• Vakuuttaminen
• Eläkkeet
• Liitännäislainsäädäntö
• Rahoitus
• Toimintasäännöt
  • Asian käsittely ja ratkaisu muutoksenhakuelimessä
  • Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeus luovuttaa salassapidettäviä tietoja
  • Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja
  • Eläketurvan järjestämiseen ja eläkeasiaan liittyvien asiakirjojen säilyttäminen
  • Eläkkeen maksaminen muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen
  • Menettelytapojen valvonta työeläkejärjestelmässä
  • Oikeudenkäyntikulut ja oikeusapu
  • Tietosuojasäännökset ja terminologia
  • Työeläkeasioiden hoitaminen toisen puolesta
  • Työeläkeasioiden käsittelyperiaatteet
  • Ulosotto
  • Vanhentuminen TyEL:n mukaan
  • Varsinainen muutoksenhaku
  • Vilmamenettely ja eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos
  • Ylimääräinen muutoksenhaku
    • Lainvoimaisen päätöksen oikaisu uuden selvityksen perusteella
    • Päätösvirheen korjaaminen
    • Vakuutusoikeuden päätöksen purkaminen
    • Lainvoimaisen päätöksen poistaminen

Päätösvirheen korjaaminen Julkaisuaika: 01.08.2010 Voimassaoloaika: 01.08.2010 - toistaiseksi

Muutokset korvattuun Päätösvirheen korjaaminen -ohjeeseen verrattuna:

• Asiavirhe voidaan korjata myös sellaisen uuden selvityksen perusteella, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätöksen.

Mitä tässä ohjeessa sanotaan eläkelaitoksesta, sovelletaan soveltuvin osin myös Eläketurvakeskukseen.

Asiavirhe

Asiavirheen korjaaminen (varsinainen itseoikaisu) tarkoittaa varsinaisesta muutoksenhausta riippumatonta, muun kuin pelkän kirjoitus- tai laskuvirheen vuoksi tehtävää virheellisen hallintopäätöksen oikaisemista päätöksen tehneen viranomaisen itsensä toimesta. Asiavirheen tavoin korjataan myös käsittelyssä tapahtunut menettelyvirhe.

Eläkelaitos voi poistaa antamansa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudestaan asiavirheenä, jos

• päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
• päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen
• päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe ( TyEL 138 § 1 mom. , YEL 134 § 1 mom. )
• asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen (HL 50 § 1 mom. 4 kohta).

Asiavirheeseen on yleensä syynä päätöksenteon pohjana olleiden selvitysten virheellisyys tai puutteellisuus. Virheellinen selvitys tarkoittaa aiemmassa päätöksenteossa huomioon otettua, mutta sittemmin virheelliseksi osoittautunutta seikkaa. Selvityksen puutteellisuus tarkoittaa, että päätöksenteossa ei ole lainkaan otettu huomioon tiettyä asiaan vaikuttavaa seikkaa. Tosiseikan, jota ei ole päätöksenteossa otettu huomioon tai joka on arvioitu väärin, on täytynyt olla olemassa jo päätöstä annettaessa.

Menettelyvirheellä tarkoitetaan virhettä eläkelaitoksen menettelyssä. Menettelyvirheestä on kysymys esimerkiksi silloin, kun päätös on tehty väärässä kokoonpanossa tai kuulemisessa tai päätöksen perustelemisessa on tapahtunut virhe.

Menettelyvirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos käsittelee asian uudelleen oikean menettelyn mukaisesti (esim. toimittaa kuulemisen asianmukaisesti) ja antaa uuden päätöksen. Korjaamisen edellytyksenä ei ole, että käsittelyssä tapahtunut virhe olisi vaikuttanut ratkaisun lopputulokseen. Näin ollen eläkelaitoksen ei tarvitse tutkia virheen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen ennen sen korjaamista.

Edellytyksenä virheen korjaamiselle uuden selvityksen vuoksi on, että uusi tosiasiaselvitys voi olennaisella tavalla vaikuttaa tehdyn päätöksen sisältöön. Uusi selvitys voi olla uutta, ennestään tuntematonta tai selvitystä, jota ei ole tiedetty tai osattu ottaa huomioon asiaa ensivaiheessa ratkaistaessa. Uudessa selvityksessä voi olla kyse myös päätöksenteon jälkeen ilmaantuneesta tosiseikasta, kuten esimerkiksi asianosaisen olosuhteissa tapahtuneesta muutoksesta.

Asiavirhettä korjattaessa virheen on oltava selvä ja kiistaton. Virheen peruste ei saa olla tulkinnanvarainen. Jos kysymyksessä on esimerkiksi asianosaisen ja eläkelaitoksen välinen tulkintaerimielisyys, asiaa ei voida korjata asiavirheenä, vaan se on siirrettävä muutoksenhakuelimelle käsiteltäväksi päätöksen poistamista koskevana hakemuksena.

Työtuloasioissa voidaan soveltaa säännöstä asiavirheen korjaamisesta, jos asia on selvä ja asiakas antaa siihen suostumuksensa.

YEL-vakuutuksen lakkauttamispäätöstä ei voida korjata asiavirheenä (VakO 5517/98, 19.10.1999).

Asiavirhe voidaan korjata esimerkiksi silloin, kun asianosainen ei ole osannut toimia oikein ja tämän vuoksi jokin asiaan vaikuttava seikka on jäänyt selvittämättä.

Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.

Korjattaessa virhe virheellisen tai puutteellisen selvityksen, väärän lain soveltamisen tai menettelyvirheen vuoksi virhe voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Kun virhe korjataan uuden selvityksen vuoksi, virhe voidaan korjata vain asianosaisen eduksi.

Virheen korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta silloin, kun virhe korjataan asianosaisen eduksi. Asianosaiselle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hän ei ole itse pyytänyt virheen korjaamista.

Päätöksen muuttaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu siihen ( TyEL 138 § 2 mom. , YEL 134 § 2 mom. ). Jokaiselta asianosaiselta tarvitaan suostumus erikseen. Suostumuksen tulee olla nimenomainen, yksiselitteinen ja kirjallinen. Pelkkä kuuleminen ei riitä. Suostumuspyynnössä selvitetään myös päätöksen korjaamisen vaikutukset, joten esimerkiksi mahdollisesta takaisinperinnästä tulee mainita. Lähtökohta on, että jos suostumusta ei saada, haetaan päätöksen poistamista. Silloin, kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista, suostumusta ei tarvitse erikseen hankkia.

Virheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos käsittelee asian uudelleen. Eläkelaitos poistaa virheellisen ratkaisunsa ja antaa asiasta uuden päätöksen. (HL 52 § 2 mom.) Päätöksessä tulee ilmoittaa, että sillä oikaistaan aiemmin annettua päätöstä. Päätös on valituskelpoinen, joten siihen on liitettävä valitusosoitus.

Kirjoitus- tai laskuvirhe

Jos eläkelaitoksen päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe, eläkelaitoksen on korjattava virhe ( TyEL 137 § , YEL 133 § , ns. tekninen itseoikaisu).

Kirjoitus- ja laskuvirhe on luonteeltaan tekninen virhe, joka on syntynyt eläkelaitoksessa päätöksen valmisteluvaiheessa tai päätöstä laadittaessa. Kun päätöksessä on kirjoitus- tai laskuvirhe, kirjoitettu päätös ei vastaa asiassa tehtyä päätöstä.

Olennaista on, että päätöksenteon pohjana olevat tiedot ovat olleet oikeita. Jos virhe on päätöksenteon perustana olleissa selvityksissä, kyseessä ei ole kirjoitus- tai laskuvirhe vaan asiavirhe. Epäselvissä tapauksissa virhe tulkitaan asiavirheeksi.

Kirjoitusvirheenä voidaan korjata esimerkiksi virheellinen ammattinimike, jos työkyvyn arviointi on kuitenkin tehty oikeaan ammattiin nähden.

Kirjoitusvirheeseen verrattava muu selvä virhe on esimerkiksi se, että päätöksessä on väärän henkilön nimi asianosaisena, vaikka asiakirjoista käy selvästi ilmi oikea asiantila. Jos väärä nimi johtuu harkinnassa tapahtuneesta virheestä, virhettä ei voida korjata kirjoitusvirheenä.

Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.

Virheen korjaaminen ei vaadi asianosaisen suostumusta. Asianosaista on kuitenkin kuultava, ellei se ole tarpeetonta (HL 52 § 2 mom.). Kuuleminen on tarpeetonta muun muassa silloin, kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista.

Jos virheen korjaaminen johtaisi asianosaiselle kohtuuttomaan lopputulokseen, ei virhettä saa korjata (TyEL 137 §, YEL 133 §). Kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi se, onko asianosainen voinut havaita virheen sekä päätöksen antamisesta kulunut aika. Kun virhettä ei saa korjata, voidaan muutoksenhakuelimeltä hakea päätöksen poistamista.

Virheen korjaaminen ei edellytä asian käsittelemistä uudelleen. Virhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla (HL 52 § 2 mom.).

Eläkelaitos voi esimerkiksi pyytää alkuperäiset virheelliset päätökset takaisin itselleen, tehdä korjaukset niihin ja lähettää päätökset takaisin asianosaisille. Ennen päätösten lähettämistä asianosaisille, on niistä hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle. Päätökseen tulisi myös merkitä, että korjaus on tehty TyEL:n 137 §:n tai YEL:n 133 §:n perusteella. Kun asianosaisia pyydetään lähettämään alkuperäinen päätös takaisin eläkelaitokseen, on kirjeessä hyvä mainita, että korjaamismenettely ei vaikuta muutoksenhakuajan kulumiseen.

Jos asianosaiset eivät palauta alkuperäisiä päätöksiä, eläkelaitos voi ottaa kopion omasta taltiokappaleestaan, tehdä korjaukset siihen ja lähettää kopion asianosaisille. Tällöin korjattuun asiakirjaan tulee kirjoittaa, että se korvaa aiemmin annetun päätöksen. Ennen päätöskopioiden lähettämistä asianosaisille, on niistä hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle.

Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, onko asianosaisella oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Jos katsotaan, että tehty korjaus on sellainen, että asianosaisella saattaa olla tarve hakea muutosta, liitetään korjattuun asiakirjaan valitusosoitus. Saatekirjeessä valitusoikeus tulee kuitenkin rajata kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Virheellisessä päätöksessä ratkaistun asian muutoksenhakuajan kulumiseen korjaamisasian käsittely ei vaikuta.

(KHO:2009:25, 5.3.2009): KHO on päätöksensä perusteluissa todennut, että HL:ssa ei säädetä muutoksenhausta kirjoitusvirheen sisältävän toimituskirjan korvaavaan korjattuun toimituskirjaan. Asianosaisella saattaa olla oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitusvirheen korjaamiseen esimerkiksi sillä perusteella, että kysymys onkin asiavirheestä tai että korjaaminen johtaa kohtuuttomaan tulokseen. Valitusosoituksen liittämistä kirjoitusvirheen osalta korjattuun toimituskirjaan ei siten voida pitää tarpeettomana. Erityisesti muutoksenhakuajan ollessa korjattavan päätöksen osalta vielä avoimena on korjaamisen kuitenkin kokonaisuutena tapahduttava siten, ettei väärinkäsityksiä voi syntyä.

Asia- ja kirjoitusvirheen korjaamisasian vireilletulo ja käsittely

Eläkelaitos käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamisesta on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. (HL 52 § 1 mom.)

Vaatiessaan virheen korjaamista asiaosaisen on ilmoitettava, mitä päätöstä hän vaatii korjattavaksi, miten päätöstä tulisi korjata ja mihin vaatimus perustuu.

Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko siitä vireillä erikseen säädetty menettely. Eläkelaitoksen on ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta ja toimitettava siinä tehty päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle. Muutoksenhaun vireilläolo ei siis esimerkiksi estä päätöksen korjaamista. Eläkelaitoksen tulee myös selvittää asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista. (HL 53 § 2 mom.)

Päätösvirhettä ei ole hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei sitä estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.

Virheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi tai korjattu toimituskirja on annettava asianosaiselle maksutta. (HL 52 § 3 mom.)

Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla (HL 53 § 3 mom.). Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä hän on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.

Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen

Varsinainen muutoksenhaku – Päätöksen täytäntöönpano, sen kieltäminen ja keskeyttäminen