan edunjättäjän teoreettinen eläke
  • lasketaan pro rata -eläke leskelle ja lapsille
  • LITA-korvaus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata -eläke)

Jos edunjättäjä oli eläkkeellä kuollessaan, perhe-eläke määräytyy edunjättäjän eläkkeen perusteella (vanha pohja).

EU-tilanteessa perhe-eläke määräytyy seuraavalla tavalla (tilanteessa, jossa leskeneläkkeen vähennys tulee tehtäväksi):

  • lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukaan)
  • lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle
  • tehdään leskeneläkkeen vähennys (myös suhteellinen vähennys)
  • lasketaan teoreettinen edunjättäjän eläke
  • lasketaan teoreettinen leskeneläke, johon tehdään leskeneläkkeen vähennys
  • lasketaan pro rata -leskeneläke
  • LITA-korvaus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata -eläke)

LITA-korvaus vähennetään valmiiksi lasketusta eläkkeestä. Leskeneläkkeessä tämä tarkoittaa sitä, että myös leskeneläkkeen vähennys on tehty ennen LITA-korvauksen vähentämistä. LITA-vähennys tehdään edunsaajien eläkkeistä samana suhteellisena osuutena LITA-korvauksesta kuin mitä perhe-eläkkeen edunsaajien osuudet ovat edunjättäjän eläkkeestä. Lopputulos on yleensä sama kuin, jos tehtäisiin kokonaisperhe-eläkkeestä LITA-vähennys. LITA-vähennys tehdään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata -eläke).

Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta lapselle ja leskelle ja LITA-vähennys tulee tehtäväksi. Tulevan ajan osittaminen

Tulevan ajan osittamisesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa EU-eläkkeen määräytyminen.

Eläkkeen karttuminen eläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Pääsääntöisesti kaikesta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä on karttunut eläkettä 1.1.2005 alkaen vuoden 2005 säännösten mukaisesti 1,5 prosenttia vuodessa riippumatta siitä milloin eläke tai työnteko on alkanut.

Perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke. Kansallisen ja pro rata -eläkkeen vertailua ei tehdä.

Jos edunjättäjä oli työskennellyt eläkkeen rinnalla ja leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi, verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata -eläkkeestä on suurempi.

Esimerkki. Edunjättäjälle on myönnetty työkyvyttömyyseläke täydellä tulevalla ajalla. Edunjättäjä on työskennellyt Suomen eläkkeen rinnalla. Edunjättäjän kuoleman jälkeen toisesta EU-maasta myönnettävässä perhe-eläkkeessä on tulevan ajan osuus. Perhe-eläkkeen tuleva aika ositetaan. Eläkkeen rinnalla karttunut eläke lisätään tulevan ajan osituksen jälkeen kansalliseen eläkkeeseen ennen leskeneläkkeen vähennystä. Pro rata -eläkkeen laskennassa eläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen tehdään kansallinen leskeneläkkeen vähennys ja näin saatu määrä lisätään lesken vähennettyyn pro rata -eläkkeeseen.

Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta leskelle, kun edunjättäjällä on ollut eläkkeen rinnalla työskentelyä .

Edunsaajien määrän muutos

Perhe-eläkkeen pohjaa ei lasketa uudelleen, jos eläkkeensaajien määrä muuttuu. Perhe-eläke jaetaan kuitenkin uudelleen edunsaajien kesken. Koska lasten lukumäärä vaikuttaa sekä lesken- että lapseneläkkeen määrään, saattaa edunsaajien määrän muutos suurentaa lesken- tai lapseneläkettä.

Perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjä oli eläkkeellä (ns. vanha pohja)

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän eläkkeen perusteella, jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä.

Jos edunjättäjä sai kuollessaan EU-säännöin laskettua eläkettä, lesken- ja lapseneläke määrätään edunjättäjälle myönnetyn eläkkeen perusteella joko kansallisena tai pro rata -eläkkeenä. Tällöin perhe-eläkkeen pohjaa ei lasketa uudelleen. Kun leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi, perhe-eläkkeen pohja lasketaan uudelleen ja perhe-eläkkeen kansallisen ja pro rata -eläkkeen edullisuusvertailu tehdään.

Perhe-eläkkeen peruste määrätään siten kuin se olisi määrätty ennen 1.1.1994, jos edunjättäjä oli jo eläkkeellä, josta edunjättäjän oma eläkepäätös oli annettu ennen 1.1.1994. Perhe-eläkkeen perusteena on tällöin edunjättäjän kansallinen eläke. Edunjättäjän eläke tarkistetaan EU-säännöin lasketuksi, jos edunsaaja pyytää edunjättäjän eläkkeen tarkistamista. Tästä on kerrottu tarkemmin ohjeessa EU-eläkepäätöksen tarkistaminen, oikaiseminen ja poistaminen.

Vanha pohja ja tuleva aika

Perhe-eläke käsitellään yhtenä kokonaisuutena, kun sovelletaan perusasetuksen III osaston 5 lukua. Näin ollen on perusteltua, että tulevan ajan ositus määräytyy sen mukaan, myönnetäänkö leskelle toisesta maasta perhe-eläke, johon sisältyy tuleva aika. Lapseneläkkeen osalta ei erikseen tutkita, sisältyykö siihen tuleva aika.

EU-säännöin lasketun edunjättäjän eläkkeen tulevan ajan ositus poistetaan, jos edunjättäjän eläkkeen tuleva aika oli ositettu, mutta leskellä ei ole tulevan ajan sisältävää perhe-eläkeoikeutta toisesta maasta. Perhe-eläkkeen pohjana on silloin sellainen edunjättäjän eläke, jossa on osittamaton tuleva aika.

Jos edunjättäjän eläkkeen tulevaa aikaa ei ollut ositettu ja toinen EU-maa myöntää perhe-eläkkeen, jossa on tulevan ajan osuus, Suomen perhe-eläkkeen tuleva aika ositetaan.

Edellä mainituissa tilanteissa perhe-eläkkeen pohja lasketaan tulevan ajan osituksen osalta uudelleen.

Tulevan ajan osittamisesta on kerrottu tarkemmin ohjeessa EU-eläkkeen määräytyminen.

Tulevan ajan ositusta ei poisteta silloin, jos toisen maan perhe-eläkkeen maksaminen lopetetaan esimerkiksi alkueläkkeen jälkeen. Ositus poistetaan kuitenkin, jos leski hakee osituksen poistamista. Eläkelaitoksen ei omasta aloitteestaan tarvitse poistaa tulevan ajan ositusta.

Ruotsin työkyvyttömyyseläke on ollut vuoden 2003 alusta alkaen vakuutuskausiin perustumaton sairauskorvaus, jossa ei ole tulevan ajan osuutta. Tämän jälkeen myönnettävässä perhe-eläkkeessä voi kuitenkin olla tulevan ajan osuus.

Jos edunjättäjälle on ennen 1.1.1994 myönnetty eläke, jossa on tuleva aika ja leskelle myönnetään Suomesta ja toisesta EU-maasta perhe-eläke tulevalla ajalla, leski saa tällöin kahdesta maasta tulevan ajan eläkkeen. Suomen tuleva aika ositetaan kansallisen lainsäädännön perusteella, vaikka eläkettä ei tarkistetakaan EU-säännöin lasketuksi.

Jos edunjättäjälle on myönnetty EU-säännöin Suomesta työttömyyseläke lepäävällä tulevalla ajalla, ja toisesta EU-maasta työkyvyttömyyseläke, perhe-eläkettä myönnettäessä kysymyksessä on vanha pohja. Suomen perhe-eläkkeen pohjana voi olla edunjättäjän kansallinen eläke ositetulla tulevalla ajalla, jos toisen EU-maan eläkkeeseen sisältyy tuleva aika. Perhe-eläkkeen tulevan ajan ositus poistetaan, jos toinen maa ei myönnä tulevan ajan sisältävää perhe-eläkettä.

Jos Suomen työkyvyttömyyseläke tai työttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi ja eläkkeessä on ollut tulevan ajan osuus, perhe-eläkettä määrättäessä ei mahdollista tulevan ositusta poisteta eikä sitä myöskään lisätä. Toisen maan perhe-eläkkeen tulevan ajan osuudella ei tällöin ole enää vaikutusta.

Edunjättäjän eläkkeen tulevan ajan ositusta ei myöskään poisteta, jos edunjättäjä sai kuollessaan vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta.

Ruotsin vanhuuseläke on alun perin myönnetty työkyvyttömyyseläkkeenä (ennen vuotta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan förtidspension, sjukbidrag), jos edunjättäjän eläkkeen tuleva aika on Suomessa ositettu.

Vanha pohja ja leskeneläkkeen vähentäminen

Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään edunjättäjän kansallisen eläkkeen perusteella, jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä, josta eläkepäätös on annettu ennen 1.1.1994. Pro rata -laskentaa ei siis tehdä.

Kuitenkin lesken eläkkeen vähentämisessä otetaan lesken oma ulkomaan etuus huomioon. Samoin vähennyksen perusteessa ja erotuksen puolikkaan jakamisessa otetaan huomioon myös ulkomaan etuus.

Jos edunsaaja on pyytänyt edunjättäjän eläkkeen tarkistamista EU-säännösten mukaiseksi, myös leskeneläkkeen vähentämisen yhteydessä verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata -leskeneläkkeestä on suurempi.

Jos edunjättäjä sai jo kuollessaan EU-säännöin laskettua eläkettä, leskeneläkkeen vähentämisen yhteydessä verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata -leskeneläkkeestä on suurempi. Ennen vähentämistä myönnetty perhe-eläke on saatettu myöntää kansallisena, mutta vähentämisen jälkeen myönnettäväksi voikin tulla pro rata -leskeneläke.

Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta leskelle tilanteessa, jossa edunjättäjä ja leski olivat eläkkeellä ennen 1.1.1994. Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta leskelle tilanteessa, jossa edunjättäjä ja leski olivat eläkkeellä, joka myönnetty 1.1.1994 jälkeen.

Perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjä ei ollut eläkkeellä (ns. uusi pohja)

Perhe-eläkkeen pohjana oleva edunjättäjän eläke lasketaan EU-säännösten mukaan, jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä. Tällöin lasketaan perhe-eläkkeen kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukainen kansallinen) ja pro rata -eläke, joista perhe-eläkkeenä myönnetään suurempi.

Uusi pohja ja tuleva aika

Perhe-eläke käsitellään yhtenä kokonaisuutena, jolloin kansallisen ja pro rata -eläkkeen edullisuusvertailua ei tehdä erikseen lesken- ja lapseneläkkeeseen. Tulevan ajan ositus määräytyy sen mukaan, myönnetäänkö leskelle toisesta maasta perhe-eläke, johon sisältyy tuleva aika. Lapseneläkkeen osalta ei erikseen tutkita, sisältyykö siihen tuleva aika.

Perhe-eläkkeen tuleva aika ositetaan, jos toinen maa myöntää leskelle perhe-eläkkeen, joka sisältää tulevan ajan.

Jos edunjättäjälle on myönnetty Suomesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti työttömyyseläke (joka on mahdollisesti muuttunut jo vanhuuseläkkeeksi) ja perhe-eläke on ensimmäinen eläke, joka myönnetään ulkomailta, kysymyksessä on uusi pohja. Perhe-eläkkeen pohjana oleva edunjättäjän eläke lasketaan uudelleen ja verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata -perhe-eläkkeestä on suurempi. Jos työttömyyseläke on myönnetty täydellä tulevalla ajalla, perhe-eläkkeen tuleva aika ositetaan, jos toinen maa myöntää perhe-eläkkeen tulevalla ajalla. Jos työttömyyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, tulevaa aikaa ei ositeta.

Uusi pohja ja leskeneläkkeen vähentäminen

Kun leskeneläkkeeseen tehdään vähentäminen, verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata -leskeneläkkeestä vähentämisen jälkeen on suurempi, vaikka edullisuusvertailu olisi tehty jo laskettaessa perhe-eläkettä ensimmäisen kerran.

Leskeneläkkeen vähentäminen

Leskeneläkkeen vähentäminen voi ensi kertaa tulla tehtäväksi

heti leskeneläkkeen alkaessa

  • edunjättäjän kuolemaa seuraavan seitsemännen kalenterikuukauden alusta
  • nuorimman vähennyksen estävän lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
  • sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapsi on annettu ottolapseksi perheen ulkopuolelle tai lapsi on kuollut.

Leskeneläkkeen vähentäminen voi vaikuttaa sekä kansalliseen että EU-säännöin lasketun eläkkeen suuruuteen. Vähentämisessä lesken omat työeläkkeet voivat pienentää leskeneläkettä.

Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohdasta, vähentämisen perusteesta ja vähentämisessä huomioon otettavista lesken tuloista kansallisen lainsäädännön mukaan on kerrottu tarkemmin ohjeessa "Lesken eläkkeen vähentäminen."

Leskeneläkkeen vähentämisessä tarvittavien tietojen pyytäminen

Leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvitaan muusta EU-maasta seuraavat tiedot

  • edunjättäjän vakuutuskaudet (E205),
  • edunjättäjän työeläkkeen määrä,
  • lesken vakuutuskaudet (E 205) ja
  • lesken oman eläkkeen määrä (tai eläkearvio toisessa maassa karttuneesta eläkkeestä).

Pyynnössä tulee mainita, että tarvitaan ainoastaan työeläkkeen määrä ja työskentelykaudet.

Lesken eläkkeen vähentämistä varten tarvittavat tiedot pyydetään hakemuksen käsittelyn yhteydessä, jos eläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.

Leski asuu Suomessa

Kun leski asuu Suomessa, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää eläkkeen vähentämisessä tarvittavat tiedot muista EU-maista Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasioiden osastolta suojatulla sähköpostilla ensisijaisesti tai täyttämällä lisätiedustelulomakkeen (ETK 2210, ETK 2211, ETK 2219). Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasioiden osasto toimittaa pyynnön toiseen EU-maahan. Saatuaan vähentämisessä tarvittavat tiedot teoreettinen laitos toimittaa jäljennökset seurannaislaitokseen, jos kysymyksessä ei ole VILMA-tilanne.

Eläketurvakeskuksella on suojattu sähköpostiyhteys Ruotsin (Försäkringskassan) ja Viron (Sotsiaalkindlustusamet) yhteyslaitoksiin. Edunjättäjän ja lesken eläkkeen määrää koskevat tiedot voidaan pyytää näistä maista sähköpostitse Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasioiden osaston välityksellä. Suojattuun sähköpostiin ei voi liittää liitetiedostoja. Sähköpostipyynnön on oltava riittävän yksilöity ja siitä pitää ilmetä sekä edunjättäjää että leskeä koskevat tiedot: lesken ja edunjättäjän Suomen ja Ruotsin henkilötunnukset sekä edunjättäjän kuolinpäivä.

Kun toinen maa ilmoittaa pyydetyt tiedot, ulkomaisten eläkeasioiden osasto välittää tiedot edelleen tiedot pyytäneeseen eläkelaitokseen. Jos toinen maa toimittaa pyydetyt tiedot suoraan teoreettiseen laitokseen, sen on ilmoitettava Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasioiden osastolle tästä, jotta tiedustelun vireilläolo voidaan poistaa.

Saksan osalta lesken eläkkeen vähentämisessä tarvittavia tietoja voidaan selvittää sähköisen, ns. EOA-palvelun kautta. Deutsche Rentenversicherungin (DRV) eurooppalainen online-tietopalvelu on palvelu, jolla Saksan eläkevakuutuslaitos tarjoaa kyseltäviksi henkilön saksalaiset vakuutuskaudet sekä Saksasta eläkettä saavan henkilön eläkemäärätiedot.

Leski ei asu Suomessa

Kun leski ei asu Suomessa, vaan asuu muussa EU-maassa, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää Kelan ulkomaanyksikön välityksellä leskeneläkkeen vähentämisessä tarvittavat tiedot riittävän yksilöidysti tai tiedustelulomakkeella (ETK 2210, 2211, 2219). Eläkelaitos täyttää myös EU-lomakkeen E 001.

Kelan ulkomaanyksikkö voi pyytää Ruotsia koskevat tiedot myös suojatulla sähköpostilla. Tällöin eläkelaitoksen tietopyynnön tulee olla sellaisessa muodossa, että Kela voi välittää sen suojatulla sähköpostilla suoraan Ruotsiin muokkaamatta sitä.

Sähköpostimalli: Leskeneläkkeen vähentämisessä tarvittavien tietojen pyytäminen Ruotsista. Saatuaan vähentämisessä tarvittavat tiedot teoreettinen eläkelaitos toimittaa jäljennökset seurannaislaitokseen, jos kysymyksessä ei ole VILMA-tilanne.

Leski ei ole työskennellyt Suomessa

Edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää muusta maasta lesken oman eläkkeen arvioidun karttuneen määrän, jos leski ei ole työskennellyt Suomessa. Teoreettinen laitos voi pyytää myös leskeä itseään hankkimaan muussa EU-maassa karttuneen lesken oman eläkkeen määrän.

Ruotsi lähettää vuosittain kaikille Ruotsissa eläkettä kartuttaneille henkilöille tiedotteen siellä karttuneesta eläkkeestä ns. ”Orange kuvert". Tiedote lähetetään kaikille, joiden osoite on vakuutuskassan tiedossa.

Vähennyksen peruste

Kansallinen leskeneläke

Kansallisen leskeneläkkeen (puhtaan kansallisen tai asetuksen mukaisen kansallisen leskeneläkkeen) vähennyksen peruste määrätään edunjättäjän Suomen työeläkkeen taikka eläkekertymän sekä edunjättäjän EU-maista saaman työeläkkeen perusteella. Edunjättäjän työeläkkeenä käytetään samaa eläkettä kuin perhe-eläkettä määrättäessä. Vuoden 2010 alusta voimaantulevan lainmuutoksen jälkeen käytetään kuitenkin ainoastaan yhtä vähennyksen perustetta. Katso tarkemmin ohjeesta Lesken eläkkeen vähentäminen.

Leskeneläkkeen vähennyksen perusteessa otetaan huomioon Ruotsista työkyvyttömyyden perusteella myönnetty ansioperusteinen sairauskorvaus (inkomstrelaterad sjukersättning, ISA), jos edunsaaja sai sitä kuollessaan.

Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, mutta hän oli työskennellyt myös muussa EU-maassa, hänen työeläkkeenään pidetään sellaista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä olisi ollut Suomen työeläkelakien mukaista työskentelyä (laskennallinen eläke).

Edunjättäjän laskennallinen eläke lasketaan toisen EU-maan vakuutuskausitodistuksen (E 205) tietojen perusteella samoin kuin laskettaisiin yleensä EU-eläkkeen teoreettinen eläke. Katso ohje EU-eläkkeen määräytyminen.

Teoreettinen eläke

Teoreettisen leskeneläkkeen vähennysperuste määrätään LITA-vähentämättömän edunjättäjän teoreettisen eläkkeen perusteella. Teoreettisen leskeneläkkeen vähentämisen peruste voi olla eri kuin kansallisen leskeneläkkeen vähentämisen peruste. Vuoden 2010 alusta voimaantulevan lainmuutoksen jälkeen käytetään kuitenkin ainoastaan yhtä vähennyksen perustetta, jota käytetään myös teoreettisen leskeneläkkeen vähennyksen perusteena.

Lesken omien tulojen huomioiminen vähennyksessä

Leski on eläkkeellä

Lesken ansiotyön perusteella saamat työeläkelakeihin ja niihin rinnastettaviin lakeihin perustuvat eläkkeet vähentävät leskeneläkettä. Lisäksi leskeneläkettä vähennettäessä otetaan huomioon näitä eläkkeitä vastaava etuus, joka maksetaan tai olisi maksettava leskelle ulkomailta tai Euroopan yhteisöjen toimielimen taikka kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella (TyEL 88 § 1 mom.).

Lesken omana eläkkeenä otetaan vähentämisessä muusta EU-maasta saatava työeläke tai vastaava etuus silloin, jos leski on vähentämishetkellä eläkkeellä.

Ruotsi sairauskorvaus (inkomstrelaterad sjukersättning ISA) otetaan huomioon eläkkeen vähentämisessä Suomen työeläkettä vastaavana etuutena.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan lesken leskeneläkkeen vähennys voidaan tehdä joko laskennallisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen mukaisena tai hänen todellisten tulojensa perusteella. Jos puolestaan toisesta EU-maasta on myönnetty osatyökyvyttömyysetuus esimerkiksi ½ suuruisena, kerrotaan se kahdella ja jos työkyvyttömyysetuus on myönnetty 1/3 suuruisena, kerrotaan se kolmella jne.

Jos toisesta EU-maasta ei ole myönnetty leskelle omaa eläkettä sen vuoksi, että hän ei ole työskennellyt kahtatoista kuukautta kyseissä maassa, myönnetään Suomesta leskelle teoreettinen eläke. Suomesta myönnettävässä eläkkeessä on siis mukana alle kahdentoista kuukauden työskentely toisessa EU-maassa. Tällöin vähentämisessä käytetään lesken omana eläkkeenä teoreettista eläkettä. Katso myös kohta alle vuoden pituiset kaudet toisissa EU-maissa ohjeessa EU-eläkkeen määräytyminen .

Jos leski saa omaa eläkettä Suomesta, mutta ei saa eläkettä toisesta EU-maasta, ulkomaan työskentely otetaan huomioon siten kuin leski ei olisi vielä eläkkeellä.

Toisen maan eläkehakemus on esimerkiksi hylätty sen vuoksi, ettei leski ole eläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvytön tai leski ei ole vielä täyttänyt vanhuuseläkeikää ko. maassa

Leski ei ole eläkkeellä

Lesken eläkkeen vähentämisessä käytetään lesken omana eläkkeenä laskennallista eläkettä, jos leski ei ole vielä eläkkeellä. Lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai EY:n toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla, EY:n toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentely olisi Suomen työeläkelakien mukaista (TyEL 88 § 2 mom.).

Jos leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran vasta perheen nuorimmaisen lapsen täyttäessä 18 vuotta, lesken laskennallinen eläke lasketaan olettaen, että leski olisi tullut työkyvyttömäksi tänä ajankohtana.

Jos leski on työskennellyt ulkomailla, mutta hän ei saa vielä eläkettä tästä työskentelystään, hänelle lasketaan tämän työn osalta lesken laskennallinen eläke. Lesken laskennallinen eläke lasketaan toisen EU-maan vakuutuskausitodistuksen (E 205) tietojen perusteella samoin kuin laskettaisiin yleensä EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Lesken eläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon myös lesken oman, ulkomaisen eläkkeen arvioitu määrä, jos leski ei ole työskennellyt Suomessa. Lesken omana eläkkeenä käytetään samaa euromäärää sekä teoreettisen että kansallisen leskeneläkkeen vähentämisessä.

Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta leskelle ja lapselle.

Lesken eläkkeen vähentäminen uudelleen lesken omassa eläkkeessä tapahtuneiden muutosten vuoksi

Jos leski saa laskennallisen eläkkeen perusteella vähennettyä leskeneläkettä ja hänelle myönnetään oma muu eläke kuin osa-aikaeläke, leskeneläke tarkistetaan ja vähennys tehdään todellisen, myönnetyn eläkkeen perusteella. Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

Myös ulkomainen eläke voi olla sellainen uusi eläke, jonka perusteella vähentäminen tulee tehtäväksi uudelleen.

Kun vähentäminen on aikanaan tehty ja ulkomaan eläke on otettu huomioon vähentämisessä laskennallisena eläkkeenä, tehdään uusi vähentäminen, kun leskelle myönnetään oma eläke Suomesta. Ulkomaan eläkkeenä käytetään laskennallista ulkomaan osuutta aikanaan määritellystä lesken laskennallisesta eläkkeestä. Tämä saadaan siten, että lesken laskennallisesta eläkkeestä vähennetään lesken puhtaan kansallinen, laskennallinen oma eläke. Näin määriteltyä ulkomaan laskennallista osaa (indeksillä korjattuna) käytetään aina uusissa lesken eläkkeen vähentämisissä siihen saakka kunnes saadaan tieto ulkomaan eläkkeestä.

Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta leskelle tilanteessa, jossa leski ja edunjättäjä eivät ole eläkkeellä.

Jos leskelle on Suomesta myönnetty työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi, kysymyksessä ei ole tilanne, jolloin vähentäminen tehtäisiin uudelleen. Jos tällöin toisesta EU-maasta myönnetään leskelle ensimmäistä kertaa eläke, esim. vanhuuseläke, vähentäminen tehdään uudelleen. Suomen vanhuuseläke huomioidaan leskeneläkkeen vähennyksessä ilman tulevaa aikaa, jos työttömyyseläke on myönnetty lepäävällä tulevalla ajalla.

Jos leskelle on Ruotsista myönnetty sairauskorvaus (inkomstrelaterad sjukersättning ISA), jonka jälkeen hänelle myönnetään vanhuuseläke Ruotsista, uutta vähentämistä ei tehdä.

Suhteellinen vähennys

Kun leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lesken oman eläkkeen perusteella, vähennyksen perusteen suuruinen määrä vähennetään lesken omasta työeläkkeestä. Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen, puolet erotuksesta vähennetään leskeneläkkeestä.

Jos leskellä on oikeus saada TyEL:n mukaisen leskeneläkkeen lisäksi muun työeläkelain mukaista leskeneläkettä, TyEL:n mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään määrä, joka on yhtä suuri osa edellä tarkoitetusta vähennyksestä kuin TyEL:n mukainen leskeneläke on kaikista työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä (TyEL 90 § 3 mom.). Toisen EU-maan leskeneläke rinnastetaan työeläkelakien mukaisiin leskeneläkkeisiin.

Jos leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen toisesta maasta, ulkomaan osuutta ei oteta huomioon. Ulkomaan osuus otetaan huomioon myös, jos leskellä on oikeus ainoastaan alkueläkkeen tyyppiseen eläkkeeseen (esim. Ruotsin omställningspension).

Jos toisen EU-maan perhe-eläkettä ei makseta sen vuoksi, että lesken omat tulot vähentävät perhe-eläkettä siten, että vähennyksen jälkeen perhe-eläkettä ei jää maksettavaksi, ulkomaan osuus otetaan huomioon leskeneläkkeen suhteellisessa vähennyksessä. Tällöin katsotaan, että leskellä on edelleen oikeus toisen maan perhe-eläkkeeseen, mutta sen määrä on nolla.

Vakuutusoikeus on ratkaisussaan 10292/97 todennut, että leskeneläkkeen eläkesovituksesta johtuva vähennys (ylitteen puolikas) tulee jakaa Suomen leskeneläkkeen ja Ruotsin laskennallisen leskeneläkkeen (puolet edunjättäjän Ruotsin eläkkeestä) suhteessa.

Kansallinen eläke

Leskeneläkettä vähentävä erotuksen puolikas jaetaan toisen EU-maan laskennallisen leskeneläkkeen ja Suomen leskeneläkkeen suhteessa, jos EU-leskeneläke määrätään kansallisena eläkkeenä. Suomen leskeneläke otetaan huomioon joko asetuksen mukaisena kansallisena tai puhtaan kansallisena riippuen siitä, kumpaa määrää käytetään kansallisen ja pro rata - eläkkeen vertailussa.

Laskennallisena ulkomaan leskeneläkkeenä pidetään sitä osaa edunjättäjän toisen maan eläkkeestä, joka olisi lesken osuus siitä Suomen lainsäädännön mukaan laskettuna.

Esimerkki: Edunjättäjän toisen maan eläke on 100 €. Leski on yksin edunsaajana. Tällöin erotuksen puolikkaan jakamisessa huomioon otettava laskennallinen muun maan leskeneläkkeen määrä on 6/12 edunjättäjän eläkkeestä eli 50 €.

Suomen leskeneläke on 250 € ja toisen maan laskennallinen leskeneläke on 50 €. Erotuksen puolikas on 80 €. Suomen osuus erotuksen puolikkaasta on 250/300 x 80 = 66,67 €. Suomen vähennetty leskeneläke on 250 - 66,67 = 183,33 €/kk.

Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä, erotuksen puolikkaan jakamisessa edunjättäjän ulkomaan työeläke määritellään siten, että lasketaan hänen laskennallisen eläkkeen määrä ikään kuin laskettaisiin teoreettinen eläke. Näin saadusta eläkkeestä vähennetään edunjättäjän joko asetuksen mukainen kansallinen tai puhtaan kansallinen eläke riippuen siitä, kumpaa määrää käytetään edunjättäjän eläkkeenä. Näin saatua erotusta pidetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeenä.

Edunjättäjä oli työskennellyt Suomessa 30 vuotta ja Ruotsissa 10 vuotta. Edunjättäjän Suomen eläkkeen määrä on 700 €. Edunjättäjän laskennallisen eläkkeen määrä 40 / 30 x 700 € = 933,33 €. Näin saadusta laskennallisen eläkkeen määrästä vähennetään edunjättäjän Suomen eläkkeen määrä eli 933,33 € - 700 € = 233,33 €/kk. Erotusta pidetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeen määränä erotuksen puolikkaan jakamisessa.

Pro rata -eläke

Kun lesken pro rata -eläkettä lasketaan, vähentäminen tehdään teoreettiseen leskeneläkkeeseen. Vähentämisen jälkeen eläkkeestä lasketaan pro rata – osuus. Tässä vaiheessa ei tehdä enää suhteellista vähentämistä, koska se on huomioitu jo vakuutuskausien suhteessa.

Esimerkki perhe-eläkkeen laskemisesta leskelle

Päätös lesken laskennallisesta eläkkeestä

Leskellä on pyynnöstä oikeus saada valituskelpoinen päätös siitä laskennallisen eläkkeensä määrästä, jota leskeneläkettä vähennettäessä käytetään hänen eläkkeenään silloin, kun perhe-eläke myönnetään julkiselta puolelta ja leski on työskennellyt yksityisellä puolella. Sama koskee sitä tilannetta, että perhe-eläkkeen myöntää yksityisen puolen eläkelaitos ja leski on työskennellyt julkisella puolella (TyEL 88 § 3 mom.). Tätä koskevasta menettelystä on kerrottu tarkemmin ohjeessa Lesken eläkkeen vähentäminen kohdassa: Päätös lesken laskennallisesta eläkkeestä.

Ulkomaan eläkkeen muuntaminen leskeneläkkeen vähentämisessä

Täytäntöönpanoasetuksen 90 artiklassa on säännös valuutan muuntamisesta. Sovellettaessa perusasetusta sekä täytäntöönpanoasetusta on valuuttojen vaihtokurssi kahden valuutan välillä Euroopan keskuspankin julkaisema viitekurssi. Euroopan unionin komission yhteydessä toimiva hallintotoimikunta vahvistaa päivän, jonka mukaan vaihtokurssi määritellään. Tätä koskien hallintotoimikunta on antanut päätöksen H 3.

Päätöksessä H3 on todettu muuntokurssista seuraavasti:

Jäsenvaltion laitoksen on muunnettava määrä toisen jäsenvaltion valuuttaan, kun laitoksen on kansallisen lainsäädännön mukaan otettava etuuden laskennassa huomioon yksi määrä. Tällöin on käytettävä sitä muuntokurssia, joka on julkaistu sitä kuukautta, josta lähtien säännöstä on sovellettava, välittömästi edeltävän kuukauden ensimmäisenä päivänä .

Tätä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun laitoksen on laskiessaan etuutta uudelleen ao. henkilön tosiasiallisen tai oikeudellisen tilanteen muuttumisen vuoksi muunnettava määrä toisen jäsenvaltion valuuttaan.

Hallintotoimikunnan päätöksen perusteella määräytyy, minkä päivän mukaista valuuttakurssia käytetään leskeneläkkeen vähentämisessä, kun ulkomaisen eläkkeen määrä (lesken oma ulkomainen eläke ja edunjättäjän ulkomainen eläke) muunnetaan euroiksi. Vähentämisen ajankohdan perusteella siis määritetään, minkä päivän muuntokurssia käytetään. Lesken eläkkeen vähentämisestä ja vähentämisen ajankohdasta on ohjeistettu kansallisessa soveltamisohjeessa Lesken eläkkeen vähentäminen .

Esim. Jos lesken eläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi 1.7.2010 alkaen, käytetään valuutan muuntamiseen kurssia, joka on julkaistu tätä päivää välittömästi edeltävän kuukauden ensimmäisenä päivänä eli 1.6.2010 julkaistua valuuttakurssia.

Kun ulkomaan valuutta on muunnettu euroiksi, euromäärä korotetaan tarvittaessa vähentämishetken tasoon. Leskeneläkkeen vähentämiseen liittyvästä indeksoinnista ja siinä merkityksellisistä ajankohdista on kerrottu ohjeessa Eläkkeiden ja eläkkeen perusteena olevien ansioiden tarkistaminen kohdassa : Indeksitarkistukset perhe-eläkkeitä määrättäessä.

Lesken oman ulkomaaneläkkeen määrä täytyy selvittää toisesta maasta silloin, kun vähentäminen tulee tehtäväksi nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta tai jos tehdään uusi leskeneläkkeen vähentäminen.

Muun ulkomaan eläkkeen kuin EU/ETA-maan tai Sveitsin eläkkeen huomioon ottaminen Suomen perhe-eläkkeessä

Leskeneläkkeen vähentämisen avulla leskeneläke mitoitetaan vastaamaan edunjättäjän kuolemasta aiheutunutta menetystä. Näin ollen myös ulkomaan eläkkeet otetaan huomioon tässä kokonaisarvioinnissa. TyEL:n säännösten mukaan huomioon otetaan myös muut kuin EU/ETA-maiden tai Sveitsin eläkkeet (TyEL 88 § ja TyEL 90 §). Ulkomaan eläkkeiden huomioimisesta on kerrottu ohjeessa Leskeneläkkeen vähentäminen.

Kun kysymys on muusta kuin EU/ETA-maasta tai Sveitsistä tulevan eläkkeen huomioimisessa perhe-eläkkeessä, leskeneläkkeen vähentämisessä ei noudateta EU-säännöksiä. Tällöin leskeneläkettä pienentävä vähennys (puolet erotuksesta) vähennetään kokonaisuudessaan Suomen leskeneläkkeestä. Erotuksen puolikasta ei jaeta Suomen leskeneläkkeen ja sosiaaliturvasopimusmaan tai ei-sopimusmaan suhteessa ennen vähentämistä.

Suomen EU/ETA -alueen ulkopuolinen sosiaaliturvasopimus (esimerkiksi USA:n sopimus) voi vaikuttaa myönnettävän perhe-eläkkeen määrään. Tällaista sopimusta ei oteta huomioon sosiaaliturvasopimuksen mukaista kansallista eläkettä tai pro rata -eläkettä laskettaessa. Perhe-eläke kuitenkin myönnetään ko. sosiaaliturvasopimuksen mukaisena, jos se niin laskettuna on suurempi kuin EU-säännösten mukainen eläke. Tällöin lasketaan (sosiaaliturvasopimuksen mukainen) kansallinen eläke, Suomen ja USA:n sosiaaliturvasopimuksen mukainen eläke ja pro rata-eläke.

Ruotsin eläke ja tuleva aika

Ruotsissa perhe-eläkettä (efterlevandepension) voidaan maksaa alle 65-vuotiaalle nais- ja miesleskelle alkueläkkeenä (omställningspension) ja jatkettuna alkueläkkeenä (förlängd omställningspension). Lapselle maksetaan lapseneläkettä (barnpension).

Ruotsissa maksetaan alle 65-vuotiaalle mies- ja naisleskelle lesken alkueläkettä (omställningspension). Eläkettä maksetaan 12 kuukauden ajan. Jos leski asuu yhdessä alle 18-vuotiaan lapsen kanssa, hän voi saada ns. jatkettua alkueläkettä (förlängd omställningspension) vielä toiset 12 kuukautta. Tätä eläkettä maksetaan aina sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana nuorin lapsi täyttää 12 vuotta.

Vuonna 1944 tai aikaisemmin syntyneille naisleskille maksetaan ensisijaisesti leskeneläkettä (änkepension), leskeneläke myönnetään aina toistaiseksi. Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneille naisleskille myönnetään ensisijaisesti alkueläke (omställningspenson), mutta heille voidaan tietyissä tilanteissa myöntää samanaikaisesti myös leskeneläke (änkepension). Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneen naislesken leskeneläke (änkepension) lasketaan edunjättäjän 31.12.1989 asti kertyneiden ATP-pisteiden perusteella.

Ruotsin perhe-eläkkeeseen voi liittyä tuleva aika. Tuleva aika voi olla sekä työ- että takuueläkkeessä tai vain toisessa. Työeläkejärjestelmän kannalta merkitystä on vain työeläkkeen tulevan ajan tiedolla. Eläketurvakeskus rekisteröi tulevan ajan tiedon työeläkkeen osalta. Tieto Ruotsin eläkkeen tulevasta ajasta tai sen puuttumisesta on merkittynä eläkepäätökseen, lomakkeelle E 210 tai E 205 SE lisälehdelle (esim. ”med antagande”, ”med framtida beräkning”, ”utan antagande”, ”beräknad med faktiska år”).

Jos leskelle myönnetään alkueläke (omställningspension), tulevan ajan edellytyksenä on, että edunjättäjälle on karttunut eläkettä vähintään kolme vuotta viiden viimeisimmän vuoden aikana. Tulevan ajan eläke lasketaan kolmen eläkkeen perusteena olevan vuositulon keskiarvona. Eläkettä on voinut karttua työansioiden perusteella tai esim. ansioperusteisen sairauskorvauksen perusteella.

Leskeneläkkeen (änkepension) osalta tulevan ajan edellytyksenä on, että edunjättäjällä on eläkkeen perusteena olevia tuloja eläketapahtumavuotta edeltäneen neljän vuoden aikana kahdelta vuodelta.