|
|||||||||||||||||
![]() ![]() ![]() |
![]() |
||||||||||||||||
|
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin Julkaisuaika: 22.12.2009 Voimassaoloaika: 22.12.2009 - toistaiseksi
Muutokset korvattuun ohjeeseen verrattuna:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toimii Euroopan Neuvoston yhteydessä. Se vastaanottaa valituksia sellaisilta henkilöiltä, ryhmiltä tai kansalaisjärjestöiltä, jotka katsovat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) tai sitä täydentävissä lisäpöytäkirjoissa turvattujen oikeuksiensa tulleen henkilökohtaisesti ja suoranaisesti loukatuiksi. Ihmisoikeustuomioistuimeen voi valittaa teoista ja laiminlyönneistä, jotka ovat tapahtuneet viranomaisten (lainsäätäjän, hallintoviranomaisen, tuomioistuimen jne.) toiminnassa tai muuten julkista valtaa käytettäessä. Ihmisoikeustuomioistuin ei kuitenkaan voi muuttaa tai purkaa kotimaisten tuomioistuinten päätöksiä tai puuttua välittömästi valituksessa mainitun viranomaisen toimintaan. Sen sijaan ihmisoikeustuomioistuin voi velvoittaa valtion maksamaan juttunsa voittaneelle korvausta ja korvaamaan hänelle prosessista aiheutuneet kulut. Tämä johtuu siitä, että ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa vastaajana on aina valtio, vaikka valituksen taustalla olisikin jonkin yksittäisen viranomaisen tai muutoksenhakuelimen toiminta. Jos valitus koskee hallintoviranomaisen, kuten eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen, tai tuomioistuimen, kuten vakuutusoikeuden, ratkaisua, ihmisoikeustuomioistuin voi tutkia valituksen ainoastaan, mikäli kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käyty läpi. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa lopulliseksi katsottavasta ratkaisusta. Määräaika alkaa juosta siitä, kun säännönmukaisen muutoksenhaun jälkeen annettu lopullinen päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi voi toimittaa esim. kysymyksen siitä, loukkaako eduskunnan säätämä laki jonkun henkilön ihmisoikeuksia. Sen sijaan ihmisoikeustuomioistuin ei ratkaise eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antaman päätöksen työeläkelakienmukaisuutta. Ihmisoikeustuomioistuin tutkii myös, täyttääkö tuomioistuimessa noudatettava menettely Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimukset (fair trial-vaatimus). Vakuutusoikeus on esimerkiksi joutunut muuttamaan kuulemismenettelyään ihmisoikeustuomioistuimessa käsitellyn Suomea koskevan tapauksen (20/1994/467/548) seurauksena. Ihmisoikeustuomioistuin on ottanut kantaa myös eläkelautakunnan ja vakuutusoikeuden täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevaan hylkäävään päätökseen (49684/99) ja katsonut, että eläkelautakunnan päätöksen perustelut ja vakuutusoikeuden menettely hyväksyessään eläkelautakunnan perustelut eivät täyttäneet ihmisoikeussopimuksen fair trial-vaatimusta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullinen tuomio on vastaajavaltiota oikeudellisesti sitova. Jos ihmisoikeustuomioistuin on määrännyt ihmisoikeussopimusta rikkoneen valtion maksamaan muutoksenhakijalle hyvitystä, valtion on suoritettava korvaus kolmen kuukauden kuluessa tuomion lopulliseksi tulemisesta. Jos maksu viivästyy, valtion on maksettava korkoa viivästyneelle saatavalle. Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa ja maksujen suorittamista. Oikeusministeriön Internet-sivuilta (www.om.fi) löytyy lomake, jota voi valitusta tehtäessä käyttää. Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin)Euroopan unionin tuomioistuin koostuu unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta. Unionin tuomioistuin vastaa Lissabonin sopimuksen voimaantuloa (1.12.2009) edeltänyttä Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ja unionin yleinen tuomioistuin aikaisempaa yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuinta. EU-tuomioistuin on unionin tuomiovaltaa käyttävä toimielin, jonka tarkoituksena on tutkia unionin toimien lainmukaisuus ja varmistaa unionin oikeuden yhtenäinen tulkinta ja soveltaminen. EU-tuomioistuin ei ole muutoksenhakutuomioistuin eikä se näin ollen ei voi mitätöidä tai muuttaa kansallisten tuomioistuinten päätöksiä. Työeläkeasioiden kannalta merkityksellisin EU-tuomioistuimen käsittelemä kannetyyppi on ennakkoratkaisumenettely. EU-tuomioistuin antaa kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä ennakkoratkaisuja unionin oikeuden tulkinnasta ja toimielinten antamien säädösten pätevyydestä. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisen kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätökseen ei saa hakea muutosta, tuomioistuimen on pyydettävä EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisumenettelyssä EU-tuomioistuin antaa ratkaisunsa joko tuomiona tai perusteltuna määräyksenä, jos vastaavasta asiasta on jo aiemmin annettu tuomio. EU-tuomioistuimen ratkaisu sitoo ennakkoratkaisua pyytänyttä kansallista tuomioistuinta sekä muita kansallisia tuomioistuimia, jotka käsittelevät samanlaista ongelmaa. Myös EU-tuomioistuimen aiemmat tulkinnat muun muassa EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltamisesta vaikuttavat työeläkelainsäädännön soveltamiseen. Lisäksi EU-tuomioistuimen kilpailuoikeudellisilla ratkaisuilla on vaikutusta työeläkelaitosten toimintaan ja menettelytapoihin. |
||||||||||||||||
| © Eläketurvakeskus Käyttöehdot | |||||||||||||||||